Koirat.com

hmm, mikähän yleinen hellyyspula päivä koirilla ollut tänään

Minä olin päivälevoilla sohvalla ja Helmi makas eteisessä, yhtäkkiä se tuli viereen kattoo ja nous etujalkoja myöten sohvalle ja hirveesti nuoli mun naamaa ja sitten ihanku olis halannut kun painoi pään olkapäätä vasten ja siinä tuhis vähän aikaa, taas antoi yhden pusun ja sit lähti jatkaa unia eteiseen

voi ei.. tuo onnin ja picasson kuva, siis tuo alempi kuva.. hirmu iso köriläs, oikeen kova tyyppi, tuo ilme ja sitten pippeli paistaa ulkona

Taavikaan ei yleensä nuku tolleen että naama mun naaman kohdalla, en tiedä miks se nyt yhtäkkiä tuli niin liki, ihan kun ois oikeesti kanssa kerjänny että mamma hali mua. Yleensä kun se tulee viereen nukkumaan niin tulee tohon mun mahan kohdalle pää, ei noin ylös sänkyä. Ehkä se haluskin vähän hellyyttä kun mulla on viime aikoina huomio mennyt pentuun ja kieltämättä Taavin hellimiset jääneet vähemmälle. Oli se jotenkin liikkis, painoi pään viereiseen tyynyyn (mulla on aina kaks tyynyä kun välillä haluun korkeempaa ja välillä matalampaa) ja alkoi nukkumaan.

Mä leikkasin äsken kanssa kaikkien elukoiden kynnet, niin marsujen kuin koirienkin. Taavin kynnet on pitäny leikata jo kauan mutta en oo muistanu, oli melko pitkät jo. Hyvin sekin meni vaikka aristaa noita etutassuja yleensä ja yrittää lähteä karkuun kun niitä leikkaa. Nyt antoi kaikki leikata hyvin. Pentu ei edes tajunnut mitä mä teen kun istuin lattialla ja nappasin syliin selälleen ja iskin sille lelun suuhun kun yritti purra samalla mun käsiä. Se pyöritteli pehmopupua suussaan eikä varmana tajunnu et leikkaan kynsiä, eli hyvin meni sekin ekakertalaiselta. Ja oli hassua kun pennun kynnet leikkasin samoilla saksilla kuin marsuilta, yhtä pienet kynnet sillä kun niilläkin. Taavin sakset on vähän järeemmät kun sen kynnetkin on tosi paksut ja kovat. Aapo on vähän tollanen rentoreiska niinkuin Taavikin, voisin kuvitella että hoitotoimenpiteet menee silläkin ihan tosta vaan jatkossakin. Antaa sorkki korvia, tassuja, suuta, ihan mitä vaan. Ainoo on toi hampaiden käyttö että nytkin kynsiä leikatessa yritti raastaa mun ranteita ja käsiä. Ei siinä muu auta kun korvaavaa purtavaa suuhun ja kaikki tassut meni kertalaakista, ei tarttenu edes palkata millään kun ei reagoinu mitenkään. Oon kyllä ekasta päivästä asti hiplaillu sen tassuja ja joka paikkaa just sen takia että oppii siihen. Ja ei oo kyllä missään vaiheessa ollu moksiskaan. Taavi kyllä pentuna yritti aina karkuun kun leikkasin kynsiä, ja niin tekee tosiaan välillä vieläkin kun leikkaan etutassujen kynnet, ne kun on sille arka paikka furun takia. Mutta mun asenne on se että se mikä alotetaan niin se tehdään, rauhalliset ja varmat otteet ja asenne niin koirakin aina tajuaa että tästä ei pääsekään luistamaan.

Ja tuo pentu jatkaa näköjään siitä mihin Taavi on pentuna jäänyt, Taavihan söi mun sängyn petarin pentuna niin että puolet siitä on tyhjä, en oo muistanu koskaan ostaa uutta ja hyvä niin, äkkäsin äsken pennun vetelemästä petaria ja sillä oli jo hyvällä alulla sisälmykset suussaan Ehkä sit joskus parin vuoden päästä voi ostaa uuden kun Aapo on silpunnu ton loppuun. Sama kun mulla on kaverilta saatu sohva jota kaverin koira on vähän jyrsinyt jostain kohti, (mä en viittiny koskaan ostaa uutta kun Taavi makoilee sohvalla ja sotkee sitä), Aapo oli siitäkin huomannut reijän ja oli jos suurentamassa sitäkin. Onneks suurin osa huonekaluista on jo Taavin käsittelemiä tai kavereilta saatuja niin ei paljon harmita vaikka tuo söiskin niitä.

Oi ihania pentu-juttuja täällä, ei onneks yhtään iske pentukuume!

Me ollaan oltu reissussa melkeen koko kesä ja nyt kun opinnot taas syyskuussa jatkuu niin pitää ahkerasti opetella Vilkun kanssa reittejä yliopistolla. Vilkku kyllä oppii ne reitit yleensä nopeammin kuin emäntänsä... Yritti kyllä tänään hankkiutua musta, mokomastakin perässä hinattavasta riesasta, eroon viemällä keskelle ajotietä ja vielä melko vaarallisessa kohdassa. Tai sitten ajatteli vaan vähän oikasta, koska suojatien kautta kierrettynä reitti on ehkä 50m pidempi... Hetki siinä saatiin neuvotella liikennesäännöistä ennen kuin tuhahdusten kera mentiin suojatielle.

Huomenna pitääkin konsultoida Vilkun kouluttajaa toisenlaisesta ongelmasta mikä tuntuu tässä vaan pahenevan. Tämän ongelman johdosta tätini mies kutsuu Vilkkua nykyään porno-Vilkuksi, eli Vilkku astuu kuin sekopää kaikkia muita koiria paitsi muita leikkaamattomia uroksia. Jos ei kouluttajalla löydy kikkoja niin on poika paran miehuus giljotiinilla. En tiedä miksi se ajatus tuntuu musta jotenkin pahalta, varsinkin kun normaalisti kaikki opaskoirat on kastroitu/steriloitu. Aika näyttää... Olisi loistavaa kun ei tarvis koirapuistossa jatkuvasti hävetä silmiään päästä ja jahdata korvakuulolta seksimaanikko koiraa tai voisi jopa kokeilla Vilkun pitämistä vapaana muuallakin (sekään ei oikein onnistu samaisen ongelman vuoksi vaikka muuten Vilkku on todella kuuliainen). Tää seksimania on kai aika yleistä labbisten keskuudessa? Itsellä on aiemmin ollut narttu niin oon ihan pihalla sens uhteen mitä pitäis tehdä.

^Voih, mä niin ymmärrän sun murheen.. Mulla on tosiaan uroskoira jonka kanssa joudutaan aina puistosta lähtemään jos sinne tulee narttu.

Leikattua urosta ei itseasiassa olla meidän vakkaripuistossa vielä tavattukkaan (tajusin vasta nyt ) joten siitä en tiiä miten käyttäytyis, mutta nartturaukat.. Bailey on koko ajan ja tauotta selässä. Kiellot tai poisviemiset ei auta yhtään. Parikertaa on narttu kunnolla räjähtänytkin ja Bailey saanu kuonoonsa mutta ei auta. Mä melkeen kuulen miten se on vaan "hei älä nyt oo tollanen!" ja samantien uudestaan selässä.

Me aiotaan nyt kokeilla sitä kemiallista kastraatiota ennen kuin mietitään leikkausta ja katotaan onko mitään vaikutusta.

Jep, tuttua toi nylkyttäminen.. Taavi myös nylkyttää kaikkia narttuja mitä se näkee, mekin joudutaan samasta syystä lähtemään koirapuistosta pois. Ihan muutama tuttu narttu on sellasia minkä selkään Taavi ei edes yritä ja jos yrittää niin turpiin tulee, mutta muita se nylkyttää ihan estoitta. Eikä siinä tosiaan auta vaikka ripustaisit koiran pannasta puuhun Taavihan yrittää nylkyttää myös leikattuja uroksia. Ilmeisesti sen verran jotain nartun tuoksuja niissäkin.
Taitaa tosiaan olla melko yleistä labbis-urosten keskuudessa mitä oon kuullut.
Aapolta lähtee kyllä hyvissä ajoin pallit pois jos alkaa olemaan viitteitä samaan käytökseen. Mitä nuorempana leikkaa niin sitä enemmän varmaan auttaa tuohon käytökseen kun ei ne hormonit oo ehtiny vielä täysin valloilleen. Suunnitelmissa toki ois parit näyttelyt käydä ensin että Aapo sais vähän viivyttää sitä seksihulluuttaan

Mä oon Taaville harkinnu myös sitä kemiallista kastraatiota mutta viimeks kun soitin että saako sellaisen ilman mitään pätevää syytä niin mulle sanottiin että pitää olla lääketieteellinen peruste asialle. Pitää kysyä uudestaan asiaa ja muualtakin koska oon kuitenkin kuullu että niitä implantteja laitetaan ihan pelkästään ton seksuaalisuudenkin takia. Tardak-piikinhän tuo sais silloin vuosia sit eturauhastulehdukseen ja sen vaikutus on vaan se noin kuukausi eikä se ainakaan muuttanut Taavin käytöstä mitenkään, samalla tavalla se puistossa veteli narttuja kuin ennenkin.

Just oli iso juttu uusimmassa Koiramme-lehdessä tosta kemiallisesta. Kannattaa soittaa uudestaan, ton lehtijutun perusteella pitäis kyllä olla kaikille saatavilla. Ja meidän vakkari eläinlääkärin sivuilla on ihan hinnastossakin se.. Joten vois nyt olettaa että saa.

Soittelin kouluttajalle ja ohjeena vaan komentaa koiraa kun nylkytys alkaa. Jos ei ala tehoamaan ja käytös on liian häiritsevää niin sitten on Vilkku paran pallit vaarassa. Pahoin pelkään että siihen se menee, koska ei se intohimoissaan mitään kuule eikä näe, ja juurikin niin että pois kun hakee niin heti kun mahdollista jatkaa siitä mihin jäi. En tosin kovin kovasti uskaltanut komennella kun en tiennyt mimmosta kantaa ja ohjeistusta Opaskoirakoululla on asiaan, varsinkin kun Vilkku on aika herkkis.

En tiennytkään että koirillakin on mahdollista kemiallinen kastraatio. Varmaan ihan hyvä vaihtoehto just mikäli koiraa on tarkoitus käyttää vaikka jalostukseen, mutta ylitsepursuava seksuaalisuus häiritsee.

Meillä mä harkitsen tota kemiallista juurikin siksi, että Bailey on niin hiton komea omaan silmään että mä edelleen elättelen toiveita että iän tuoman rauhoittumisen jälkeen me voidaan kiertää parit näyttelyt. Sen jälkeen saa pallitkin lähteä, mutta ei vielä..

Oi tätä ihanuutta! Mulla ei oo menny neljään päivään missään vaiheessa hermot Felixiin, eikä oo kertaakaan tarvinnu ärähtää sille(yleensä menee kyllä hermot sen kerran päivässä ainakin). On ollu niin kiltisti, ei oo saanu pentuhepuleita sisällä, ei yrittäny härnätä haukkumalla tai murisemalla kun syön (mitä teki jossain vaiheessa joka kerta kun söin eli sen 5 kertaa päivässä..), ei oo pureskellut käsiä ja ollu jo yli viikon sisäsiistikin niin, että oon saanu aamusin nukkua rauhassa kahdeksaan asti
Onkohan joku käyny vaihtamassa meidän koiran..

Meillä ei kyllä mitkään komentelut auta kun nylkyttämään pääsee Se ei kuule eikä nää silloin mitään muuta. Sit jos anrttu antaa kunnolla turpiin niin auttaa, pari sellaista narttua tunnetaan ja niiden selkään Taavi koittaa aina sen yhden kerran kunnes saa köniin ja sen jälkeen ei enää ollenkaan.

Pitääpä soitella siis tosta hormoni-implantista uudelleen. Se ois kyllä Taaville oiva juttu kun en uskalla sitä leikkauttaakaan. Aapolta lähtee kyllä heti pallerot jos alkaa yhtään samaa käytöstä olemaan yhtä suuressa mittakaavassa, tosin muutaman näyttelyn haluisin mäkin kiertää ensin.

Taavin kanssa tuskin enää näyttelyihin mennään niin implantti kävis kyllä hyvin, siinähän taitaa olla elinikäinen kilpailukielto sen kanssa jos oikein muistan (voi olla että muistan väärinkin) eli näyttelyihinkään ei enää pääse.

Argh. Ollaan Blaken kaa pyöräilty oikeastaan ihan joka ilta tässä kesän aikana.. Ei ikinä mitään vahinkoja. Nyt sit mentiin normaalisti tossa kadulla, suhteellisen lujaa vauhtia kun Blakella nii paljon virtaa. Meitä vastaan tulee kaks mopopoikaa jotka meidän kohdalla painaa kaasun pohjaan (tuskin tahallaan mutta silti..). Blake pelästy niin paljon että pissas ja kakkas samaa aikaa alleen ja juoksi suoraan mun pyörän alle. Mun eka reaktio oli että jarrut pohjaan ettei koiralle käy mitään, joten lensin suoraan sarvien yli asfaltille. Polvi täysin auki.

En tuntenu mitään ku olin nii kiukkunen niille pojille siinä ku käveltiin kotiin (blake koko matka häntä jalkojenvälissä pelkäs pyörää, hienoa..) mutta kotona huomasin että okei, tais käydä ihan kivasti. En pysty yhtään oikeen astumaan ton päälle. Huoh, saa nähdä mitä huomenna sanoo polvi. Ja saa nähdä mitä Blake sanoo jatkossa pyörästä..

Mä olin jostain kuullu, että kemiallisesta kastraatiosta tulisi urokselle elinikäinen kilpailukielto näyttelyihin. Tosin en narttujen omistaja noista sen enempää tiedä. Kannattaa ottaa selvää ennenkuin menee kemialliseen kastraatioon varsinkin jos on ajatellut menevänsä näyttelyyn joskus. Jos joku enemmän tietävä uroksen omistaja voisi valaista asiaa? Liittyisiköhän jotenkin näyttelyiden antidopingsääntöihin, kun en mä noista normaaleista säännöistä löytänyt mitään infoa.

Mun ymmärtääkseni implantista tulee elinikänen kielto samalla tavalla kuin leikkauksesta. Mutta se piikki lasketaan "vaan" dopingiks että myöhemmin vaikutuksen lakattua sitten taas saa käydä. Siitä taas oon varma.

^^ Hui kamala. Me mentiin Mooseksen kanssa hidasta vauhtia kun mua pelotti että jotain käy. Yleensä mentiin syrjemmälle ja annoin Mooseksen olla vapaana niin uskalsi mennä nopeemmin. Toivottavasti ei polvelle käynyt liian pahasti ja toivottavasti Blakesterille ei jäänyt traumoja.

Mooseksella oli tänään Reverse Sneezing oireita. -.- Viimeksi sillä oli noita reversejä niin vein sen ell. ja antoi lääkkeet nenä punkkiin, kohta sillä olikin keuhkoputkentulehdus ja se oli tosi huonona. -.-

Mä oon 90% kallistunut että käyn leikkaa Mooseksen... Pitäs soittaa ELL ja kysellä vähän. Helpottaisi Mooseksen elämää.

No mä en Taavin kans enää näyttelyyn mee niin periaatteessa meitä se kilpailukielto ei koske. Mutta niiden kannattaa asia huomoida jotka haluaa näyttelyissä käydä.

Että mulla palaa kohta pinna, toi pentu herätti eilen ennen kuutta aamulla, nyt 5.15 ja mulla iltavuoro. Se alkaa haukkumaan portin takana kun on hätä, nytkään ei ollu tehny mitään sisälle koko yönä ja sit haukkuu kimeesti kun hätä iskee. Ja siihen herään enkä saa enää unta uudestaan kun toinen rapistelee olkkarissa ja tohisee. Eilenkin olin niin väsynyt että meinasin nukahtaa töissä pystyyn, pinna oli kireellä ja koko ajan ärsytti kaikki. Kohta jos mä en saa nukkua niin tungen varmaan ton pennun johonkin kaappiin Se vois oikeesti alkaa oppimaan jo talon tavoille ja nukkua kun muutkin nukkuu, mä en muutenkaan koskaan nuku myöhään mutta etenkin iltavuoropäivinä ois kiva kun sais vaikka seittemään asti vedellä sikeitä kun en pääse nukkumaankaan kun 00-01 yöllä. Ja sit kun ei oikein voi huudattaa viideltä aamulla tota pentua täällä kerrostalossa kun haukkuu kovaa ja kimeetä haukkua, just eilen yks kerrosta alempana oleva koiran omistaja sanoi ettei oo mitään kuulunu häiritsevästi muuten, nii se vielä puuttuis kun naapurit heräis viideltä meijän takia. Mulla alkaa vaan kärsivällisyys loppua kohta. Pitäis kai vaan ite asennoitua niin että joka aamu herätys 5-6 niin sit ei tarttis manailla kun oikeesti herää niin aikasin.
Mä lähen tästä yrittää jos se uni tulis hetkeks edes..

Hola!

Meillä näköjään oli tässä pienimuotoinen kesätauko.

Nelli oli keväällä monta kuukautta tuhoamatta mitään ja oltiin miehen kanssa niin tyytyväisiä: "meidän vauva on aikuistunut.", "enää ei tarvi piilotella kenkiä" jne. Noh, olin itse kolmen viikon kesälomalla juhannuksesta alkaen ja Nelli sai miun jakamattoman huomion koko tuon ajan. Käytiin megapitkillä lenkeillä, leikittiin, koirapuistoiltiin, jälkikursseiltiin ja näin. Sitten miä menin takaisin töihin. Ja takaisin palasi tuholaismeininki. Minulta on nyt syöty neljä paria kenkiä, pari tyynyliinaa on riekaleina ja lukematon määrä muuta sälää, mitä tuo on ylettänyt jostain ottamaan. Ajattelin ensimmäisen viikon jälkeen, että mielenosoitus ja kai se kohta rauhoittuu. Ei ole ainakaan vielä lopettanut. Eniten tässä harmittaa tuo massiivinen takapakin ottaminen. Ja kun tuo paluu arkeen oli vielä kevyt: Nelli joutuu olemaan noin neljä tuntia yksin ennen kuin mies palaa aamuvuorosta kotiin.

Jotenkin tuossa vain on liikaa virtaa. Olen käyttänyt sitä iltaisin massiivisilla lenkeillä, ollaan edellispäivänä rymytty koirapuistossa ja teen sille aamulenkin jälkeen vielä nenäharjoituksia. Olen kokeillut jättää sille leluja, kongin, puruluun. Olen myös kokeillut jättää sen vaille mitään virikkeitä. Mistään ei ole apua. Hurjat riehumisen jäljet joka kerta makuuhuoneessa, kun mies tulee kotiin. Ja eteisessä aina jotain syötyä, jos ei kengät niin matto.

Mutta kaikesta huolimatta tuo on mun ykköstyttö. Nellistä löytyi kesällä jälkikoiran vikaa, kun käytiin se kurssi. Itse kurssi oli typerä ja täyttä rahanhukkaa. Ohjaaja käski ostaa ja hankkia vaikka mitä härpäkkeitä ja mitään näistä tarvikkeista ei kurssilla kuitenkaan käytetty toisin kuin annettiin ymmärtää. Itse "tunnit" olivat maksimissaan 10 minuutin jäljen läpi meneminen tai noutamisen harjoittelu (kuinka typerää on laittaa kaikki koirat opettelemaan 10 minuutin ajan noutamista, kun suurin osa sen jo hallitsi? 10 minuuttia, johon ei sisältynyt muuta kuin se että viskoin Nellille lelua). Mutta jäljellä tuo oli ihan mahtava. Ohjaajakin sanoi, ettei ole muilla opetuslapsillaan nähnyt samanlaista varmuutta. Mun idioottivauva on oikeesti aika fiksu <3. Se tajusi heti toisella kerralla homman nimen. Ensimmäinen kerta meni ilmavainun varassa ja olin valmis samantien heittään hanskat tiskiin. Varmaan kokeillaan vielä verijälkeä ens viikonloppuna samalla, kun käydään Möllerin kanssa sienimetsällä.

Kysyin tältä ohjaajalta viimeisellä kerralla, että millainen se mejä-koe on. Tämä selitti, että siinä on aluksi tokoa. Olen nyt vimmaisena selannut nettiä tuon mejän osalta eikä omaan silmään ole osunut mainintaa tokoilusta. Tiedän, että siellä palvelukoirapuolella pitää suorittaa se joku käytöskoe ennen omaa jälkikoettaan, mutta ei minulla sinne ole mitään kiinnostusta. Ja kysyin nimenomaan mejästä. Onkohan tällä ammattilaisella menneet nyt kokeet vähän sekaisin vai onko siinä mejässäkin joku toko-osuus?

Ja Eepille onnea ja jaksamista uuden penteleen kanssa. Nuo kuvat on ihan hirveitä, ei semmosia. Ei koiravauvakuvia. ;<<

^Mä yrittäisin ehkä pikemminkin rauhottaa ne tilanteet ennen yksin oloa ja olla jättämättä mitään puuhaa esille, Se aikoinaan hillitsi vähän Taavin tuhoomista. Mitä enemmän sitä väsytti ennen yksin oloa ja mitä enemmän jätti sallittua touhua sitä enemmän sen kierrokset nousi ja se tuhosi. Sit aloin tekee vaan rauhallisia pieniä lenkkejä aina ennen yksin jättämistä, ei luita eikä kongeja esille, leluja sai olla muttei muuta. En huomioinut koiraa ennen lähtöä vaan rauhassa puuhasin omia juttuja. Ja ennenkaikkea se rauhoittuminen oli se avainsana. Tuhoshan se siltikin, mutta selvästi vähemmän ja harvemmin. Aapon kanssa varmaan koitan samaa, mitä enemmän sillä jää kierrokset päälle sitä enemmän sekin touhuaa.

eepi78 kirjoitti:

^Mä yrittäisin ehkä pikemminkin rauhottaa ne tilanteet ennen yksin oloa ja olla jättämättä mitään puuhaa esille, Se aikoinaan hillitsi vähän Taavin tuhoomista. Mitä enemmän sitä väsytti ennen yksin oloa ja mitä enemmän jätti sallittua touhua sitä enemmän sen kierrokset nousi ja se tuhosi. Sit aloin tekee vaan rauhallisia pieniä lenkkejä aina ennen yksin jättämistä, ei luita eikä kongeja esille, leluja sai olla muttei muuta. En huomioinut koiraa ennen lähtöä vaan rauhassa puuhasin omia juttuja. Ja ennenkaikkea se rauhoittuminen oli se avainsana.

Kuten kirjoitin, niin tätäkin on yritetty. Olen kerännyt kaikki lelut pois, maton siirtänyt portin taakse ja kaikki kengät heittänyt eteisestä kylpyhuoneeseen. Ei auta. Jos ei muuta pahaa voi tehdä, niin sitten tämä riiviö repii pedatun sängyn auki, viskelee ja pureskelee tyynyjä, kaivaa tyynyliinat irti ja ilmeisesti imeskelee minun yöpaitaani (siinä on semmoinen "tuttimainen" lussutettu kuolaläntti). Jotain pahaa pitää aina tehdä. Aamulenkithän meillä on nykyään lyhyitä, koska pitkän lenkin jälkeen tuo juoksee pitkin seiniä ja hepuloi. Ei sitä silloin ainakaan voi yksin jättää. Enkä aamulla tuon kanssa touhua mitään. Annan ruuan ja käydään pissalla + ne nenätreenit, joiden pitäisi väsyttää koiraa. Ei niissä touhoteta.

Muuten, millähän saisi meikkivoiteen lähtemään koiran turkista? Minulla ei ole näitä nestemäisiä meikinpoistoaineita ollenkaan, joten mietin olisiko tuohon jotain poppakonsteja. Neiti järsi kolme viikkoa sitten jonkun näytepaketin pieneksi silpuksi ja edelleen on poskissa hurjan näköiset vauhtiraidat. Ajattelin että käydään mahdollisesti lauantaina mätsäreissä jos keritään ja tuo teinimeikki pitäisi saada pois ennen sitä.

Niin ja koskeeko kemiaalisen kastraation antidoping säännöt vain näyttelyitä vai kaikkea kilpailu toimintaa? Sekin kannattaa selvittää, varsinkin jos harrastaa muutakin kun näyttelyitä tai haluaa joskus alkaa harrastaa jotain lajia kilpailu mielessä.

Meillä ois nyt sitten reilu viikon päästä viikonloppuna ekat kisat piiiiitkän tauon jälkeen! Huh! Ja maanantaiset treenit kuukauden tauon jälkeen oli minun osalta yhtä sähläystä! Että hyvä tulee ja ohjattuja treenejä ei nyt ookaan ennen kisoja kun ohjaaja matkoilla ensi viikolla. Jep! Noooh, täytyy mennä yksin käymään pari kertaa(siis Lunan kanssa) ja ainakin ottaa kontaksi treeniä ja hyppytreeniä! Sori tuli agility höpinää!

Täällä ikää karvan verran vajaa 9kk, eikä oo tuhottu mitään.. ei yhtikäs mitään.. hampaiden vaihdon jälkeen odotin jotain kauheuksia joka kerta ku tulin kotiin mut ei..

Ennen aamuvuoroo antanu ruuan, sit heti pisut ja kakat ulos ja samantien sisään..siinä se touhuaa itekseen jotain ja kattelee mitä mä touhuan ja ku lähen töihin niin jätän sille pururullan ja possunkorvan, niitä se jää onnellisena järsimään

Töitten jälkeen käydään pitempi lenkki, näkyy olevan leluja kuljetettu ympäri kämppää ja neiti herää ihan unisena, ilmeisesti ei taida touhuta mitään yksinollessa
Kengät saa olla vaikka keskellä lattiaa ja vaatteet myös niin toi vaan kiertää ne

Mulle tainnut sattua joku super rauhallinen yksilö..

Nyt vaan alkanut toi joku ihmeen mörkökausi, pitää haukkua ja selkäkarvat pystyssä olla heti kun neiti olevinaan kuulee käytävästä jotain.. mitä lie näyttämisen halua.. kun yöllä tuo ei sit tee tota, vaikka lehdenjakaja juoksee raput ym.. sillo aina vaan ku mä oo hereillä
En tiiä pitäskö tuota kieltää kunnolla (niinku teenkin) vai olla huomioimatta..????