Koirat.com

Kiitos vastauksista! Täytyypä kokeilla vielä siis niin, että alan naksauttaa ennen namia. En tiedä, voisikohan tuohon vaikuttaa myös se, että kani tietää saavansa silloin ruokaa. Olen siis päivän pellettiannoksen antanut kädestä ja naksutellut, välillä myös tuoreruokaa/muita herkkuja. Voisipa kokeilla sitäkin, että tavallaan yllättäen annan ruokaa (ja naksautan tietty). Noina muina aikoina ne ei vain aina ole kovin nälkäisiä, kun ovat saattaneet syödä sen verran heinää.. (Noilla on joku sisäinen kello pelletti yms. aikojen suhteen: sitä ennen eivät syö niin paljon heinää, ihan kuin jättäisivät tilaa pelleteille ja tuoreruoalle...)

Moi! Mulla on ongelma nuoremman 5-kuisen pennun ja naksutinkoulutuksen kanssa. Se nimittäin haukkuu koko ajan, enkä mä pysty naksulla kouluttamaan ilman korvatulppia ja naapureita häiritsemättä. Lisäksi koira vetää namit henkeensä kun se yrittää haukkua samaan aikaan kuin syö, ja sitten se köhii ja kakostelee.

Koira alkaa haukkumaan heti kun istun naksuttimen ja makupalojen kanssa alas. Se aloitti haukkumisen jo heti ensimmäisellä koulutuskerralla. Se lopettaa haukkumisen kyllä sitten kun se on päässyt hommasta hyvin jujulle, mutta heti kun muutan kriteeriä niin alkaa kamala räksytys. Jollain tavalla se tuntuu olevan jonkinlaista komentamista ja turhautumista. Vinkkejä, anyone?

^ Mä tekisin tuossa tilanteessa niin, että kun koira alkaa haukkua, niin saman tien pois lattialta, naksu ja namit piiloot. Kaikki mahdollisuus palkkioon häviää saman tien kun haukkuminen alkaa. Kun koira on hiljaa, niin taas heti naksu ja namit esille ja uusi yritys.

^^ Itse yrittäisin tuossa tapauksessa ottaa ensimmäiseksi koulutettavaksi asiaksi hiljaa olemisen ja taktiikkana käyttäisin ainakin alku vaiheessa mieluumin positiivista vahvistamista ja huomioimattomuutta kuin edellisen kirjoittajan ehdottamaa negatiivista rankaisua. Tämä siksi, että mielestäni negatiivista rankaisua ei kannatta käyttää ennen kuin koiralla on edes joku haju siitä, millä se saa aikaiseksi positiivisen vahvisteen.

Käytännössä siis odottaisin hiljaa, rauhassa, paikoillani naksutin kädessä ja palkkiot esim. pöydällä vieressä, niin kauan että pentu on edes pienen hetken hiljaa, jolloin tietysti naksaus ja palkka ja jos pentu on edelleen hiljaa niin uusi naksaus ja palkka jne. jne. 5-10 toistoa ja selkeä vapautus ja tauko. Hetken päästä sitten yritetään samaa juttua uudestaan. Todennäköisesti pentu hiljenee jokaisella koulutuskerralla nopeammin ja nopeammin.

Muita juttuja alkaisin opettamaan vasta, kun koulutuksen yhteydessä hiljaaoleminen on hoksattu. Tällöin kannattaa olla tarkkana, että kriteeriä nostetaan aina tarpeeksi hitaasti. Jos pentu on haukkuherkkä, niin myös jatkossa kannattaa olla tarkkana, että pentu "ansaitsee" koulutushetken vasta kun hiljaa ja että mihinkään tekemiseen "ei koskaan" liity haukkuminen eli sinun toimintasi loppuu ja muutut täysin passiiviseksi heti, jos pentu ääntelehtii.

Millä tavalla olette opettaneet jätä-käskyn koirillenne? Tämä olisi meillä seuraavana vuorossa mutta en ole ihan varma kuinka aloittaa.

Dazzle kirjoitti:

Millä tavalla olette opettaneet jätä-käskyn koirillenne? Tämä olisi meillä seuraavana vuorossa mutta en ole ihan varma kuinka aloittaa.

Itse opetin vanhemmalle koirallamme jätä- käskyn seuraavanlaisesti:

1. koira istumaan
2. itselle namit molempiin käsiin
3. kun koira alkaa hamuta toisen käden namia sanot "jätä". Jos koira nyt ottaa sinuun kontaktia hamuamansa herkun sijaan annat palkan toisesta kädestäsi.
4. koiran tajutessa idean voit laittaa namin sen eteen lattialle ja sanoa jätä, jonka jälkeen palkkaat toisella herkulla.

On tärkeää sanoa se vain kerran, jotta koira oppii sen ekasta eikä siitä, että jankutat "jätäjätäjätäjätä", kun herkku on jo puoliksi suussa. :D

Pitäisi itsekin tuota taas painaa koiran mieleen ja opettaa tuolle tulokkaallekin. On tuo naksu muuten mahtava vekotin. Aloin tässä illalla opettamaan pennulle kurreasentoa, mutta en saanut ikinä naksautettua oikeassa kohtaa. Sitten Nemi tylsyyttään haukotteli ja naksautin siitä. No sehän alkoi tarjota mulle haukottelua. :D Ensin ajattelin opettaa tuon käskyllä "onko väsy", mutta olisikohan "onko tylsää" parempi.

Mannatus kirjoitti:

[quote=Dazzle]Millä tavalla olette opettaneet jätä-käskyn koirillenne? Tämä olisi meillä seuraavana vuorossa mutta en ole ihan varma kuinka aloittaa.

Itse opetin vanhemmalle koirallamme jätä- käskyn seuraavanlaisesti:

1. koira istumaan
2. itselle namit molempiin käsiin
3. kun koira alkaa hamuta toisen käden namia sanot "jätä". Jos koira nyt ottaa sinuun kontaktia hamuamansa herkun sijaan annat palkan toisesta kädestäsi.
4. koiran tajutessa idean voit laittaa namin sen eteen lattialle ja sanoa jätä, jonka jälkeen palkkaat toisella herkulla.
[/quote]
Meillä näin paitsi vielä enemmän operantin ehdollistamisen kautta.
Koira sai hamuta niin kauan kuin halusi ja sitten kun irroitti kuonon (ja tassut jo niitäkin käyttää) niin naks->palkka toisesta kädestä. Sitten kun alkoi automaattisesti irrottaa kuonon jo vaikka työnsin sulkinaisen nyrkin eteen->naks->palkka.
Sitten vaadin katsekontaktia (samalla siis harjoiteltiin sitäkin) että pitää jättää nyrkistä katse ja minua katsoa->naks->palkka.
Pikkuhiljaa auoin nyrkkiä siitä sitten ja jos yritti ottaa->nyrkki pois. Jos ei koskenut->naks->palkka. Sitten siinäkin katsekontaktin vaatimista.
Sitten ruoka lattialle.

Nyt siinä pisteessä että voin heiluttaa hiljaisessa liikkeessä kättä/kuppia nenän edessä ja alla ilman että ottaa ruokaa.
Tullut oikeastaan takapakkia siinä että että ei meinaa ottaa ruokaa vaikka sanon "saa ottaa" mikä on aina ennen toiminut.
Sama vapaa-käskyssä. Ei meinaa uskoa että on vapaa. Pitäisi vaan vahvistaa enemmän.

^ Samapa ongelma tuli meillekin. Pentu hoksasi jätä-käskyn alta aikayksikön, mutta nyt ei hievahdakaan ottamaan ruokaa vaikka kuinka iloisesti antaisin luvan.
myrkku, mitenkä olette sitten vapauttamista harjoitelleet? Meillä "ole hyvä" on käytössä tällä hetkellä vain autosta poistumisessa, ja se olikin tosi helppo kouluttaa kun ulospääsy on niin kiva juttu.

Dazzle kirjoitti:

^ Samapa ongelma tuli meillekin. Pentu hoksasi jätä-käskyn alta aikayksikön, mutta nyt ei hievahdakaan ottamaan ruokaa vaikka kuinka iloisesti antaisin luvan.

Oliko palkkio se sama herkku jonka ensin kielsit? Koira saattaa olla epävarma. Meidän sheltin kanssa kävi niin että opetin "luopumaan" namista ja sain sen vain passiiviseksi. Vahingosta viisastuneena pyrin tuon nykyisen pennun kanssa siihen että koira tavoittelee hullun lailla sitä herkkua. Motivaatio on kohdallaan! Ei toki saa tavoitella ruokakuppia joka on minulla kädessä vaan osaa jo istua odottamaan nätisti. Kun viimein annan kupin niin se on minulle oikeastaan yksi ja sama hyökkääkö koira heti vai kohta sen ruoan kimppuun, en anna lupaa erikseen. Ei meidän tapauksessa oleellinen asia, tosin ymmärrän jos joltain on sormet vaarassa lähteä.

Pusken nyt tänne kyselemään, ehkä tyhmiäkin, suotakoon se minulle anteeksi. Pahoittelen myös jo etukäteen pitkää sepustusta...

Kysymys koskee edelleen tuota lenkkeilyä, josta olen aikaisemminkin kirjoitellut. Luna on siis suurinpiirtein 3 kuukautta itse hakeutunut hihnalenkillä vasemmalle sivulle kävelemään kontaktissa hyvinkin tiheään, josta olen palkannut naksulla ja namilla. Joo. Pikku hiljaa olen liittänyt tähän sanan 'sivulla', ja tämä käsky toimii jo kevyessä häiriössäkin (ts koira talsii edellä, käsky sivulle, koira tulee sivulle, naks ja palkka). Pikku hiljaa olen myös pidentänyt aikaa, jonka täytyy kontaktissa kulkea käskyn jäkleen, ennenkuin naksautan. Toimii hyvin. Jos jotain kiinnostavaa liian lähellä, ei ihan 100%. Tässä edetään. Mutta, täytyykö silti edelleen aina palkata myös siitä, kun tulee omatoimisesti sivulle? Vuorisumu viimeksi vastailikin, että voi epäsäännöllistää palkkaamista, kun koira kulkee omasta mielestä tarpeeksi usein sivulla ja ottaa homman ärsykekontrolliin. Välillä olenkin vain sanallisesti kehunut, jos itse tulee sivulle, joskus palkkaan vielä ruuallakin. Jotenkin tuntuu hassulta vaan kehua lörpöttää, kun toinen painaa hienosti vaikka kuinka pitkään tapittamassa... Tavoite siis hihnalenkillä on, että koira kulkisi sivulla kontaktissa ohitustilanteissa, joskus tietysti treenin vuoksi muutenkin. Muutoin se kyllä saa mennä ja haistella omiaan, kunhan ei kisko.

Samaan asiaan liittyen pohdintaa: tähtäimessä meillä olisi toko, ja seuraamistakin olisi siksi harjoiteltava. Kannattaako mun aloittaa toko-seuruu ihan omana treeninään eri vihjesanaa käyttäen, vaikka em touhu pitkälti seuruuta muistuttaakin (ei tietysti varmaan mitään virheetöntä sellaista, mutta kuitenkin kontaktissa ollaan ja vasemman jalan vieressä kiinteästi, lähellä mutta ei nojaten, koiran rinta ja omat jalat vierekkäin)?? Perusasentoa on treenattu myös. Käykö tuo sama sivulla-käsky myös toko-treenien yhteyteen, vai pidänkö sen ihan omana juttunaan perus jokapäiväisten remmilenkkien yhteydessä ja annan asennon olla "löysempi" kuin toko-seuruussa?

Yksi päänraavinnan aihe on vielä palkkana käytettävä ruoka. Tästä pulmasta varmaan pääsen kun tuo penturuokasäkki on syöty. Nykyinen nappula on rasittavan pientä pipanaa, ja jos syötän niitä 1 pipana kerrallaan, annoksen syömiseen menee ikä ja terveys. Lappaan siis suur.piirt. ruokalusikallisen verran rakeita kerrallaan suuhun. Vasen käsi (Kyllä, nyt olen vaihtanut ruuat vasempaan taskuun ja naksun oikeaan käteen, kiitos vinkistä Rez ) on vähän kömpelö ainakin talvella sormet kohmeessa ja lörppähuuli ahmattikoira pelmuuttaa puolet raksuista maahan. Voinko antaa sen jäädä imuroimaan, vai teenkö perässä tulevan koiran lenkistä juhlaa ja jatkan oman otuksen kanssa matkaa, vaikka muonat jää kadunvarteen? Tietysti sitten, kun sitä seuruuta ihan treenaa, täytyy olla huolellisempi, eikä pysähtely silloin tietty sovi, mutta sabotoiko stoppailu (mikä sinänsä lenkillä ei erityisesti häiritse) tuota seuraamistakin sitten... Haluan kuitenkin käyttää palkkana tuon oman ruuan (joka nyt tällä haavaa on tota pentunappulaa ja jauhelihaa), nakit ja juustot on erityistilanteisiin vaan.

Kiitos jos joku jaksaa lukea ja vastaillakin... Kovasti koitan kirjallisuutta, artikkeleja ym lukea, mutta välillä tulee silti näitä tilanteita, joissa mietti, että mites tässä nyt kannattaisi tehdä, eikä omat aivot ja taidot riitä järkeilemään parasta vaihtoehtoa.

^Jos tavoitteena on tuo, niin itse tekisin seuraavaa:
- Jos käsky jo kerta toimii, niin jos koira hakeutuu helpoissa tilanteissa (ei ketään vastaantulijoita) itse viereen, niin palkkaisin satunnaisesti ja muulloin sanoisin koiralle vapautussanan, mikä samalla kertoo koiralle, että huomasit sen hienon sivulle tulon, mutta juuri nyt et kaipaa sitä vierellesi tapittamaan.
- Palkkaisin koiran aina, jos se tarjoaa vierelle tuloa huomattuaan jonkin häiriön
- Harjoittelisin käskyä aina vain hankalemmissa tilanteissa, josta aina palkka ja vapautus, jotta koira tietää milloin se saa/sen on toivottavaa taas jatkaa "normaalia" lenkkeilyä.

Tokossa käytän itse eri käskyä, koska kriteerit sekä teknisesti että viretilan kannalta ovat erilaiset kuin lenkillä.

Namiasia nyt on aikalailla mielipidekysymys, mutta itse pyrin siihen, että en kylvä nameja toisten "riemuksi" pitkin katuja tai treenikenttiä. Koulutettaessa ohjaajan mekaanisilla taidoilla on yllättävän suuri merkitys

Meillä oli ehdollistaminen mennyt jotenkin pieleen joten aloitin pari -kolme viikkoa sitten aivan alusta, eli vaan naksautin ja annoin palkan. Tein tätä varmaan kolmena eri päivänä. Nyt kun otan naksuttimen esille, Riki lipaisee huuliaan. Olen onnistunut? :)

Ostin, tai siis tilasin, sen naksutinkoulutusta koirallesi-kirjan. En ole vielä tehnyt sen kirjan harjoitteita, toki aion hyödyntää sitä tulevaisuudessa.

Ongelmani naksutinkoulutuksessa on, että koira turhautuu nopeasti :/ tai ei oikeastaan turhaudu vaan lopettaa tekemisen ja alkaa tuijottaa minua sillä ilmeellä että "mitä mun pitää tehdä?". Ja siis tämä reaktio tulee vaikka se olisi juuri tehnyt haluamallani tavalla ja olen palkannut sen! Mitä teen väärin? Vai meneekö iän piikkiin, että kärsivällisyyttä ei vielä ole? Onko aseena se että pidän harjoittelut vaan tosi lyhyinä?

jempo kirjoitti:


Ongelmani naksutinkoulutuksessa on, että koira turhautuu nopeasti :/ tai ei oikeastaan turhaudu vaan lopettaa tekemisen ja alkaa tuijottaa minua sillä ilmeellä että "mitä mun pitää tehdä?". Ja siis tämä reaktio tulee vaikka se olisi juuri tehnyt haluamallani tavalla ja olen palkannut sen! Mitä teen väärin? Vai meneekö iän piikkiin, että kärsivällisyyttä ei vielä ole? Onko aseena se että pidän harjoittelut vaan tosi lyhyinä?

Vai liian pitkinä? Pennun kanssa treenaisin 10 naksutusta ja tauko. Lopeta siihen että se onnistuu. Suosituksena treenata max minuutin kaksi kerrallaan. Muutama kerta / päivä. Onko kriteeri liian vaikea?. Ota askel taaskepäin.

Ainiin, kirjassa on vastaukset

Tällä viikolla käyn ostamassa naksuttimen. :)

Onko muuten niin, että kun opettaa hihnassa vierellä kulkemista, että joka naksauksen jälkeen tulee palkka vai voiko naksauttaa muutaman kerran kun kulkee vierellä pitemmän aikaa, ja sitten vasta antaa namin? meillä on vielä sellaista metri eteenpäin--->houkuttelua--->metri eteenpäin-->nami...

^Nami pitää antaa jokaisen naksauksen jälkeen. Voithan sä sitten alkaa naksutella harvemmin, kun hihnassakävely alkaa jo sujua, mutta alkuun kannattaa varmaan palkata aika usein.

^ Joka naksauksen jälkeen palkka. :)

(Illat on muuten ihan tylsiä, kun ei ole väliaikaisesti koiraa jota ruokkia. :( )

MissFields kirjoitti:


Vai liian pitkinä?

Joo, siis meinasin että pidän varmaan niitä liian pitkinä ja ratkaisuna on että alan pitää lyhyempiä treenejä. Tosiaan outoa kun koira saa onnistumisen ja sitten se turhautuu vaikka on saanut palkan :D No, täytyy alkaa lyhentämään niitä harjoituksia :)

Dazzle kirjoitti:

^ Samapa ongelma tuli meillekin. Pentu hoksasi jätä-käskyn alta aikayksikön, mutta nyt ei hievahdakaan ottamaan ruokaa vaikka kuinka iloisesti antaisin luvan.
myrkku, mitenkä olette sitten vapauttamista harjoitelleet? Meillä "ole hyvä" on käytössä tällä hetkellä vain autosta poistumisessa, ja se olikin tosi helppo kouluttaa kun ulospääsy on niin kiva juttu.

Vapauttamista ihan perusjutulla eli heittämällä namin kauas ja sanomalla "vapaa" :D teen sitä oikeastaan kaikkien liikkeiden jälkeen ja nyt myös lenkiltä tullessa sisälle kun jää nöpöttämään siihen eikä lähde pois vaikka sanoisin taikasanan (tai sitten se on oppinut tosi fiksuksi että ei lähde ennenkuin heitän namin, tosin tätä epäilin jo ½vuotta sitten ja sitten rupesin tekemään käsimerkkiä "ei ole namia" ja sanoin vapaa. Silti vain törrötti siinä. On ihan pitänyt tönäistä liikkeelle että tajuaa olevansa vapaa. En ihan oikeasti tiedä mitä tehdä tässä sisääntulo asiassa).

Ulkona vapautus toimii paremmin, sisällä koira lukkiutuu, enkä tajua miksi. Ylipäätään mikä tahansa asia/temppu on sisällä hitaampaa kuin ulkona.
Nyt sitten vaan koetan tehdä useammin sitä että heitän namin(nappulan) ja sanon vapaa, se on auttanut nyt siihen, johtuneeko sitten siitä että sitä on myös kiva jahdata pitkin lattiaa.

Ulkona/treeneissä heittelen myös nameja, ja juurikin pois minusta. Tuo on oppinut myös pahasti sen että ei enää meinaa irtaantua minusta kun vierellä oleminen on niin hiton kannattavaa
Joku todella viisas voisi kyllä tulla neuvomaan mikä tuolla koiralla on.

Ruokaan/palkkaan vapauttamiseen "saa ottaan" oon nyt aloittanut sen että kirjaimellisesti tungen sen suuhun ruuan ja sanon samalla "saa ottaa" eli ehdollistetaan koko homma alusta alkaen uusiksi.

Omat mokat, jokin mennyt pieleen, harmi vaan ettei hajuakaan mitkä asiat

Vapautuskäskystä, olen nyt alkanut ottaa eri vapautussanan sille, että saa ottaa ruuan (kupista tai lattialta) tai luun tms, ja eri sanan sille, että lenkillä saa lähteä jalan vierestä napittamasta, hoitotoimenpiteen jälkeen tms tilanteessa, missä syötävää ei ole tiedossa. Jotenkin tuntuu että koiraa sotki se, että joskus saa samalla sanalla ruokaa (yliveto palkkio ihan mihin tahansa verrattuna tälle yksilölle) ja joskus vain pääsee muuten vapaaksi. Ruuan, luiden ym suhteen edelleen "vapaa" ja muuten "mee vaan". Lenkillä tosin Luna usein vapautuksesta huolimatta jää killittelemään sivulle...

Luoksetulokäskyä mietin tässä kans. "Tänne" ja "tule" on ehkä pilattu (???) sillä, että on tullut huudeltua sitä ovensuussa sen 7 kertaa kun koiruus karkaa tonkimaan naapurin kukkapenkkiä tai kompostia, eikä sitä ole kiinnostanut tulla. Äh, kaikkea ei voi osata alusta asti tehdä oikein, viitaten itseeni... Pitäisiköhän tokokenttiä ajatellen ottaa ihan uusi luoksetulokäsky siihen tarkoitukseen? Nyt kun olen kokeillut, "Luna tänne" kyllä toimii useimmiten (ja pihapissoillakin on käyty remmin kanssa, joten tähän ei ole huutelua tarvittu). Äskenkin käytiin yksinämme koirapuistossa treenailemassa, ja Luna tuli joka kerta vauhdilla kutsuttaessa tuolla käskyllä. Ja usein myös ihan kutsumatta, mistä myös sai vähän raksuja ja rapsuja.

Ahh, pieleen menneet käskysanat Meillä taitaa olla "nätisti" (hihnassa nätisti). Kun sitä toitotan sille justiin silloin kun se vetää, ja kehotan samalla olemaan nätisti, ei vissiin ole ihan noin sitä tajunnut ;))