Koirat.com

^Huh, onneksi asia saatiin ajoissa kuntoon! Yleisyydestä en tiedä, mutta lähipiiriin sattunut kyllä useampi narttu jolla ollut kohtutulehdus ja nimenomaan saksanpaimenkoirat kyseessä.

Me ollaan käyty silmäkontrollissa ja itse silmät näytti paremmalta mutta kortisonikuuri lätkäistiin silmäluomien tulehdukseen. Uusi kontrolli keväällä ja kortisonia ei toivottavasti tarvitse jatkaa, ellei nyt sitten kuuriluontoisesti joskus. Kunpa nyt vaan pysyisi kurissa! Harrastelut jatkuu rennolla otteella ja molossipenikka joutuukin nyt sitten tokokoiraksi osoitettuaan ensiluokkaista ahneutta ja keskittymiskykyä

Meillä voidaan onneksi jo hyvin! Ei mitään muutoksia missään. Luonne ei muuttunut eikä tullut pidätysongelmaa, vaikka sitä vähän pelkäsin vielä reilu kuukausi sitten. Turkki on tosin nyt jotenkin kiiltävämpi ja kerkes lihota jo tässä välissä, koska ennen nirso koira syökin yhen äkkiä kohtuu hyvin niin jotenkin sitä sokeutui sille annetulle ruoalle :D Nyt kun määrää fiksattiin ja vähän kevyempään vaihdoin ainakin kokeiltavaksi, niin paino lähti taas laskuun eikä koirakaan näytä kärsivän - mitä nyt juoksee aina keittiöön norkoilemaan koiranpentuilmeellä kun joku sinne menee

Siirretty:

Sakemanni24 kirjoitti:

Kaipailisin neuvoja ja vinkkejä enemmän ja vähemmän tyhmiin kysymyksiin. Olemme nelihenkinen perhe, kaksi pientä lasta. Asumme isossa okt ja pihaakin on. Käymme paljon erilaisissa paikoissa perheen kesken, kuten luonnossa ym. Lenkkeilyäkin harrastetaan päivittäin. Emme käy reissuissa eli ollaan oikeastaan aina kotona. Lähipiirissä on melkein kaikilla koiria joten sitä kautta ollaan oltu koirien kanssa suht paljon, ja miehen lapsuuden kodissa on ollut aina koiria. Mutta asiaan, haaveena on siis saksanpaimenkoira, ei olla edes muuta rotua ajateltu. Olisin hoitovapaalla, ja sen takia ottaisimme sen näin 'aikaisin' kun lapset ovat vielä pieniä, haluaisin olla koiran 'vauva-ajan' kotona että myös hänelle jäisi aikaa ettei tarvitsisi olla yksin. Ajattelimme että jos päädymme ostamaan pennun niin hankkisimme sen vasta joskus joulukuun aikoihin, siihen olisi sopivan pitkä aika harkitsemisen ja asioiden punnitsemisen kannalta.. Ja ehdottomasti kennelistä. Olen lukenut keskustelupalstoilta kokemuksia saksanpaimenkoirasta lapsiperheessä ja todella paljon on ollut positiivisia kokemuksia. Omasta mielestäni meillä on myös auktoriteetti asiat kunnossa ihan lastenkin kanssa, siis tiukat rajat ja säännöt, tiedossa on että saksanpaimenkoira on myös iso ja voimakas ja luonteeltaan päättäväinen, eli ns vapaata kasvatusta emme hyväksy ei lapsille eikä eläimille! Jos joku viittii kertoa kokemuksia sekä plussaa/miinusta niin olisin kiitollinen!
Laitan kysymyksiä tähän:
- Tärkein, onko kokemusta jos pienempi lapsista on 1v ja vanhempi 3v, pentu siinä rytäkässä? Jääkö kouluttamiselle tai yleensäkin pennulle aikaa?
- Mistä löytäisin ns sopivan kennelin? Onko ainoa keino vain selailla netistä tietoja ja arpoa sopiva?
- Sopivan kennelin löydettyäni (tai vaikka en löydä heti sopivaa), onko tyhmää soitella muutenkin kuin pennun osto mielessä ja kysellä asioista tai mennä paikanpäälle tutustumaan? Siis tekeekö ihmiset näin, itseäni kiinnostaisi ja vielä kun saisi jutella asiantuntevien ihmisten kanssa!
- Jos tarkoituksena on hommata koira vasta kuukausien päästä, mistä tiedän missä kennelissä olisi silloin pentuja myytävänä (nehän meneekin tosi nopeasti) vai onko järkevintä selailla kennelit ja sopivan löydettyä varata pentu eikä odotella joulukuuta? (Anteeksi epäselvät sepustukset, heh)
- Haluaisin harrastaa jotain (ja luonnollisesti tietty liikkua) koiran kanssa, mutta kuitenkin on kyse lapsiperheestä, niin onko käyttö vai näyttelylinjainen parempi? Entä sekalinjainen?
- Onko pinnallista toivoa jonkun tietyn väristä koiraa, tietysti terveys/suku jutut on ykkössijalla, mutta ihmisten ostaessa yleensäkin koiraa niin vaikuttaako värit valintaan vai pidetäänkö silloin pinnallisena?
- Kustannukset, kuinka paljon menee rahaa kuukaudessa ruokiin/tarvikkeisiin? Millaisia vakuutuksia kannattaa olla vai kannattaako olla ollenkaan?
En nyt keksi tähän hätään enempää kysymyksiä mutta enemmänkin saa ja pitää kertoa :)

Siirretty

sakenala kirjoitti:

Elikkä mulla ois tämmönen 4kk narttu pentu ja ois kiva tietää vähän teijän koirista ja kuulla ehkä vähän vinkkejä:)

1. Minkä ikäisenä teillä opittiin täysin sisäsiisteiksi?
2. Minkä ikäsenä tuli mörköikä, kauanko kesti ja oliko "paha"?
3. Millon loppu leikki näykkiminen?
4. Minkälainen on teijän päivärutiini? Lähinnä näin liikunnan kannalta mietin.
5. Tuleeko teillä koira hyvin toimeen muiden koirien kanssa/toisten koirien ohi käveleminen?
6. Pystyttekö pitämään vapaana vaikka metässä, että pysyy kokoajan lähellä?
7. Minkälaine suojeluvietti teijän koirilla on ja missä tilanteissa näkyy?

- Onko täällä ketkä harrastaa koiransa kanssa jäljestystä? (ihmisten/tavaroiden)
Tästä ois kiva kuulla vähän!

-Sitten vielä että oisko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä tämmöselle ekan sakun omistajalle, vaikka jotain mitä oisitte tehnyt toisin teidän pentu koulutuksessa tai jotain mikä jäi teillä tekemättä yms.

Meillä menny tosi hyvin nää ekat kuukaudet vaikka tällä mun tytöllä sitä luonnetta löytyy (välillä ehkä vähän liikaakin :D) Tän kaa saa kyllä rajat olla hyvin tarkat, mutta kokoajan tässä opitaan!


Kiitos jo valmiiksi jos joku jaksaa vastata!

1. Minkä ikäisenä teillä opittiin täysin sisäsiisteiksi?

-14 viikkoo taidettiin olla. Vahinkoliru vielä 20vk asti joskus.

2. Minkä ikäsenä tuli mörköikä, kauanko kesti ja oliko "paha"?

- ei ollut koko mörköikää, ei yhtä ainutta edes "jännää" asiaa sattunut, saatikka epäluuloa.

3. Millon loppu leikki näykkiminen?

- onnistuessaan edelleen yrittää.

4. Minkälainen on teijän päivärutiini? Lähinnä näin liikunnan kannalta mietin.

- vaihtelee kun vuorotyö. Yleensä aamulla klo 6 ulos, puolen tunnin rauhallinen lenkki, n.8h yksin luidensa parissa, 2h lenkki ja treeni, yleensä vapaana pallon kanssa myös, sisällä nosework treeniä ja avainten yms. Etsintää, iltalenkki klo 11. Ja niin edelleen.

5. Tuleeko teillä koira hyvin toimeen muiden koirien kanssa/toisten koirien ohi käveleminen?

- ikinä ei ole haukkunut ensimmäisenä, rakastaa kaikkia, muiden urosten rähinään lähtee kyllä vastaamaan.

6. Pystyttekö pitämään vapaana vaikka metässä, että pysyy kokoajan lähellä?

- pystyy. Irtautumista joutuu edelleen opettamaan että kykenisi itsenäiseen työskentelyyn.

7. Minkälaine suojeluvietti teijän koirilla on ja missä tilanteissa näkyy?

- varma. Ei näy eikä tarvitse kun ei tilannetta ole tullut.

- Onko täällä ketkä harrastaa koiransa kanssa jäljestystä? (ihmisten/tavaroiden)

-kuten edellä, esim.avaimien etsimisestä on hyötyä, kun koira tuo ne löydettyään minulle. Välillä kiireaamuina aikamoinen pelastus. Plus jos putoavat taskusta, hyötyä on ollut. Kannattaa googlailla id-jälki. Artikkeleista jo aikamoinen hyöty. :)

1. Minkä ikäisenä teillä opittiin täysin sisäsiisteiksi?
Tuli 10vkoa vanhana, kertaakaan ei sisälle tehnyt koska vein ulos niin paljon, mutta meniköhän kolme viikkoa niin osasi pyytää itse jo ulos ja sai ulosvientiaikaa pidettyä.

2. Minkä ikäsenä tuli mörköikä, kauanko kesti ja oliko "paha"?
En nyt tiedä mikä lasketaan mörköiän piikkiin, mutta Nano taisi olla kuusi kuukautta ja kesti vuoden ikään asti, ennen kun löydettiin yhteinen sävel. Sitä pelotti about ihan kaikki ihmiset, vaikka sosiaalistin sen monipuolisesti ja hyvin omasta mielestäni eikä koira reagoinut silloin mitennkään negatiivisesti asioihin. Tuossa iässä alkoi kuitenkin se jumalaton räksyttäminen jokaselle (paitsi oma piirin) ihmiselle ihan joka kerta, vaikka olisi se ihminen esim. vain poistunut vessaan ja tullut takaisin. Sitä länkytystä kesti niin kauan, kun ihminen oli näkösellä. Jos siihen yritettiin väkisin tutustua tai noh, jos edes katsottiin, niin siitä se huuto vasta alkoikin. Ei tuntunut mikään keino oikein auttavan ja aina tuli kamalasti takapakkia, kun ihmiset ei noudattanu pyyntöä olla reagoimatta koiraan millään tapaa (= pystyi rentoutumaan ja vähän hiljeni ääni asteittain sen myötä). Pikkuhiljaa siitä sitten päästiin eroon ja nykyään rakastaa ihmisiä tai ignooraa täysin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (joista en kyllä itsekään tykkää :D).

3. Millon loppu leikki näykkiminen?
Ei ole ikinä näykkinyt, murissut tai purrut, ei edes pentuna. Ei ole edes syönyt mitään tai tehnyt tuhoja. Tuo on ollut todella vaivaton lapsi sen suhteen.

4. Minkälainen on teijän päivärutiini? Lähinnä näin liikunnan kannalta mietin.
Vakiona aamutoimet tarhaan (reilu 70m2), iltapäivällä yleensä vapaanaoloa pelloilla/metsässä tai 3km lenkki, illalla lenkki 3-10km. Koitan painottaa vapaanaoloon ennemmän kuin hihnalenkkeilyyn. Hyvillä keleillä ja kun ollaan kotona, saattaa olla tarhassa muiden koirien kanssa kaiken valosan ajan. Aamusin Nanoa ei voi lenkittää ollenkaan jos lähtee ite kouluun/töihin/muualle, se jää liian virkeenä piippailemaan ja ravaamaan levottomasti muutoin kotiin.

5. Tuleeko teillä koira hyvin toimeen muiden koirien kanssa/toisten koirien ohi käveleminen?
Asutaan maalla ja nähdään lenkeillä koiria tosi tosi harvoin. Luulen, että olisi kohtaamistilanteissa räyhääjä ellen kerkeisi ottaa ohjia käsiin ennen koiraa.

6. Pystyttekö pitämään vapaana vaikka metässä, että pysyy kokoajan lähellä?
Ei nyt ihan lähellä ole aina, mutta tulee kutsuttaessa kyllä lähelle/luokse käskystä riippuen ja pysyy aina näköetäisyydellä.

Siirretty

Cardigan kirjoitti:

Minulla on kohta 16-viikkoinen sakemanni narttu. Olen hieman hämilläni sen käyttäytymisestä metsälenkillä. Eli koira saa olla joko vapaana tai liinassa. Pysyy hyvin lähellä, vähän liiankin hyvin. Varsinkin alkumatkasta se kulkee jaloissa niin tiiviisti, että ihmisen liikkuminen hankaloituu. Se yrittää tulla joko poikittain jalkojen eteen tai sitten tulee jalkojen välistä. Usein myös tarttuu lahkeisiin tai käsineisiin kiinni. Tai sitten vain pysähtyy eteen. Mitä enemmän on lunta, sitä hanakammin se hankaloittaa kulkemista. Toinen on myös metsässä oleva alamäki, silloin tullaan poikittain jalkojen eteen ja kytätään, että jos jalka vähänkin liikahtaa niin siihen heti napataan kiinni.
Tottelee kyllä ei sanaa. Irroittaa heti hampaat kun sanotaan ei. Mutta kun tilanne menee ei:n hokemiseksi niin se ei ole mielekästä. Välillä pentu selkeästi vapautuu kulkemaan ja juoksee riemuissaan edessä, kunnes taas iskee "paimennusvietti" ilman mitään varoitusta.
Mitä tuo voi olla? En halua rankaista pentua siitä jos se on sen vietti joka selkeästi tulee jostain selkärangasta.
Pienoista totuttelua on myös vaatinut hihnalenkille lähtö. Ei mielellään lähde pihasta pois. Viihtyy pihassa hyvin mutta jos tehdään puutarhassa kävelylenkkiä, niin käytös on sama kuin metsässä. Jaloissa kiinni kunnes taas rentoutuu ja lähtee juoksemaan omia aikojaan. Aina kuitenkin odottaa jonkin matkan päässä ihmistä. Ja tämä käytös on sama on sitten mieheni tai tyttäreni lenkittämässä.
Jos kuljen mieheni kanssa lenkillä metsässä niin yleensä on aina etummaisen puntissa ja jaloissa kiinni. Tilanne helpottaa jos kuljen reilusti mieheni jäljessä ja pentu tavallaan vahtii puolessa välissä meitä kumpaakin. Silloin ei niin paljon häiritse etummaisen kulkua.
Onko neuvoja tai muita saman kokeneita?

Siirretty:

Lusu kirjoitti:

Hei Cardigan. Paimennusvietin, kuten minkä tahansa muun vietin tulee olla hallinnassa. Kun näet, että vietti iskee, eikä se ole siinä tilanteessa toivottavaa, puutu siihen heti. Kun pentu oppii, että sinä määrität, koska se on "töissä", se rentoutuu kulkemaan vapaasti.

Siirretty

Cardigan kirjoitti:



Kiitos asiallisesta vastauksestasi. Huomasin heti, että viestini tuli väärään paikkaankin. Tästä on niin kauan aikaa kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Tämän piti tulla saksanpaimenkoira osastolle. Noh, mutta kiitollinen olen kuitenkin vastauksestasi josta on apua epäilyksilleni. Että tässä vaan on hyvin vahva viettinen koira. Sen huomaa sisälläkin, että lähellä täytyy olla. Alkuun oli se, että yksin jäädessään piti meteliä ja roudasi kaikki tavarat "omaan huoneeseensa". Kaikki irrallinen viereisestä huoneesta löytyi kotiin tultua Sohvin huoneesta =D Ei rikkonut mitään.
Tuo tilanne on helpottanut DAP haihduttimen myötä.
Vaan nyt sitten keskitytään seuraavaan ongelmaan, eli tuohon paimentamiseen. Täytyy miettiä kiivaasti kuinka saadaan järkevästi vieroitettua pentu jaloista. Sisällä se ei enää käy kinttuihin kiinni. Se oppi meni nopeasti perille vaan tuo metsässä paimennus on nyt seuraava haaste.
Jos jollakulla on neuvoja niin otan ne ilolla vastaan. Toki aion tässä tilanteessa nyt käyttää lelua tai jotain muuta sellaista apuna, että ajatus poistuu paimentamisesta. Kielto ei auta kuin hetken. on muuten tottelevainen koira, mutta kun tässä tapauksessa kielto ei toimi kuin hetken niin ei viitsi alkaa siihenkään, että koko lenkki menee ei:n hokemiseen. Ja rankaisemaan en lähde. Pentu on sen verran nöyrä, että se ei toimi. Tämä käytös on saatava jollain muulla tavalla pois etten tee hallaa pennun psyykkeeseen.

Toivottavasti mahdumme uutena mukaan
Olen Idefix 7vko ja tuon emännän ikää nyt sit vaa voi arvailla se on nii ikä loppu etten tohi ees mainita
Ihteäni kyl voisin kehuu
Vaik oon pentu tai niin tuo väittää
Olen rauhallinen kitisen vain, kun asiaa ja silloin on jo kiire

Miun rakas koirani Donna (Xeroge's Olivia) nukkui kotiinsa ikiuneen 22.03.2017 7v 9kk iässä. Suru ja ikävä edelleen suuri <3 (Donnasta voi käydä lukemassa täältä lisää : http://sannanelamansaelaimet.simplesite.com/

Mindy2008 kirjoitti:

Miun rakas koirani Donna (Xeroge's Olivia) nukkui kotiinsa ikiuneen 22.03.2017 7v 9kk iässä. Suru ja ikävä edelleen suuri <3 (Donnasta voi käydä lukemassa täältä lisää : http://sannanelamansaelaimet.simplesite.com/

Minulla on ollut kaksi saksanpaimenkoiraa
näyttelylinjainen saksanpaimenkoira Alessandra "Vilma"
näyttelylinjainen saksanpaimenkoira Xeroge's Olivia "Donna"

Vilma s. 8.12.2008 Haapajärvi / k. 11.4.2013
Donna s. 8.6.2009 Pornainen / Halkia / k. 22.3.2017

sitten minulla on ollut kolme eri sekarotuista koiraa.
pun.irlanninsetteri - saksanpaimenkoiramix Mindy "Mindy"
karjalankarhukoira - labradorinnoutajamix Pimu "Bella"
saksanpaimenkoira - tiibetinmastiffi - suomenajokoira - suomenpystykorvamix Nalle "Nalle"

Mindy s. 10.4.2008 Hämeenlinna / Lammi k. 15.11.2021
Pimu
Nalle s. 9.12.2008

koirista lisätietoa / kuvia löytyy allekirjoituksessa olevasta osoitteesta