Koirat.com

Onko kokemuksia siitä, että vaihtaa makupalat leluun palkkauksessa?

Mä oon tähän asti palkannut lähes aina pelkästään makupaloilla (tietysti kehut ja rapsutukset kuuluu asiaan), mutta meillä (mulla) ilmeni ongelma seuraamisessa. Makupalan vuoksi olin oppinut pitämään vasenta kättäni aina tietyllä lailla ja sehän sitten eräissä treeneissä huomattiin ja luovittiin multa pois. Ainoaksi ongelmaksi on nyt koitunut väärä seurausasento koiralle, koska se on vuosien mittaan oppinut tietämättäni seuraamaan kättäni ja kun se nyt heiluu jossain sen sään kohdalla niin se mielellään jätättäisi.

Tuo rohjake on aika laiska, mutta saattaa joskus intaantua myös leikkimään ja testasin sitä huvikseni tänään näyttelytreeneissä. En ottanut ollenkaan makupaloja, ainoastaan vetolelun. Leikki onnistui aika hyvin, ottaen huomioon että oli lämmin keli ja kieli riippui välillä aika pitkällä.

Porukassa en nyt taas pääse hetkeen treenailemaan, mutta voin testata sitä myös yksin niin että laittaisin lelun kainaloon...
Mutta mä toivoisin nyt kokemuksia ja vinkkejä lelulla palkkaamiseen, koska olen vuosia palkannut vain makupaloilla

Mä palkkaan omaa (puhun nyt vaan tuosta aikuisesta) koiraa sekä lelulla, että makupaloilla. Etenkin seuraamisessa käytän molempia. Lelulla koiraan saa intoa ja virettä, makupaloilla tarkkuutta ja täsmällisyyttä. Neuvoja en osaa oikein antaa tohon, miten tosta jatkaa.

Helppiä helppiä! Lelupalkkaus. Jedi ei ole mikään maailman leikkisin koira mutta tykkää kyllä kävyistä ja kepeistä mitä se löytää maasta. Niiden perässä juoksee ja sitten tärkeänä kantaa niitä vaikka tunnin putkeen. Patukkaan on purrut pari kertaa ja joakus harvoin töninyt palloa. Pentuna leikittiin paljon mutta sitten koiran kiinnostus leluihin loppui. Saalisviettiä Jediltä löytyy ja sen saa kyllä syttymään ns. härnäämällä. Mutta tää toimii vaan kepeillä ja kävyillä. Kotioloissa Jedi ei kiinnostu lelusta ellen leiki sillä jonkun muun kanssa. Ulkona leikkisi kepeillä vaikka kuinka kauan.

Haluisin opettaa Jedin lelupalkkaukseen että saisi uutta draivia treeneihin mutta ei kyllä tekisi mieli palkata kävyillä... Kuinka opettaa koira leikkimään jollakin uudella lelulla? On kokeiltu pallot, pehmolelut, patukat, huiskat ja kaikkk perustuotteet. Ohjeistakaa urpoa ja vääntäkää rautalangasta!

^ No mikä ettet voisi palkata kävyillä. Tai kepillä. Jos innostuu niitä saalistamaan, niin virität pitkään naruun ja sitten menoksi vaan. Jos Jedi tykkää ruoasta, niin siihen naruun voi virittää vaikka possunkorvan - tai mistä ikinä koira tykkääkään.

Käytä mielikuvitusta ja yritä etsiä sellaiset lelut, joista Jedi eniten innostuu? Sillä ei ole väliä onko koiralle eniten mieleen vanha hikisukka, käpy narussa vai keppi metsästä. Aloittaapi vaan niillä mieluisimmilla, ja pikkuhiljaa kokeilee uusia leluja jo huippukivaksi todetun leikin lomassa.

Minä olen opettanut tuota lelupalkkausta kaikille omille koirilleni siten, että treenilelulla (oli se sitten pallo, patukka, pehmolelu, mutta aina sama lelu alkuun) houkuttelen niin kauan että koira osoittaa kiinnostusta leluun. Koiran ollessa kiinnostunut lelusta, kehuin koiran maasta taivaisiin, varastan lelun pois ja leikki loppuu. Tätä jatkan vähitellen pidentäen leikkihetkiä, kun koira alkaa helpommin kiinnostua ja enemmän leikkiä lelulla. Tärkeintä tässä on tuo lopetus - aina siten että koiralla jää mielenkiinto lelua kohtaan ja leikki jää koiran mielestä kesken. (On muuten todella hankala lopettaa ajoissa. Helposti menee siihen, että vielä kerran ja vielä kerran, kunnes on jo koiran innokkain vaihe ylitetty. :))

Jopa Rölli, joka ei ole mitenkään kova leikkimään ja ylenmääräisen miellyttämishaluinen koira, on oppinut tällä tavalla treenipalliolle. Nyt kun se edes näkee, että otan tuon pallon käteen, se tulee jo ihan mielissään sitä tavoitteleen. Kun tuo vaihe saavutettiin, aloin vaatia aluksi helpompia liikkeitä, kuten pelkästään istumista ja palkanut sen siitä. Näin on saatu siirryttyä pienin askelin vaativampaan suuntaan.

Tärkeää tässä on myös se, että koira ei saa yksin leikkiä ns. treenilelulla koskaan ja väliajat lelu on, varsinkin aluksi, mielellään kokonaan piilossa. Lelun voi myös yhdistää treenikentälle siten, ettei lelulla leikitä muualla kuin siellä missä treenataan. Alkuun tosiaan pelkkää kivaa leikkiä, ei kieltoja, ei vaatimuksia, ei mitään negatiivista ja lyhyitä toistoja usein. Myöhemmin liitetään leikki palkkaukseen ja kun ollaan tilanteessa, että koira palkkautuu lelusta, sen voi antaa kantaa lelu autoon, reppuun tai muuhun vastaavaan treenin päätteeksi, mutta silloinkin lelu otetaan pois kun päämäärä on saavutettu.

Tulikohan riittävän sekasestiselkeästi?

Tiainen, muuten palkkaisinkin kepeillä ja kävyillä mutta ne kuvat koirien suista, missä on kepit tehnyt tuhoja, ei oikein houkuta kepillä palkkaamaan. Mielummin leluna saisi olla joku turvallisempi vaihtoehto.

Kiitos Ultzi neuvosta! Ehkä suuntaan eläinkauppaan tutustumaan valikoimaan. Joku tuoksuva juttu voisi olla hyvä. Eikö niitä kaninnahkoja yms. ole olemassa?

Onhan niitä kaninnahkaleluja ja päällysteitä esimerkiksi dummyihin. Kannattaa valita joku semmonen lelu, mistä luulet Jedin innostuvan.

Lelua valitessa kannattaa kuitenkin sen verran ajatella itseäkin, että jos lelu on pieni, siinä on hyvä olla joku lenkki tai naru, mistä saa hyvin kiinni. Onnistuu varastaminen huomattavasti helpommin, kun ei tarvi kaivaa sitä koiran suusta.

siirrettyjä:

DobberGirl kirjoitti:

Kyseessä on 5v sekarotuinen(saksanpaimen-suom.ajokoira) poika. Peruskäskyt istu,maahan ja paikka toimivat jotenkuten,mutta millä motvoida koiraa oppimaan esim seuraamista tai muita toko-liikkeitä? Mikään ruoka ei ole tarpeeksi kiinnostava ja onnettomasta kodsta tulleena,ei koiralla ole koskaan ollut minkäänlaista lelua. Ei siis leiki lainkaan.. Ideoita?

Niii kirjoitti:

Voiskohan apua löytyä Motivointi/palkkaus-ketjusta?:) Pakko sanoa sen verran, että äiti otti 6-8 vuotiaan suomenajokoiran joka on eläny aikalailla koko elämänsä häkissä eikä vaan osaa leikkiä. Tosin nyt se on vissiin jo vähän telminyt serkkuni koiran kanssa, joten ajan kanssa voi sunkin koira oppia leikkimään. Toki voi jo toi ajokoira tehdä sen ettei sillä vaan ole kiinnostusta tokoiluun:D

Kerro heti kun löydät jonkun mistä jedi innostuu! Meillä on vähän sama ongelma, kepit kiinnostaa ja saalistusviettiä löytyy, mutta lelupalkka ei jostain syystä aina toimi. Joskua taas meillä sekin toimii. Koita nyt sitten siinä kun koira on kuin joku vaihdevuosista kärsivä mielialojen muutostensa kanssa

Usein omatoimitreeneissä Aada innostuu lelusta ja se riittää palkaksi aluksi, mutta jossain vaiheessa se ikään kuin muistaa että namiakin varmaan on. Sitten se saattaa yhtäkkiä lopettaa leikkimisen ja selvästi odottaa namia palkaksi. Näissä tilanteissa mä olen koittanut vaikka mitä. Olen leikkinyt itsekseni kentällä sillä lelulla ja yrittänyt saada mielenkiinnon heräämään. Olen vetänyt leluja juosten perässäni ympäri kenttää. Olen tehnyt vaikka mitä riemunkiljahduksia sen lelun kanssa, mutta ei. Keppi kelpaisi aina, myös vierailla kentillä missä Aada ei muista leluista innostu yhtään. Mä mietin, että kohta tilaan yhdestä nettikaupasta kepin näköisen lelun kun se olisi ainakin turvallinen. Postikulut vaan ei oikein nappaa, kun lelu tulisi jenkeistä..

annajaada kirjoitti:

Kerro heti kun löydät jonkun mistä jedi innostuu! Meillä on vähän sama ongelma, kepit kiinnostaa ja saalistusviettiä löytyy, mutta lelupalkka ei jostain syystä aina toimi. Joskua taas meillä sekin toimii. Koita nyt sitten siinä kun koira on kuin joku vaihdevuosista kärsivä mielialojen muutostensa kanssa

Meillä ainakin tuo vaihteleva kiinnostus leikkiin johtui ihan ohjaajasta. Koira paineistun mun käytöksestä niin paljon, et se alkoi etsimään "uhkatekijää" tai siirtyi touhottamaan ihan muita. Kannattaa siis miettiä, miten leikittää sitä koiraa. Meillä ongelma oli siinä, et itse en osannut olla kyllin rento ja siinä, et mä keskityin liikaa ympäristön tapahtumiin. Jos koira osaa yhtään lukea sitä ohjaajaa, niin se kiinnittää näihin asioihin herkästi huomiota.

muoks. Tarkennetaan sen verran, että leikkiikö koira siis esimerkiksi kotona tai lenkillä paremmin kuin treeneissä?

^^Mitä jos kokeilist tuota vähän samaa juttua kun Ultzi ehdotti, että lopetat treenin tai pidät tauon ja pistät lelun piiloon ennen kun Aada ehtii muistaa namit. Näin jäisi mielenkiinto leluun eikä Aada välttämättä ajattelisi nameja.

Meillä on ongelmana se että Greta tuijottaa koko ajan vaan mun kättä kun seuraa. On pikkuhiljaa parantunut sillä että käytetään enemmän lelua tai pistän makupalan aina välillä hampaitten väliin niin ainakin katselee naamaa

themaara kirjoitti:

^^Mitä jos kokeilist tuota vähän samaa juttua kun Ultzi ehdotti, että lopetat treenin tai pidät tauon ja pistät lelun piiloon ennen kun Aada ehtii muistaa namit. Näin jäisi mielenkiinto leluun eikä Aada välttämättä ajattelisi nameja.

Mä lähtisin liikkeelle ihan siitä, onko se lelu todella palkka koiralle. Mulla vanhemman koiran kyllä saa innostettua leikkimään leluilla, mutta ei se leikki sille palkka ole. Tuo rrrrakastaa yhtä tiettyä palloa ja sen jahtaamista, mutta sen palauttaessaankin jää odottamaan namipalkkaa. Tuo on koiranakin jo sellainen, etten usko siitä ikinä saavan lelulla palkkautuvaa koiraa - mä siis ihan tyytyväisenä namitan sitä leikkimisen lisäksi. Nyt on tilauksessa lelu, jossa on karvaa ja palloa ja muuta, saa nähdä miten siihen reagoi. Villi veikkaus on, että tykkää ja leikkii, muttei palkkaudu kuitenkaan täysin tuolla.

Muoks. Tarkennetaan vielä: Jos koira ei oikeasti palkkaudu lelusta, en usko sillä aikaisin lopettamisella ja namien "piilottelulla" olevan mitään virkaa - pahimmillaan koira kokee jäävänsä kokonaan ilman palkkaa.

^Niin olet aivan oikeassa. Jos koira ei vain yksinkertaisesti innostu mistään lelusta niin paljon että lelua voisi käyttää palkkana niin eihän se sitten sovi. Mutta toki voihan sitä keinoa kokeilla ja jos ei sovi koiralle niin palaa makupaloihin tai yrittää löytää lelun josta koira innostuisi.

Angat kirjoitti:

Jos koira ei oikeasti palkkaudu lelusta, en usko sillä aikaisin lopettamisella ja namien "piilottelulla" olevan mitään virkaa - pahimmillaan koira kokee jäävänsä kokonaan ilman palkkaa.

Tuo on hyvä pointti, joka on huomioitava tuossa minunkin ehdotuksessa. Eipä näissä palkkaushommissa ole mitään kikkakolmosia, jotka toimii aina ja kaikille koirille samalla tavalla. Kaikkia koiria ei voi palkata lelulla, kun ne ei siitä palkkaudu. Sillon kannattaa vain hyväksyä tilanne sellaisena ja tyytyvä muihin toimiviin konsteihin.

Lisään vielä tähän, että itse aloitan aina koiran kanssa toimivan yhteistyön rakentamisen, treenaamista silmällä pitäen, lelujen kautta eikä nameista. Siksi ehkä tuo konsti on ollut minulla aina toimiva. Koirat ei ole koskaan ajatelleet minun olevan "namiautomaatti" varsinaisissa treenitilanteissa, vaikka teknisissä harjoituksissa palkkaankin ruualla tai kokonaisella ruokakipolla.

Siirrettyjä:

Alison kirjoitti:

Minulla on shelttiuros, jonka kanssa treenataan vaihtelevasti, mutta nyt tarkoitus aloittaa aktiivinen treenaaminen. Koiralla on motivaatio namilla treenatessa, mutta lenkillä käskyjä ei totella. Koira ei tule luokse käskystä tai jos tulee, todella laiskasti. Muutkin käskyt menevät siis perille todella laiskasti. Sama joskus myös lelujen kanssa treenatessa.

Kuinka koiralle saisi motivaation totella käskyjä yleisesti ilman palkkiota? :-) Lenkillä tai kotona. Paraneeko käskyjen totteleminen, kun palkkion kanssa alkaa nyt treenata aktiivisemmin?

Vuorisumu kirjoitti:

Kuinka paljon itse olet valmis tekemään töitä ilman palkkaa, tai ilman muuta hyötyä. Koira tekee sitä mikä on sen mielestä kannattavaa. Jos sen mielestä ei ole tavalla tai toisella kannattavaa reagoida käskyihisi lenkillä, niin miksipä se niihin reagoisi. Ja riippuu kustakin koirasta, mikä sitä milloinkin motivoi. Koiraa motivoi myös monet muut asiat kuin ruoka tai lelut. Kannattaa opetella mistä koirasi milloinkin motivoituu ja hyödyntää myös niitä muita asioita palkkioina ja toisaalta muistaa että palkitseminen on eri asia kuin lahjominen. Kannattaa myös miettiä mitä haluamiaan asioita koira saa nyt "ilmaiseksi" ja alkaa hyödyntää niitä paremmin kun haluat koira tekevän yhteistyötä kanssasi. Koira voi esim. saada kaiken ruokansa palkkioksi lenkeillä luoksetulo yms. käskyjen noudattamisesta sen sijaan että se saisi sen "ilmaiseksi" kupista.

Mitä useammin koira hyötyy jostakin tekemästään asiasta (käsketty tai ei) sitä todennäköisemmin se tekee niin toistekin. Hyvin yksinkertaista siis.

triikki kirjoitti:

Ulkoileeko vapaana ja pyydät luokse kun otat koiran hihnaan? Jos näin tapahtuu, ei koiralla ole motivaatiota tulla luokse ymmärrettävästi.
Tee luoksetuloharjoituksia usein ja palkkio voi olla kehuminen, ei nami. Käskyt annetaan iloisella asenteella , jotta koira varmasti tietää kaiken olevan ok.
Kukapa haluaisi esimehekseen tiuskivaa ja aina ankaraa ihmistä.

Koulutukseen siis rentoutta ja iloisuutta. Ei kuitenkaan lepsuilua, vaan käskyjä pitää noudattaa joka kerta .

Alison kirjoitti:

Kiitoksia näistä jo! :-) Tähän asti luoksetuloa on käytetty siis ensisijaisesti lenkillä vapaana ollessa, kun pyydän hihnaan kytkettäväksi tai kotona yleisesti. Kannustaako iloinen kehu koiraa ymmärtämään, että esim. luoksetulo kannattaa? Tähän mennessä, kun koiran olen pyytänyt luokse, kehun iloisella ja pirteällä äänellä koiraa ja taputtelen sitä ja kehuskelen, jonka jälkeen koira häntää heilutellen alkaa haukkua ja innostuu. Mutten tiedä, ymmärtääkö koira asiayhteyttä. Joka kerta silti olen aina iloisesti kehunut.

Vuorisumu kirjoitti:

^^Miksi ei nami, jos koira siitä motivoituu paremmin kuin kehusta?

Ja kyllä mun koirat tulee mielellään hihnaan, koska olen opettanut, että se on kiva juttu.

^Kuten sanoin, on ihan koirakohtaista mikä mitäkin koiraa motivoi. Jotakin koiraa motivoi omistajan iloiset kehut, jotakin toista ei. Koiran käytöksestä voi hyvinkin nopeasti päätellä toimiiko joku asia sillä palkkana ko. tilanteessa vai ei. Jos koira tulee useammin luokse kutsuttaessa, kun kehut sitä, niin silloin se ilmiselvästi motivoituu kehuista, jos taas se tulee luokse yhtä huonosti kuin aina ennenkin, niin sitten kehut eivät siinä tilanteessa sitä motivoi ts. et voi niillä vahvistaa luoksetuloa. Koirat pitävät eri asioista siinä missä ihmisetkin. Siinä missä toinen tykkää makaronilaatikosta, niin toinen tykkää salaatista, kolmas tykkää ulkoilusta ja olla huomion keskipisteenä ja neljäs viihtyy sisällä, eikä piittaa muiden seurasta.

Kaipaisin neuvoja pennun leikin opetteluun. Pentu on 11 viikkoa mutta minua tietysti ahdistaa että pilaan sen leikkihalun tai että siinä ei ole saalisviettiä.. Pentu on pk-rotuinen.

Eli, pentu saalistaa hyvin maassa luikertelevaa lelua ja lähtee perään kun sen heittää, mutta ei läheskään aina poimi sitä maasta, tai jos poimii, niin saattaa jäädä pureskelemaan lelua. Monesti menettää kiinnostuksen, kun lelu ei enää juokse karkuun.

Vetoleikkiin ei syty kunnolla, kunnon taisteluun ryhtyy vain harvoin, ei ota kunnon puruotetta ja pureskelee. Olen yrittänyt pitää otteen hellästi ja hieman keinutellut tai varovasti ravistellut, ja annan pennun voittaa aina. Voiton jälkeen pentu joko unohtaa lelun jonnekin, tai tuo sen minulle, mutta mieluummin jää esim. syliini pureskelemaan lelua, mistä olen vielä ihaillut ja silitellyt. Leluina tuntuu toimivan parhaiten pehmeä lelu tai kuminen makkarapötkö..

Onko vinkkejä, miten tällaista tapausta pitäisi leikittää jotta saisin tulevaisuudessa saalispalkasta mahdollisimman paljon irti? Olen leikkinyt myös kahdella lelulla, mutta sählään itse ja lopputulos on että koira pääsee molemmille leluille ja jää ymmälleen kumpi oli parempi Pari kertaa on myös tyhmästi päässyt vanhempi koira keskeyttämään leikin, mistä soimaan itseäni vieläkin.

Olenko jo pilannut koko pennun vai vieläkö on mahiksia Ja kuulisin myös mielellään, onko teillä aktiiviharrastajilla pentu ollut alusta asti hyvin saalistava ja taisteleva vai miten vietin eri osa-alueet ovat kehittyneet ja miten olette niitä vahvistaneet. Sen tiedän, että pitäisi nyt itse rentoutua ja oikeasti nauttia siitä leikistä ja puuhailusta eikä vain stressata koiran pilaamista tai "nyt meni huonosti, juu pilalla on ja olen maailman surkein ohjaaja"..

marge2 kirjoitti:

Kaipaisin neuvoja pennun leikin opetteluun. Pentu on 11 viikkoa mutta minua tietysti ahdistaa että pilaan sen leikkihalun tai että siinä ei ole saalisviettiä.. Pentu on pk-rotuinen.

Eli, pentu saalistaa hyvin maassa luikertelevaa lelua ja lähtee perään kun sen heittää, mutta ei läheskään aina poimi sitä maasta, tai jos poimii, niin saattaa jäädä pureskelemaan lelua. Monesti menettää kiinnostuksen, kun lelu ei enää juokse karkuun.

Vetoleikkiin ei syty kunnolla, kunnon taisteluun ryhtyy vain harvoin, ei ota kunnon puruotetta ja pureskelee. Olen yrittänyt pitää otteen hellästi ja hieman keinutellut tai varovasti ravistellut, ja annan pennun voittaa aina. Voiton jälkeen pentu joko unohtaa lelun jonnekin, tai tuo sen minulle, mutta mieluummin jää esim. syliini pureskelemaan lelua, mistä olen vielä ihaillut ja silitellyt. Leluina tuntuu toimivan parhaiten pehmeä lelu tai kuminen makkarapötkö..

Onko vinkkejä, miten tällaista tapausta pitäisi leikittää jotta saisin tulevaisuudessa saalispalkasta mahdollisimman paljon irti? Olen leikkinyt myös kahdella lelulla, mutta sählään itse ja lopputulos on että koira pääsee molemmille leluille ja jää ymmälleen kumpi oli parempi Pari kertaa on myös tyhmästi päässyt vanhempi koira keskeyttämään leikin, mistä soimaan itseäni vieläkin.

Olenko jo pilannut koko pennun vai vieläkö on mahiksia Ja kuulisin myös mielellään, onko teillä aktiiviharrastajilla pentu ollut alusta asti hyvin saalistava ja taisteleva vai miten vietin eri osa-alueet ovat kehittyneet ja miten olette niitä vahvistaneet. Sen tiedän, että pitäisi nyt itse rentoutua ja oikeasti nauttia siitä leikistä ja puuhailusta eikä vain stressata koiran pilaamista tai "nyt meni huonosti, juu pilalla on ja olen maailman surkein ohjaaja"..

Älä nyt vielä lyö hanskoja tiskiin leikin kanssa, et ole mitenkään voinut vielä pilata koiran leikkimistä. Se on vasta 11viikkoa!!! Voisiko sillä jo vaihtua hampaatkin, jolloin vetäminen voi tuntua pennusta epämukavalta. Ihan alkuun pitäisin huolen, että leikkihetket eivät kestä alkuun kun n. 1min, sekin voi olla liikaa. Tämä siksi, että koira ei väsy vaan into leikkiin säilyy. Muista, että sinä aina päätät koska leikki loppuu.

Käytä leluna koiralle mieluista lelua, joka ei ole muulloin koiran saatavilla kun teidän YHDESSÄ sillä leikkiessä. Kahden lelun leikillä koira oppii nopeasti, että leikki on nimenomaan yhdessä tekemistä ja, että leikin jatkuvuuden kannalta leluja kannattaa tuoda ohjaajalle päin. Kahden lelun leikissä kannattaa huomata, että lelut tulee olla identtiset, jotta koira ei suosi toista.

Meillä arempi yksilö ei tykännyt leikkiä pentuna, eikä se vieläkään kovasti innostu vetoleikeistä, nykyään ei myöskään tahdo millään luovuttaa lelua. Sille toimii pallon heittäminen paremmin kuin revittäminen. Toinen taas on ollut aina kova taistelemaan lelusta ja nimenomaan leikin jatkuvuutta treenattiin kahden lelun leikillä. Nykyään tämä jälkimmäinen yksilö on ihan ihanne leikin suhteen. Tykkää revittää ja kovaa, mutta kun mä lopetan leikin, niin lopettaa koirakin, eikä pyri lelulle enää.

Yhteenvetona siis: anna koiralle aikaa!

Zoromilta tuli hyvin asiaa.

Lisään vielä että sillon kun koiran kiinnostus leluun lopahtaa ja se tippuu maahan, niin käy nopeasti nappaamassa lelu itsellesi ja leiki yksikseen lelulla niin että pennun huomio kiinnittyy siihen. Älä kuitenkaan anna lelua enää koiralle, vaan laita taskuun.

Mutta tosiaan noin nuori pentu ei jaksa leikkiä vielä pitkiä aikoja, joten kiinnostus loppuu nopeasti. Kannattaakin pyrkiä siihen että leikki on erittäin lyhyt ja heittäydy kunnolla mukaan leikkiin ja yhtäkkiä laitatkin lelun taas pois. Näin mielenkiinto säilyy lelussa.

Kiitos molemmille vinkeistä!

Pentu tuo nyt kaikki heitetyn lelun takaisin ja syliin :) Taistelu ei oikein ota lähteäkseen, ja silloin kun pentu syttyy enemmän niin leikkiin tulee mukaan murina ja vilkuilu minuun; ilmeisesti ei olisi kovin suotavaa?

Tuosta leikkimisen lopettamisesta olen vähän miettinyt, että miten kykenen lopettamaan leikin silloin kun pentu on innokkaimmilllaan, mutta kuitenkin niin ettei se koe että tylsä minä vein lelun ja lopetin hauskan, eikö se aiheuta että pentu pitää lelun mieluummin itsellään? En tahtoisi sammuttaa tuota mieletöntä lelun tuomista ja jakamista..

Tähän mennessä olen antanut pennulle luovutusvoiton ja sitten pentu on sylissä jäänyt pureskelemaan lelua ja olen silitellyt ja sitten kiinnittänyt huomion ihan muualle. Lieneekö huono toimintapa.

Onko murina vain leikkisää murinaa, vai varoittavaa murinaa? Leikki-murina on tietysti ok, varoittava ei.

Luovutusvoitto saattaa saada koiralle lisää itsevarmuutta, ja tunnetta että on voittanut "laumanjohtajan". Se taas saattaa lisätä dominointia.

Minkä rotuinen koira on kyseessä? Siitä voisi päätellä jo paljon, että mikä kannattaa ja mikä ei. Aiotteko tulevaisuudessa harrastaa jotakin lajia?