Koirat.com

Tulipa mieleeni kysyä, että silloin kun tipsua hankitte niin oliko väri heti selvillä minkä haluatte? itselläni nyt mietinnässä tämä asia kun olen muutamaan kenneliin nyt ollut yhteydessä ja keväällä/ kesällä olisi tulossa ilmeisemmin soopeleita, black& tan ja kirjavia pentuja.

Täällä haaveissa olisi ehdottomasti black&tan värinen urospentu. En tosin tiedä, miten paljon tota väritystä uroksilla löytyy, tuntuu, että kaikki kennelit minkä sivuja oon kattonu, on vaan narttuja tuon värisinä. Uroksilla ehdottomasti yleisin näyttäs olevan se soopeli. Ja uros kumminkin ehdottomasti halutaan... Ja varmaan se toisaalta on niin, että persoona loppupeleissä ratkaisee, jos sitä pentua pääsee itse valitsemaan, eli vapaana on useampia. Ainakin kissojen kohdalla meille molemmilla kerroilla kävi niin, että kun vapaana oli 2 pentua, ja etukäteen melkein jo toinen varattiin ulkonäön perusteella, niin pentuja katsomaan mennessä mieli muuttui, ja mukaan lähtikin se toinen. :D

Uusille tervetuloa minunkin puolestani! Kivaa että täällä on enemmän porukkaa! Koitan itsekin aktivoitua ketjun suhteen...

Rinni: Ninnin uniasennot, täällä on ihan samanlaista meininkiä. Ja luita sängyssä, tuttua myös. Metku on ryhtynyt roudaamaan omaisuuttaan ihmisten sänkyyn, Rollo ei ole moista ikinä harrastanut. Juuri viime yönä heräsin siihen, että selkäni alla sijaitsi luu... Peiton alla sijaitsi myös koira, mitä en pistä pahakseni, koska mulla on huono ääreisverenkierto.

Demitys: Aivan, mitäs sitä hyvää vaihtamaan! Mulla on ollut muunrotuisia koiria enkä voi kuvitella, että tulisi enää muita kuin tipsuja, ainakaan alle 20 kg -kokoluokassa. Näihin on helppo hurahtaa. Meillä ainakin ovat molemmat olleet tosi helppoja perusasioiden suhteen, vähähaukkuisia ja luonteikkaitakin nuo ovat, enimmäkseen hyvässä.

Kissajutusta ei mulla ole tietoa, mutta uskoakseni harvat tipsut ovat kovin "jahtiviettisiä" eli sikäli voisi odottaa, ettei isompia ongelmia olisi odotettavissa. Nää meidän ukkomme ovat nähneet kissoja pihalla ja olleet niistä kyllä kiinnostuneita jokusen metrin päästä, mutteivät mitenkään erityisille kierroksille ole ajautuneet.

Miiuli: Meillä soopeli oli ykköstoive ekan koiran osalta ja sehän tietty oli helppo toteuttaa. Toista koiraa harkittaessa mua kiinnosti myös particolor, mutta mies halusi toisen soopelin koska tuollainen kuulemma miellytti silmää eniten - itse asiassa yllätyin, että miekkosella oli asiaan niinkin vahva mielipide. Enpä kokenut tarpeelliseksi alkaa vääntämään aiheesta koska se ei mullekaan mitenkään keskeistä ollut ja toinen soopellijätkä meille sitten tuli. Ehkä seuraava tipsu sitten on jokin muu kuin soopeli, sitten joskus.

Pistän vaihteeksi kuvasaastutusta pojista. Metku on näissä n. 10 kk ja Rollollahan on ikää reilut kolme vuotta. Rattoisaa lopputalven / alkukevään viikkoa kaikille!

Rollo

Metku

Metkun uusi lempparipaikka..hyppää tuohon ja saattaa meditoida samassa asennossa puoli tuntia.

Joskus on kiva olla seurakoirana (tai no, ainahan rapsutuspalvelu kelpaa)

Heips! :) Meinasinkin tuonne jo rotukyselyt-palstalle kirjotella, onneksi luin säännöt niin eksyinkin sitten suoraan tänne. Elikkäs ollaan mietitty coton de tulearin ja tiibetinspanielin väliltä, että kumpihan ois meille sopivampi rotu. Olen siis 16-vuotias ja kyseessä olisi ensimmäinen koira (aikaisempaa koirakokemusta ei juurikaan löydy). Asun äitini kanssa kerrostalossa. Koiran hankintaa on nyt jonkin aikaa mietitty ja tultu siihen tulokseen että se olisi mahdollista kesällä.

Nyt kuitenkin rotu on vielä hakusessa. Tiibetinspanielin turkki ja ulkomuoto miellyttävät silmää ehkä hiukan enemmän kuin cottonilla, jonka turkinhoito on kuulemma muutenkin vaativaa. Nyt siis lähinnä mietin eroja luonteessa. Lukemani mukaan tipsut olisivat vähän itsenäisempiä kuin esim. cottonit, onko siitä jotain haittaa kun ensimmäistä koiraa ajatellaan? Kriteereinä ovat siis turkiltaan kohtalaisen helppohoitoinen, pienikokoinen, miellyttämishaluinen ja ei kovinkaan haukkuherkkä koira (tietysti riippuu myös koulutuksesta). Riittääkö tipsulle aamulla lyhyt kävelylenkki (n. 15 min.), päivemmällä n. 30 min lenkki ja illemmalla vielä noin 40 min - 1h lenkki, vai tarvitseeko tipsu enemmän liikuntaa? Hyppiikö tipsu seinille, jos jonain päivänä lenkit jäävätkin jostakin syystä vähemmälle? Veljilläni ja siskollani on myös paljon alle kouluikäisiä lapsia, tuleeko tipsu näiden kanssa toimeen?

En ole vielä ajatellut tultaisiinko koiran kanssa harrastelemaan, joten kriteerinä ei siis ole esim. agilityyn sopiva rotu. Kertaan vielä että tosiaan aikasempaa koirakokemusta ei ole juurikaan, mutta äitini miesystävällä on kuitenkin nuoruudessaan ollut koiria joten häneltä saisimme varmasti paljon apua, ja tietysti olen lueskellut paljon aiheeseen liittyvää ja tarkoitus olisi mennä jonkinlaiselle kurssille.

Kiitos vielä etukäteen jos joku viitsii noihin kysymyksiin vastailla! :)

No minäpäs vastaan oman näkemyksen ja kokemuksen mukaan (tipsu-narttu,1v 3kk). Turkinhoito ei oo vaativaa, harjaus riittää, mutta rotumääritelmässä olevan muistaakseni kerta/kk ei riitä ainakaan meillä. Harjaan Ninnin kerran viikkoon ettei tulis takkuja ku varsinki korvan taukset takkuuntuu tosi helposti sekä jalkojen villakarvat. Eli muuten on kyllä helppohoitoinen, mitä nyt hampaita ollaan yritetty harjailla hieman heikolla menestyksellä.

Miellyttämishalua Ninnillä on jonkun verran. Tosi itsepäinen ja jääräpää rotu on kuitenki kyseessä. Meillä ainakin tekee sillon ku haluaa ja kiinnostaa. Haukkuminen on aika hillittyä: jos rapusta kuuluu kovaa ääntä, toisen koiran haukuntaa tai joku on oven takana niin silloin ilmottaa asiasta. Meillä aamulla riittää 15-20min lenkkeilyä, päivällä ja illalla sit pitemmästi. Joskus ei pääse pitkälle lenkille, mutta ei hypi seinille kuitenkaan. Ninni ainakin tykkää leikkiä itekseenki ja hakee myös kaveriksi leikkiin nakkelemalla leluja. Monesti siis leikin kautta puretaan energiaa jos lenkille ei päästä.

Ninni tykkää ihan älyttömästi lapsista. Oon ainaki ite saanu semmosen kuvan, että tipsut on aika lapsiystävällisiä. Ninni on leikkinyt useamman alle 3v lapsen kanssa ja hyvin on mennyt. Päiväkodin edestä lenkkeillessä, lasten ollessa pihalla, ei millään meinata päästä eteenpäin kun tekis mieli jäädä tuijottaa :)

Suosittelen tipsuja etenkin seurakoira tarkoitukseen. Ei ole kokemuksia mistään harrastustoiminnasta, joten niihin en osaa sanoa mitään. Lenkkikaveriksi tipsun saa koulimalla, kaikki ei tunnu sille alkavan :p Omalla kohdalla yli 10km lenkit menee helposti Ninnin kanssa.

Tohon lapsiystävällisyyteen kommentoisin omakohtaisesta kokemuksesta. Meillä on 5v. tipsunarttu, joka ei pidä vieraista lapsista. Omien sisarusteni kanssa on tullut toimeen, samoin kuin pennusta asti tuttujen lasten ja veljeni lasten kanssa, mutta esim. kylään tulevia lapsia selvästi varoo ja hakeutuu omiin oloihinsa. Jotkut tipsut on varautuneita jonkin verran, mutta uskon, että jos pennusta asti totuttaa lapsiin ja antaa hyviä kokemuksia pentu pitää aikuisenakin lapsista.
Tosin olen monesti kuullut vastaantulevilta ihmisiltä, että heidän edesmenneet tipsunsa vanhemmiten, varsinkin nartut, tulleet äkäisiksi ja alkaneet vieroksua lapsia ja vieraita. Kun on kuitenkin melko itsepäinen ja hyvin jääräpäinen rotu kyseessä, uskon äkäisyyden liittyvän heikentyneisiin aisteihin ja siihen, että koira niiden takia tuntee, että sen "nenälle hypitään" tai on heikentyneiden aistiensa takia epävarma, mitä vilkkaasti liikkuva lapsi haluaa.

Tiibetinspanielit ovat yhtä yksilöllisiä luonteeltaan kuin mikä tahansa muu rotu. Yleistä on kuitenkin tuo itsepäisyys ja puuttuva miellyttämisentarve. Olen kuullut sanottavan, että jos haluaa kissan ja koiran, kannattaa ottaa tipsu, siinä on molemmat.
Oma koirani pitää kaikista lapsista ja muistakin ihmisistä. Kävelylenkit sujuvat ainakin meillä koiran tahtiin eli kävelemme yleensä sinne, minne herra haluaa.
Vaikeinta minulle on ollut ymmärtää tuota miellyttämisenhalun puutetta, aikaisemmat koirani ovat olleet täysin erilaisia. Kesti kauan, ennen kuin olimme toistemme kanssa sinut.
Tyytyväinen olen omaani.

Jethro: Itelläki on ollu hieman sulattelemista tuon itsepäisyyden ja miellyttämishaluttomuuden kanssa.. Edelliset koirat ollu pystykorvia tai ajokoiria (porukoitten koiria paitsi viimesin pystykorva oli oma) niin muutos oli aika päätähuimaava :D Meilläkin lenkit menee toisinaan siihen suuntaan mihin Ninni haluaa. Vaikka kuinka yritän saada sen haluamaani suuntaan niin ei sitten millään. Toisinaan taas suunnan kanssa ollaan samaa mieltä..

Erikaaa: Uskoisin, että tuo ulkoilumäärä riittää tipsulle mainiosti, suunnilleen tuollaisilla määrillä meilläkin mennään. Nuo jolkottavat kylllä kevyesti tuollaisen 6 km:n lenkin (jos nyt ei ihan hellesää ole), mutta ovat sisällä rauhallisia vaikkei oltaisi pitkää lenkkiä tehtykään. Turkinhoito on paaaljon helpompaa kuin cottonilla. Mulla oli aikanaan cotton-papillonsekoitus cottonin turkilla ja vaikka koira oli pieni, joutui kampaamiseen käyttämään aikaa (ja hermoja...) päivittäin. Tipsuilla menee ehkä vartti viikossa: vanhemman koiran turkki ei takkuunnu ikinä mistään ja kampaan / harjaan sen kerran viikossa. Nuoremmalle tulee korvan taakse ja "pöksyihin" takkua, ne kampaan melkein päivittäin ja muuten tuo kerta viikossa riittää myös sille.

Lapsista molemmat tykkäävät kovasti. Molemmat ovat ihan sylivauvoja, mutta välillä hakeutuvat myös omiin oloihinsa: miitään eroahdistus- tms. pulmia ei ole ollut eli noiden luonteet ovat kyllä itsenäiset. Eivät hauku juuri lainkaan ja tulevat kaikkien koirien kanssa loistavasti toimeen (puistoiltu on pienestä pitäen ja tuttujen koirien kanssa leikitty). Jos itsepäisyys ei haittaa (ja sitten kun se jukuripää iskee, niin vaikka makkaraa heiluttaisi niin koira ei tee mitään jos ei halua ), niin ihan loistava rotu. Oppivat temppuja nopsasti eli ällissä ei ole vikaa, tajuavat usein puhettakin enemmän kuin osaisi aavistaa. En vaihtaisi, jotain kertoo kai sekin, että näitä tuli kolmen vuoden sisään hankittua kaksi ja kertaakaan ei olla kaduttu.

Meidän pikku Metku täytti viime viikolla vuoden . Se on ehkä maailman kiltein kaveri, kaikkien halinalle ja taitaa jäädä Rollon tassun alle loppuiäkseen...Metku on rauhoittunut kovasti ja aiemmat jokailtaiset leikki- ja juoksurallit ovat jääneet taakse.

Spämmään taas vaihteeksi parilla kuvalla...

Jälkijättöisesti vappupotretit. Pose saatiin aikaan sanalla "mummi", nämä rakastavat äitiäni joka on niitä parin reissun ajan hoitanut...Vasemmalla Rollo, oikealla Metku.




Metku tapasi bichonvauvan. Kivaa oli

..ja kotona väsytti...

Metku on muuten kehittänyt kumman tavan. Meillä on 3 Ikean rottaa pehmoleluina ja M kasaa ne omaksi ryhmäkseen muiden lelujen joukosta. Jos isoveli erehtyy hakemaan yhdenkin pois, Metku tuo sen takaisin laumaan . Onkos muilla tällaisia järjestyksen ystäviä?

Noista kävelylenkeistä kun oli kirjoiteltu, niin lisään vielä, että meillä mennään emännän tahtiin. Aluksi pyöritään lähipuistossa eli tehdään asiat ja sitten kävellään lenkki reippaasti. Ravaavat kiltisti vieressä kun en anna niiden nuuskutella enkä tempoa. sitten vielä lopuksi nostellaan rauhassa koipea ennen kuin palataan kotiin. Tällainen "rytmitys" on toiminut meillä hyvin ja varsinkin nyt kun noita on 2, on hommassa oltava selvät säännöt. Muuten mä laahaisin tuolla ojien pohjalla & pusikoissa eikä päästäisi ikinä etenemään. Puistossa saavat sitten nuuskuttaa ja tosiaan etenkin lenkin aluksi haahuilla vapaammin.

Nuo nyt ovat vielä niin nuoria, että voihan hyvinkin olla että päättävät vanhemmiten alkaa jumitella. Rollo oli kyllä pienenä jumittaja ja tykkäsi että hän päättää minne mennään (tämä loppui palkitsemalla reippaasta seuraamisesta). Välillä oli pakko jäädä suojatielle miettimään syntyjä syviä. Sitten kun veti koiraa itseensä päin, mummot itkivät että "se pieni ei jaksa kävellä"..joo-o.

Iloisia kevätulkoiluita kaikille, reippaaseen tai sitten rauhallisempaan tahtiin!

heidikoo: Voi että pojat posettaa hienosti! :D Meilläki pää pyörii ku kattoo Ninniä silmiin ja höpöttelee sille ihan mitä tahansa :D

Meillä taikasanaksi on muodostunu valjaat tai "lähetäänkö lenkille". Jos käydään pikkulenkki eli n.15-20min niin sillon Ninni tahtoo hidastella ja päättää suuntaa millon mihinkin suuntaan. Mut sit ku otan esille valjaat ja sanon että "lähetään lenkille" niin sillon neiti käppäilee nätisti eteenpäin :)
Käytiin eilen iskän kans sen työkaverin luona pyörähtämässä ja siellä oli tipsupentu, urospuolinen sellainen. Kovasti puhelivat että siitä Ninnille poikakaveri :D Oli kyllä söpö ilmestys ja kenkäki ehti saada kyytiä sen lyhyen ajan sisään mitä siellä oltiin :) Ninni jos näkis niin ois kyllä enemmän ku mielissään sillä kaverilta löytyy kans tipsupentu, jonka kanssa tulee ihan älyttömän hyvin toimeen :)

Heips!
Meille ois tulossa kesäkuun alussa tiibetinspanielin urospentu. :) Tämä on siis minun ensimmäinen oma koira, jota kuitenkin siis myös vanhemmat hoitaa kun täällä kotona asustelen (olen siis 14v.)
Haluaisin nyt vähän jotain vinkkejä että mistä leluista teidän koirat tykkää tai millainen hihna ja panta teillä koiralla on (vai onko valjaat)? Me ollaan nyt ostettu sille pentupannaksi semmonen Top Caniksen panta, aika semmonen kapea on ja pehmeeltä tuntuu ainakin käteen. Hihna on semmonen olikohan se 120 cm vai 150 cm pitkä, limenvihreä ja sekin ilmeisesti pentuajalle mutta katsotaan nyt miten tuo kestää meillä.
Poika on siis soopelin värinen, tumma maski tulee todennäköisesti ja muuten sitten aika vaalea. Laitan kyllä kuvaa kun taas saan vähän tuoreempaa.

On tämä nyt aika jännittävää aikaa, kun neljä viikkoa pitäis vielä oottaa. Pennut siis eilen täyttivät sen neljä viikkoa. ♥

Ollaan ostettu nyt siis se panta ja hihna, sitten semmonen ruoka-vesikuppi-systeemi, leluja, kynsisakset, harja, kuljetusboksi, naksutin, peti, kakkapusseja ja hammasharja ja ehkä jotain muutakin, en vaan just nyt muista. Minkälaisia harjoja teillä on? Ostin sellaisen Buster Porcupine Brushin (http://www.mypets.dk/shop/buster-porcupine-brush-4274p.html) ja nyt mietin että pitäiskö olla lisäksi vielä joku kampa / karsta yms.?

Kiitos jo etukäteen jos joku jaksaa lukea ja vastailla.

Rinni: Kiitos poseerauskehuista! Varo vaan ettei teillekin tule hankittua junioria, varmasti Ninni tykkäisi ! Kiva että sillä on pieni tipsukaveri. Me kävimme tosiaan moikkaamassa Metkun kanssa tuota pikku bichonia ja Metkuhan meni ja rakastui siihen. Toisella kerralla myös Rollo oli mukana; sen kärsivällisyys kesti pennun touhuja (korvissa ja hännässä roikkuminen yms. riehakointi) noin tunnin kunnes se kertoi, että nyt touhu saa luvan loppua. Sille tuli varmaan mielleyhtymiä aikaan, jolloin pikkuveli oli samassa ärsyttävässä vaiheessa. Metku oli taas zeniläisen tyyni pennun suhteen vierailumme loppuun saakka. Hei, meillä on vähän sama homma lenkkeillessä - eli käytössä on taikasana. Sanon noille nuuskutteluhaahuilun jälkeen että "mennään" ja ovat oppineet yhdistämään tuon siihen että hidastelu loppuu ja eteneminen alkaa.

Onnea pennusta Varpuu! Laita ihmeessä kuvaa kun pystyt! Varusteasiaa: Meillä on molemmilla koirilla ollut pikkupentuina käytössä nylonpanta ja -talutin, isompana on sitten vaihdettu nahkapantoihin. Harja on niinkin epäasianmukainen kuin mun vanha hiusharjani - sellainen, jossa on pyöreäkärkiset metallipiikit. Yleensä käytän kyllä kampaaa, meillä on harva- ja tiheäpiikkiset (koirille tarkoitetut...) metallikammat. Ensinmainittua tulee käytettyä kaikkein eniten, tiheällä kammalla selvittelen sitten mahdolliset takut huolella kunhan olen ensin avannut niitä harvemmalla. Harjaa käytän lähinnä karvanlähtöaikaan, koska se irrottaa irtokarvan parhaiten. Eli mun mielestäni kantsii hommata kampa myös.

Shampoona meillä on edelleen Ring5:n Tearless Puppy, joka on mieto ja sopinut molemmille hyvin. Seuraavaa pesua varten pitää hankkia myös hoitoaine joka olisi tarpeen nuoremmalle koiralle - viimeksi pesun jälkeen "pöksyjen" selvittelyyn kului jonkin verran aikaa ja hoitiksen käytöllä se vaiva olisi luultavasti vältetty.

Pehmeät lelut ovat meillä olleet molempien suosikkeja - eläinkaupan lelut eivät ole ikinä kauaa kestäneet ja suru on aina suuri jos joudutaan heittämään joku leluista roskiin (jos koira näkee "hautauksen", roskiksen oven takana itketään ainakin tunti joten poisheittäminen on pitänyt hoitaa salaa) , mutta mainostanpa tässä Ikean leluja. Meillä on sieltä hankittu iso kani sekä kolme pienempää rottaa, jotka ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi. Vinkulelut ovat myös suosiossa ja tupsut tms. vetolelut ovat päivittäisessä käytössä. Palloista kumpikaan ei kovin paljoa perusta (täällähän on tullut esiin, että nämä eivät välttämättä ole ihan tavanomaisia koiria ).

Ihan pikkupennulle hankkisin jonkun ns. turvaa tuovan pehmolelun (meillä molemmat tykkäsivät pieninä nukkua sellaisen kainalossa...) ja pari purulelua sekä luita. Niitä kun ripottelee asuntoon sinne tänne, niin sallittu nakerrettava on aina lähellä kun pentu keksii nävertää jotain ihmisten omaisuutta. Kun luita ja leluja muistaa tyrkyttää pennulle aina kun se erehtyy kiellettyihin puuhiin, niin pentu kyllä oppii äkkiä tunnistamaan omat kamppeensa.

Tulipas piitkä posti... mutta onnea vielä omasta pennusta ja malttia noihin varmaan pitkiltä tuntuviin viikkoihin ennen pienen saapumista!

Kiitos paljon Heidikoo! :) Nuista jutuista oli paljon apua, minun pitääkin käydä tuo shampoo ostamassa ja jos löydän niin ostan myös hoitoaineen. Täälläpäin on onneksi ihan hyviä eläinkauppoja, niin eiköhän sieltä kyselemällä löydy. Kuinka usein olet pessyt koiriasi? Vai silloinko sitten, kun on pesun tarpeessa?

Me käytiinkin vanhempien kans viikonloppuna Ikeassa ja siinä vieressä olevassa eläinkaupassa, niin sieltä löytyi nuita leluja, eli Ikeasta ostin sellaisen rottapehmon ja sitten pari pienempää pehmolelua. Eläinkaupasta löytyi myös tuo mainitsemasi vinkulelu. Pittää kattoa jos jostain omista pehmoleluvarastoista löytyis joku tuommonen iso pehmo, jonka vois antaa koiralle turvaksi.

Onko kellään muuten kokemusta tipsun ja muiden eläinten yhteisolosta? Meiltä nimittäin löytyy kääpiöluppa, joka jonkun verran ilmeisesti pelkää koiria, koska edellisessä kodissaan koira hyppi häkin päälle yms. ja viikonloppuna kun otin pannan esiin ja heiluttelin sitä (siinä on siis se tunnistelaatta) ja panta hieman kilisi niin kani alkoi häkissä juoksemaan ympyrää ja takatassuillaan paukutti häkin pohjaa peloissaan. Yritetään kyllä pentu heti pienestä alkaen totuttaa kaniin ja toisin päin ja meillä on myös "varasuunnitelma", että jos eivät tule keskenään toimeen niin sitten kani menee asustelemaan siskoni luokse. Ei se ole kummallekkaan hyvä, jos pitää kanin olla jatkuvassa "pelossa", vaikka aihetta ei oikeestaan olisikaan.

Meillä oli silloin vielä marsuja, kun koiramme oli pentu. Ihan alkuun oli aivan villi niiden marsujen perään, väkisin olisi pitänyt päästä samaan aitaukseen "leikkimään". Muutama kuukausi kului ja sen jälkeen koiraa ei marsut enää kiinnostaneet ollenkaan, enemmänkin häkkiä siivotessa ne papanat, kuten kuvasta näkyy.

Selvä juttu, kiitos Jethro :) Eiköhän meillä ihan hyvin (toivottavasti) mene, jos vaan pienestä asti totutetaan nuo toisiinsa.

Niin ja sitten kun tuolla aiemmin kyseltiin tuosta väristä, niin meillä sillä värillä ei niin hirveästi ollu väliä, vaikka itse tykkäänkin siitä että tipsulla on tuo tumma maski ja muuten koira aika vaalea ja juuri tällainen meille sitten tuleekin. Huomenna ollaan muuten menossa pentuja katsomaan ja huomenna pennut sitten täyttääkin 5 viikkoa ja 2 päivää

^^ Mikä kuva papanasaalistajasta !

Varpuu: Meillä pestään koirat harvoin. Siis oikesti harvoin: suunnilleen 3-4 x vuodessa. Syynä on se, että tiheämpään pesuun ei ole mitään tarvetta: niiden turkki hylkii tosi hyvin likaa, ei haise, eikä kummallakaan ole onneksi tapana piehtaroida pihalla jätöksissä (tosin jäniksenpapanoita ne koittavat syödä aina tilaisuuden tullen ) ) . Kesäaikaan tarpeetonta pesua vältetään myös selkään laitetun punkkikarkotteen vuoksi. Toki sitten kurakeleillä & mökki- yms. metsäisten reissujen jälkeen suihkutellaan tassut ja mahanalusta puhtaiksi ja tarpeen tullen huuhtaistaan takapää, mutta shampoopesuun ei ole ollut tarvetta tuon useammin. Vertailukohdaksi voisin ottaa edesmenneen cotton-papillonsekoitukseni, jonka pumpulinen turkki vaati pesun parin-kolmen viikon välein pysyäkseen siedettävässä kuosissa...

Mutta kovin yksilökohtaista lienee tuo pesutiheys. Meidän nuoremmalla koirallamme on huomattavasti pehmeämpi turkki kuin vanhemmalla, ainakin vielä. Siihen lika tarttuu helpommin kuin Rollon sileään turkkiin. Nenä- ja silmämittari on mun mielestäni aika hyvä tässä asiassa eli pesulle sitten kun tarve on . Veikkaisin kuitenkin että tipsut keskimäärin pärjäävät melko harvalla pesuvälillä jos ei mitään erityistarvetta ole (näyttelyt tms) tai jollei koiralla ole tapana pyöriä epämääräisissä kasoissa.

Miltäs pennut näyttivät? Joko tiedät, mikä niistä on tulossa teille?

Mitenkäs muuten muilla tämä pesuväli? Käytättekö hoitista?

heidikoo kirjoitti:


Meillä pestään koirat harvoin. Siis oikesti harvoin: suunnilleen 3-4 x vuodessa. Syynä on se, että tiheämpään pesuun ei ole mitään tarvetta: niiden turkki hylkii tosi hyvin likaa, ei haise, eikä kummallakaan ole onneksi tapana piehtaroida pihalla jätöksissä (tosin jäniksenpapanoita ne koittavat syödä aina tilaisuuden tullen ) )

Pakko kompata tätä. Tuo on yksi niistä asioita joita tipsussa kaipaan. Mulla siis oli 15 vuotta Ekku-tipsu, joka noin vuosi sitten muutti autuaammille maille. Pesin Ekun muutaman kerran vuodessa ja pesuvesi oli lähes kirkasta. Samaan aikaan meillä asusti shih tzu, jonka täydessä turkissa ollessaan pesin kerran viikossa. Vesi oli harmaanmustaa. Samoin nämä nykyiset jenkit likaavat itsensä noin neljässä päivässä samaan kuntoon kuin tipsu vuodessa. Kyllä mä uuden tipsun vielä joskus hankin...

No niin, me tehdään sitten niin että silloin kun tarvitsee niin pestään :) Ei olla vielä varmoja että mennäänkö näyttelyihin, mutta tarvittaessa ennen niitäkin pestään. Olen ainakin ajatellut että ois mukavaa joskus käydä näyttelyissä tai mätsäreissä ja myös tokoa olen miettinyt meille harrastukseksi, mutta katsotaanpa nytten miten pennun kanssa alkaa normaaliarki sujumaan.

Pennut oli tosi suloisia ainakin! Kiipeilivät minun päällä, yrittivät järsiä sormesta (ihanat naskalihampaat...) ja kävivät jo paperilla pissalla. Pennuilla oli myös hieno tapa, että kun kasvattaja laittoi uudet paperit, niin varmasti mentiin heti se uusimman lehden päälle ja kohta sekin lainehti pissassa. Yksi pennuista oli jo oppinut kiipeämään aitauksesta ulos ja meni tietysti sitten lattialle kakalle, eikä paperille. Pennut vähän juoksentelivat ja painivat ja välillä leikkivät, mutta eniten ne tykkäsivät rapsutuksesta Kasvattaja pyysi, että voisin viedä pennulle jonkun oman vaatteen tai muun ja kasvattaja antaisi sitten juuri meidän pennun haistella sitä, jotta se tottuisi minun tuoksuun ja samaten siihen tarttuisi vähän emon ja muiden pentujen hajua. Katsotaan minkä vaatteen löytäisin.

Niin ja tiedän jo minkä pennuista saan. Minulla ei ole siitä mitenkään hyvää kuvaa, mutta lupaan laittaa myöhemmin tai viimeistään sitten kun pentu meille saapuu (johon on vielä 2 vk ja 3 pv!). Sain valita urospennuista ensimmäisenä haluamani ja valittu siis jo silloin 3 viikkoisena.

Muoks. Niin ja vielä! Pentuja olen siis menossa vielä kerran katsomaan ennen kuin sitten haetaan 4.6. pentu kotiin, nyt jo jännittäää!

Minulla ei ole tiibetinspanielia mutta kaverillani on ja se on todellinen ongelmatapaus. Haluaisin tietää millaisia teillä tipsut on hihnassa? Onko sisäsiistejä? Paljon saa liikuntaa? Onko ruoka-ajat vai vapaaruokinta? Saako olla sängyllä ja sohvalla? Ja varsinkin kertomuksia leikkaamattomista uroksista ois kiva niin olisi vertauskohde
Kiitos ja jo etukäteen