Koirat.com

Heipä hei kaikki tipsuihmiset!
Minä ja Helvi ollaan seikkailtu täällä jo viitisen vuotta, mutta tänne uudelle palstalle ei olla varmaan kirjoiteltukaan tipsujen viestiketjuun..
Elikkäs täällä Etelä-Suomessa asustelee Helvi-neiti, pian 5 vee. Neiti on tosiaankin varsinainen lady, hyvin itsetietoinen ja iso egoinen, mutta oikeasti kuitenkin varsinainen mammari. Helvi on todella paukka-arka niin ilotulituksille kuin ukkoselle. Onko muita tipsuja joilla on tämä sama "vaiva"? Helvillä tämä on nykyään jo aika paha, koira menee hyvin hysteeriseksi. On tosin auttanut, kun on mennyt suljettuun huoneeseen ja sulkenut ikkunat ja ovet, ja istunut koira sylissä siellä. Tosin Helvi palautuu tosi hitaasti näistä kokemuksista.
Muutenhan Helvi on tosi reipas ja innokaskin lenkkeilijä kun sille päälle sattuu (: Tokoahan me ollaan harrasteltu jo alusta asti, ja metsästetään -vieläkin- sitä ykköstulosta, mutta toivossa on hyvä elää, ehkä me saadaan se vielä tänä vuonnaa..

Hyvää ja helteistä(ihan kun sitä tarvitsis enää erikseen toivottaaa) kesää kaikille tipsuille ja tipsun omistajille!
Ilona ja Helvi

Meillä ei oo vielä tullu koettua sen isompia ilotulituksia sun muita paukkuja niin en tiiä miten Ninni reagoi. Eilen illalla/yöllä Qstockin päättyessä oli ilotulitus ja meille asti (3km) kuulu kamala pauke. Ninni ihmetteli mitä se oli mut ei sen kummemmin reagoinu. Kuunteli vaan niin kauan ku sitä kesti ja nukahti :) kovia ukkosiakaan ei oo sattunu kohalle, joten niistäkään en tiiä :D

Millasia lenkkeilijöitä teidän tipsut on? Jaksaako kävellä pitkää matkaa? Meillä oli alku aika hikistä ku ei millään meinannu alkaa lenkille mutta nykyisin taittuu melkein 10km matkat helposti :) onneksi näin, koska ite tykkään lenkkeillä paljon ja ilman koiraa se ois aika tylsää..

Tänään ois vielä operaatio etutassujen leikkaus, takatassut saatiin jo leikattua. Tuo neiti pistää niiin pahasti kampoihin että toisella pitää pitää sylissä tiukasti kiinni ja peittää pää ettei nää saksia ja toinen leikkaa.. kamala operaatio yhestä kynsien leikkaamisesta! muilla samoja kokemuksia?

Oujee, täällähän on vilkasta!

Heppana: Meilläkin on tuo isompi poika arka ilotulituksille. Eka uusivuosi meni ilman ongelmia, mutta sitten alkoivat vaikeudet - koira ahdistuu rakettien äänistä niin, että pissaa alleen. Mikään ei auttanut, koitin kyllä olla hyssyttelemättä ja säälittelemättä ettei koira pelkäisi entistä enempää, mutta se kiipesi koko ajan syliin ja vollotti täyteen ääneen. No, haettiin ell:ltä rauhoittavat ja viime uusivuosi sujui vallan leppoisissa merkeissä eli kyllä kannatti. Ukkosiinhan noilla ei pysty varautumaan, joten teillä on kyllä hankalampi tilanne...Voiskohan tuohon auttaa joku ukkos-cd-siedätyshoito, ekaks ääni ihan hiljaisella ja siitä pikku hiljaa eteenpäin?

Toissaillan ukkoseen iso koira ei juuri reagoinut. Pienempi vähän vikisi ja oli levoton, muttei nyt onneks mitään paniikkia kehittänyt. Saa nähdä, miten sillä uusivuosi sitten aikanaan sujuu eli joudutaanko sillekin pistämään "pamit" nassuun.

Rinni: Reipas lenkkeilijä myös täällä, jokunen kilometri menee ihan tuosta vaan eli emännällä kyllä tuppaa virta loppumaan ekaksi...helteillä koira on kyllä ollut vähemmän aktiivinen ja tavallista(kin) leppoisampi. Eli jos se ei pääse pitkälle lenkille, niin eipä sillä yleensäkään ole tapana alkaa paikkoja hajottamaan eli lenkkeily kelpaa mutta sohvallakin on mukavaa.

Sama vika kynsienleikkuun kanssa. Kauhea taistelu eikä onnistu yksin . Ei auta namit, ei höpinät eli voimalla vaan...Pentu (13 vko) sen sijaan pitää kynsienleikkuusta. Oon aivan ihmeissäni. Se makaa pöydällä kyljellään ja nauttii palveluksesta. Toivottavasti se pitää tuon linjansa ja isovelikin vois hieman ottaa mallia toisesta!

Laittelen tarkempia kuulumisia tästä meidän "lapsiperhe-elämästä" kunhan kerkeän. Vauhtia ja tilanteita riittää, hyvin on kyllä mennyt eikä ole hetkeäkään kaduttanut, että otettiin Metku Rollon kaveriksi. Mun hassut pojat, tossa ne nytkin napittaa, jotta ulos pitäis ilmeisesti päästä. Matkaan siis!

Aivan ihanan näköinen pari :) ^
Multa löytyy kaksi tipsua, 4- ja 6-vuotiaat. Tai porukoiden luona ne valitettavasti majailee, tuolla haukkumisella ei nimittäin ole asiaa kerrostaloon (johon itse juuri muutin).Vanhempi tipsu pelkää ihan hulluna ukkosta. Yksi yö kun alkoi jyristä, niin koira alkoi vinkua ihan hulluna ja kiipesi äkkiä mun sänkyyn, ihan muhun kiinni. Raasu. Pienempi taas on aivan oma persoonansa, niin omaperäinen tapaus kyllä että huh huh :D Se ei pelkää yhtään mitään. Tuolloin ukkosillakin se vain lähti leppoisasti makuuhuoneesta keittiöön ja kävi syömässä ruokakuppiin jääneitä napuja (erittäin perso ruualle kun on). :D On tää kyllä ihana rotu, tipsuja on niin laidasta laitaan mutta kaikki on silti (yleensä) yhtä itsepäisiä.

Mukava kuulla, että Helvi ei ole aivan ainut, joka tuosta vaivasta kärsii. Meillä se pelko näyttää vaan pahenevan iän myötä. Kyllä sen kanssa tosin voi vaan elää. Olen ajatellut jo monesti kokeilla tota ukkos-cd:tä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Pitäisi varmaan kokeilla..
Helvi on useimmiten reipas lenkkeilijä, poikkeuksena sade- ja kovat pakkassäät ja helle, Helvi kun on musta koira. (: Muuten koira lenkkeilesi varmasti paljon pidemmälle kuin omistaja..
Laitoin viestin loppuun kuvan Helvistä viime kesältä:

Voi ku sulosia tipsuja
Huomasin tänään lenkillä, että Ninni ei tottele yhtään ku pääsee irti... Hihna lipes vahingossa käestä ja neiti paineli karkuun kun tajus että oli irti. Luulin, että se edes VÄHÄN on ottanu opikseen ja tulee ku kutsuu mutta ei . Onneksi ohi kulkeva tyttö sai sen houkuteltua luokse!
Ninni on muutenki ihan outona ku alkaa vissiin juoksut lähentyä. kaikki hajut vetää puoleensa, kaikkien luokse (koirat lähinnä) pitäs päästä ja alapään nuoleskeluki lisääntyny. Tiputtelua ei vielä kuitenkaa oo. Ikäähän tuolla neitillä alkaa olla jo reilut 8kk...
Aattelin tässä syksyn mittaan mennä jonnekki tottelevaisuus-kurssille ku on vähän lipsunu tää koulutus.. lähinnä tuo luoksetulo pitäs saaha varmaksi. Millasia teijän tipsut on luoksetulon suhteen?

Laittasin kuvan kans jos vaan osaisin jotenkin käyttää tätä :D

Meillä on 2-vuotias tipsunarttu, Taiga. Taiga on aika nöyrä ja melko pehmeä luonteeltaan, mutta jonkin verran siitä löytyy kyllä myös kipakkuutta. Todella vauhdikas ja nopea kaveri, parasta mitä Taiga tietää on juosta metsässä tai pellolla, mieluiten vielä niin että muita koiria juoksee sen perässä jotta Taiga pääsee oikein kunnolla jallittamaan ja yllättämään tiukoilla käännöksillään.
Herkkujen eteen tuo tekee mitä vain. Agilityn alkeiskurssi käytiin, valitettavasti ei päästy mun aikataulujen takia jatkokurssille ainakaan vielä.

Luoksetuloa me ollaan harjoiteltu ihan pennusta asti ja koira oli vapaana aina kun mahdollista.
Joka kerta kun tuli (ja tulee) luokse, palkattiin ja kehuttiin. Luoksetulo on iloinen asia, aina ja ikuisesti. Pari kertaa tuo on lähtenyt rallattelemaan muun koiran luo tms, silloin on riittänyt kovaan ääneen huudettu v:llä alkava kirosana. Silloin viimeistään tulee.

Meilläkin luoksetuloa harjoiteltiin pennusta asti ja toimiki suht. hyvin, mutta nyt kun murrosikä pahasti puskee päälle, mikään ei tunnu menevän kaaliin Ongelmana meillä on se kun täällä missä asutaan ei pysty pitämään irti juuri ollenkaan. Poikkeuksena koirapuistot ja metsäpolut, mutta tällä hetkellä en uskalla enää päästää ennen ku on harjoteltu uudestaan esim. liinan avulla (moottoritie menee polun vieressä). Kesällä vielä juoksenteli irti mm. mökillä, mutta nyt ei oikein onnista TOIVOTTAVASTI tää johtuu murrosiästä ja juoksujen tulosta ja saahaan taas luoksetulo pelittämään hieman aikuistuttua

Jääräpäinenhän tuo neiti on, siitä ei päästä mihkään pitänee vissiin ottaa kovat keinot käyttöön!

Rinni kirjoitti:

pitänee vissiin ottaa kovat keinot käyttöön!

Oletan, että sanoit tuon leikilläsi.
Kuitenkin, että ei mielipiteeni jää epäselväksi: kovat keinot eivät ole hyväksi, kiitoksella ja kehulla saa jotain aikaiseksikin.
Ylpeitä ja itsepäisiä nuo kyllä ovat, tipsut!

Pikaisesti vilahdan ruuanlaiton lomassa.. Käytiin Rambon kanssa tänään SKKY:n erkkarissa Kaivopuistossa, kaksi avo-urosta Rambon lisäksi oli. Ja tällläinen arvostelu saatiin:

'Hyvärunkoinen uros. Hyvä kallon malli. Liian voimakas kuono. Kuonopigmentti pitäisi olla parempi. Näyttää kieltään. Kaunis kaula ja hyvä ylälinja, erinomainen takaosa. Sopiva luusto. Hyvä turkinlaatu. '

Mutta kuitenkin saatiin vaan T, eli ilmeisesti nuo miun mielestä pikkuvirheet oli paremman hylkääviä :/ Kovasti kyllä koitin sitä kieltä sinne suuhun tuuppia joka välissä.
Mutta koira käyttäytyi nätisti, ja olen hirmusen tyytyväinen tuohon arvosteluun :>

Jethro: En siis mitään kamaluuksia kommentilla tarkottanu :) Lähinnä sitä, että pitää hanakammin alkaa treenaamaan jne. Meillä kehut ja palkinnot on käytössä rangaistusten sijaan! :)
Nyt olis edessä reilu viikko ilman Ninniä, lähen lomalle etelän lämpöön ja neiti jää poikakaverin huostaan Saa nähä kuinka se inhoaa mua kun tuun takasi ku aikasemmin ei oo näin pitkää aikaa ollu näkemättä

Rinni, mä en pidä enää Taigaa ennen juoksuja (enkä toki juoksun aikana) irti ollenkaan koska sillä nuo juoksut vaikuttavat käytökseen aika paljon. Oikeastaan sen juoksujen tulon voi ennustaa juuri tuosta käyttäytymisestä vapaana.
Se vain haahuilee ja rallattelee omiaan, unhotuu jonnekin, unohtaa mitä luoksetuloskäsky tarkoittaa jne.

edit: Helvi on kaunotar !

Meillä on sama ongelma kuin Rinnillä: asuinpaikalla ei pysty pitämään vapaana. Rollohan tulee kun tulee eikä se ole ainakaan treenauksen määrästä kiinni. Pennusta asti luoksetuloa treenattiin aivan mahdottomasti ja aina nakkien tms. tosi mahtavan palkkion kera. Murrosikäisenä koira sitten keksi, että hakee sen nakin kun tahtoo . Mökkioloissa siis juostaan vapaana ja koirapuistoillaan, muuten en koiraa irti päästä. Rollo nyt on tuollainen ylisosiaalinen tapaus joten ihan mikä vaan (ihminen, koira, hiiri) saa sen kuuroutumaan täysin. Siinä ei auta edes makkara, koettu on. Metku on ainakin toistaiseksi toista maata ja miellyttämishalua riittää, katsotaan nyt, miten homma sen kanssa etenee.

Metku on jo 4 1/2 kk vanha, ihana kakara .


Kahden koiran kanssa elely on ollut paljon helpompaa kuin odotin (=yksikään kauhuskenaario ei toteutunut) . Metku ottaa tosi paljon mallia isoveljestään, esim. taluttimessa kulkeminen on ollut sille piece of cake. En olisi voinut uskoa, että jo nyt noiden kanssa lenkkeillään ihan säälliseen tyyliin! Pentu on muutenkin erittäin helppo ja reipas tapaus. Ei ole kova puremaan (no, nyt juuri hampaat vaihtuvat joten luita pitää olla aina tarjolla), hahmotti pienestä pitäen omat sallitut lelut, uskoo sanaa ja on tietty ihan mahdoton sylivauva.

Vahtihommissa..


Isoveli on aikuistunut pennun tulon myötä selvästi ja lopettanut hössötykset tyystin. Eli talossa on vain yksi tornado . Joskus Rollo komentaa Metkua isoon ääneen mutta yleensä pentu älyää lopettaa riekkumisen ns. hyvän sään aikana. Joka päivä painitaan, vedetään ja jahdataan, pieni pesee ison korvat ja harrastellaan monenmoista yhteistoimintaa. Rollo saa sitten välillä meiltä ekstrahuomiota "korvaukseksi" pitkämielisyydestään...

Joskus toki Rollo tarvitsee lomaa tästä hahmosta


ja menee sänkyyn murjottamaan.


Enimmäkseen meininki on kuitenkin tällaista

**huom isomman virttynyt yleisolemus..ne pennun hampaat!**


Oi onneksi otettiin tuo pentu juuri nyt. Luulen, että jokusen vuoden päästä Rollolla olisi mennyt hermo paljon useammin mutta nyt kolmivuotiaana on juuri sopivan aikuinen (osaa käyttäytyä) sekä juuri tarpeeksi nuori jaksamaan pennun toilailuita!

Kuukauden päästä lähdetään miehen kanssa 2 1/2 viikoksi reissuun. Toivottavasti hoitajat ovat reissun jälkeen koirien käytökseen yhtä tyytyväisiä kuin minäkin ...

Jethro kirjoitti:

Ylpeitä ja itsepäisiä nuo kyllä ovat, tipsut!

Todellakin . Hyvässä ja pahassa...mulla on ollut aiemmin kääpiösnautseri ja se oli ihan toista maata kuin nämä. Toki kyse on vain yhdestä yksilöstä, mutta kuitenkin.

Mulle kävi niin, että Rollon tultua en voinut toiseksi koiraksi muuta kuin tipsua harkita ja mies hurahti samalla tavalla...

Rorys: Onpa hyvä kuulla etten oo ainut jolla on hieman ailahtelevaa sorttia oleva koiruus Eihän nämä mitään kovin miellyttämishaluisia otuksia olekkaan, joten eipä sitä täyttä tottelevaisuutta voi oottaakaan.. Meinaan siis itsekkyyttä. Mut eiköhän sitä sen verran pysty taas irti pitämään kuhan juoksuista selviää.

Heidikoo: Voi että on sulosia koiruuksia Ninnillekin tekis hyvää toisen koiran seura, mutta tällä hetkellä ei kyllä kykene toista ottamaan. Ninnihän on "vasta" 9kk..

Kysynpä teiltä mielipiteitä tähän asiaan: Ninni on tosiaan jo 9kk ja sillä on vieläki alahampaissa, kulmissa, maitohampaat SEKÄ "oikeat" hampaat. Tovi sitten oli vielä yläkulmissakin mutta niistä maitohampaat onneksi lähti (toinen kesäkuussa ja toinen elokuussa). Kannattaisko siis kiikuttaa neiti lääkärille tarkastukseen vai odotella vielä josko ne lähtis? Suunnittelin jo aikasemmin lekurille menemistä, mutta sittenpä se jäi. Nyt asia vaivaa jo sen verran että pitäs selvyyttä asiaan saada Onko normaalia että murrosiässä on vielä maitohampaat normi hampaiden kylkiäisenä? En ole kyllä aikasemmin tämmöseen törmänny muiden koirien kohdalla..

Maitohampaiden tiukkuus on monien pienten koirien ongelma. Ja kyllähän ne on eläinlääkärillä poistettava etteivät uudet hampaat kasva vinoon! Nyrkkisääntö on, että jos uusi hammas on puolessa välissä maitohammasta, joka ei osoita minkäänlaisia poistumisen merkkejä, hopihopi eläinlääkärille.

Maitohampaiselle koiralle olen itse aina antanut jotain kaluttavaa, oikeita luita tms. Runsaasti ollaan leikitty myös vetoleikkejä juuri niiden hampaiden takia.

Jethro: Meillä on kokoajan tarjolla luita ja on houkuteltu puremaan niitä jos ei ite ala. Vetoleikit on päivittäistä, Ninni kun tykkää niistä kovasti mut eipä nuo näytä lähtevän mihinkään eikä liikukaan, joten varaanpa ajan lekurille. Toivottavasti ei tarvi alkaa leikkelemään tai mitään vastaavaa

Tuli tässä vielä mieleen yksi kysymys mikä on askarruttanut.. eli nyt kun tuo syksy tekee kovasti tulojaan ja lumiki varmaan kohta ilmestyy (tai sitten ei) niin ootteko pitäny tipsuillanne minkäänlaisia talvivaatetuksia kovilla tai pienemmillä pakkasilla? onko karva sen verran paksu, että kestää pakkaset? onko tossuille ollut tarvetta?
meillä tosiaan ensimmäinen kokonainen talvi on tuloillaan ja mietin josko taas iskee samanlaiset pakkaset kuin viime vuonna, niin miten käy neidin ulkoilut... paleleeko raukka ilman toppaliiviä vai pärjääkö ilman?
toivottavasti joku osaa kokemuksen perusteella vastata tähän mieltä askarruttavaan kysymykseen

Meidän hulivili on elänyt jo kaksi talvea ja kyllä on pakkasenkestävä koira! Viime talven kovilla pakkasilla ei aristellut ollenkaan tassujaan ja tykkäsi maata lumihangessa -17 asteessa. Olen huomannut , että tykkää muutenkin viileästä.
Tämä ei varmaan päde kaikkiin tiibettiläisiin, mutta meillä näin. Ei olla tossuja, ei takkeja tarvittu.