Koirat.com

Karkaileminen taitaa olla ihan yksilökysymys ja onko riistavietti kuinka korkealla..

Itse omistan 8v. nartun ja 1v. uroksen.. Ja ovat kuin yö ja päivä..
Narttu on ollut aina todella rauhallinen ja sellainen lupsakka. Miellyttämisen halua ei oikeastaan ole, muuta kuin jos on namia tarjolla niin kiipeää vaikka takaperin puuhun.. Tekee kuitenkin mitä pyydetään, mutta ei niin innolla, jos palkkaus ei ole kohillaan.. (ei siis tarvitsisi olla kuin murusia,kunhan se on jotain syötävää) (possu)..

Luonteeltaan muita koiria kohtaan on dominoiva (iän myötä tullut) .On kumma kun jokainen koira mikä sen eteen on tullut on pitänyt sitä ylempi arvoisena,eikä ole koskaan mitään tappeluita tarvinut katsella. Sillä vain on se karisma mikä varmaan hehkuu kauas.
Mutta tämäkin neiti tietää, että vanhemmat koirat ovat ylempi arvoisia, eikä edes yritä olla heitä ylempänä..

Nuorempi taas on ollut aivan ääärimmäisen vaativa tapaus jo pennusta asti (verrattuna narttuun). Ekat 3kk meni siinä kun "piippaili" koko ajan, vaikkei olisi ollut mitään vinguttavaa.. Se meni onneksi ohitse, mutta sen tiesinkin kun valitsin tuon, että tämä tulee olemaan haastavaa (oli pentueen toiseksi kovapäisin) ja kaksi muuta oli todella pehmeitä ja nöyriä..
Todella huomionkipeä, haluaa olla koko ajan ihmisten lähellä..
Ei välitä niinkään namipalkoista, pitää olla luova palkkauksen suhteen (välillä kehut,välillä leikit ja välillä sitten ne namit toimivat)
Tällä on pidetty alusta asti selvät sävelet mitä saa tehdä ja mitä ei..
Ei karkaa,tulee toimeen kaikkien kanssa.. (mutta tiedättehän lapinkoira urokset, egoa on vaikka muille jakaa (kovapäisillä)) ensin kyllä vähän röyhistellään muille uroksille, mutta kaikki on aina kuitenkin kavereita..

Luonteet on molemmilla aivan ihanat ja vaikka molemmat ovatkin kovapäisiä,niin kuitenkin ovat mamman poikia ja tyttöjä :)

Nuorempi tietää paikkansa meidän laumassa ja ei ole kertaakaan edes yrittänyt päästä tuon nartun yläpuolelle, ja jos narttu olisi yhtään vässykämpi, saattaisi valtataisteluja olla luvassa..

Kerrostalossa asumme ja ei ole mitään ongelmia.. Juniori on haukkunut elämänsä aikana tasan 3kertaa sisällä ja narttu ilmoittaa yhdellä haukkasulla jos ovikello soi..
Nartulla on muhkea turkki ja nuoremmallekin on tulossa (nyt 1v. ikäsenä jo tosi hyvässä turkissa)

Liikunnasta sen verran että noissakin on eroavaisuuksia. Narttu selviäisi vähemmällä liikunnalla, mutta tuo nuorempi kiipeää pitkin seiniä jos se ei pääse purkautumaan kunnon lenkeille. Tarvitsee todella energiaa purkavaa touhua.. Meillä meneekin yleensä päivässä 3h lenkkeihin+1x/vko tokoilut..+ muut leikit päälle..

Turkit on helppoja ja vaatii kyllä sen harjailun,että pysyy kunnossa..
Syksy/alku kevät on hermoja raastavaa aikaa kun nuo tuovat karvojen mukana sisälle niin kamalasti kuraa jos ei mene suihkun kautta.. Ens syksyksi haalarit molemmille kiitos! :)

Minulla on 2 vuotias lappari uros, Onni. Haluaisin harrastaa jotain koirani kanssa, mutta en tiedä mitä. Toko olis kiva, mutta Onni kun ei tee mitään ilman herkkuja (miten sais motivoitua?) No agilitystä ite tykkäisin, mutta Onni ei, se ei millään halua hypätä (joskus on pelännytkin esteitä, mutta ei enää) ja kun se on hirveän laiska. (ei ole laiska normaalisti, paitsi esteitä hypättäessä..) :D Koiratanssikin vois olla kivaa, mutta en osaa.. :D Lisäksi, kun asun niin korvessa, niin en voi osallistua mihinkään kursseille, harmittaa.. Mitä suosittelisitte? 8)

^Koiratanssihan on siitä hirmuisen kiva, että sitä voi reeniä ihan kotioloissa. Youtubesta kun hakee hakusanoilla "koiratanssi" tai "dog dancing" löytyy esimerkiksi paljon videoita, joista voi ideoida itselle ensin liikkeitä mitä lähteä opettelemaan ensin yksittäisinä. Myös tahtitassujen sivuilta löytyy linkkejä videoihin. Kun liikkeitä on tarpeeksi, voi ruveta kokoamaan ohjelmaa musiikkiin. Alkuun kannattaa valita lyhyt musiikki, tai sitten ottaa pitemmästä kappeleesta vaan osa (esim katkaisemalla kesken jostain kohtaa). Koiratanssista järjestetään muutamia kertoja vuodessa (suomessa ja jenkeissä, jonne voi myös videoita lähettää) videokisoja, eli itse videonkin voi kuvata ihan kotioloissa ja lähettää sitten kilpailuun, jos innostuu kisaamaan.

Tosin, jos koiran motivoiminen on ongelma siinä suhteessa, että koira ei tee mitään ilman namia, niin koiratanssissa ei myös kisatasolla nameja saa käyttää kesken suorituksen. Toki, jos on tarkoitus vaan temputella kotosalla koiran ja omistajan iloksi, ei sillä ole väliä. Niin tokon kuin koirantanssinkaan suhteen, onko ne namit näkösällä/tarjolla. Jos on toiveena kummassa tahansa päästä jatkuvasta namisyötöstä, tai siitä että koira ei yksinkertaisesti tee mitään ilman että namia on näkösällä ensin, on syytä alkaa pikkuhiljaa häivyttään namia näkösältä ja ruveta vaatimaan koiralta sitä mitä se jo osaa. Ja toki palkata sitten kun koira tekee. Alussa palkka tulee usein, eli joka liikkeen jälkeen (usein jo osaliikkeissäkin), sitten pikkuhiljaa palkkausväliä ruvetaan vaihtelemaan, eli koira saa palkan satunnaisesti. Ei aina joka liikkeen jälkeen, vaan joskus liikesuorituksen jälkeen, ja välillä taas sitten nopsaankin. Kyllä se siitä :)

^^Mulla on vähän sama tilanne, korvessa asutaan ja koira ei ole mitenkään kovin hyvin motivoitavissa. Ois kiva päästä joskus johonkin treeneihin, muut ei oo kyytejä... Oon opettanu Mimmille esteiden hyppimistä, ja siitä se tykkääkin. Vielä paremmaksi puuhaksi on osoittautunut etsiminen, ihmisten ja lelujen. Myös jäljestäminen olis kivaa, mutta sitä ei olla harjoteltu kuin vain pienillä namijäljilla. Eli Mimmin "juttu" on nenän käyttö asiassa kuin asiassa. TOKOa en oo ees miettiny, koska multa itseltäni ei löydy niin pitkää pinnaa, että jaksaisin koulutaa tuota kovapäätä niin pitkälle. Toki paikallamakuun ym. perusjuttuja Mimmi osaa.

Kun koiratanssista oli puhe, niin laitetaampa huviksi tuo eilen otettu "suttuvideo" (joo, tarkennus oi aivan hukassa, kun kepo joutui laittamaan samalla musiikkia ja hoitamaan kamerointia), mutta näkee siitä nyt sentään jotain. Ja fiksu tietty lähtee suomenlapinkoiran kanssa kuvaamaan koiratanssiesitystä 27 asteen lämpötilassa

Kyllä nyt uskon jo, että kerrostaloon lappari sopeutuu.. niin monelta olen kuullut vain hyvää!

Sen verran vielä, että miten lämmin teillä on sisällä näin kesäisin helteillä? Meillä keväät, syksyt ja talvet todella viileää (18-19c), mutta kesällä puskeekin sitten enemmän lämpöä, nyt näyttää 23c mittari. Onko tämä lapparille jo liikaa? Raikasta vettä toki aina tarjolla jne, mutta..

Tosin, kyllähän omakotitalossa voi kesäisin ihan yhtälailla olla kuuma. (Ainakin siellä missä ennen asuin :))

Vielä pitäisi saada varmistus, että narttu vai uros.... Aina on ollut narttukoira / narttujen kanssa tekemisissä, eli ihan siksikin kiinnostaisi uros. Uroksien seksuaalisuus tosin hieman mietityttää..

yleensä sanotaan, että "narttu on urosta pehmeämpi" - onko lappari urokset mielestänne oikeasti jopa "kovia" vai onko vain verraten nartun nöyrään luonteeseen kovempia? :) Onko täällä kellään oikein pehmeäluonteista urosta?

^Jos katsotaan luonnetestipisteytyksiä niin tulokset jakautuu kaikilla suomenlapinkoirauroksilla seuraavasti:
Hieman pehmeä: 58,46 %
Kohtuullisen kova: 27,69 %
Pehmeä: 13,85 %

Slk-nartuilla vastaava jakauma:
Hieman pehmeä: 70,09 %
Pehmeä: 22,22 %
Kohtuulisen kova: 7,69 %

(Vaihtoehtojahan tähän on siis: erittäin kova, kova, kohtuullisen kova, hieman pehmeä, pehmeä ja erittäin pehmeä.)

Lisää luonnetestitilastointia slk:sta pääsee kurkkimaan täältä.

Urokset ovat keskimäärin narttuja kovempia, mutta suomenlapinkoira rotuna on ennemmin pehmeä kuin kova. Tai kuten näkyy, ennemmin pehmeä kuin edes kohtuullisen kova.

Minun molemmat urokseni (slk ja lpk) ovat saaneet luonnetestissä arvion "hieman pehmeä". Rodun "keskivertokoiria" siis siltäosin.
Meillä sisällä taitaa lämpötila kyllä pyöriä päälle 20 asteen ympäri vuoden. Kesällä varmasti enemmänkin päälle.

Kiitos vastauksista, vois koittaa saada koira tekemään kaikkea ilman nameja, ja sitten koiratanssia kokeilla.. : D

^Siis tarkennan nyt vielä, että ei varsinaisesti ole tarkoitus saada koira tekemään täysin ilman palkkaa, vaan tekemään pitempiä liikesuorituksia ilman palkkaa ja niin, että ne namit on vaikka taskussa odottamassa, josta koira saa satunnaisena palkan. Kun itse teen esimerkiksi tuollaista koiratanssiesitystä palkkaan edelleen koiraa usein osaliikkeiden jälkeen. Välillä tiheämpään, välillä harvempaan, niin että pystymme tekemään kokonaisen tanssiesityksen niin, että palkkaan koiran vasta koko esityksen lopuksi.

^^ itse käydään juniorin kanssa tokoilemassa ja joutuu siis olemaan todella luova palkkauksessa ja namit on oltava tasoa nakit,lihapullat että jaksaa kiinnostaa koko tunnin..
ja sitten hyvä leikki palkkaus on: vanha sukka, jonka sisälle laittaa jotain voimakkaalle tuoksuvaa..ja sen kanssa sitten riehutaan ;)

ja tuohon lapinkoiran pehmeys hommaan: jos haluat pehmeän uroksen/nartun niin kannattaa ehdottomasti kertoa siitä kasvattajalle, joka aivan varmasti osaa löytää pentueesta sen pehmeimmän, jos heillä sellainen sattuu sillä hetkellä olemaan..(koska eivät ne kaikki nartutkaan ole pehmeitä) (esim.omani,kyllähän se on todella super kiltti jne..mutta kyllä sen eteen on töitä tehty kun luonne on dominoiva ja todella kovapäinen)

silloin kun kävin ekaa kertaa katsomassa tuota meidän junioria niin pentueessa oli kaikki uroksia ja luonteet huomasi aivan heti.. 2 kingiä jotka selvästi jallitti muita (toinen niistä on siis tuo meidän) ja 2 todella pehmeää,jotka ovat vielä tänä päivänäkin todella halinalleja jotka ovat niin lempeitä ja rauhallisia kuin olla ja voi..

mutta mielestäni koira ei saa olla liian vässykkä, yksi esimerkki: tokoilussa oma koirani tulee tänne kutsussa niin kovaa kuin jaloistaan pääsee ja verrattavissa todella rauhallisiin, ne vaan lönkyttelee luokse..(näin meidän kaikissa ryhmissä on ollut)
ja muutenkin vilkkaammissa koirissa on enemmän potkua,mistä minä pidän..

mutta,rauhallisille ihmisille vilkas koira voi olla liian stressaavaa tms..

kyllä yleensä se oikea pentu löytää oikean ihmisen luokse.. (tietysti on ikäviä poikkeus tilanteita)

(ja meillä on kesäisin asteita varmaan sen 20..?) aika viileää täällä on aina.. ja partsin ovi on aina kesäisin auki kun ollaan kotona ja ei sada.. niin saavat nuo katsella muailman menoa) ;)
tulipa taas juttua..

Juu juu, eihän Onni ihan kokonaan ilman herkkuja vois olla, pitää nyt vaan koittaa kaikenlaista.. :D

Meidän pikkupörrö kotiutuu kahden viikon päästä...

^ onnea uudesta perheenjäsenestä!

Meillä Saralla on tällä hetkellä karvatupen tulehdus, saatiin ohjeet kotihoitoon näin alkuun, jos ei auta parissa päivässä mennään näyttämään lääkärille.

^Minkälainen on karvatupen tulehdus? En ole kuullut, ainakaan tuolla nimellä...

Ihmisillä se on ainakin sellainen, että esim. hieronnassa kun käy karvaisempi henkilö ja jos sinne karvatuppeen (eli ihon alle, karvan juureen) pääsee öljyä/rasvaa ja aluetta ei puhdisteta hyvin hieronnan jälkeen, se voi tulehtua. Eli siis jotaki mömmöä on päässy sinne karvan juureen. Iho punottaa ja turpoaa.. En oo kyllä yhtään varma onko koirilla samankaltanen juttu, mutta ainaki veikkaisin näin..

^Aaa... Aika ikävä varmasti.

Tykkääkö teidän lapparit uida? Mimmi ei ole koskaan uinut, aina kahlailee vaan. Ehkä parempi niin, etten joudu kuivailemaan sitä...

Hei vaan kaikille lappalaisen omistajille!

Haimme lapinkoiranpennun v. 1994 Uusi-Kaarlepyysta. Koiria oli melkoisen paljon ja saimme hyvän pentupaketin, kasvatusvinkit yms. mukaan. Kennel sijaitsi muistaakseni Pankkikadulla. Rekisteripapereita koiralle ei otettu, vaikka ne olisi ollut saatavilla.

Tiedustelisinkin nyt, onko kukaan tietoinen tästä kyseisestä kasvattajasta? Suomen lapinkoira sivujen kasvattajalistalta tätä ei ainakaan löydy.

^^ meidän vanhus ei ui ikinä,kahlailee vain ja sillä on omituiset leikit aina veden äärellä; kivien järjestely! en tiedä mitä sillä liikkuu päässään, mutta se ihan oikeasti nostaa pienen kiven ja siirtää sen toiseen paikkaan ja jatkaa touhujaan niin kauan kun saa rakennelmansa valmiiksi :D hassu..
Kyllä se kepin hakee jos heittää, muttei muuten mene huvikseen polskuttelemaan..
ja veneily on ihan huippu kivaa,jos sitä ei ota mukaan niin se kyllä juoksee pitkin rantoja perässä niin kauan kunnes se otetaan mukaan..:D

junioria ei olla uitettu, kun viime kesänä oli niin pikkanen vielä etten tohtinut sitä käyttää..
nyt tänä kesänä olisi tarkotus,saa nähdä kuinka käy..;)

Minttu on oikee vesipeto! Se kyllä tykkää uida ja menee ite ihan vapaaehtoisesti. Eikä ees tarvi mitään keppiä heittää houkutukseksi. Voi toki olla, että nämä lämpimät ilmatki on tehnee sen, että veessä on kiva olla. Mutta kyllä vähä "viilemmälläki" ilmalla neiti polskuttelee onnessaan

Silveria kirjoitti:

Hei vaan kaikille lappalaisen omistajille!

Haimme lapinkoiranpennun v. 1994 Uusi-Kaarlepyysta. Koiria oli melkoisen paljon ja saimme hyvän pentupaketin, kasvatusvinkit yms. mukaan. Kennel sijaitsi muistaakseni Pankkikadulla. Rekisteripapereita koiralle ei otettu, vaikka ne olisi ollut saatavilla.

Tiedustelisinkin nyt, onko kukaan tietoinen tästä kyseisestä kasvattajasta? Suomen lapinkoira sivujen kasvattajalistalta tätä ei ainakaan löydy.

Koira on siis rekisterissä, mutta sinulla ei ole sen papereita ja haluaisit ne itsellesi? Vai etkö muista kasvattajan nimeä? Jos kyse on koiran papereista, koiran virallisen nimen avullahan saat koiran tiedot näkyviin jalostustietokannasta.