Koirat.com

Tämä viikko naksuteltu ja pois en kyllä enää vaihtais. Meidän iänikuinen mörkö, eli istumasta seisomaan nouseminenkin laitettiin kuntoon kahdessa päivässä, vastahan sitä oltiin opeteltu puoli vuotta tuloksetta.

^^^ ja ^^ Kiitos vinkeistä

Onneksi vain arastelee eikä pelkää. Ja tosiaan hyvä vinkki, että varmaan kannattaa jättää se liike nyt pois ja ihan vain namia antaa ja naksautella. Päädyttiin tulevan pennun kohdalla naksuttimeen sen takia, että puolisoni on melko vaikea säädellä äänensävyään ja muistaa erilaisia komentoja/kehuja, niin ajateltiin että ainakin tuo naksautus on joka ikinen kerta samanlainen Nykyisellä koiralla toimii ihan hyvin sanalliset kehut, kun onhan se niihin jo useiden vuosien aikana ehtinyt tottua, että tulee milloin mitäkin "jeshyväjipiihiiiieno" jne.

Sain tällaisen upean tytön (nyt 11 kk) opettamaan minua elämään rauhallisemmin, rakastavammin, rehellisemmin... Monet mahdolliset virheet olen tehnyt, osan saanut korjattua.
Nyt kysyn, jos joku viksumpi jaksaisi neuvoa, kun olen mokannut tuon naksuttimen käytössäkin.
Elikkä: pikkupentuaikana opetin Ellille naksuttimella näitä istu, maahan, katso, tanssi, tänne, anna mammalle, riisu sukat jne... naksulla. Mutta mutta, käytin tajuamattani lievää houkuttelua. Sheippaamisesta en tajunnut.
Jeps, tyttö on mielestäni ainoasta ongelmastaan eli lievästä remmirähjäyksestä lukuunottamatta todella kiltti, superihmisrakas, oppivainen... Nyt kun jotain olen koirastani alkanut tajuta, haluaisin sille lisää itseluottamusta, itsevarmuutta.
Emme aio ryhtyä harrastamaan mitään agia tai tokoa missään virallisissa ryhmissä, mutta naksuttimella olisi kiva antaa koiralle aivojumppaa tässä pienessä yksiössä. Mutta siis onnistuin pilaamaan naksun ideaalin käytön, kun käytin houkuttelua. Nyt koira on vähän epävarma ja passiivinen, enkä haluaisi enää mokata juttua.
Eli onko niin, että nyt kun olen pitänyt naksuttimen käytöstä pitkään taukoa, ja yritin tänään aloittaa alusta... keksin vaan jotain "ihan höhlää" ja palkkasin melkein mistä vaan. Olin itse ihan passiivisena ja heitin sukan lattialle. Naksutin ja palkkasin nuuhkaisusta, suuhun ottamisesta, heittelemisestä, minulle tuomisesta.
Ilmeisesti en monimutkaisempaa asiaa yrittäessäni opettaa ole osannut riittävän nopeasti "nostaa kriteeriä". Yllättävän vaikeaa tällaiselle hitaalle vanhukselle.
Nyt mulle ei siis ole tärkeintä varsinaisesti opettaa mitään naksulla, mutta että saisi tuon tytön aktiivisemmaksi, oma-aloitteisemmaksi, omia aivojaan käyttäväksi, itsevarmemmaksi. Eli te joilla on kokemusta; voinko nyt taas mokata jotain, jos jonkin aikaa vaan naksutan melkein mistä vaan mitä tuo tekee?

Täällä yksi joka ajatteli alkaa naksuttelemaan.. Eihän tuo kapistus olekkaan kun vuoden pyörinyt nurkissa

Sitä lähdin kysymään, että tarviiko sitä naksutinta käyttää aina vai voiko sitä käyttää esim vain lenkillä ollessa? Eli tarkoitan siis sitä että pitääkö se naksutin olla joka paikassa mukana "palkitsemassa" vai voiko sisällä ihan normaalisti käskeä ja kehua kun taas ulkona toiminta-klix-nami?
Ajoituksesta sen verran, että klixsauttaanko sitä klikkeriä siinä vaiheessa kun koiraa pyydetään istumaan ja sen persaus osuu maahan vai siinä vaiheessa kun se alkaa sitä toimintoa tekemään?
Luulen kyllä että se toiminto saattaa keskeytyä jos sen palkkion antaa jo tekovaiheessa

Ajattelin alkaa tuota piskiä ehdollistamaan tuohon naksuttimeen ja ulkona sitä käyttämään ohituksissa jne. Onko kenelläkään hyviä naksutinkoulutussivustoja vinkata? :)
Meidän kirjastosta ei mitään klikkeri-kirjoja löydy, enkä välttämättä ole niin halukas omaksi ostamaan kalliilla

Muoks. Meillä olisi siis klikkerille sellainen toive, että saisimme kontaktin kuntoon..Erityisesti tähän vinkkejä kaivataan..

^^Eipä siinä nyt sinällään minusta hirveästi voi mitään mokata. Ns. laatikkoleikki, jota oletkin tehnyt "sukkaleikkinä" on esimerkiksi hyvä tapa opettaa koiralle että se todellakin voi itse olla aktiivinen. Omaa koulutustaitoasi ja koiran oppimistaitoa tietysti kehittää, jos vietä hommaa vielä pidemmälle ja opetat vaikka erilaisia temppuja sheippaamalla.

^Naksutin on palkkauksen ajoituksen apuväline. Ei mikään itsetarkoitus. Tästä seuraakin se, että (mielestäni) naksutinta kannattaa käyttää vain tilanteissa, joissa tarvitaan palkkauksen ajoituksessa erityistä tarkkuutta. Muissa tilanteissa voi käyttää naksuttimen tilalle esim. ns. naksusanaa (= mikä tahansa sana, jota käytetään samoin kuin naksutinta eli esim. JES ->palkka) tai ihan suorapalkkaa. Koiralle se varsinainen palkka on aina se pääasia, naksuttimella (tai naksu/kehusanalla) koiralle vain saa kerrottua tarkemmin juuri sen hetken jolloin se toimi palkkion arvoisesti.
Ajoituksesta: Naksutinta käytetään nimenomaan merkkaamaan tarkasti juuri se kohta, jota haluat sillä hetkellä vahvistaa. Jos haluat vahvistaa sitä mitä koira tekee juuri sillä hetkellä kun sanot käskysanan (joka tietysti saattaa olla mitä vaan...), niin siitä vaan, silloin se asia mitä koira juuri sillä hetkellä tekee vahvistuu (ko. käskyn noudattaminen tosin tuskin vahvistuu). Jos taas haluat vahvistaa takapuolen osumista maahan, niin silloin naksautat sillä hetkellä kun se takamus osuu maahan ja jos taas haluat vahvistaa sitä ensimmäistä elettä mitä koira tekee kun se alkaa ko. käskyä noudattaa, niin silloin naksautat ja palkkaat siitä. Naksautuksen ajankohta riippuu siis täysin siitä mitä haluat vahvistaa.
Naksauksen kuullessaan koira saa tietenkin lopettaa sen mitä se oli tekemässä (ja tulla hakemaan palkkionsa), sillä sehän teki jo sen mitä halusit, teki sen mistä halusit sitä palkita. Toki, jos olet tarpeeksi nopea ja haluat vahvistaa esim. istumassa paikallaan pysymistä niin silloin voit ja kannattaakin tehdä niin, että koira istuu -> naks ja palkka siihen kohtaa missä koiran kuono on istuessa -> jos koira edelleen istuu, niin uudestaan naks ja palkka jne. Jos koira ehtii välillä nousta (eli olit liian hidas :) ) niin sitten vain odotat, että koira istuu uudestaan.

Jos haluat parantaa kontaktia, niin silloin yksinkertaisesti naks ja palkka joka kerta kun koira katsoo sinua. Pikkuhiljaa koira alkaa katsomaan sinua useamman ja useammin.

Kiitos vuorisumu, vähän valaisit asiaa niin että minäkin jotain tajusin. Luetun ymmärtäminen on aina haastavaa minulle

Kokeilinkin äsken että pidin namia kädessänyrkin sisällä, koira siinä tuumaili ja yritti sitä saada kuonollaan pois-> vilkasu silmiin-> nax-> palkkio. Sit se alkoi jo hiffaamaan. Pitkään en viitsinyt tehdä sitä, kun tuntuu että tuo teinari kyllästyy sitten niin nopeaan. Mutta ihan positiivinen alku! Jes!

Muoks.. Lisäkymysyksiä:

Kannattaako se koira palkita naksautuksella pelkästä vilkaisusta vai pitäisikö odottaa pidempiä kontaktin otto aikoja? Vai naksauttaa kun se katsoo ja tietty aika jos se vielkin tuijottaa, niin naksauttaa uudestaan ja "vapauttaa tilanteesta" onnistuneesti? Miten mun paukapäähän ei mahdu näinkään yksinkertainen asia

Liinuska kirjoitti:

Kiitos vuorisumu, vähän valaisit asiaa niin että minäkin jotain tajusin. Luetun ymmärtäminen on aina haastavaa minulle

Kokeilinkin äsken että pidin namia kädessänyrkin sisällä, koira siinä tuumaili ja yritti sitä saada kuonollaan pois-> vilkasu silmiin-> nax-> palkkio. Sit se alkoi jo hiffaamaan. Pitkään en viitsinyt tehdä sitä, kun tuntuu että tuo teinari kyllästyy sitten niin nopeaan. Mutta ihan positiivinen alku! Jes!

Muoks.. Lisäkymysyksiä:

Kannattaako se koira palkita naksautuksella pelkästä vilkaisusta vai pitäisikö odottaa pidempiä kontaktin otto aikoja? Vai naksauttaa kun se katsoo ja tietty aika jos se vielkin tuijottaa, niin naksauttaa uudestaan ja "vapauttaa tilanteesta" onnistuneesti? Miten mun paukapäähän ei mahdu näinkään yksinkertainen asia

Sitä aikaa kannattaa pidentää pikku hiljaa ja yleensä se tulee luonnostaan kun palkkaa siitä nopeasta katsomisestakin niin pakosti koira katsoo seuraavan kerran vähän pidempään jos ei palkkaa tule. Ei sillä naksautuksella kannata mitenkään vapauttaa siitä tilanteesta vaan palkkaat yksinkertaisesti katsekontaktista ja joka naksusta palkka tietenkin. En tiedä missä vaiheessa katsekontakti teillä on, mutta mielestäni katsekontaktin ei tarvitse mahdottomia aikoja kestää vaan niitä häiriöitä pitää lisätä ja saada se katsekontakti silloinkin. Meillä tullut ainakin luonnostaan tuo katsekontaktin pysyminen pitkään eikä aikaan ole panostettu läheskään niin paljon kuin häiriöiden alla toimimiseen. Ja naksutinta käytetty.

Minäkin olen aloittanut naksuttelun meidän vastasaapuneelle, kahdeksan viikkoiselle pennullemme :) Tässä naksuttelun lomassa on herännyt kysymys kieltämisestä, jota naksutinkoulutuksessa ei ilmeisesti kuuluisi käyttää juuri lainkaan.. Nimittäin jos koira tekee jotain epätoivottua (esim. haukkuu kissalle tai puree hepulin yhteydessä allekirjoittaneen varpaita), niin "saanko" kieltää pentua? Päähäni on vain iskostunut niin hyvin tuo, että "käytetään positiivista vahvistusta naksutinkoulutuksessa, ei rankaista", niin en välillä oikein tiedä, että millä tavalla minun kuuluisi koiraa kieltää.

Ja nimenomaan tuollaisissa tilanteissa, jotka vaativat välitöntä puuttumista: esimerkiksi jos pentu tekisi jotain joka sattuisi, vaikka tätä varpaiden puremista leikkiessä, niin tuntuu jotenkin hassulta, että katselisin sitä pureskelua 5min ja odotan, että pentu oma-aloitteisesti lopettaa? Tai jos pentu haukkuu kissalle (tämäkin leikkiyrityksen yhteydessä, mutta minusta tuntuu, ettei kissa pidä sitä kovinkaan miellyttävänä), niin en voi oikein kuitata tilannetta sillä, että siirryn toiseen huoneeseen sanomatta mitään, ja jätän kissan kuuntelemaan pennun meuhkaamista. Vääntäkää rautalangasta, kiitos

Amadare kirjoitti:

Minäkin olen aloittanut naksuttelun meidän vastasaapuneelle, kahdeksan viikkoiselle pennullemme :) Tässä naksuttelun lomassa on herännyt kysymys kieltämisestä, jota naksutinkoulutuksessa ei ilmeisesti kuuluisi käyttää juuri lainkaan.. Nimittäin jos koira tekee jotain epätoivottua (esim. haukkuu kissalle tai puree hepulin yhteydessä allekirjoittaneen varpaita), niin "saanko" kieltää pentua? Päähäni on vain iskostunut niin hyvin tuo, että "käytetään positiivista vahvistusta naksutinkoulutuksessa, ei rankaista", niin en välillä oikein tiedä, että millä tavalla minun kuuluisi koiraa kieltää.

Ja nimenomaan tuollaisissa tilanteissa, jotka vaativat välitöntä puuttumista: esimerkiksi jos pentu tekisi jotain joka sattuisi, vaikka tätä varpaiden puremista leikkiessä, niin tuntuu jotenkin hassulta, että katselisin sitä pureskelua 5min ja odotan, että pentu oma-aloitteisesti lopettaa? Tai jos pentu haukkuu kissalle (tämäkin leikkiyrityksen yhteydessä, mutta minusta tuntuu, ettei kissa pidä sitä kovinkaan miellyttävänä), niin en voi oikein kuitata tilannetta sillä, että siirryn toiseen huoneeseen sanomatta mitään, ja jätän kissan kuuntelemaan pennun meuhkaamista. Vääntäkää rautalangasta, kiitos

Anna purulelu tai luu sille. Meillä ollaan käytetty myös, että murahtaa tai kiljasee kovalla äänellä kun puree. Tuohan on yleensä ohi menevä vaihe, mutta ei tietenkään tarvitse antaa purra. Kieltämisestä ei oo mitään apua jos ei ole opettanut kieltosanan tarkoitusta. Ja tuohon haukkumiseen niin voit opettaa hiljaa ja hauku käskyt ja vahvistat sitten niitä juuri nuissa tilanteissa kun haukkuu kissalle. Kannattaa odottaa n. 5 sekuntia sen jälkeen kun olet käskenyt olemaan hiljaa ja sitten vasta naksuttaa, muuten vahviste voi tulla siitä mielentilasta, että koira on vielä "fiksoitunut" kissaan :P

^Naksuttimine käyttö itsessään ei rajaa mitenkään koulutustapaasi. Se on vain väline, joka auttaa kertomaa koiralle oikea-aikaisesti milloin se teki oikein. Se millaista koulutusfilosofiaa muuten noudatat riippuu vain ja ainoastaan sinusta. Mitä mustavalkoisempaa oma toimintasi on, sen helpompaa koiran on ymmärtää mitä siltä haluat.
Kieto on käsky siinä missä vaikka "istu" ja jos se on opetettu koiralle, niin ihan yhtä hyvin sitä voi käytää kuin vaikkapa sitä istukäskyäkin. Sen voi opettaa myös ihan yhtä lailla positiivista vahvistamista käyttäen kuin sen istu-käskynkin.
Positiivisten rankaisujen (=tilanteeseen tuodaan jotain ikävää, jonka seurauksena koira vähentää sen hetkistä toimintaansa) välttämisen idea perustuu siihen, että koska naksutinkoulutuksessa koiran halutaan olevan mahdollisimman aktiivinen ja oma-aloitteinen, niin positiivisten rankaisujen käyttö sotii tätä ajatusta vastaan, koska sen tavoitteena on vähentää toimintaa eikä lisätä. Jos koiraa rankaistaan kaikesta mitä sen ei haluata tekevän, on lopputuloksena koira joka ei loppuviimein uskalla tai halua tehdä yhtään mitään. Tällöin on hyvin hankalaa saada koiraa enää olemaan aktiivinen ja oma-aloitteinen, sillä juurihan sitä on asiasta rankaistu.
Naksutinkoulutusideologian mukaan rankaisujen käyttöä parempi vaihtoehto on opettaa koiralle positiivista vahvistamistä käyttäen se haluttu toimintatapa sen sijaan että sitä rangaistaisiin eitoivotousta toiminnasta. Esim. sen sijaan että koiraa rangaistaisiin haukkumisesta, niin sille opetetaan hiljaa käsky jne.
Tässä täytyy kuitenkin huomioida, että koiran käytöksessä vahvistuu ne kaikki asiat, joista se saa positiivista palautetta tulipa palaute sitten ihmiseltä tai ympäristöltä. Esim. jos koira jahtaa kissaa, niin jos kissan jahtaaminen tuottaa sille mielihyvää, niin jahtauskäytös sen kun lisääntyy, ellei asialle tehdä mitään. Ihmisen kannattaa siis olla tarkkana sen lisäksi mitä itse tarkoituksellisesti vahvistaa, niin myös sen kanssa minkä antaa vahvistua ympäristön vaikutuksesta.

Heippa!

Naksuttelu ja ylipäätään operatiivinen ehdollistaminen eli positiiviset koulutusmetodit ilman rankaisuja kiinnostaa... (tosin negatiivista rankaisua eli jonkin koiran haluaman asian poistamista varmaan on pakko käyttää, kun en osaisi esim. hyppimistä, pentupuremista yms. lopettaa muuten kun poistamalla koiran haluama huomio kun se hyppii yms..)

Sellaista olen kuitenkin pohtinut, että miten positiivisilla metodeilla (lähinnä ilman mitään kolinapurkkeja/vesisuihkauksia) opetetaan Ei-käsky? Ei-käskyn sisältö olisi siis tämä: "lopeta mitä ikinä teetkin ja ota kontakti minuun". Olen ymmärtänyt, että jotkut vastaehdollistavat koiransa kaikenlaiseen, eivätkä opeta ei sanaa lainkaan, mutta tämä tuntuu taidoilleni hieman ylivoimaiselta, siis se, että pitäisi etukäteen tietää kaikki mahdolliset tilanteet, joissa koira voi tehdä "väärin", ja jokaiseen opettaa ja ehdollistaa oikea toimintatapa. Joihinkin tilanteisiin tätä ehdollistamista ajattelen kyllä käyttää, esim. vieraiden tervehtiminen tai istuminen oma-aloitteisesti ennen ulospääsyä jne, mutta jotenkin haluaisin, että olisi myös ei käsky, jolla koira lopettaisi tekemisensä ja ottaisi kontaktin. Erikseen olisi oma kontakti-sana noin muuten, kun usein koiran pitää kuitenkin tehdä samalla jotain kun ottaa kontaktin... Meneeköhän nyt ihan liian monimutkaiseksi...? No toivottavasti joku tajusi, mitä haluaisin...

Sellaisen tavan olen kuullut, että näytetään namia, mutta koiran ei anneta ottaa sitä, ja kun lopettaa ja katsoo sinuun niin annetaan toinen parempi nami. Tässä vaan ongelmana se, että olin ajatellut opettavani "jätä"-käskyn noin tarkoittaen "älä työnnä nokkaasi sinne/jätä se rauhaan" sekä mahdollisesti laajentaen sen vielä ohitustilanteisiin eli "jätä toinen koira/ihminen rauhaan" (tai sitten ihan oma "ohi" sana, onkohan parempi?)

Lisäksi mietin, käyttääkö kukaan ns. mahtikäskyjä ja lusmukäskyjä eli periaatteessa samaan toimintoon on kaksi eri käskyä, joista mahtikäskyjä käytettäisiin harvoin= > teho ei kärsi ja lusmukäskyt olisi sitten arkikäyttöisempiä ja esim vaatimustaso ei niin kova...? Lähinnä mieleen tulee esim. "tänne" = heti eteen/vierelle kiinni istumaan ja "tule"= tuuppas tännemmäs/lähemmäs mutta ei tarvii tulla ihan kiinni... Onko mitään järkeä vai sekoittaako koiraa? Pennulle varmaan käytettäisiin ensin vain yhtä luoksetulosanaa ("tänne") kun aluksi se pitää saada vahvaksi, sitten myöhemmin voisi tulla arkikäyttöisempi tule ja tänne vahvana vain tarvittaessa. Ei ja jätä voisivat sitten kai toimia saman tapaisesti, paitsi ei:n pystyisi (?) laajentamaan kaikkeen kiellettyyn ja jätä toimisi vain asioiden rauhaan jättämisenä...

Tällaista pohdintaa, toivottavasti joku tajusi mitä hain ja jaksaa kommentoida onko missään mitään järkeä kun tässä vielä viimeisinä viikkoina ennen pentua haen tätä koulutusfilosofiaani...

MUOKS Tuire Kaimion kirja kertoikin jo tarkemmin tuosta mun ei-ongelmasta, en vaan ollut lukenut tarpeeksi hyvin Eli keskeyttämissana jätä (tai ei, mutta jätä neutraalimpi) kannattaa opettaa tuolla namitekniikalla kertaluonteisten asioiden keskeyttämistä varten, mutta jos usein joutuu keskeyttämään samaa juttua niin pitää opettaa vaihtoehtoinen kannattavampi toimintamalli Ei onneksi tarvitse kaikkea ennakoida Mahti- ja lusmukäskyistä kaipailisin silti kommenttia, onko mitään järkeä?

^No joo itse ainakin olen tuolla tavalla opettanut, että ensin jättää namin sitten namipussin sitten yrittänyt yleistää kaikkeen mahdolliseen. Tarviiko sen sanan olla "ei" eikö se voi olla just esim. jätä jolla se jättää kaiken mitä on tekemässä ja ottaa kontaktin ja meillä ainakin tulee peräti luokse? Ja jos koira hyppii niin itse ainakin jäin paikalle seisomaan ja palkkaan sitä sitten kun se tekee toivottua käytöstä. Toinen homma on sitten cairnin kanssa kun vieraita tulee hohhohhoijjaa(sheltti ei kyllä hypi jostain syystä)... liikaa vahvistusta pennusta asti jokainen vieras ottanu lähestulkoon koiran syliin kun hyppinyt. Olisi pitänyt tehdä toisin eli pentu hihnaan aina kun joku tulee, jotkut ei vaan kuuntele, että sitä koiraa ei riehuteta :D Pelkkä katsekontaktikin riittää tuon innostamiseen.
Itse en ainakaan ole opettanut mitään "lusmukäskyjä" ja jos haluan vierelle niin pyydän sen ihan sivulle-käskyllä mikä on opetettu erikseen, tänne käskyllä meillä tulee eteen istumaan, koska vahvistin pentuna sitä niin paljon ja edelleen kun ei vielä osannut sivulle tulla enkä jaksanut ohjata kun tuli oma-aloitteisesti niin terävästi eteen aina istumaan. Enkä tykkää jos koiraa kutsutaan, että se tulee hissunkissun luokse. Oma mielipide on että ei.

Tommy Wirenin uudessa kirjassa on kai myös perusteellisesti neuvottu "luopumisen" opettamista, joka on käytännössä sama kuin "ei". Koiralle itse sanalla ei ole mitään väliä. Sehän oppii kullekin sanalle sen merkityksen mikä sille on opetettu eli vaikkapa "kukka" Voi tarkoittaa luopimista.

Meillä on käytännössä ns. opetettuja käskyjä, jotka on tarkkoja ja joiden noudattamisesta olen myös hyvin tarkka. Sitten koirat ovat oppineet lisäksi ymmärtämään erinäisen määrän merkityksiä eri sanoille. Tulevat luokse kun niitä kutsutaan lempinimillä jne. Nuoremmalle ns. opetettu istumiskäsky on "sit", mutta kyllä se "istu" sanallakin useinmiten istuu, vaikka sitä ei ole sille varsinaisesti opetettu... Lisäksi sille on esim. toko-seuraamsikäsky ja vapaampi "vierellä" tai "tässä" käskyt jne.

Meillä "ei" on käytössä aiotun toiminnan keskeyttämiseen. Eli juuri kun meinaa tehdä jotain ei-toivottua, sanon ei. Jos koira on jo tekemässä jotakin, käytän irti-sanaa jos jotain suussa, muissa asioissa harjoitellaan loppu-sanaa. Irti-sanan sisältö on "laske suustasi mitä siellä onkin", loppu-sanan "lopeta toiminta ja ota kontakti minuun", ei-sanan "älä edes ajattele tekeväsi sitä mitä yrität" ;D.

Yritin ottaa jätä-sanan käyttöön mutta jostain syystä en omaksunut sitä. :P

Teinkö väärin, kun aloitin naksutin koulutuksen ihan yhtäkkiä?
Koira siis ei koskaan aiemmin tiennyt edes mikä kys. härveli on, ja nyt en tiedä, käytänkö sitä oikein.

Miten aloitan uusien käskyjen läpi viennin?
Esim. paikka?

Pyydänkö koiraa menemään makaamaan, naks -> palkka, sanon "paikka" naks -> palkka ja kävelen tietyn matkan päähän, jolloin sitten pyydän koiraa luokseni käskyllä "tänne", ja koiran ollessa luonani naks -> palkka ?

Anteeksi sekava selitys.

Ja entä lenkillä ohittaminen?
Vaikka pyytäisin koiraa ottamaan kontaktia, mitään ei välttämättä tapahdu, vaikka tätä oltaisiin treenattu sisällä paljon, ja onnistuneesti. Tästä varmaan löytyy infoa muiltakin sivuilta, menen niitä lukemaan seuraavaksi.

Ei meidänkään koirat tiennyt aiemmin, mikä naksutin on :D Yhtäkkiä se niidenkin kanssa alotettiin. Kuitenkin naksuttimeen on ehdollistettava ennen kuin sitä ruvetaan käyttää ns. tositoimissa, jos sitä tarkoitit tolla sun kysymyksellä.

Tosta paikan opettamisesta. Meidän nakeroilla opetin siten, että pyysin ne hollille ja odotin, että käyvät/käskin istumaan. Siirryin itse esim. askeleen kauemmas, samantien naks->palkka, kunhan eivät vaan liikkuneet vaan hanuri pysyi maassa. Siittä sitten muutama toisto noin, jonka jälkeen sitten pikkuhiljaa vaihtelevia aikoja/etäisyyksiä poissa koiran luota ja naks->palkka, samoten hanurin pysyttävä maassa. Vasta valmiiseen liikkeeseen vihjesana.

Lenkillä ohittamiseen. Vaikka katsekontakti sisällä onnistuisikin, voi toisten koirien ohitustilanne olla koiralle vielä liian haastava. Siispä vähemmän häiriötä = kauemmas ohitettavasta koirasta tai jotain vielä helpompaa. Siittä sitten pikkuhiljaa häiriökkäämpään tilanteeseen.

Rauni on opetettu ihan pennusta asti naksuttimen avulla eikä muita tapoja ole tarvinnut käyttää. Toinen koirani oli vain "puolittain" tähän opetettu eli se ei varsinaisesti itse tarjonnut mitään, vaan minun piti auttaa se fyysisesti alkuun joka tehtävän alussa. Olen pitänyt oman treeniporukan sisällä naksutintreenejä. Kun vielä sellainen oli!

Olen omasta mielestäni siinä ihanteellisessa tilanteessa, jossa tempun rakentaminen alkaa pään kääntämisellä oikealle ja vasemmalle. Eli aloitamme ihan pienistä jutuista, jolloin on mahdollista hienosäätää ja tarkentaa tehtävää ja mikä parasta - koira itse päättelee, mitä siltä halutaan. Monimutkaisiakin tehtäviä on mahdollista suorittaa, kun koira käyttää hoksottimiaan eikä vain toista aiemmin opittuja vanhoja juttuja tai tuijota kättä. Saan tästä ihan loistavia kiksejä, koska pääsen seuraamaan tarmokasta aivotyöskentelyä - ja luulen olevani joku koirakuiskaaja. :)

Nyt kun ollaan totuttu yhteiseloon, niin ollaan pennun kanssa alettu tutustumaan myös naksutteluun. En aiemmin ollut kauheesti ko. koulutustapaa käyttänyt, mutta olen jo nyt ihan koukussa.. Ollaan näin aluksi harjoteltu ihan perusjuttuja kuten istumista ja kontaktia ja ne sujuu jo vallan mainiosti Koirakin sai juonen päästä kiinni nopeahkosti. Varmasti tullaan naksuttelemaan jatkossakin!

Mielestäni naksuttimen käyttö on ihan turhaa. Miksei voi vain sanoa "hyvä"? onko se jotenkin liikaa. Muutenkin jos koiran kanssa aikoo kilpailla esim. tokoa, naksutinta ei saa käyttää. En tarkoita sitä, että naksutinta ei saisi käyttää, mutta mielestäni se on ihan tyhmää. "Hyvä" on ihan tarpeeksi ainakin minun koirallen ja se tottelee aivan hyvin ilman naksutinta.

^Kyllähän meilläkin on käytössä "hyvä" palkkasanana ja samalla periaattellahan myös naksutin toimii. Ei sitä naksutinta ole pakko käyttää, mutta joissakin tilanteissa se naksautus vaan on nopeampi kuin se, et ihminen sanoo vaikka sen "hyvä". Ja koska sitä naksutinta nyt ei välttämättä muista kaikkialle mukanansa kantaa niin mun mielestä on vaan käytännöllistä, et on muitakin palkkasanoja käytössä.

Miten tokossa kilpailu estää naksuttimen käytön? Millä perusteella siis ei voisi käyttää?