Koirat.com

Rohkea repäisy ja näinkin "laaja aiheinen" rotukeskustelu. (Molosseillekin on! )

Asiaan.
Meillä olis muutaman vuoden sisään edessä muutto maalle ja koska maatalossa pitää olla koira (Jönssin lisäks tietysti) niin mikäs olis sen oikeampi kun laumanvartija tiluksia vahtimaan. (Vähän ironiaa.)
Monta vuotta olen ollu kiinnostunu laumiksista ja niistä paljon lukenutkin. Tuttavapiirissä ihastuttaa myös muuta laumanvartija (espanjanmastiffi, pyreneittenkoira mm.). Lukemani perusteella eniten omimmalta tässä vaiheessa tuntuis pyreneittenmastiffi.

Kertokaas te laumisten omistajat kokemuksianne! Minkälaista on elämä laumiksen kanssa? Haukkuherkkiähän nämä on, tietty kun kaikesta ihmeellisestä ilmotetaan haukkumalla. Jostain luin kauhutarinoita pystiffistä, joka 6-18 kuukautisena louskutti suunnilleen taukoamatta, huvikseen siis. Kyllä siinä vois hymy hyytyä.. Onko tämmönen yleistä?

Ruokaa menee toki tuhottomat määrät verrattuna tämmöseen pikkukoiraan.. Ja mitä nyt olen lukenu niin monet suosii barffausta laumiksilla. Onko tähän joku erityinen syy? (Kasvunopeuden varmistaminen tms..?)

Mitenkäs laumikset suhtautuu talouden muihin koiriin? Koiriin, jotka on ollu talossa ennen laumiksen tuloa ja koiriin, jotka otetaan perheeseen laumiksen jälkeen?

Tässä nyt vähän alkujohdantoa keskustelulle! Kiitän ja

Vastailen neljän tiibetinmastiffin ja yhden podhalanskin kokemuksella.

Elämä näitten kanssa on enimmäkseen mukavan helppoa. Perheen ainooseen "vääränrotuiseen" etenkin vajaa 5-vuotias tm narttu, Hilma, suhtautuu "ai se ootkin vain sä" -asenteella. Tuota meien seropia ei kyllä oikein kukaan muukaan koirista ota vakavasti...
Kissoja meillä on ollut koirien jo tullessa, ja niitten kanssa tulevat hyvin toimeen. Hilma kävi jopa oksentamassa ruokaa uudelle kissanpennulle.

Mainitsemassasi iässä monen koiran pihalla on paljon pieniä vihreitä miehiä liikkeellä. Tarpeeton louskutus vähenee iän myötä ja äänestä tunnistaa että onko "tosi" kyseessä. Vahtiminen on voimakkainta illan hämärtyessä.

Tässäpä nyt jotain.

Meillä tällähetkellä kaksivuotias etelävenäjänpaimenkoira ja kuusivuotias kaukasianpaimenkoira. Sitten on vielä pari rotikka sekoitusta ja kiinanharjakoira.

Meillä ei kaikki koirat tule toimeen. Urokset eivät voi olla samassa tilassa ja kaukkari on tullut meille vasta loppukesästä enkä ole siedättänyt sitä muihin kuin etskuun jonka kanssa asuvat ulkona. Mutta nämä venäläiset ovat ehkä keskimääräistä koira-aggressiivisempiä. Kaikki ovat tietenkin yksilöitä eikä kaikkien kemiat aina kohtaa vaikka niin toivoisikin joten on oltava valmis eristämään koirat toisistaan. Reilun kolmen vuoden ikäero ja vastakkainen sukupuoli toki helpottaa paljon. Olet kuitenkin valinnut sellaiset rotuvaihtoehdot joilla laumaelo on normaalisti paljon ongelmattomampaa. Laumiksilla yleiseen ruoka-aggressiivisuuteen on kuitenkin syytä varautua. Meillä jokainen koira syö eri tilassa.

Haukkuminen on laumanvartijan työ jolla se ilmoittaa mahdollisille pedoille läsnäolonsa joten se on syytä hyväksyä. Toiset yksilöt haukkuvat enemmän kuin toiset. Illan pimentyessä koirat valpastuvat ja reagoivat huomattavasti helpommin ärsykkeisiin koska pedot liikkuvat öisin. Nartut ja nuoret koirat ovat yleensä herkkähaukkuisempia kuin urokset. Haukun eri "vivahteet" oppii kyllä tunnistamaan.

Laumanvartijat ovat yleensä kokoonsa nähden taloudellisia koiria ja kuluttavat vähemmän kuin vastaavan kokoinen toinen koira. Meillä syödään nappuloita, lihaa ja luita. Aika harva barffaa koiran kasvuaikana koska se on kuitenkin näin isoilla koirilla suht vaativaa jottei aiheuta kasvuhäiriöitä. Muutenkin kasvuaika on varsin tarkan ruokinnan aikaa. Nykyajan trendi tuntuu olevan että koitetaan saada näyttäviä ja isoja näyttelykoiria mahdollisimman nuorena jolloin helposti pilataan koiran terveys. Nämä kun kehittyvät todella hitaasti ja varsinkin urokset ovat valmiita vasta yli kolmevuotiaana. Joten maltilla, sopivalla ravinnolla ja ennenkaikkea oikealla liikunnalla on todella suuri merkitys. Aikuisena ovat paljon vaatimattomampia ruuan suhteen. Barffauksen yleisyys laumisihmisten joukossa johtuu varmasti siitä että laumikset asuvat normaalisti maalla missä on paremmin tilaa pakastimille ja ruokinnan järjestämiselle. Onhan se muutenkin selvää ettei teollisesti valmsitettu ruoka ole yhtä terveellistä koirille kuin tuore ruoka niinkuin ei ihmisillekkään.

Muita asioita mitä kanattaa ottaa huomioon on että kunnolla aidattu piha on pakollinen, tai edes kunnon tarha. Aina välillä näkee jopa kasvattajia jotka väittää että pysyisivät vapaana pihalla. Toki niitäkin koiria on mutta ne ovat tooodella harvassa. Vaikka koira pysyisikin vapaana pihalla niin on otettava huomioon että joku saattaa yllättäen pölähtää pihaan jolloin koira saattaa kokea tämän uhkana ja reagoida sen mukaan. Nykyään näkee aivan liian usein ilmoituksia missä luovutaan laumiksesta joka ei pysynytkään pihalla eikä aitaa haluta rakentaa. Kannattaa siis laumanvartijaa harkitessaan muistaa että kunnolla tehty aita maksaa usein monta kertaa koiran hankintahinnan!

Sitten kannattaa tutustua mahdollisimman moneen kasvattajaan koska tuntuu että varsinkin laumisten kohdalla on lukumäärään nähden osunut paljon huonoja joita kiinnostaa enimmäkseen se raha. Ei myöskään kannata uskoa kaikkea mitä kuulee vaan rauhassa kerää tietoa monesta eri lähteestä ja suodattaa siitä itselleen jonkunlaisen kuvan.

Muutenhan laumis on suht helppo koira varsinkin jos on luonteeltaan itse rauhallinen, pitkäpinnainen, erittäin johdonmukainen ja on luontainen auktoriteetti. Kovalla kädellä ja pakottamisella on näiden kunnioitusta vaikea ansaita ja niin saa helposti vihaisia epävarmoja ja stressaantuneita koiria. Nuoruusajan sosiaalistaminen on tärkeää jotta koira tottuu eri tilanteisiin ja oppii niihin hyväksyttävän toimintamallin. Hyvän hermorakenteen omaava koira vaatii vähemmän työtä ja käyttäytyy luontaisesti paremmin.

Rotujen kirjo on laaja ja luonteiden kirjo rotujen sisällä vähintään yhtä laaja. Karkeasti yleistettynä alkuperämaan historia ja kulttuuri on muokannut omat vivahteensa joka rotuun. Käytännössä tämä näkyy siinä että monet rodut itäeuroopasta ja entisen neuvostoliiton alueilta ovat huomattavan epäluuloisia vieraita ihmisiä kohtaan kun taas läntisestä euroopasta lähtöisin olevat rodut hyväksyvät vieraat yleensä vaivatta. Tuntuu että joistakin roduista olisi muodostumassa ikävä kyllä jo lähes seura/näyttelykoiria mikä on todella sääli... Onneksi näistäkin roduista vielä löytyy oikeassa työkäytössä olevia koiria joten peli ei ole täysin menetetty.

Tässä nyt jotain omia ajatuksia aiheen tiimoilta.

Kiitos kiitos kommenteista!
Meillähän on maalla jo valmiiksi aidattu iso piha, portit vaan pitäis jostain hommata. Tarhaa ei todennäkösesti tulla edes rakentamaan vaan koira saa siinä pihalla olla, jonkinlainen koppimökki toki rakennetaan.

Laumanvartijahan on melkolailla ulkona viihtyvä koira.. Kuitenkin tykkäisin, että koira viettäisi ainakin yöt sisällä ja mieluiten ajoittain päivälläkin. Onko tämmösestä haaveileminen ihan turhaa? Toki yksilölliset erot pitää muistaa.

Onko totta ettei laumanvartijaa voi pitää kerrostalossa? Tämän topicin nähtyäni surffailin monen laumisrodun sivuilla sekä Wikipediassa ja tämmöinen tuntui olevan vakiona kaikille. Jotenkin vaan terve epäluulo heräsi näitä väitteitä kohtaan. Mutta on toisaalta varmasti hyvinkin rotu- ja yksilökohtaista. Omastakin rodusta (slk) on sanottu ettei pärjää kerrostalossa ja sehän on ihan täyttä hevonkukkua.

iBox: Millaisella aidalla piha on aidattu?
Meillä kaikki koirat ovat yöt sisällä.

Dazzle: Mihin tarkoitukseen laumanvartijaa tarvitaan kerrostalossa?
Laumanvartijoiden tärkein ja oikeastaan ainut tehtävä on vartioida laumaansa ja reviiriään. Edes isoa kerrostaloasunto ei voi mitenkään kutsua reviiriksi.
Slk:lla tarkoittanet suomenlapinkoiraa? Meillä on lappaisen ja samojedin sekoitus, ja hyvin pärjäsi kerrostalossa. Lappalainen lienee yleisestikin seurakoira, eli viihtyy siellä missä ihmisetkin ovat? Miksi lappalainen ei pärjäisi kerrostalossa? Kiinnostaisi kuulla, koska itse en näe mitään syytä miksei sopisi.

Uskaltaisin väittää, että suurin osa kerrostaloon hommatuista laumanvartijoista on ennen kahta ikävuottaan päätynyt kiertoon, montussa tai perhe on muuttanut paikkaan jossa koira saa tehdä työtään, eli vartioida.

Hilmuska_ kirjoitti:

iBox: Millaisella aidalla piha on aidattu?

Osa on tiheää ja korkeaa kuusiaitaa ja osa ihan tavan lauta-aitaa. :)

Ai että miksi ei kerrostaloon? Asia on juurikin niinkuin Hilmuska tuossa kertoi, ne ovat vartiokoiria ja niiden tehtävä on vartioida. Seurakoiria ja harrastuskoirarotuja on pilvin pimein, miksi siis ottaa koira sellaisiin olosuhteisiin missä se ei saa ollenkaan toteuttaa viettejään? Koira ottaa pahimmillaan koko kerrostalon ja ympäröivät alueetkin reviirikseen jolloin voidaan olla suurissa vaikeuksissa. Koiraa ei missään nimessä ikinä pidä ottaa ulkonäön perusteella vaan koirarotu tulee valita käyttötarkoituksen mukaan, silloin säästytään turhilta murheilta ja ongelmilta. Lapinkoira ja laumanvartija ovat ymmärtääkseni aika kaukana toisistaan luonteenpuolesta?

iBox: Ei taida riittää tuollainen aita. Vähän rodusta riippuen suosittelisin 2m korkeaa, paksua hitsattua verkkoaitaa ja mielellään vielä korkeampaa verkkoa jotta osan voi upottaa maahan ettei ali ole niin helppo kaivautua. Se miten kestävää aitaa tarvitaan riippuu mitä ärsykkeitä koiralle on aidan toisella puolella. Jos aidan viertä kulkee yleinen tie niin aidan pitää olla todella vahvaa ja tukevilla tolpilla.

Noin maalla missä me tullaan asumaan kulkee korkeintaan naapurin rouva joskus lenkillä ja muutaman kerran päivässä saattaa ajaa auto ohi.
Toki täytyy miettiä, että tartteeko aitaa tukevoittaa..

Ai että miksi ei kerrostaloon? Asia on juurikin niinkuin Hilmuska tuossa kertoi, ne ovat vartiokoiria ja niiden tehtävä on vartioida. Seurakoiria ja harrastuskoirarotuja on pilvin pimein, miksi siis ottaa koira sellaisiin olosuhteisiin missä se ei saa ollenkaan toteuttaa viettejään?

Kiitos vastauksesta. En todellakaan ole ottamassa laumista kerrostaloon, ihan vaan kiinnosti tietää perusteluita. :) Koska niin moni koirarotu on kuitenkin jalostettu johonkin tehtävään (vetäminen, metsästys jne.), mutta ovat nykyään ihan vaan seurakoirina.
Ja tuo mun lappalaiskoira oli vain esimerkki siitä, että kuinka on liikkellä juttuja jotka eivät pidä paikkaansa. Itse olen siis kuullut monen monituista kertaa ettei lappalainen sovi kerrostaloon, mikä ei pidä paikkaansa.

Minuakin kiehtoo nämä laumikset. Kokemusta on kahdesta pyreneittenkoirasta ja kahdesta etelävenäjänpaimenkoirasta. Pyrret oli molemmat todella itsepäisiä, mutta hyväksyivät helposti vieraan ihmisen reviirille, ainakin kun omistaja oli vastaanottamassa myös. Toista lenkkeilytinkin ja hoidin omistajien ollessa poissa, vaikka olin tuntenut koiran vasta muutaman tunnin yhteensä, toisen kanssa hengailin lähinnä samoissa tiloissa. Etelävenäläinen olikin jo ihan eri luokkaa: ei todellakaan hyväksynyt niin helposti uusia ihmisiä reviirilleen, oli aggressiivinen. Toisen etelävenäläisen tapasin vain reviirinsä ulkopuolella, ja oli ihan ystävällinen, joskaan en kovin läheiseen kanssakäymiseen ryhtynyt johtuen siitä, että tietoni niistä rajoittui lähinnä tuohon toiseen etelävenäläiseen, jonka reviirillä olin enkä halunnut enkä saanut sen lähelle edes mennä. Olisi voinut käydä huonosti.

En tiedö, tulenko koskaan laumanvartijaa hankkimaan... Ainakin pitäisi kertyä rutkasti lisää koirakokemusta ja itsevarmuutta ennen kuin uskaltaisin sellaisen hankkia. Ja haluaisin asua maalla, melko syrjässä... Silti välillä on kiva haaveilla lammaskatraasta ja laumiksesta niitä ja pihaa vartioimassa.

Mä sanoin kans avokille, et meijän pitää ostaa kaks lammasta mitä koira saa sitte vahtia.

Olisko kellään kokemuksia laumanvartijakoiran leikkaamisesta?
Meillä on 3v. uros Podhalanski ja olemme miettineet pitäisikö uros leikata.. Mietimme, jos se rauhoittaisi koiraa, kun on ruvennut räyhäämään vastaan kulkeville koirille ja joskus myös ihmisille. Ennen ei ole noin käyttäynyt varsinkaan ihmisiä kohtaan, agressiivinen ei ole, mutta liekkö jotain uroksen uhmaa.. Sitten kun pääsee tutustumaan toisiin koiriin ei ole mitään ongelmaa eikä rähinöintiä..

Mutta nyt olen sitten ruennut vähän miettimään, että ehkä leikkaus ei olekaan paras vaihtoehto, vaikka eläinlääkäri sanoi, että "jos ei ole jalostuskäyttöön tarkoitus käyttää, niin leikkauksesta ei mitään haittaakaan ole, että kannattaa leikata". Koirapuistossa eräs mies kertoi, että hänen tuttunsa oli leikkauttanut vahtiviettisen koiransa ja tilanne oli mennyt paljon pahemmaksi, koira oli ruennut vahtimaan vielä enemmän ja agressiivisemmin. Oli hyökkäillyt vieraiden ihmisten ja koirien kimppuun, eikä päästänyt muita kuin oman laumansa jäseniä enää lähelleen..

Joten olisi kiva kuulla muiden laumanvartijoiden omistajien tai niitä tuntevien kokemuksia ja mielipiteitä asiasta, ennen leikkaukseta päättämistä. Toki leikkauksen seurauksetkin ovat tapauskohtaisia, mutta olisi kiva tietää teidän kokemuksia ja ajatuksia

Mitäs te laumisten omistajat olette mieltä;
minkälaiselle ihmiselle laumis EI sovi?

Pettra, koiran muuttunut käytös voi hyvinkin johtua myös vahtivietin heräämisestä ja siihen ei leikkaus vaikuta. Ainakin oma koirani oli myös kastraation jälkeen ärhäkkä vahti. Kuten kunnon laumanvartijan kuuluukin olla. Koira myös aktiivisesti merkkaili reviiriään, vaikka menettikin kulkusensa 2,5-vuotiaana. Tarkemmin on vaikea määrittää miten kastraatio vaikutti luonteeseen, koska koira kastroitiin siinä vaiheessa, kun se oli muutenkin vasta sopeutumassa uuteen kotiin ja kuntoutumassa fyysisistä ja henkisistä traumoistaan.

IBox, mielestäni laumanvartija ei esimerkiksi sovi ihmiselle, joka haluaa koiran toimivan kuin palveluskoira. Laumanvartijan kanssa omistajan ja koiran välinen suhde on hyvin eri tyyppinen, kuin palveluskoiran ja ohjaajan välinen suhde. Laumanvartija ei sovi myöskään ihmiselle, joka pitää fyysistä kuritusta ensisijaisena koulutusmetodina. Eikä laumis sovi sellaisellekaan ihmiselle, joka mielellään lepsuilee liikaa koiran kanssa ja antaa sen tehdä päätökset toiminnasta eri tilanteissa. Myöskään hysteerikolle, joka lukee jokaisessa vastaan tulevassa tilanteessa jotain koirapsykologiaoppaita, ei laumis ole sopiva koira. Pahinta jälkeä laumanvartija saa varmaan aikaan joko niissä käsissä, missä siihen kohdistetaan fyysistä väkivaltaa tai omistajalla, joka olettaa koiran kuin koiran muuttuvan lupsakaksi ja kaikkia elollisia rakastavaksi muffeksi keksin ja kehujen avulla. Samanlaisissa kodeissa myös koiran elämä on laadultaan heikointa.

Laumanvartijan kanssa pärjää parhaiten maalaisjärjellä ja sillä että tietää minkälainen roturyhmä on kyseessä ja oppii ymmärtämään sitä miksi laumis toimii kuten toimii eri tilanteissa. Ja tarjoaa sille olot, missä se saa vahtia ja tehdä myös fyysistä työtä. En usko että koira voi olla onnellinen päivästä toiseen kököttäessään pienessä ulkotarhassa/aidatulla pihalla ilman tekemistä sen enempää kuin sille sopimattomissa taajamaoloissakaan. Koira kyllä sopeutuu, mutta parhaimmillaan se on saadessaan elää täysipainoista ja virikkeellistä elämää ja tehdä työtä mihin se on jalostettu (vaikka varsinaista lammaslaumaa ei vahdittavana olisikaan)

Pettra, veikkaisin myös vahtivietin heräämistä. Ainakin meillä koirat pitävät jokapäiväisiä lenkkipolkuja omana reviirinään eivätkä oikein siedä siellä ihmisiä eikä koiria. Varmasti tämän saisi kovalla työllä pois mutta en koe sitä meidän tapauksessa tarpeelliseksi koska vastaan tulee niin harvoin ketään että koulutukseen ja sen ylläpitämiseen joutuisi nähdä kohtuuttomasti töitä suhteessa saavutettuun hyötyyn. Leikkaus tuskin muuttaa mitään muuta kuin sen ettei enään ole juoksuisten narttujen perään. Jos on ollut hirveän epäluuloinen muita koiria tai varsinkin uroksia kohtaan ennen leikkauksta voi olla ettei leikkauksen jälkeen siedä enään vieraita koiria ollenkaan.

Aika paljon voin komppailla piimäenkeliä siinä että kenelle ei sovi. Minusta laumis sopii parhaiten rauhalliselle, luontaisen auktoriteetin omaavalle johdonmukaiselle ihmiselle joka ymmärtää ja tietää rodustaan ja sen historiasta eikä koita muuttaa sitä miksikään muuksi.

Meillä on kaksi pyreneittenmastiffia. Rotuna aivan upea, Danny on rauhallinen, sosiaalinen toisia koiria kohtaan, iloinen ja aina valmis toimimaan. Dooris on paljon vilkkaampi, mutta myös iloinen ja upea koira.
Pyreneittenmastiffeissa minusta on hienoa se, että itse en ainakaan löydä mitään huonoa rodusta. Ne eivät hauku turhia, eivät karkaa pihalta, vahtivat laumaa, ovat uskollisia, sopeutuvat hyvin, oppivat nopeasti, tietävät, että ovat ihmisen alapuolella arvojärjestyksessä jne. Kunnon sosiaalistaminen on tietenkin tärkeää ja selvät rajat. Mutta kun nuo perusasiat ja riittävä aktivointi ja liikunta on kunnossa, menee jo hienosti.
Minusta pyreneittenmastiffi ei ole ollenkaan niin vaativa rotu, kuin mitä on yleinen käsitys. Dooris on nyt minun kolmas pystiffi järjestyksessä. En voi kyllä muuta kuin suositella rotua, jos laumanvartijat ja isot koirat kiinnostaa. On vaikea ymmärtää, kuinka hieno rotu todella on, kannattaa käydä tutustumassa johonkin pystiffiin paikanpäällä, jos on mahdollista.
Elämä on pystiffien kanssa ihanan rentoa, rauhallista, turvallista, karvaista ja kuolaista. Eli aivan ihanaa! :)
Muoks/ Minusta laumanvartijakoirat eivät sovi ihmisille, joilla ei ole tarpeeksi tietoa roduista, ja kuka ei osaa pitää selviä rajoja koirille, eikä antaa tarpeeksi aktiviteettia ja liikuntaa. Pitää olla omistautunut koiralleen ja tietoinen rodun eri puolista. Ja tietää, että omistaa vahvaluonteisen koiran. Ja pitää olla valmis tekemään töitä koiran koulutuksen eteen.

Dazzle kirjoitti:

Onko totta ettei laumanvartijaa voi pitää kerrostalossa? Tämän topicin nähtyäni surffailin monen laumisrodun sivuilla sekä Wikipediassa ja tämmöinen tuntui olevan vakiona kaikille. Jotenkin vaan terve epäluulo heräsi näitä väitteitä kohtaan. Mutta on toisaalta varmasti hyvinkin rotu- ja yksilökohtaista. Omastakin rodusta (slk) on sanottu ettei pärjää kerrostalossa ja sehän on ihan täyttä hevonkukkua.

Moi!!
Mulla on nyt 2v vuotias Sarplaninac narttu kerrostalossa :) eikä mitään ongelmaa,ei ole vielä sitä vahtiviettiä kun vasta noin 3v ikäisenä ovat ns.aikuisia... helppo ja erittäin pentumainen käytös vieläkin :)
Ja sarppien ja laumisten kanssa yleensäkkin olen puuhaillut jo monia vuosia,ja tunnen monta jolla laumis kerrostalossa,riippuu kyllä vähän kerrostalostakin millanen ja kuin paljon siel asuu sakkia,kun meillä pienkerrostalo...eli 3 kerrosta vaan ja 9 kämppää :) mut pentu kotiutuu mihin vaan :) Ajatuksissa kyllä muutto maalle kesän aikana... :) joten saa sitten aikuisena meidänkin koiruus tehdä sitä mihin se on tarkoitettu,eli vahtia :)

iBox kirjoitti:

Mitäs te laumisten omistajat olette mieltä;
minkälaiselle ihmiselle laumis EI sovi?

Tällaiselle:
http://www.karjalainen.fi/karjalainen/Uutiset_maakunta/rottweiler_puri_sormen_poikki_4737797.html

Siis että kyseessä on estoitta ja aggressiivisesti suojeleva koiratyyppi, joiden kanssa ei voi leikkiä vapaamielistä hippiä. Kaupinkilaiselle ja / tai uraihmiselle ei sovi, koska ko. koiraa ei voi pitää KOSKAAN vapaana ja toisekseen, se ei saa tarpeeksi liikuntaa ja stressaantuu > tulee arvaamattomaksi ja agressiiviseksi.

Tuulituulia kirjoitti:

[quote=iBox]Mitäs te laumisten omistajat olette mieltä;
minkälaiselle ihmiselle laumis EI sovi?

Tällaiselle:
http://www.karjalainen.fi/karjalainen/Uutiset_maakunta/rottweiler_puri_sormen_poikki_4737797.html

Siis että kyseessä on estoitta ja aggressiivisesti suojeleva koiratyyppi, joiden kanssa ei voi leikkiä vapaamielistä hippiä. Kaupinkilaiselle ja / tai uraihmiselle ei sovi, koska ko. koiraa ei voi pitää KOSKAAN vapaana ja toisekseen, se ei saa tarpeeksi liikuntaa ja stressaantuu > tulee arvaamattomaksi ja agressiiviseksi.[/quote]

Ei kyllä ihan pidä paikkaansa...se on kuule ihan ihmisestä kiinni..ei voi yleistää.
Meidän koira ainakin pääsee joka pv maalle juoksemaan vapaana vaikka kaupungin laidalla asutaankin ja vielä pienkerrostalossa.
Toi on kyllä totta että jos ei saa tarpeeksi liikuntaa niin stressaantuu mutta niinhän se on joka koiralla.
Itse en antais ikinä laumista ihmiselle joka ei tiedä niistä mitään,kokemusta pitää olla! ei ole mikään tavallinen koira.