Koirat.com

Aino ei ole koskaan nirsoillut ruoan suhteen. Pentuna koira oli kauhea pallo ja saimme haukut kasvattajalta, kun olimme antaneet liikaa ruokaa. Annostelimme nappuloita ihan ohjeiden mukaan, mutta koulutusherkut olivat hiukan liikaa ja koira turposi. Itse olin kyllä pentuaikoina hiukan hysteerinen, jos Aino ei syönyt kaikkea ruokaa. Lopulta periaatteeksi muodostui ajatus, että jos ruoka ei kelpaa, niin ei tarvitse syödä. Ei koira nälkään kuole.

Niin ja Aino matkustaa kevythäkissä takapenkillä.

Caylalle tiedoksi, että meillä koira muuttuu hirviöksi kun juoksut lähestyvät. Samanlaista käytöstä on ollut viimeksi juuri teini-iässä. Välillä Aino haukkuu vastaantulevat koirat ja ihmiset. Välillä on aivan hipihiljaa. Hienointa on se, että koira on kuullut muutaman kerran kissan mouruavan rapussa ja vetää nyt pultit kun ulko-oven avaa. Vainoharhainenhan tuo neiti on, mutta pistetään juoksujen piikkiin. Luulin, että pääsimme tuon mörköiän ohi, mutta ilmeisesti tästä saa nauttia aina muutaman kerran vuodessa.

Tuli tuosta blue merlen kyselemisestä mieleen, että miten tuntemanne kasvattajat yleensä suhtautuvat "ulkopuolisiin" pennunkatselijoihin? Meille on toivottavasti tulossa pentu piakkoin yhdeltä kasvattajalta, ja huomasin, että toiselle kasvattajalle oli syntynyt jokin aika sitten pentuja. Kysyin häneltä, voisimmeko tulla katsomaan pentuja niiden hieman kasvettua ihan kokemusta saadaksemme; olisi mukava nähdä erilaisia pentuja ja muualtakin, kuin mistä omansa sitten mahdollisesti saa. Se ei kuitenkaan käynyt päinsä, koska "vain ne joille pentu on varattu, saavat tulla niitä katsomaan". Minusta tämä oli vähän erikoinen vastaus, tai siis luulisi, että on pennuillekin hyväksi nähdä vähän erilaisia ihmisiä? Ymmärrän kyllä toisaalta, jos ko. kasvattaja ei halua kaikenlaisten ihmisten ramppaavan heillä, mutta silti..?

bansku87 kirjoitti:


Lisäksi olen tykännyt tuosta nimestä aina siitä lähtien, kun Teho-osastossa oli se saman niminen Kroatialainen mieslääkäri

Oi, määkin tykkäsin siitä kaikkein eniten koko teho-osastosta. Mmm.

bansku87 kirjoitti:


Silti ruoan saatuaan pitää kupit nuolla moneen kertaan ja syöntitahtikin on sitä luokkaa, että ulkopuolinen voisi luulla meidän pitävän sitä nälässä! Lucalla ei siis ole ensimmäisen viikon jälkeen ollut mitään ongelmia syömisen kanssa; kaikki käy mitä kuppiin laitetaan!

Meillä sama. Joka ikisen saamansa ruuan on tähän mennessä syönyt sekunnissa ja jää sitten nuolemaan kupin putipuhtaaksi. Käy monesti tarkistamassa vielä jälkeenkinpäin, ettei sinne vain olisi sittenkin jäänyt mitään... Koulutusnameinakin on kätevä käyttää noita kuivanappuloita, ku oikeasti ihan mikä vaan kelpaa ja on aivan ihanaa. Lilli syö J&V penturuokaa, ja sitä sai vain 10kg:n säkeissä, joten kuluupahan ehkä vähän nopeammin sekin.

Lilli matkustaa takapenkillä boksissa.

molmol, harmillinen vastaus, mutta en panisi pahakseni, koska jokainen shelttikasvattaja saa ainakin kymmenenkertaisen määrän pentukyselyitä pentujen määrään nähden. Luulen, että niidenkin kanssa on ihan tarpeeksi tekemistä (pentujen hoidosta puhumattakaan!)

Oikeesti on tosi vaikea valita kennelle pennut lupaa, että onko varmasti hyvä koti mihin antaa pikkusen. Just eilen kuulin yhdestä kasvattajasta, joka antoi pennun sijoitukseen, huomatakseen muutaman viikon kuluttua, että pentu oli myyty eteenpäin.

Itselle tuli melkein paniikki, kun soittoja alkoi tulla, eikä puhelimessa oikeesti voi tietää, puhuuko toinen totta vai laittaako joukkoon puolet lööperiä. Onneks mulla kävi hyvä tuuri ja kaikki pennut sai hyvät kodit.

Huomenna pitäis sitten näkyä kennelnimi Mellin pentueen yhteydessä. Ens yönä päivitetään.

Ymmärrän kyllä kasvattajaa, joka ei halua 'ylimääräisiä' pennun katsojia. Jos sattuu olemaan vaikka seitsemän pentua ja seitsemän perhettä tulee niitä katsomaan, pitää sovittaa katsojat eri päiville, ettei tule hirveä ruuhka ja saa kunnolla tuntuman millaiseen perheeseen on antamassa kasvattinsa. Siihen kuluu jo viikon päivät.Lähellä asuvat pennunostajat voivat tulla katsomaan useampaan kertaan pentuaan ja kivahan sen on tutustua alusta asti omaan perheeseen. Yleensä kasvattajalla on perhettä ja työ, jotka myös rajoittavat vierailuaikoja. Lisäksi pentujen pitää saada nukkua ja syödä rauhassa. Kakat ja pissatkin pitää siivoilla ja sitä riittää jo neljänkin pennun kanssa kolmannesta viikosta eteenpäin lisääntyvässä määrin. Lisäksi on muut hoitotoimenpiteet, madotukset, kynsien leikkuut, terveystarkit ja sirutukset sekä kaikenlaiset paperihommat. Eli aikalailla kaikenlaista puuhaa liittyy kasvattamiseen ja lisäksi pitää huomata, että vieraiden mukana saattaa kulkeutua vieraita pöpöjä joita vastaan pennuilla ei ole vastustuskykyä.

^hyvää perspektiiviä, kiitos :)

Rose kirjoitti:

Lausutaanko Budi niinku Buddy (=Badi) vai ihan Budi vaan? Erilainen nimi, en ole ikinä kuullut aiemmin sen nimisestä koirasta.

Ihan Budi vaan.
Kaveri sen keksi ja kun pari muuta kaveria olivat samaa mieltä ja intoilivat että on hyvä nimi niin mäkin sitten tykästyin.

Noniin, eiköhän Viivillä ole ollut jo kaikki vaivat, jotka voidaan luokitella "tyypilliseksi nuorelle koiralle" luokkaan Viime viikon torstaina huomattiin, että sen tassussa on anturan vieressä erikoinen röpelöinen nahkapallura. Huomattiin se itseasias niin, että siitä oli tullut verta lattialle ja me luultiin jo ja oltiin ihan innoissaan, että nyt ne juoksut on alkanu! Katseltiin viikonlopun yli ja tänään sitten eläinlääkärillä käytiin: histiosytooma. Hyvänlaatuinen ihokasvain mikä poistuu itsestään jonkun ajan päästä. Viivillä siinä oli vaan jo tulehdusta , puhdistusta ja salvaa 10 päivän ajan ja suojata täytyy ulkona. Nyt me kyllä hankitaan sille ne ulkotossut, tää talvi on ollut jo liian ankara meidän vaavin tassuille.

^Voi Viiviä.

Ette muuten sattuneet olemaan tänään Raision Musti&Mirri liikkeessä klo 11.00 Viivin kera?

Olin siinä kassalla ja sit ku huomasin sheltin se nuuhkas mua hyökkäsin vaan lupaa kyselemättä heti lässyttämään sille... "no heippa... mullakin on kaks shelttiä kotona...et sä kyllä ole yhtään pidättyväinen tui,tui...." Vaikka en itekkään tykkää, että koiran "kimppuun" hyökätään...tuli vaan niin refleksin omaisesti... Jos se olitte te tai kuka vaan niin anteeksi...

Autolle lähtiessä aloin miettiä, että kun vilkaisin sivusilmällä koiraa taluttanutta miestä ois se voinut olla sun mieheke + sheltti oli vaalea soopeli + sillä oli tassussa suoja + sä juuri kerroit et Viivin tasussa on toi juttu.

Miten mä en tajunnut, et se olit sinä siinä kassalla. Ihmeellistä. Varmaan sen takia kun olit kasvot päin Viiviä ja mä keskityin niiden tossujen ostamiseen. Henkka sano, et se näki sut, mut ei tunnistanut, mä en edes tajunnut katsoa.

Mä en ole edes ajatellut asiaa, mutta Viivin kimppuun saa hyökätä, tai oikeastaan se menee niin, että se hyökkää aina kaikkien kimppuun. Se siinä tais tulla sun jalkoihin ekaks hyrräämään ja kerjäämään huomiota Henkka tais yrittää pitää Viiviä kurissa koska se tosiaan menee aina sekoilemaan kaikkien ihmisten luo ja ne ei sit taas aina välttämättä tykkää siitä, mut Viiviä ja meitä ei kyl haittaa, et sitä tullaan huomiomaan iloisesti. =) Voi vitsi, miks me ei tajuttu siinä tilanteessa kumpikaan mitään

Joo niin me tosiaan ostettiin Viiville ulkotossut mitkä pitää tassun kuivana. Ens talvena me kyl aletaan pitää niitä ihan kokoajan, ettei mee sit taas ne anturat tai tuu muitakaan ongelmia.

^Olipa hauska sattuma.

Mäkään en katsonut sua ollenkaan niin sut nyt olisin ainakin tunnistanut.
Olin siinä jo tekemässä lähtöä ja ei varmaan mieheke mua tunnistanutkaan, kun oli "paremman" päällä ja pakkeliakin naamassa. Puistossa kun on aina tuulipuku tms. hurmaavat ulkoiluvaatteet.

Tuli vaan heti ovesta ulos mennessä sellanen "ei perhaan olikohan toi Viivi".

Tännehän on tullu ihan hirveesti lisää juttua, ku en oo pariin päivään käyny!

Kaunis Aino! Silläkin on tollanen jykevämmän mallinen kuono.

Onnea Budille omasta nimestä! Hauska nimi.

yasmin Kuulostaa ihan Alissalta toi Repen nirsoilu. Alissakin jätti pentuna aina syömättä osan ruuastaan, usein yli puoletkin. Mäkin olin sillon aika huolissani, mutta sitkeesti vaan otin kupin pois ja tarjosin sitten seuraavalla kerralla uudestaan. Tosta huonosta syömisestä huolimatta Alissan paino nous n. 500 g viikossa, joten selvästikään syytä huoleen ei ollu.

Alissa matkustaa autossa valjaissa. Se on aina ollu hyvä matkaaja, ja tottu autoiluun jo pikkupentuna, kun me käytiin pentukurssilla. Onneks se ei oo koskaan voinu pahoin autossa! Luultavasti pentukurssin aikana se tottu siihen, et autossa nukutaan, koska nykyään lähes joka kerta sillä rupee silmät lerpsumaan autossa. Kun ollaan menossa agiin, se vinkuu hiljaa ja kattelee ikkunasta, et joko oltais perillä.

Sonik Meillä makso Alissan terveystarkastukset (silmät, polvet, lonkat, kyynärät) yhteensä 223 €.

Alissa oli murkkuiässä aika helppo, mut epäilyttäville asioille se haukku aika paljon, etenkin pimeellä. Nykyään toi on kans vähän ennen juoksuja kauheen haukkuherkkä, kaikki äänet ym. pitää räkyttää.

Viiville paranemisrapsuja!

Eilen oli taas agia ja mulla menee niin hermo Alissan räksyttämiseen siellä! Ainut keino saada se hiljaseks, on joko temputtaa sitä non-stoppina tai jättää se käskyn alle istumaan/makaamaan ja mennä ite kauemmas. Ilmeisesti Alissan pää ei kestä sitä, et muut tekee jotain ja hänen pitäis odottaa. Muuten reenit meni ihan kivasti, aluks oli radalla hiukan sähläystä, mut muutaman kerran jälkeen sekin alko sujumaan. Nykyään on kivaa, kun me tehdään jo ihan kunnon ratoja. Eilenkin oli aikamoiset valssikarkelot, mut hauskaa oli! Mulla on vaan välillä vaikeuksia ohjaamisen kanssa, kun Alissa on niin nopea! Kuulemma mun pitää ohjata todella aikasin tai Alissa ehtii lukemaan rataa väärin. Eilenkin olin pari kertaa liian hidas valssaamaan ekan hypyn jälkeen ja Alissa paineli putkeen.

Mannatus oli eilen kattomassa meiän treenejä videokameran ja kameran kanssa, en ees tiiä, mitä kaikkea tallentu muistiin.

^

Laitoin sulle sähköpostiin kuva/video linkin. :)

Tällaiset Viivi sai, ei kyllä kauheesti pidä vettä, mutta suojaa nyt ainakin. Viivin mielestä näiden kans ei voi kyl kävellä muuten kuin jokaista jalkaa nostamalla koukkuun asti vuoroperään, jos ne vaiks lähtis pois sillee.

=)

Sanoiko eläinlääkäri mistä histiosytooma johtuu? Mellin yhdellä pennulla oli kyseinen vaiva ja pennun omistajalle oli eläinlääkäri sanonut, että voi olla virus tai voi olla perinnöllistäkin? Mellillä eikä muilla pennuilla ole sitä kuitenkaan ollut.

Matkustettiin Toffon kanssa 200 km sunnuntaina ja tänään toisen kerran. Neiti kulki farkun takakopassa kevythäkissä. Eikä oskunnut kertaakaan, ei edes tänään, vaikka lähdettiin heti aamuruuan jälkeen matkaan

Mä en siellä ollut, mutta ei se kuulemma mitään vissiinkään sanonut, että mistä se johtuu. Epäilen just virusta, mitä oon vähän lukenut. Aika hyvin, et se tuli Viivil just tassunpohjaan kun se olis voinu tul ihan mihin muuallekin vaan, mut tulipahan just sit hankalimpaan paikkaan. Hyi, mä katoin millasia kuvia google tarjoo siitä, Viivil se oli aika pieni ja siisti. Missä sil tee pennul se oli?

Eevus, Viivi on todella suloinen

Nauttivatko muiden sheltit auringonpaisteesta? Aino lötkötti tänään raukeana matolla, kun kevätaurinko paistoi ikkunasta sisään. Pihalla on vielä pari metriä lunta, joten saa nähdä kuinka pitkään menee ennen kuin grillijuhlia voidaan viettää. Eiköhän nuo ilmat tuosta pikkuhiljaa lämpene.

Suloinen Viivi!

CaraMelli, kävittekö Toffon kanssa kenties sulhoa tapaamassa?

Alissa ei pahemmin auringossa makoile, en ainakaan muista, et sil ois ollu semmosta tapaa. Meiän vanha koira sen sijaan hakeutu aina aurinkoläikkiin nukkumaan.

Olin tänään illalla puistoilemassa Mannatuksen kanssa ja voi että tota Alissaa! Silittelin siinä muitten koiria, niin Alissa hyökkäs joka kerta räkyttämään siihen viereen. Mitä ilmeisimmin se komentaa, et pois mun mamman luota. Todella ärsyttävää... Miten ihmeessä mun ennen suht hiljasesta sheltistä on kuoriutunu tollanen räksy? En tiiä, oisko se agissa päässy haukkumisen makuun? Tai löysi sisältään pienen räkyttäjän paimennuksessa?

Miten te muut ojennatte koiraanne haukkumisesta?

Eevus muistan ite lukeneeni jostain, että olis viruksen aiheuttama ja yleisin nuorilla uroksilla. Eläinlääkäri oli kyllä selvästi saanut pennun omistajan siihen mielentilaan, että minä olin kasvattajana jättänyt jotain kertomatta. Olin yllättynyt, kun minulta alettiin tivata onko Mellillä ja Toffolla ollut sama vaiva ja onko heidän uroksensa saanut tartunnan niiltä pentuna. En oikein osannut vastata muuta kuin, ettei noilla ole ollut ja kipitin googlettamaan, että mikä vaiva on kyseessä, kun en olut edes kuullut koko sanaa aiemmin. Nappula oli leikattu pois koska se oli pahassa paikassa ja tulehtunut. En nyt muista oliko se varpaassa vai kintereessä, mutta kuitenkin kohdassa missä ei ole oikeastaan muuta kuin luuta ja nahkaa ja mihin koira ylettyy hyvin nuolemaan.

Tutuli oltiin miehelässä ja oli niin yli-innokas isäntä ja 'hyvin varusteltu', että Toffo parka oli helisemässä. Vaikeinta oli oikean ajankohdan arvioiminen. Pahoin pelkään, että oltiin liian myöhään liikkeellä, vaikka sunnuntaina onnistui. Eilen ei hommasta tullut mitään. Lopuksi Toffo alkoi haukotella ja murahdella ja iski niinsanotusti perseen penkkiin, että nyt se on loppu. Ei auta, kun toivoa, että jotain tulee, mutta sen näkee varmuudella kahden kuukauden päästä.

Ihana tuo Viivi:)

Onkohan nuo sellaset tossu mitä vois käyttää tavallisilla lenkeillä? Oman koiran tassut paleli kovimmilla pakkasilla ja niihin jäi isoja lumi paakkuja. Nyt on kyllä jo niin lämmin että tossut kannattaa hankkia vasta ensi talvena:)

Tutuli kirjoitti:

Olin tänään illalla puistoilemassa Mannatuksen kanssa ja voi että tota Alissaa! Silittelin siinä muitten koiria, niin Alissa hyökkäs joka kerta räkyttämään siihen viereen. Mitä ilmeisimmin se komentaa, et pois mun mamman luota. Todella ärsyttävää... Miten ihmeessä mun ennen suht hiljasesta sheltistä on kuoriutunu tollanen räksy? En tiiä, oisko se agissa päässy haukkumisen makuun? Tai löysi sisältään pienen räkyttäjän paimennuksessa?

Miten te muut ojennatte koiraanne haukkumisesta?

Alissa kuulostaa aivan Ainollta. Aina jos vähän rapsuttelen tai höpötän toiselle koiralle, niin meidän neiti tulee väliin. Ei hauku, mutta vinkuu tai häärää ympärillä levottomasti.

Olen itsekin miettinyt, miksi alkuun niin hiljainen koira oppi yhtäkkiä haukkumaan. En nyt tietenkään oleta, ettei koira hauku tai pidä ääntä. Ei hiljaista koiraa ole olemassakaan. Luulen, että Aino haukkuu ja puhisee epävarmuutta. Minulla on käynyt mielessä myös johtajuusongelma. Voisiko koira kenties vahtia ulkona minua ja haukkuu siksi? En varsinaisesti ojenna koiraa haukkumisesta. Komennan yleensä istumaan tai maahan. Tai sitten jätän täysin huomiotta. Joskus on tosin käynyt niin, että koira pillastuu jostain asiasta niin pahasti, etten edes tiedä mitä pitäisi tehdä.