Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KOIRARODUT - Lauantaina, 10.04.2010 klo 14:10

Sveitsinpaimenkoirat (ent. berninpaimenkoirat)

Siirry sivulle: 1 ... 5 6 7 ... 11

inni

inni
Viestimäärä: 612

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Maanantaina, 31.10.2011 klo 15:23  
+
0

Birdie kirjoitti:

Mä haluaisin mun pienelle laumalle ehkä vuoden tai kahden päästä vahvistusta. Paljon rotuja oon miettinyt ja harkinnut. Yksi suosikki on berni. Yksi suuri asia mikä mua huolettaa on tuo berninpaimenkoiran keski-ikä. Onko teidän koirat olleet terveitä? Kenelläkään yli 5v vanhaa berniä?



Meillä on 6,5-vuotias urosberni. Väittäisin Pepeä terveeksi vaikkakin nyt syksy ollaan rampattu eläinlääkärissä harvase päivä. Pepellä on todettu 2009 syksyllä keuhkovaltimon ahtauma ja tiivistymää keuhkoputkissa, voi olla esim. kennelyskästä aiheutunut krooninen sairaus. Lääkityksenä meillä on kortisoni, jolla pysyy oireettomana, kohtausta ei ole tullut 2009 jälkeen kertaakaan. Oireena oli siis rasituksensiedon aleneminen, koira hengästyi rasituksessa ja sai vähän astmakohtausta muistuttavia hengitysvaikeuksia. Ei siis berneille yleinen sairaus.

Nyt viime keväänä Pepelle tuli akuutti haimatulehdus, koiran selviämisprosentti 50/50 ja hyvällä, nopealla hoidolla koiran vointi lähti kohenemaan ja selvisi tulehduksesta. Nyt ylläpitona meillä on vähärasvainen ruoka, max 5-8% rasvaa.

Syyskuun lopulla Pepelle tuli taas haimatulehduksen oireita, ja käytiin kahtena päivänä nesteytyksessä, sillä olo helpotti. Pari viikkoa sen jälkeen, lokakuun ekalla viikolla alkoi oireet kuitenkin uudelleen, maailman ahnein koira lopetti syömisen kahdessa viikossa tippunut painoa yli 6kg. Mentiin lauantaina päivystykseen taas nesteyttämään suonen sisäisesti, ei enää syönyt ja juonutkaan. Päästiin lauantaina illlalla kotiin ja sunnuntaina vointi heikentyi entisestään, koira vain makasi ja tärisi paikallaan. Vein sunnuntaina illalla koiran uudelleen päivystykseen, Pepen vatsa oli kaasuuntunut, hengitys haisi ihan kuolemalle ja olin varma että tämä oli tässä ja koira ei selviä enää. Otettiin rtg-kuvat, ultra sekä verikokeet. Rtg näytti että suoli on aivan kaasuuntunut ja ultrasta ei tahtonut saada selvää, molemmista kävi kuitenkin ilmi että siellä näkyy joku "kökkö", juttu mitä ei siellä kuuluisi olla, ehkä tukos tai vierasesine. Koira jäi päivystykseen hoidettavaksi yön ajaksi, antoivat antibioottia, kipulääkettä ja nestettä suoraan suoneen. Annoin luvan avata koiran, mikäli sille on tarvetta ja koiran vointi huononee.

Aamulla sain soiton eläinlääkäriltä, koiran vointi on parantunut ja tarpeitakin jo tehnyt, olivat ottaneet uuden rtg-kuvan, jossa suoli ei enää ollut kaasuuntunut eikä kökköä näkynyt. Pepe oli vielä maanantaipäivän eläinlääkärissä tarkkailussa ja hain iltapäivällä kotiin. Varasin heti seuraavalle päivälle meidän vakiolääkärille vatsan tähystykseen ajan.

Tiistaina sitten mentiin lääkäriin, koira nukutettiin, tarkoitus tähystää koiran sisäelinten tila ja tarkastaa suoli. Annoin taas luvan leikata koiran, sovittiin että soittavat mulle vain jos koira jää leikkauspöydälle tai että leikkaus on ohi ja koiran luokse voi palata. Odottelin tuskaisena vähän reilun 3h kunnes sain lääkäriltä soiton. koira selvisi leikkauksesta ja kaikki sujui hyvin. Kaikki sisäelimet kunnossa, suolessa oli reikä, siinä meidän päälöydös. Pepellä oli ollut vierasesine suolessa, ja vatsapaita oli painanut ohutsuolen seinämää, jolloin siihen syöpyi reikä. Reikä ommeltiin umpeen ja vatsaontelo huuhdeltiin puhtaaksi. Koiralle ab-kuuri ja kipulääkkeet, ei kun kotiin toipumaan.

Pepe toipuikin hyvin, alkuun oli toki hirmu väsynyt, mutta ruokahalu oli taas normaalisoitunut siihen krooniseen nälkään. :wink: Haava alkoi vuotaa verensekaista kudosnestettä kaksi päivää leikkauksen jälkeen, joten ei kun uudelleen lääkäriin näytille. Hieman tulehdusta, huuhdellaan ja putsaillaan niin sillä paranee ja paranikin hyvin. Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen huomasin että leikkaushaavan vieressä on nestepatti, ajattelin ensin että kuuluu normaaliin paranemiseen. Seuraavana iltana patti oli jo kuitenkin kämmenen kokoinen, joten seuraavana aamuna taas soitto eläinlääkäriin ja taasen näytille. Tämä nestepatti sitten paljastui tyräksi, leikkaushaavan kohdalta vatsapeitteet oli revennyt ja suoli päässyt pullistumaan. Tiedossa uusi leikkaus, aika varattiin seuraavan viikon keskiviikolle. Mua pelotti ja jännitti, kun kyseessä on kuitenkin koira jolla on sydänsairaus ja tulossa toinen nukutus ja leikkaus kolmen viikon sisällä.

Leikkaus oli viime keskiviikkona, ja jo seuraavana päivänä koira oli ihan oma itsensä, jos ei olisi tiennyt Pepen olleen leikkauksessa edellisenä päivänä, niin en olisi uskonut koiraa toipilaaksi. Nyt meillä on saikkua taas kaksi viikkoa, ja sitten mennään tikkien poistoon. Onneksi Pepe on fyysisesti ja henkisesti elämänsä parhaassa kunnossa ja toipuminen on sujunut hyvin. Pepe painaa nyt 33,6kg, vielä kun saa sille massan takaisin, niin hyvä tulee. Nyt koira on käytännössä vain luuta ja nahkaa, kun sairastelun painoa pääsi tippumaan niin paljon.

Meillä on siis ollut nyt paljon vastoinkäymisiä ja eläinlääkärissä ollaan rampattu tosi paljon, niin Pepe on mun mielestä terve. Tämä syksyinen leikkausrumba on ollut ihan tapaturmaan verrattavissa, eikä siis sairaus tai muu bernimäinen vaiva, muutenkin Pepellä olleet tai olevat sairaudet ei ole berneille yleisimpiä vaivoja. Todella huonoa tuuria, sitä meillä on nyt ollut ja toivotaan että se tästä nyt kääntyy parempaan. Onneksi meillä on vakuutus.

Tänään sain eläinlääkäristä hyviä uutisia: Pepellä ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. :peukku:

Minä voin täydestä sydämestä suositella berniä. Aivan ihana koko perheen koira, jonka kanssa voi harrastaa pk-lajeja, tokoa, agilitya jne.

jemppaleena

jemppaleena
Viestimäärä: 1

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Lauantaina, 12.11.2011 klo 12:26  
+
0
Heippa!

Kanssani asustaa kohta 3 vuotta täyttävä bernityttö. Ongelmamme on arkuus vieraita ihmisiä kohtaan. Esim omalla pihalla ollessa haukkuu kaikki naapurit ja hihnassakin pelkää ihmisiä jotka tulevat tekemään tuttavuutta. Muuten lenkit menevät hienosti ja säikkyilee vain pyöräilijöitä sillon tällön. Muuten tyttö on hyvin sosiaalinen ja kun oppii tuntemaan ihmisen niin on ylin ystävä.

Varsinkin miehiä kohtaan on hyvin arka ja haukkuvainen. Tyttö ei ole ollut mulla ihan pennusta asti joten pentuaika on avoin ; onko ollut jotain mistä on tullut traumoja...? :(

Kyselisin hieman apuja tähän asiaan ja onko muilla tämmösiä ongelmia?

juuli

juuli
Viestimäärä: 28

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Maanantaina, 14.11.2011 klo 22:20  
+
0
Moi :)

Itse olen ainakin kuullut, että berneillä saattaa olla luontaisestikkin vähän arkuutta vieraita kohtaan. Mielestäni tärkeää olisi just pentuaikana sosiaalistaa mahdollisimman paljon, nähdä paljon ihmisiä, pyöriä, kaikkea mahdollista... Saattaahan se olla, että sille on tullut traumoja joistain ihmisistä joita se on säikähtänyt.

En tiedä kuinka hyvin siitä arkuudesta pääsee yli? Jospa se auttaisi, että neuvoisi ihmisiä miten kannattaa koiraa lähestyä ja sitten rauhassa totuttaa koiraa ihmisiin...
Ihminen on kyykyssä vähän kylki koiraan päin tarjoten jotain herkkua tai lelua ja sitten koiruli pääsisi itse tutustumaan ja haistelemaan oman uskalluksen mukaan. Ja sitten palkita tosi tosi hyvin jos onnistuu. :)
Berninpaimenkoira Leevi 9.1.2011
Valkoinenpaimenkoira Manu 27.7.2012

juuli

juuli
Viestimäärä: 28

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Maanantaina, 14.11.2011 klo 22:36  
+
0
Täytyypä vielä päivittää tätä poitsun jalan ontumis/panosteiitti-tarinaa... :)

Kävin kontrollikuvissa tänään ja sielläpä 8 kuvan jälkeen näkyi ruston irtopala kyynärnivelessä!!
Meinas siinä muutama ärräpää lennellä, kun rupesi harmittamaan. Siitä on kuitenkin jo niin kauan kun koirani sen jalkansa loukkasi ja kukaan lääkärissä ei ole tähän asti huomannut sitä.. Nyt on sitten muutaman viikon päähän varattu tähystysleikkaus ja sitten katsotaan mihin suuntaan tilanne kehittyy.

Toivon niin kovasti, ettei mitään nivelrikkoa sille tule tulevaisuudessa. :(
Berninpaimenkoira Leevi 9.1.2011
Valkoinenpaimenkoira Manu 27.7.2012

neruda

neruda
Viestimäärä: 2829

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Torstaina, 17.11.2011 klo 17:37  
+
0
Inni: Ihanaa, että Pepe on nyt kunnossa!

^Onpa harmi, että sieltä nyt sitten se irtopala löytyi :( Ei se varmaan siitä loukkaantumisesta johdu vaan ihan silkka kasvu(luutumis)häiriö missä niveleen muodostuu sellaisia murtumia mistä voi sitten irrota irtopala. Ehkä sitä ei ole ennen huomattu röntgenissä koska pala ei ollut silloin vielä irronnut, kuitenkin osaavan lääkärin olisi pitänyt nähdä halkeamat luussa vaikka ne olisivat olleet ihan minimaalisia. Kyllä se leikkaus ennustetta parantaa, mutta valitettavasti sinne varmaankin tulee kehittymään nivelrikkomuutoksia tulevaisuudessa (jos siis kyseessä osteokondroosi).
__
Bernin kuuluu olla kaikkea muuta kuin arka, ja jos sitä luontaisesti on, niin sellaisia koiria ei tule käyttää jalostukseen. Sen kuuluu olla ystävällinen ja itsevarma vieraita kohtaan ja rotumääritelmässäkin hylkääviä virheitä ovat aggressiivisuus, hermostuneisuus ja selvä arkuus.
Berninpaimenkoira "Manta" s. 2015
Berninpaimenkoira "Mooses" 30.9.2010-7.1.2016
Berninpaimenkoira "Urho" 28.8.2009-5.1.2011

mysterious

mysterious
Viestimäärä: 843

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Sunnuntaina, 20.11.2011 klo 11:33  
+
0
Muistan kun pienenä äitiltä kysyisin että jos otettais koira ni minkä rotune se ois? aina tuli vastaus äkkiä ja se oli aina että berni.

tästä sitte alkoi kiinnostus bernejä kohtaa ja aina niistä luin kaikkea, nyt jo montamonta vuotta haaveissa ollut berni. perinnölliset sairaudet ja muut saaneet aina vähän mietteliääks mutta kyllä se berni tänne joskus vielä tulee.
äiti soitti just yks päivä innoissaan että niiden työpaikalla kävi hali-bernejä. ei se äiti isommin koirista välitä eikä omaa halua, mutta bernit vieny pienen palan sen sydämmestä että muut rodut ei kiinnosta lainkaan. voin siis kiittää varmasti äitiä omasta kiinnostuksesta rotua kohtaan.

hyvä ettei kasvattaja oo jo varman päälle valittu että mistä se berni sitten joskus tulis kun raha- ja elämäntilanne sen sallii..
the past should be left in the past, otherwise it can destroy your future.
live life for what tomorrow has to offer, not for what yesterday has taken away.

Jessi

Jessi
Viestimäärä: 15

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Sunnuntaina, 27.11.2011 klo 15:32  
+
0
Hei kaikki bernien omistajat!

Kaipailisin tietoja LUOTETTAVISTA (berni) kasvattajista.
Olisin todella kiitollinen vastauksesta. Vastauksen voi laittaa joko tänne palstalle tai yksityisviestillä.
Saksanpaimenkoira "Jessi"
08.09.2002
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 27.11.2011 klo 15:33)

Tepsu

Tepsu
Viestimäärä: 38

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Perjantaina, 09.12.2011 klo 23:27  
+
0

Birdie kirjoitti:

Mä haluaisin mun pienelle laumalle ehkä vuoden tai kahden päästä vahvistusta. Paljon rotuja oon miettinyt ja harkinnut. Yksi suosikki on berni. Yksi suuri asia mikä mua huolettaa on tuo berninpaimenkoiran keski-ikä. Onko teidän koirat olleet terveitä? Kenelläkään yli 5v vanhaa berniä?



Kyllähän noita yli 5-vuotiaita on vaikka kuinka. Jokaisessa Sennen-lehdessä on listaa ikäberneistä ja siellä on ollut jopa 15-vuotiaskin yksilö, useita 12-vuotiaita jne.

Meillä täytettiin vasta 1-vuotta, mutta ell.n mukaan täydellinen paketti :) Nyt harkitaan, josko ensi vuonna jossain vaiheessa otettas jätkälle kaveri. Oon jo kaivellu kasvattajia ja mahdollisia astutuksia, jos ehkä huhtikuussa vois alkaa harkita :)

Tepsu

Tepsu
Viestimäärä: 38

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Perjantaina, 09.12.2011 klo 23:30  
+
0

Jessi kirjoitti:

Hei kaikki bernien omistajat!

Kaipailisin tietoja LUOTETTAVISTA (berni) kasvattajista.
Olisin todella kiitollinen vastauksesta. Vastauksen voi laittaa joko tänne palstalle tai yksityisviestillä.



Täältä löydät kasvattajia: http://sennenkoirat.net/site/bernikasvattajat

petuunia

petuunia
Viestimäärä: 747

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Lauantaina, 10.12.2011 klo 10:40  
+
0
Täältä löytyy 5,5-vuotias berniherra.
Enkä usko että se tuosta vielä muutamaan vuoteen on kuukahtamassa, mutta saas nähdä nyt kuinka nopeesti lähtee vanhenemaan.
Kyllä herrasta selvästi näkee että on jo ikää tullut ja lapselliset kohkaamiset on jätetty pois.
Edelleen se siltin innostuu monista asioista ja lumi on yksi niistä, joka pistää koiran ihan sekaisin. Sillon tulee tyypistä ihan kakara :nauru:

Mulle on kuitenkin sattunut huono tuuri ja tuolla koiralla on ollut monia vaivoja.
Puolivuotiaana todettiin kyynärnivelen kasvuhäiriö, joka koiran kasvun loputtua oli muuttunut löysyydeksi jolle ei voi tehdä mitään. Tammikuussa olis taas edessä jalan kuvaus ja sitten katotaan onko jalkaan kehittynyt jo nivelrikko ja mimmosta lääkitystä alotellaan.
Allergioita on ruoka-aineallergioista siitepöly- ja heinäallergioihin.
Kolme vuotiaana sairastui epilepsiaan ja nykyään siihen on lääkitys, joka on 1,5 vuotta pitänyt kohtaukset poissa.
Lisäksi on ollut korva- ja silmätulehduksia, hot spottia ja useampia mahapöpöjä.
Tällä hetkellä päällänsä on kennelyskä, jonka porukoiden koira sai agilityhallilta ja joka kerkesi omiin koiriin tarttumaan ennen kuin asiasta tiedettiin.
Aika vähällä poika on kuitenkin taudista selvinnyt ja muutenkin tuo on kaikista sairauksista huolimatta ollut hyvin onnellinen koira.

Toisten koirien kanssa toimeentuleminen on vähän niin ja näin. Oman lauman kanssa tietenkin on kuin paita ja peppu, sekä porukoiden koiran kanssa.
Tuon kanssa voi mennä mihin vaan missä on paljon koiria, sillä kun on hihnassa niin sen ympärillä saa kulkea mimmosta kulkijaa tahansa. Antaa myös haistella ja moikata.
Vapaana sitä ei kuitenkaan voi pitää, koska sen verran löytyy herralta itsetuntoa ettei muiden koirien kanssa leiki.
Ei siedä tönimistä, hampaiden näyttämistä tai muitakaan leikin ominaisuuksia. Voi johtua osaksi myös sen jalasta, joka toisten koirien tönimisestä johtuen saattaa aiheuttaa kipua.
Jo nuorena kaikki sen selkään yrittäneet tai sitä jotenkin muuten alistaneet, on välittömästi saaneet hampaat itseensä.
Kaikki koirat jotka eivät erityisemmin huomioi sitä on herran mielestä erittäin kivoja :hymy:

Haaveilija

Haaveilija
Viestimäärä: 225

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Lauantaina, 10.12.2011 klo 14:14  
+
0
Moi!Tosiaaan olen hyvin kiinostunut rodusta ja tämä saattaa olla seuraava koirarotu jonka hankin, mutta yksi asia mieitityttää.. eikö nii että Berneillä on aika lyhyt elinikä? Ja siis se olis hirveetä jos oma koiraeläis vaa en n. 6 v..:( Onks tää yleistä et Bernit kuolee esim. just 6v..? Ihana rotu kaikinpuolin muuten. Serkulla on 8v Berni ja tosiaan elää vielä mutta hyvin laiska ja vanhahkon oloinen, mutta asiaa edes auttaa se kun serkkujen berni on hyvin ylipainoinen..joo o se siitä. Kiva jos joku haluasii kertoa omia kokemuksia omista berneitä ja minkä ikäisinä yleensä kuukahtavat ja miten voisi edesauttaa sitä että ei kuolisi niin nuorena..ja tietty muutakin bernin elämästä..onko esim. narttu vai uros ekaks berniks? :)
Maatiaskissa Luna -10
Maatiaskissa Viiri -06

Muistoissa
Perhoskoira "Bella" s.2002 k.2012
Monirotuinen Tuisku -11


Älä unohda haaveita - kun lakkaat pyydystämästä niitä, ne tulevat luoksesi.

TeJo

TeJo
Viestimäärä: 724

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Sunnuntaina, 11.12.2011 klo 15:29  
+
0
^STILL GOING STRONG ja muutenkin kannattaa perehtyä sivustoon kunnolla!

Janita

Janita
Viestimäärä: 4

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Sunnuntaina, 11.12.2011 klo 18:33  
+
0
Meillä on tämmönen 1,3 vuotias narttu berni :)

Sefin sisko kuoli jo ennen kun 1-vuotta vielä kerkesi nähdä, olihan koiramme lehdessä juttua siitä että suurin osa berneistä kuolee alle 3-vuotiaina ja suurin syy siihen on syöpä ja muut kasvaimet. Sefillä on myös arkuutta jonkin verran, bernithän nyt saattavat olla hyvinkin arkoja..
Varsinkin monia miehiä kohtaan pelko ilmenee, vaikkei koskaan kukaan mies tai ylipäätänsä kukaan ole tälle tehnyt mitään.
..The dog is humans's best friend..
(Viestiä on muokattu sunnuntaina, 11.12.2011 klo 18:38)

petuunia

petuunia
Viestimäärä: 747

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Sunnuntaina, 11.12.2011 klo 20:27  
+
0
^
Mä en oo tavannut yhtään arkaa berniä.
Arkuus ei rodulle oo tyypillistä, onhan bernit mm. halibernejä, joka kertoo juuri siitä että rotu yleensä rakastaa ihmisiä ja hellyyttä yli kaiken.
Toki jokaisessa rodussa on arkoja yksilöitä, mut kyllä mä ennemmin sanoisin että bernien kuuluu olla sosiaalisia ja ihmisrakkaita.

inni

inni
Viestimäärä: 612

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Maanantaina, 12.12.2011 klo 17:32  
+
0
Neruda tuolla jo aiemmin mainitsi että bernin ei kuuluisi olla arka, hermostunut tai aggressiivinen. Toki niitä yksilöitä on, kuten kaikissa roduissa on luonteessa hajontaa ja laajaa skaalaa. Mutta ei tosiaan ole rodunomaisia piirteitä ja niitä pitäisi kyllä karsia jalostuksesta pois.

Oma bernini on avoin, ystävällinen ja varma, kaikkien ihmisten kaveri. Luonnetestissä tuomari sanoi että tässä on koira, joka ei usko ihmisestä pahaa ja on sellainen kun bernin kuuluukin luonteeltaan olla. Toki Pepe vahtii pihaa ja ilmoittaa tulijoista, mutta kohtaa kaikki ihmiset iloisesti ja menee suoraan kohti tervehtimään, ei väistele tai aristele.

Pepe on välinpitämätön vieraita koiria kohtaan, lenkillä ohittaessa ei ole kiinnostunut menemään luokse, vaan kävelee löysällä hihnalla ohi. Tulee juttuun muiden koirien kanssa, on toiminut remmirähisijöille harjoituskoirana, kun on treenattu hiljaisia ohituksia. Pennuille on turvallista seuraa ja hyvää totuttelua isoihin koiriin pienille pennuille. Pepe ei ole dominoiva eikä provosoi muita. Toki puolustautuu tarvittaessa, ei alistu lauman ulkopuolisille koirille eikä siedä dominointia. Pitää oman lauman nuoremman uroksen kurissa, muttei yritä kiipitä lauman vanhimman koiran ohi ylemmäs. Vois sanoa et Pepellä on hyvät sosiaaliset taidot ja on tosi helppo koira vieraiden ihmisten sekä koirien kanssa.

Pepe on leikattu kohta kaksi vuotta sitten, ennen sitä oli hieman äijämäisempi, provosoitui jonkun verran toisista uroksista, lähinnä treeneissä parin bortsun tuijottelusta. Aina kuitenkin oli siivosti, vastasi murahduksella, mutta jätti siihen. Kaverin koiran kanssa otti yhteen lenkillä ja sen jälkeen ei ole suuremmin omassa pihassa halunnut vieraita uroksia katsella.

Tepsu

Tepsu
Viestimäärä: 38

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Torstaina, 15.12.2011 klo 21:31  
+
0

Janita kirjoitti:

Meillä on tämmönen 1,3 vuotias narttu berni :)

Sefin sisko kuoli jo ennen kun 1-vuotta vielä kerkesi nähdä, olihan koiramme lehdessä juttua siitä että suurin osa berneistä kuolee alle 3-vuotiaina ja suurin syy siihen on syöpä ja muut kasvaimet.



Ihanko totta SUURIN osa? :o
Ihan tuollasta en kyllä oo kuullut.... Eipä meille kyllä enää tulekaan, kuin Sennen lehti.
Nyt kuulin tuossa, että Kaapon emä on kuollut. Se on aika harmi... Tietäspä vielä miksi..

Ollaan kyllä keväällä varmaan ottamassa Kaapolle kaveriks toinen berniläinen :)

neruda

neruda
Viestimäärä: 2829

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Perjantaina, 16.12.2011 klo 20:58  
+
0

janita kirjoitti:

suurin osa berneistä kuolee alle 3-vuotiaina


Jaahans. Aika mielenkiintoinen tieto. Enpä ole ennen kuullut, ja toivottavasti en uudestaan törmää moiseen harhaluuloon, enkä siihen, että sitä kylvetään surutta. Bernien keski-ikä on kuitenkin edes sen 7,5 (matala on, mutta ei sentään 5v) ja jatkuvasti jalostusvalinnoilla pyritään keski-iän nousuun.

Täältä löytyy berninpaimenkoirien kuolinsyytiedosto sekä ikä, milloin ovat mihinkin menehtyneet.
Berninpaimenkoira "Manta" s. 2015
Berninpaimenkoira "Mooses" 30.9.2010-7.1.2016
Berninpaimenkoira "Urho" 28.8.2009-5.1.2011

Bernivauva1

Bernivauva1
Viestimäärä: 3

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Keskiviikkona, 21.12.2011 klo 17:42  
+
0
Moi kaikki berniystävät!
Jouduimme luopumaan rakkaasta sekarotuisesta koirasta vähän aikaa sitten ja uutta rotukoiraa olemme katselleet. Katseemme on osuneet monesti berninpaimenkoiraan. Rodun luonteesta olemme lukeneet ja koria sopisi hyvin meille. Haluaisinkin kysyä teiltä, joilla bernejä on, että minkä luontoisia koiria teidän bernit ovat? Onko vartiointi viettiä? Miten lasten kanssa suhtautuu? Miten toisten koirien kans suhtautuu? yms. KIITOS jo etukäteen oikein paljon vastauksista! Hyvää Joulua! :)

neruda

neruda
Viestimäärä: 2829

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Torstaina, 22.12.2011 klo 23:26  
+
0
^Suosittelen käymään tutustumassa ihan paikanpäällä berneihin, mikäli se vain on mahdollista. Mm. koiranäyttelyt tarjoavat usein laajan skaalan tutustuttavia. Saatte aika hyvän käsityksen bernien luonteesta.

Ensimmäisellä bernilläni ei ollut vahtitaipumusta juuri laisinkaan, ja se oli todella nk. lapanen. Muut koirat saivat tehdä sille oikeastaan mitä vain ja se poistui aina tilanteista tyynenä viilipyttynä eikä hätkähtänyt mistään sen jälkeen kun meille kotiutui. Ei arastellut ihmisiä, mutta ei ollut muista avoimen kiinnostunutkaan. Sanotaanko niin, että salli lähestymiset, mutta ei välttämättä ollut järin kiinnostunut kenestäkään perheen ulkopuolella.

Nykyiseni on pippurisempi tapaus. Kulkee lenkillä hienosti, menee toisista koirista ohi helposti vaikkakin saattaa olla kiinnostunut niistä. Ei ole ollut kärhämiä muiden koirien kanssa, paitsi silloin, kun eräs meni liian lähelle auton takakonttia missä koirani oli. Takakontti = pesä, eikä sinne ole asiaa vierailla. Toisten koirien kanssa ei ole siis ollut ongelmia, ja kunnioittaa vanhempia koiria ja menee ruotuun pikku murinasta. Samanikäisten tai nuorempien kanssa varmasti pyrkii isottelemaan, eikä kyllä peräänny mikäli kokee itsensä vahvemmaksi.
Vahtii, ja ilmoittaa mikäli huomaa jotain eriskummallista. Ei tarkoita sitä, että se haukkuisi mitä tahansa, vaan se päästää matalan "muff" -äänen millä varoittaa. Mikäli uhka ei poistu, se jatkaa. Uskon, että meidän takapihalle ei ole vierailla asiaa. Esim. ovikelloon ei kuitenkaan reagoi mitenkään, vaan antaa meidän hoitaa tilanteen kuten kuuluukin. Tuulesta riippuen se joko tulee vastaanottamaan vieraat tai sitten ei tule.
Tämä rakastaa lapsia, etenkin vauvoja. On hurjan kiinnostunut niistä ja osaa olla varovaisesti. Toki, jos riehaantuisi, voisi käydä huonosti, koska koira on isohko (51kg) ja hypätessään vasten innostuessaan tai leikkiessään läimäyttämällä tassulla, voisi käydä pienelle lapselle kipeää.
Ei rakasta jokaista vastaantulevaa ihmistä, mutta sallii lähelle tulemisen ja nauttii myös huomiosta ja rapsuttelusta, oikein kunnon vellomisesta etenkin. Leikkii paljon käyttäen hampaitaan, ja saattaa hampailla nipistää.
On aika helppo poika ollut tähän saakka ainakin (1v3kk), enkä usko, että hankalaksi koskaan muuttuukaan, vaikka joskus haastaakin.
Uroksella tietysti nuo tytöt saa päätä vähän sekaisin, ja hajut alkavat kiinnostaa jossain kohtaa enemmän kuin isäntä (mikä on mun mielestä normaalia ihan rodusta riippumatta usealla yksilöllä).

Valtavan valloittava rotu, joka on vienyt mut ainakin ihan täysin mukanaan. En osaisi kuvitellakaan enää elämää ilman tällaista ihanaa nallea, jolle elämän tärkein asia on se, että sen perhe on lähellä. Se on onnellinen siellä, missä sen lauma on.
Berninpaimenkoira "Manta" s. 2015
Berninpaimenkoira "Mooses" 30.9.2010-7.1.2016
Berninpaimenkoira "Urho" 28.8.2009-5.1.2011

Bernivauva1

Bernivauva1
Viestimäärä: 3

VS: SVEITSINPAIMENKOIRAT (ENT. BERNINPAIMENKOIRAT... - Tiistaina, 27.12.2011 klo 06:01  
+
0
Kiitos paljon Neruda, kun kerroit omasta kokemuksesta! :) Toivottavasti joku muukin avautuu omasta bernistään.... =)

  Siirry sivulle: 1 ... 5 6 7 ... 11
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä25797
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä5783
Viestejä yhteensä543763
Uudet käyttäjät tänään1
Viestiketjuja aloitettu tänään0
Viestejä kirjoitettu tänään0
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös262991
(Tilastot päivitetty viimeksi 18.09.2019 klo 22:45)