Koirat.com

ÄRGH, hieman ärsyttää.. Sain kirjotettua kauhean pitkän sepostuksen tänne, niin eikö se sit kadonnut johonkin bittiavaruuteen..

molmol, me käytiin eilen kasvattajalla, ja saatiin sama vinkki minkä CaraMellikin sanoi. Eli sitten kannattaa näyttää eläinlääkärille, kun uudet hampaat on kasvaneet maitohampaiden puoliväliin. Ja Tipallekin onnittelut 5kk päivän johdosta! Meillä Onni herkutteli sen kunniaksi maksalaatikolla!

Onnillakin hampaat vaihtuu oikein vauhdilla! Molemmat alakulmurit ovat irroneet, ja uudet kasvaa kovaa vauhtia tilalle. Yläkulmurit on vielä tukevasti paikoillaan, ja uudet kasvaa viereen. Ei vielä ole onneksi lähelläkään maitohampaan puolta väliä, mutta silti pelottaa jos tuleekin eläinlääkärireissu noista hampaista. Toivottavasti säästyttäis siltä harmilta!

Meillä on probleemana Onnin kanssa autojen ohittaminen. Tai oikeastaan se, kun autot ohittaa meidät.. Onni menee siitä ihan sekasin! Alkaa räksyttää ja lähtee ryntäämään perään. Myös kovaa ajavat pyöräilijät ja lenkkeilijät täytyy räksyttää, jos ei ehdi asiaan puuttumaan tarpeeksi ajoissa. Namin kanssa kyllä autotkin jätetään huomioimatta, mutta heti jos namia ei ole, niin voi jestas. Mutta toivottavasti tää on vaan jotain pentuajan rähinöintiä tjms. Ollaan kyllä tutustuttu autoihin, ja joka päivä kävellään autotien vieressä. Eli ei niiden autojen pitäisi olla niin kauhea juttu. Mutta se kova vauhti saa Onnin ihan sekasin! Kun en tiedä, miten tuohonkaan pitäisi suhtautua.. Komentaa olemaan hiljaa, vai antaa vain olla. En kyllä nyt muista, oonko ennenkin tästä asiasta avautunut tänne, mutta ihan sama :D Meillä myös mörköillään! Pimeä on ehdoton nounou Onnille, ja kaikki roskikset yms. pitää haukkua

Mutta ei huonoa ilman jotain hyvää: Onni on ollut nyt reilun viikona (muistaakseni :D) sisäsiisti! Jos ei lasketa viime perjantaita, kun se päätti lirauttaa meidän sänkyyn. Tehtiin kyllä selväksi, että ei oo sallittua moinen. Mutta muuten ei oo sisälle tullut mitään! Hyvä Onni!

Ja oi että, PINNIn sheltit on kyllä aivan ihania :)

Rose, mäkin voisin tulla mukaan yhteislenkille! Saako mun nuori collie tulla mukaan vai pelkääkö Lilli isoja koiria? Voin toki ottaa mukaani vain sheltti-vanhukseni, mut se ei kauhean pitkää lenkkiä jaksa.
Niinkuin Mannatus sanoi, asut siellä yo-kylän itsemurha-yksiössä , mä asuin siellä myös opiskeluaikoina vajaan vuoden, kunnes tulin hulluksi, ja muutin 30 neliöiseen yksiöön (pois yo-kylästä).
Silloin mä lenkkeilin koirien kanssa usein siellä Aurajoen lähellä niitten yo-kylän kerrostalojen takana, siellä oli kävelytie ainakin 10v sitten... En tiedä onko enää. Siellä siis pidin koiria (tai ainaki shelttiä) vapaana, labukka-sähläriä en kai pitänyt. Sheltinhän nyt voi päästää irti melkein missä vaan eikä se helposti karkaa
Ei nyt tuu mieleen muuta paikkaa siellä lähellä missä vois pitää koiraa vapaana, kun ei pahemmin mitään metsää ole kun se on niin lähellä keskustaa. Aiotko asua siellä niin kauan kun opiskelet Turussa vai onko suunnitelmissa muuttaa joskus johonkin lähiöön? Kauanko opiskelet Turussa ja saanko kysyä missä ja mitä opiskelet? Yo-kylässä asuessani opiskelin Turun ammatti-instituutissa Aninkaisissa, jonne oli mukavan lyhyt kävelymatka

No miten Turku on tullut jo tutuksi, vai osaatko liikkua täällä jo hyvin?

Mannatus kirjoitti:


Nyt kun ainakin vielä siellä yo-kylän itsemurha yksiössä asut niin siinä ihan vieressä on koirapuisto ja sitten se paikka missä keväällä käytiin lenkillä. :)

Ai, mulla ei oo minkäänlaista hahmotuskykyä, luulin että se oli jossain tosi kaukana kun mentiin autolla!

gaselli, varmaan voi Ronjakin tulla, jos se ei ole kauhean yli-innokas. Lilli ei enää pelkää isoja, tai jännittää aluksi vähän, kunhan ne ei käy heti aivan iholle. Rauhallisten isojen koirien kanssa on halunnut leikkiäkkin, ja ollut ihan mielissään, mutta heti jos toinen tulee liian äkkiä liian lähelle niin ei oo kivaa. Sitten kyyristellään ja irvistellään.

Itsemurhayksiöpä tosiaan... Mulla on tässä vaan kuukauden määräaikainen sopimus; oon alivuokralla tyypillä, joka muutti Norjaan ja asunto vielä tämän kuun hänen nimissään. Ensi kuuksi siis jo hakusessa isompi, ja toivottavasti vähemmän itsemurha-ajatuksia inspiroiva. Käytiin itse asiassa just äsken kävelemässä tuolla reitillä noitten talojen takana, mutta siellä tuli koko ajan koiria vastaan, niin ei puhettakaan irti päästämisestä. No, kyllä täältä joku paikka löytyy kunhan vähän enemmän kiertelee - ollaan siis asuttu täällä huimat 5 päivää! Yllättävän helppo täällä on kuitenkin suunnistaa, jopa täysin suuntavaistottomalle vanhalle partiolaiselle...
Tulin opiskelemaan taidehistoriaa Turun yliopistoon. Mielenkiintoista on, en tiedä onko tämä mun unelma-ala ainakaan työllistymisen osalta. Taideakatemiaan tarkoitus hakea taas keväällä, ja sekin on sopivasti täällä, joten tarkoitus olisi asua useampi vuosi Turussa, jos vaan ei tule liian kova koti-ikävä. t. Oulun keskustasta 3 kilometrin säteellä ikänsä asunut

Voi pöh! Kodalla silmätulehdus ja Capolla oksupoksu ja kuumetta :(

Voi että mie olen tällä hetkellä niin ylpeä minun pojista. <3 Tuota paremmin ei tarvii treenit enää mennä. Jos Nuutti toimis yhtä hyvin kokeissa meillä ois aika nopeesti TK1 kasassa. Katsekontakti piti jatkuvasti, kaikkiin käskyihin reagoitiin heti ja vielä oikeinkin, perusasentoja ei ennakoitu, perusasennot oli suoria ja seuraaminenki tapahtu oikeessa paikassa. Mutta kun tuo poju on niin äärimmäisen herkkä häiriöille, ja jos minä stressaan, koira menee ihan kipsiin eikä pysty enää mihinkään muuhun kun itsensä rapsuttamiseen. Ja voi hyvänen aika jos jossain tuoksuu narttu, sillon tiedetään mihin Nuutin mielenkiinto kohdistuu. Mutta kai me aletaan tässä pikkuhiljaa kisakalenteria kattelemaan, pitää vaan ottaa semmonen asenne ettei haittaa vaikka mentäis nolaamaan ittemme.

Wäinökin oli oikeen osaava pieni herra, ja voi että sillä on kivaa ku sen kanssa tehdään. Oon nyt ihan tahallaan koittanut treenata vähemmän, ja pojat on saaneet lähinnä juosta metsässä kahestaan. Ilmeisesti tämä taktiikka toimii molempien kohdalla.

Me sitten käytiin eilen tunnin pyörälenkki kaatosateessa... No saipa juoksuttaa koirat vapaana, kun ei ketään muita vajaajärkisiä ollut liikenteessä

Kuvia pari päivää aikaisemmmin kun sää vielä oli mukavampi




Ja toinen rontti



Me käytiin myös pikareissu pohjoisessa viime viikonloppuna, olipas ihana koirien kanssa lenkkeillä tunturimaisemissa Siellä oli muuten yöllä jo pakkasta -2 astetta!

Ah ihanaa on syksy ja kohta on talvi

Huomenna möllitoko, kääk. :D (Ellei nyt satu yht'äkkiä töitä tupsahtamaan.) Vähän jänskättää, kun ei olla tällä viikolla oikein ehditty Neldan ennakoimiseen paneutua. No, hyvää treeniä vähintäänkin minun hermoilleni oikeita kisoja varten, jos nyt koskaan niihin uskalletaan. x)

Varasin Neldalle kanssa viralliset lonkka- ja kyynärkuvat lokakuulle, toivottavasti tulokset ovat vähintään yhtä mukavia kuin Neldan veljellä (B/B ja 0/0). :D Noilla koivilla kelpaisi sitten agiliitää, jos joskus lajista enemmän innostutaan. :)

Jatkan yksinpuhelua. :D Mölleistä selvittiin hengissä, joskin hieman keskittymisvaikeuksia oli havaittavissa... Blogista löytyy juttua ja videota tarkemmin, mutta oliskohan poikaystäväni läsnäolo voinut vaikuttaa Neldan suoritukseen, kun koko ajan tuntui, että se kyyläili kehän laidalle. Pitänee jättää poikkis kotio ensi kerralla. :) Suhteellinen tyytyväinen olin suoritukseen, mutta ei ollut meidän paras päivä. Ensi kerralla kuitenkin yritetään jo epäviralliseen ALO-kokeeseen mennä, vaikka nämä möllit ei mennykään putkeen.


Laitetaan vielä kuva tältä päivältä. :)

Käytiin eilen poikien kans treenaamassa jälkeä. Nuutilla on ollu tuo jäljen ajo aika hösläämistä, ni pistin sitten jälkeen reilusti pituutta, pari kulmaa ja vähensin makupaloja. Eipä ole poju ikinä nuin hienosti jälkee ajanu. Sen nenän käytön kuuli, koira ei hyörinyt eikä yrittäny peruutella. Seuraavana varmaan aletaan harjottelemaan esineiden ilmasua jäljellä.
Tänään lähetään pitkästä aikaa hakumettille. Wäinökin pääsee tekemään, eilen kun en sille jaksanut jälkeä tehä. Alan tänään siirtämään Nuuttia rullalle, se kuitenkin eilenki arkoi niin selvästi treeniseuraa, vaikka tuttu ihminen Nuutille olikin. Uskoisin, että jos sitä nyt pyytää haukkumaan, koko haku menee pilalle.

Nuutti on toiminu ihan loistavasti tokossa viime aikoina, Wäinö taasen ei. Mie en tiiä miten oon saanu sen seuraamisen noin pahasti pilattua, koira seuraa varmaan puolen metrin päässä. Se siitä BH:sta sitten ainaki toistaiseksi.

Pojat oottaa vuoroaan eilen maastossa:

chelle: Kiva, että treenit sujuvat! Upeita shelttisiä edelleen, tuo trikki on niiiin symppis. :) Mä oon vähän miettinyt, jos seuraavasta sheltistä leipoisi agilitykoiran, mutta entä jos kuitenkin kokeilis jotain ihan muuta lajia, kuten just hakua tai jälkeä? :D Itellä ei ole varsinaisesti kiinnostusta ollut aikaisemmin noihin lajeihin, mutta voisihan jotain jälkeä jo vaikka näiden nykyisten kanssa aivojumpaksi kokeille. :) Onko alottajan vaikea päästä lajiin sisälle? Mites haun (haku) kanssa, jos sheltti ei kertakaikkiaan ole kiinnostunut ihmisistä? Huomaa varmaan, että olen noviisi. :D

Meidän neiti 6 kuukautta.


Miten se aika voi mennä niin nopeasti? Henkisesti mä jo varaudun niihin ekoihin juoksuihin. Tulevat olemaan jotain järkyttävää mullekin, aina olen omistanut uroksia.

Rommitus , kaunis neito sulla! Minkä kokoinen hän on? onko sulla näyttää pää-kuvaa? Aiotko mennä näyttelyyn neidin kanssa?

Nitro on kotimittausten mukaan siinä 34 senttiä, en usko, että tuosta kasvaa enää kovinkaan paljoa. Näyttelyihin sunnataan ihan ehdottomasti, Nitroon on ladattu aikamoiset haaveet.. Vaikka rakas se on, tuli mitä tuli. Pääkuvia löytyy blogista ja kuvagalleriasta, rommi.kuvat.fi Ihan tuoretta pääkuvaa ei ole, mutta ihana pää sillä on <3 Pitää jossain vaiheessa säiden salliessa ottaa kuvia lisää neidistä. Nyt on sen verta satanut, että en ole kameraa viitsinyt ulkoiluttaa.

Juu meillä käytiin sitten hampilääkärissä, kun alakulmurit kasvoi ihan parissa päivässä yli sen puolen välin ja vielä sisäpuolelle. Mammahan tässä eniten jännitti ja itkukin tuli kun joku meni möläyttämään että tietää useitakin alle 6kk pentuja jotka on anestesiaan kuolleet.......! mutta kaikki meni hyvin, pikku krapulainen oli vähän tokkurassa perjantaipäivän mutta sen korvasi sitten viikonloppu mökillä vapaana pompottean kaikki kulmat otettiin samalla vaivalla veks, eipä tartte mennä sitten heti uudestaan. Suolainen käynti kyllä hinnaltaan, mutta onpahan nyt hammasasiat kuosissa! Ja hoito oli kyllä hyvää, että kyllä siitä viitsii maksaakin.

Piipahdettiin näyttelytreeneissäkin, ja Tippa oli oikein edukseen pöydällä, rento ja iloinen tutkailtaessa. Eihän se vielä oikein kunnolla asennossa seistä osaa, mutta tästä se lähtee maassa jo seistä tonottaa paikoillaan "käskystä" mutta asento on vielä mitä on. En itekään oikein tiedä näistä jutuista vielä niin vaikea laittaa koiraa oikein. Näyttelykävely taas ei ollut varsinaisesti Tipulaisen paras osa-alue mutta eiköhän sekin harjoittelulla ala luonnistumaan. Tällä hetkellä kuono oli joko maassa hajujen perässä tai kääntyneenä takana jolkottavaan kaveriin

Mutta on vaan ihana ipana, nyt vielä enemmän hehkutan sitä kun niin pelkäsin nukutusaineita..

Din: Kiitosta. :) Jälki varsinki on kyllä oikeen hyvää aivojumppaa koiralle, nenän käyttö kun tuntuu väsyttävän niitä kovasti. Ei ole sinänsä kauheen monimutkainen oppia, vaikka toki sitten tulee ongelmia eteen, joita ei ite osaa ratkaista mitenkään. Haku on sitten vaikeempaa, eikä sitä voi oikeen harrastaa ilman asiantuntevaa hakuporukkaa. Näitten paimenien kanssa porukan pitää vielä olla sellainen, joka on paimenia ennenkin kouluttanut. Näillä on se silmien käyttö vahvaa muutenkin, eli hakua ei voi alottaa näköavuilla. Haussa on se huono puoli että koira palaa aina ongelmatilanteessa siihen ensin opittuun. Jos se oppii hakemaan silmillä ensin, ja maalimiestä ei löydykään heti, se palaa siihen silmillä ettimiseen ja ei varmasti löydä mitään.

Yleensä hakukoirilla ei ole ongelma se, ettei ihmiset kiinnosta. Maalimiesmotivaatio tulee kyllä, kun maalimiehestä tehdään kaikkein paras ikinä. Maalimies palkkaa koiran jollain superpalkalla, niin koira kyllä aika pian oppii että sinne kannattaa mennä. Esim. Nuutti on hyvin ihmisarka tapaus, ja silti se painuu sinne metsään niin lujaa kun pienistä kintuistaan pääsee. Mutta sitten tässä pitää ottaa huomioon se ilmaisu, jos aran koiran opettaa haukulle, voi mennä maalimiesmotivaatio ja sitä myötä koko haku.

Mutta voi kun olen ylepä molemmista pojista, vielä enempi ehkä Nuutista. Wäinö kyllä haussa toimi loistavasti, löysi maalimiehet ja ilmasi hyvin. Ainoa, että kierrokset nousi esineruutuun mentäessä niin korkeelle, että koira vaan painatti menemään ruudussa suu auki, eikä sieltä tietenkään löytynyt mitään. Nuutti meni tosi reippaasti maalimiehelle, irtosi, eikä arastellut yhtään. Esineillä on ollut irtoamisen kanssa ongelmaa, nyt ei ollut mitään. Tosi hyvin etsi kyllä ihan ruudun takalaidastakin. <3 Rullaa vaan pitäisi jaksaa treenata.


Mullakin pelottaa aina tuo Nuutin nukuttaminen. Se pitäis kastroida ja läpivalaista, mutta hommaan tulee hirveästi hintaa ku pitää ottaa inhalaatioanestesia. Viimeksi pojalla meni vuorokausi rauhotuksesta heräämiseen, vaikka herätyspiikin saikin. Sillon kyllä Nuutti oli tosi huonossa kunnossa, että asia voi olla eri nyt kun poju on terve.

Wäinön selkä on taas vaihteeksi sökönä. On saanut jo monena päivänä särkylääkkeen, silti tuntuu aina väliin aristavan. Toivottavasti tämän päivän metikössä juokseminen ei nyt pahenna asiaa. Huomenna tulee hieroja, niin ei voi ihan aamusta antaa tablettiakaan. Vähän alkaa siltä tuntumaan että Wäinö jätetään taas saikulle, taitaa spondari aktivoitua. Onhan se kiva taas kattoo viikkoja, kun koira-parka ei ilman särkylääkitystä selviä. :/

siis mää niin tahtoisin sheltin mut en tiiä oikein miten se käyttäytyy voisko joku kertoo yksityis viestissä niistä lisää
ps: kumpi on parempi westie vai sheltti.

Kaikki koirat ovat yksilöitä niinkuin sheltitkin joten ne myös käyttäytyvät erilailla. Kannattaa lukea kirjoja, kysellä kasvattajilta, etsiä netistä jne. tietoa shelteistä, toki täältäkin voi kysellä sillä palstallahan keskustellaan shetlanninlammaskoirasta

Mutta nuo "kumpi olis parempi rotu"- kyselyt kuuluu kyllä rotukyselyiden puolelle, jos siis olet koiraa hankkimassa. ---> rotukyselyt

Jes, pakko tulla tännekin heti aamutuimaan tuulettamaan! Eli päästiin kuin päästiinkin Neldan kanssa nyt Etelä-Suomen Shelttien järjestämälle agilityn alkeiskurssille. :D Fiilikset on mahtavat, tätä on odotettukin! Ehkäpä alkeiskurssin käytyämme olisi myös johonkin seuraan helpompi päästä treenaamaan. Pääseepä tuo agilitykärpänen taas pitkästä aikaa kutittelemaan, kun ollaan viimeksi heinäkuussa liidelty. :)

Tuplat. x)

Onnittelut Dinille! :)

Voi luoja että stressaa. Koiran (tai siis omistajan) pitäis olla kisakunnossa kolmen viikon päästä. On äärimmäisen todennäköistä että hylky tulee jo luoksepäästävyydessä, kun on miestuomari. Lisätään vielä vieras paikka ja oma huono paineensietokyky, ni voidaan olla melko varmoja ettei Nuutti tee mitään kehässä, korkeentaan lähtee paikkamakuusta viereisen koiran kimppuun. :/ Voi apua, saataisko me olla kisaamatta aina? Tai saataisko me ees vaihtaa agilityyn? Ikinä ei Wäinön kans pelottanu lähtee kisoihin, koska tiesi miten koira toimi, Nuutista taas ei ole hajuakaan. Kyllähän se ossaa, jos se tekis niin hyvin ku treeneissä ni ei kyllä tarviis jännittää yhtään. Toinen on kuitenkin niin arka, pehmeä ja häiriöherkkä ettei voi kovin loistavasti mennä.

Nämä koirat kyllä ajaa mut vararikkoon. Käytin just viikolla 150 euroo koirien kamoihin, huomenna lähtis ruokatilaus ja siihen vielä kisamaksut ja Wäinön hieronnat ja vesijuoksut päälle. Nii, ja vielä uuteen pentuun pitäis olla varaa. Eipä tarvii miettiä mihin ylimääräset rahat mennee.