Koirat.com

No on kyllä titteliä kerrakseen..

Täytyypäs käydä katsoon löytyykö sitä sit meidän pentusen sukutaulusta. Ei isän puolelta ainakaan, mut emän.

Muoks. Löytyi.. On meidän pennun isoisoäidin isä.. :D

Joo Rommilla on parikin matadoria linjoissansa, juurkin tuo mainittu William ja sitten on Riishill's Marco Polo, jolla on 59 pentuetta ja 218 pentua. Tuolla Williamillahan on valkotekijä, joka tuo kanssa oman kommervinkkinsä jalostukseen. Valkotekijäisyys on kyllä niin pesiytynyt Suomen sheltti kantaan, että sitä on jo melkeinpä mahdotonta saada pois.

No löytyhän se meidänki neidin sukutaulusta, taisi olla isoäidin isän isä :D Vai miten se sanotaan, emmä tiä :D Adan isähän oli täälä vaan ns. jalostus-/näyttelyreissulla, ei sillä suomes oo ku kymmenen pentuetta mutta mistäs sitäkää tietää toisaalta mitä periyttää vaikka ite terve onki.. Ainakin pentututkimuksis kaikista sen pennuista oli vain kaks crd:tä, muut terveitä..

Tässähän on sit (todella) kaukaista sukua liki kaikkien koirat.. :D

Sonik, nimenomaan. Matadori jalostus karsii ihan valtavasi jalostuskoiria ja yhdistelmiä. Jos oletetaan, että koiran jälkeläisistä 10% menee jalostuskäyttöön, tarkoittaa se matadorikoirilla ihan valtavaa määrää! Kokonainen sukupolvi on saman isän pentuja. Siinä onkin kiva sitten etsiä eri linjaista koiraa jalostuskäyttöön.

Osa sitten suosii linjasiitosta, esim. sama koira toistuu 4. polvesta eteenpäin jossain kohtaa sukutaulua. Rommillahan tuo Marco Polo on sellainen, mutta kyseessä on hyvin kevyt linjaus, sukusiitos on vain vähän päälle 1%. Osa sitten käyttää vahvaa linjausta eli iloisesti astutellaan sisarpuolia keskenään, isä-tytär, äiti-poika, isovanhemmat-lapsenlapsi.. Onneksi tällainen vahva linjaus on nyt jäänyt pois, toki muutamia tapauksia tiedän ja voisin sen hyväksyä, jos haetaan rodun isompaa hyvää. Ei nimittäin yhden kerran tapahtuva vahva sukulinjaus vielä tuota mutanttipentuja, varsinkin, jos nämä pennut sitten yhdistetään kokonaan vieraisiin linjoihin. Tällöin tuo sukusiitos purkaantuu tavallaan.

Melliltä löytyy molemmat matadorit 4. polvesta, toinen isän ja toinen äidin puolelta.

Miten toi matadori sit määritellään? Pentueiden määrästä?

Kyllä se pentueiden määräkin jotain kertoo, mutta lähinnä varmaan matadori on just semmonen mitä käytetään paljon suhteessa muihin uroksiin. On ns. muotia käyttää jotain kehissä menestynyttä urosta. Toiveissa tietysti, että se periyttäisi hienoja ominaisuuksiaan pentuihin.

No mun mammutti ei kyllä ole kenellekään täällä kovin läheistä sukua Saksassa tätä ongelmaa ei shelttien kohdalla juuri ole, koska rotu ei ole kovin suosittu, ja ehkä siksikin että näyttelyissä käyminen ei ole niin yleistä kuin Suomessa, niin että komea näyttelytittelirivi ei yleensä sano pennunostajalle yhtään mitään. Mua ei kyllä myöskään kiinnosta mitkään näyttelytulokset, Saksassa pitää olla joku tietty arvosana että koira saa jalostusoikeuden ja sen enempää se asia ei mua sitten kiinnosta. Quincyn emä on kasvattajan oman kotikasvattelun tuotos ja isä on haettu Amerikasta myöskin ihan pienimuotoiselta kasvattajalta. Sillä oli siellä yksi pentue ja Saksassa sillä on ollut nyt kaksi.

Mutta nuo terveyjutut on niin hankala asia, tärkeintä kai olisi että kasvattajat uskaltaisivat olla avoimia koiriensa "vikojen" suhteen. Täydellisen tervettä koiraa taitaa olla jo mahdotonta löytää, vaikka sitten kaikki viat eivät tietenkään välttämättä tule ikinä ilmi. Ja mulle esim. jos nyt sitten hankin vielä sen toisenkin sheltin, on luonne ihan ehdoton ykkönen, vasta sen jälkeen alan edes miettiä jotain fyysisiä terveysjuttuja.

Rommitus, en tiennytkään, että valkotekijä on jotenkin erityisen yleinen suomalaisilla shelteillä. Alissan isällä on valkotekijä, mutta kasvattajalle yllätyksenä syntyi sitten Alissan sisko, joka on rungostaan valkoinen muutamilla soopelilaikuilla, pää on kokonaan soopeli, eli myös Alissan äidillä on valkotekijä. Alissan sisko on siis "color headed white" (Näistähän me viime kesänä pulistiin ). Tässä kuva soopelista color headed white-colliesta, jos joku ei tiedä, miltä se näyttää. Amerikassa noita on vissiin enemmänkin ja jotkut jalostaa niitä ihan tarkotuksella. Musta noi color headed white-koirat on kauniita, mutta en silti kannata sitä, että niitä alettaisiin ihan tarkotuksella "tuottamaan" vain, koska väri on niin erilainen. Mitkä oli muuten ne merkit, joista valkotekijän pysty tunnistamaan? Eikö takajaloissa korkealle nouseva sukka ollu ainaskin yks? Voiko täyskaulus olla valkotekijän merkki?

Ahaa! En tiennytkään tuollaisesta valkotekijägeenistä.
Meidän shelttipojalla taitaa olla se, koska sillä on ihan tyäsvalkonen kaulus, kaikki jalat valkoset ja valkosta nousee vielä selänkin päälle
Nämä geenien periytymiset on kyllä aika mielenkiintosia asioita.

Mun käsittääkseni kauluksesta ei voinu tota valkotekijää päätellä, enkä mene sanomaan varmaks edes sitä sukka juttua. Onko muuten siihen välkotekijään olemassa joku testi vai näkeekö sen vasta 'värivirheellisistä' jälkeläisistä?
Itse olen epäillyt, että Mellillä vois olla valkotekijä, kun sen polven yli tulee sellainen tosi vaalea kohta, mutten tiedä. Mellin emähän on mustavalkoinen, vaikka se on mielestäni merkattu trikiksi nettiin. Siinä ei kyllä ole ruskeeta nähtävissä missään kohtaa, ainakaan en ole huomannut.

Me juuri mietimme tätä asiaa Sirun siskon omistajan kanssa viime viikolla :D Kun pohdimme myös mustavalko-geenin ja merle-geenin eroja ja periytyvyyksiä. TÄMÄ, on myös mielenkiintoinen linkki. Siellä myös tuo "väripäävalkoinen" shelttinä.
Amerikassahan näitäkin jalostamalla jalostetaan.

TÄTÄ myös pohdittiin. Mutta oikein saksaa osaamattomina ei sitten ihan päästy perille mikä yhdistelmä oikein mikäkin on. Joku saksaa osaava voisi kääntää/selventää *vink vink*


Tässä vielä viihteenvuoksi Brindle Sheltti

Spämmään lisää, elikkä täyskaulus ei ole suoranaisesti valkotekijän merkki.
TÄSSÄ kuvaesimerkki tuosta takajalan valkotekijä "viivasta".

Joo, ei kai sitä valkotekijää aivan varmaksi pysty sanomaan, mutta mun käsittääkseni juurikin takajaloissa lonkkien sisäpinnalle nouseva valkonen väri ois yks merkki, Alissan isällä se menee juurikin niin. Kattelin äsken myös Alissan äidin kuvia, niin sillä kaulus menee niskaan ja taitaa silläkin olla takajaloissa aika paljon valkosta. Myös Alissan toisella siskolla vois olla valkotekijä takajalkojen perusteella.

Täällä englanninkielistä tietoa sheltin värien periytymisestä. Muistaakseni Rommitus laittoikin tän linkin joskus viime kesänä...

Muoks. Suzuna, tuota Brindleä me ihmeteltiin jo viime kesänä. Aika erikoinen ilmestys!

Varsinaista kummastusta kyllä herättää!
Nyt joudutte ihmettelemään uudestaan kun minä en vielä viime kesänä täällä ollut häiriköimässä

^Ai etkö sää ollu täällä vielä viime kesänä? Millon sä sit tulit tänne?

Mie tulin vasta syssymmällä viime vuonna tänne

Ei sitä valkotekijää voi muuten päätellä kuin joko värivirheellisistä jälkeläisistä tai sitten tuosta polven yli tulevasta valkoisesta rannusta. Joillain se on tosi selkeä, jollain ei. Sehän tästä sitten tekeekin niin hauskan. Kaikilla valkotekijäisillä koirilla ei päällepäin voi tietää olevan, mutta sitten putkahtaakin juuri tuollaisia kokonaan valkoisia pentuja tai pentuja, joilla on selkä osoitus valkotekijäisyydestä. Kiva yllätys sitten kasvattajille.Toisaalta taas koira, jolla on paljon valkoista päässä, ei välttämättä kanna valkotekijää.. Tuo Suzunan linkittämä kuva osoittaa hyvin mistä valkotekijäisyyden voi päätellä.

Bansku87 koiralla on valkotekijä kuvauksen perusteella. Värivirheellinen koira on silloin, kun valkoista on rungossa. Sallittua valkoinen on vain kauluksessa, päässä piirtona, hännänpäässä ja raajoissa. Kokokaulus ei ennakoi valkotekijäisyyttä, sään yli menevä valkoinen kyllä on luettavissa rungoksi => valkotekijä. Riippuu tuomarista, osa rokottaa siitä, osa ei.

Yleensä siis soopelit valkoisilla merkeillä enemmän tai vähemmän kantavat valkotekijäisyyttä. Aiemmin soopeleilla oli vähemmän valkoista, esim. naamassa ei yhtään valkoisia merkkejä. Nykyään taitaa olla enemmän näitä soopeli-valkoisia kuin soopeleita, joilla on valkoista vain kauluksessa ja pienet nilkkasukat. Ainakin näyttelyssä näkyy enemmän tällaisia muhkean valkoisen kauluksen omaavia sopuleita.