Koirat.com

Koiraa ei saa palkata naksuttimella toko kisoissa. Kun olen ollut toko kisoissa, eräs pelaaja halusi käyttää naksutinta, mutta tuomari ei antanut. Hän ei sitten loppu viimeksi osallistunut ollenkaan, vaikka olikin ilmoittautunut.

^Mihin ihmeeseen sitä naksutinta on siellä virallisissa kokeissa tarvittu? Koska naksuttimen ideahan on merkitä sille koiralle se oikea suoritus ja naksauttimisesta seuraa aina palkka. Ja virallisessa kokessa nyt ei koiraa voi luonnollisesti palkata kesken suorituksen. Kentälle ei saa viedä virallisissa kokeissa mun tietojen mukaan kuin taluttimen sekä pannan. Ei siellä mitään naksuttimia sun muita käytetä, mutta koiraa saa suoritusten välissä kehua sanallisesti ja taputuksilla. Mutta, ei se tokon harrastaminen estä sitä naksumen käyttöä kouluttamisessa, ja meilläkin on tokossa/tottiksessa haettu tarkkuutta sekä nopeutta liikkeisiin naksuttimen avulla.

Niin, juuri tuota tarkoitin. Naksutinta ei saa ottaa mukaan toko kisoissa kentälle. Palkaaminen pitää tehdä sanoin. Jos koira ei ole oppinut esim. "hyvä" sanaa, ei sitä voi palkata millään lailla.

^Tän ketjun nimi on ehkä vähän harhaanjohtava, koiraa voi kouluttaa naksutinkoulutuksen periaatteilla myös ilman naksutinta. Ja varmaan kaikilla naksutinta käyttävillä on myös palkkaussanoja käytössä, koska ei se naksutin voi aina olla mukana, eikä toisaalta läheskään aina tarvita niin tarkkaa palkkausvälinettä.

Naksuttimella on vaan niin helppo merkitä nopeasti joku koiran tekemä asia, hyvä-sana tulee usein aivan liian myöhään. Esimerkiksi temppuja opeteltaessa voi naksuttimella poimia ihan pienetkin oikean suuntaiset liikkeet ja naksutin kertoo koiralle todella tarkasti, mitä siltä haetaan. Ja tosiaan, naksutinta käytetään vain opeteltaessa jotain uutta asiaa, ei sitä tarvitse enää myöhemmin käyttää, vaan koiran voi sitten palkata "perinteisemmin" kehumalla ja namilla/lelulla.

Tittis Naksaus ei itsessään palkitse yhtään koiraa tai en ainakaan tiedä yhtään koiraa, joka palkkautuisi pelkästään siitä, että kuulee "klik" äänen. Naksauksen tarkoitus on kertoa koiralle hyvä, teit oikein ja palkkion arvoisesti, palkka tulossa . Naksuttimen käytön etuna on:
1. kun se käyttöä on hieman harjoitellut, on sen avulla mahdollista kertoa koiralle paljon tarkemmin juuri se oikea hetki kun se teki palkkion arvoisesti.
2. Lisäksi naksauksen ääni on aina samanlainen, jolloin se on paljon selvempi viesti koiralle kuin sana, jonka ohjaaja pystyy sanomaan monella eri äänensävyllä.
3. Naksauksen voi tehdä myös joku apuri, jolloin esim. seuraamista pystyy harjoitelemaan kokeenomaisesti siten, että ohjaajan ei tarvitse katsoa koiraa lainkaan vaan apuri merkkaa kun koira tekee oikein jonka jälkeen ohjaaja voi sitten itse palkita koiran.
4. Koska naksuttimen ääni poikkeaa normaalista puheesta ja koira kuulee oman naksuttimensa äänen vain ja ainoastaan silloin kuin ohjaajalla on oikeasti sille palkkio varattuna, pysyy naksuttimen merkitys vakiona ja on siten paljon tehokkaampi kuin esim. "hyvä" sana, jota koira koira kuulee paljon muulloinkin.

Toko kokeessa ei tosiaan saa olla mitään palkkoja mukana, joten naksutinkin palkan merkitsemisvälineenäkin jää silloin luonnollisesti pois, sillä eihän sillä mitään tee kuitenkaan, kun ei ole niitä varsinaisia palkkojakaan mukana. Toki koiraa saa liikkeiden välissä kehua toko kokeessakin, mutta se palkitseeko se koiraa millään tavalla vai ei on muutenkin ihan tapauskohtaista. Tosin eipä siitä naksuttimesta olisi mitään iloa tokokokeessa senkään takia, että liikkeiden välissä on aika turha naksutella muutenkaan, koska itse liike, josta voisi palkita on kuitenkin jo ohi.

Itse olen ehdollistanut koirat sekä naksuttimen ääneen että "palkkasanaan", joiden merkitys on sinällään ihan sama, eli "hyvä teit oikein, palkka tulossa". Lisäksi tietenkin saatan kehua koiria sanallisestikin, mutta se on sitten asia erikseen. Naksutinta käytän erityisesti silloin kun koulutan jätakin sellaista, missä tekemisen oikea hetki on tarvis merkitän "naksuttimen tarkkuudella" tai jos en esim. itse pysty katsomaan koiraa, kuten seuraamisen suoruuden treenauksessa. Palkkasanaa käytänkin sitten lähes kaikissa muissa treenitilanteissa merkkaamaan sitä oikeaa suoritusta. Muu kehiminen yhdistyy sitten itse palkkaamiseen tai arjessa saatan joissain tilanteissa vain kehua suullisesti ilman muuta palkkiota.

Voin muuten suositella kaikille naksutinkoulutuksesta (naksuttimen kanssa tai ilman) kiinnostuneita lukemaan kc:n etusivullakin arvioidun Tommy Wirénin ja Päivi Romppasen "Onnistu koirasi koulutuksessa". Olen itse nyt puolessa välissä menossa, ja kirja opastaa kyllä kattavasti naksutinkoulutuksen perusteet. Mikäli asia on uutta, niin kannattaa teos lukea varmaan pariinkin kertaan. Kirjasta tulee hyvin esille naksutinkoulutuksen koulutusfilosofia ja samalla se, että naksutinkoulutus ei sinällään ole välttämättä mitään naksuttimella kouluttamista vaan nimenomaan tiettyjen periaatteiden ja logiikan noudattamista.

Tittis kirjoitti:

Jos koira ei ole oppinut esim. "hyvä" sanaa, ei sitä voi palkata millään lailla.

Tietääkseni koirat eivät opi ymmärtämään puhetta samoin kuin ihmiset, sillä niiden kielelliset kyvyt ovat huomattavasti huonommat ihmiseen verrattuna. Koira siis vain oppii yhdistämään tiettyjä äännähdyksiä (eli ihmisten mielestä sanoja) tiettyihin asioihin. Pelkkä "hyvä" sana tuskin palkitsee siis ketään koiraa, vaan koira ennemminkin on oppinut yhdistämään iloisesti sanotun "hyvä" sanan ihmiseltä tulevaan positiiviseen huomioon tai muihin sen arvostamiin palkkioihin, kuten ruokaan tai leikkiin. Suurimmalle osalle koirista sanat itsessään ovat hepreaa vielä monenkin yhteisen vuoden jälkeen, jolloin iloisella äänellä sanotut kirosanat saavat koiran aivan yhtä iloiseksi kuin se "hyvä" sanakin tai päinvastoin äreästi karjaistua "HYVÄ" -sanaa tuskin kukaan koira yhdistää siihen että kylläpä mamma on nyt tyytyväinen, taisinpa tehdä jotain oikein hienoa.

Oishan se oikeasti kamalaa jos koirat ymmärtäis puhetta. "Voi ku sä oot niin kamalan ruma elukka!" -tyylisiä lauseita kun sanoo koiralle lässyttämällä niin iloiseltahan se vaan vaikuttaa Mut, kyllähän koira oppii liittämään tietyt sanat tiettyy toimintaan ihan opettamattakin ja tästä saa sen vaikutelman, kuin se ymmärtäisi puhetta.

Tuosta "hyvä" sanan heikkoudesta sen verran, et meillä koira reagoi "hyvään" palkkasanana voimakkaasti koulutustilanteessa, mut muissa tilanteissa (kuten lenkillä jossa koiran ei tarvitse niin intensiivisesti keskittyä siihen omistajaan) saattaa sitten taas mennä ohi. Sitä kun tulee viljeltyä ihan arkikielessäkin kohtalaisen paljon. Koiralle en turhaa sano, mutta muille puhuessa kyllä tulee käytettyä.

täälä olis alkanut naksutus vähän kiinnostamaan :) mulla on pentu 4,5 kk ja se osaa jo (herkkujen avullapa tietenkin..) istua,antaa tassua,mennä maahan,ryömiä,kieriä...eli tälläsiä perus temppuja. Mulla olis kysymyksiä joihin haluaisin joltain viisaammalta vastaukset :)
1. auttaako naksutin kouluttamiseen,että se olis jotenkin helpompaa ja nopeampaa?
2. miten naksutinkoulutus kannattaa aloittaa?
3. miten pitää toimia jos pentu osaa jo esim. istumisen, voiko naksulla alottaa jo valmiiksi osatun tempun harjoittelun? entä jos opittuun temppuun on jo käsimerkki, ja koira osaa sen, onko järkee naksuttaa tempulle? (istu -> naks -> palkka)
4. lopetetaanko naksuttaminen sitten kun koira osaa kyseisen toiminnon esim.käsimerkistä?
5. eikös idea ole se että naksauksella palkitaan koiran OIKEA käytös ja palkka tulee myöhemmin?
huono käytös siis jätetään huomioimatta (ei naksua ja palkkaa)
olen lukenut yhen naksutinkoulutuskirjan ja olis kiva lisäksi saada täältä neuvoja ja vinkkejä koulutukseen...:) naksua ei siis vielä ole ostettu,ajattelin ensin kunnolla ottaa selvää miten pitää toimia ja sit vasta alottaa.pelkkää positiivista oon tästä koulutusmenetelmästä lukenut!

^^Kyllä meiläkin etenkin tuo bc tuntuu välillä ymmärtävän puhetta paljonkin, mutta en kuitenkaan ole ihan vakuuttunut minkä verran se todellisuudessa ymmärtää ihan sanoista ja kuinka paljon esim. tilanneyhteydestä ja omasta liikennihdännästäni.

^
1. Kuten pari viestiä aiemmin jo sanoinkin, niin naksutin auttaa kertomaan koiralle täsmällisemmin milloin se teki oikein, palkkion arvoisesti. Tällöin koiran on tietenkin helpompaa tajuta mitä siltä halutaan, jolloin se myös oppii nopeammin.
2. Itse suosittelen ensialkuun lukemaan kirjan: Naksutinkoulutusta koirallesi
(Morten Egtvedt, Cecilie Koste) ja mikäli suinkin intoa riittää, niin myös tuon aiemmin mainitun Tommy Wirenin ja Päivi Romppasen kirjan.
3. Jos koira jo osaa istumisen, niin ellei sinulla ole tarvetta hinkata jotain pientä yksityiskohtaa siinä paremmaksi, niin normaali suorapalkka tai kehu/palkkasana + palkka kertovat koiralle riittävällä tarkkuudella milloin se teki oikein, palkkion arvoisesti (eli sai sen palkkion).
4. Kun liikeen oikeassa suorituksessa on jo sen verran kestoa,e ttä koiran ehtii palkita oikeasta asiasta suorapalkallakin, niin naksuttimesta ei ole enää niin suurta hyötyä, kuin alkuvaiheessa, jolloin koiran oppimista nopeuttaa jos sille pystytään kertomaan mahdollisimman nopeasti kaikesta oikeansuuntaisesta liikehdinnästä.
5. Idea on, että naksautus kertoo koiralle milloin se teki oikein, palkkion arvoisesti, jonka jälkeen koira palkitaan mahdollisimman nopeasti. Naksaus itsessään ei palkitse koiraa, vaan toimii vain viestinviejänä, tavallaan siltana oikean toiminnan ja palkkion välillä. Silta on tarpeellinen, koska siihen että ihminen saa kaivettua koiralle palkkion esim. taskustaan tai vaikkapa pöydältäkin, menee yleensä useampi sekuntti, jolloin koira on helposti ehtinyt jo lopettaa sen mitä oli tekemässä ja tehdä jo monta muutakin asiaa.

SanttuJ kirjoitti:

Tuosta "hyvä" sanan heikkoudesta sen verran, et meillä koira reagoi "hyvään" palkkasanana voimakkaasti koulutustilanteessa, mut muissa tilanteissa (kuten lenkillä jossa koiran ei tarvitse niin intensiivisesti keskittyä siihen omistajaan) saattaa sitten taas mennä ohi. Sitä kun tulee viljeltyä ihan arkikielessäkin kohtalaisen paljon. Koiralle en turhaa sano, mutta muille puhuessa kyllä tulee käytettyä.

Minä yritän välttää hyvä-sanalla kehumista (etenkin normaaleilla äänenpainoilla) juurikin siksi, että sitä tulee käytettyä niin paljon muutenkin. Ilo palkkautuu lirkutuksesta ja kehuista aivan mielettömästi, joten niitä kyllä tulee käytettyä, mutta mulla on ihan oma "palkkausäänensävy". Ja sanon ehkä useammin "HIEEENO" kuin hyvä. Lisämerkkinä mamman tyytyväisyydestä on käsien levittäminen.

Tittis-nickin viesteistä sain sen kuvan, että naksuttimen käyttö poissulkee muut tavat merkata oikeaa käytöstä/palkata, ja että sen takia naksuttelu on tyhmää. Tätä taas en tajua ollenkaan.

Vuorisumu kirjoitti:

^^Kyllä meiläkin etenkin tuo bc tuntuu välillä ymmärtävän puhetta paljonkin, mutta en kuitenkaan ole ihan vakuuttunut minkä verran se todellisuudessa ymmärtää ihan sanoista ja kuinka paljon esim. tilanneyhteydestä ja omasta liikennihdännästäni.

^
1. Kuten pari viestiä aiemmin jo sanoinkin, niin naksutin auttaa kertomaan koiralle täsmällisemmin milloin se teki oikein, palkkion arvoisesti. Tällöin koiran on tietenkin helpompaa tajuta mitä siltä halutaan, jolloin se myös oppii nopeammin.
2. Itse suosittelen ensialkuun lukemaan kirjan: Naksutinkoulutusta koirallesi
(Morten Egtvedt, Cecilie Koste) ja mikäli suinkin intoa riittää, niin myös tuon aiemmin mainitun Tommy Wirenin ja Päivi Romppasen kirjan.
3. Jos koira jo osaa istumisen, niin ellei sinulla ole tarvetta hinkata jotain pientä yksityiskohtaa siinä paremmaksi, niin normaali suorapalkka tai kehu/palkkasana + palkka kertovat koiralle riittävällä tarkkuudella milloin se teki oikein, palkkion arvoisesti (eli sai sen palkkion).
4. Kun liikeen oikeassa suorituksessa on jo sen verran kestoa,e ttä koiran ehtii palkita oikeasta asiasta suorapalkallakin, niin naksuttimesta ei ole enää niin suurta hyötyä, kuin alkuvaiheessa, jolloin koiran oppimista nopeuttaa jos sille pystytään kertomaan mahdollisimman nopeasti kaikesta oikeansuuntaisesta liikehdinnästä.
5. Idea on, että naksautus kertoo koiralle milloin se teki oikein, palkkion arvoisesti, jonka jälkeen koira palkitaan mahdollisimman nopeasti. Naksaus itsessään ei palkitse koiraa, vaan toimii vain viestinviejänä, tavallaan siltana oikean toiminnan ja palkkion välillä. Silta on tarpeellinen, koska siihen että ihminen saa kaivettua koiralle palkkion esim. taskustaan tai vaikkapa pöydältäkin, menee yleensä useampi sekuntti, jolloin koira on helposti ehtinyt jo lopettaa sen mitä oli tekemässä ja tehdä jo monta muutakin asiaa.

^^
kiitos ! eiköhän me tästä voida aloittaa kun vielä vähän lisää luen :)

Mistä tietää että koira on omaksunut naksuttimen äänen, eikä tarvitse enää antaa herkkua ja naksauttaa?

soonja kirjoitti:

Mistä tietää että koira on omaksunut naksuttimen äänen, eikä tarvitse enää antaa herkkua ja naksauttaa?

Naksuttimen ääntä ehdollistaessa voi testata äänen toimivuutta sillä tavalla, että kun koira esim. katsoo pois päin sinusta, niin naksautat ja jos koira reagoi ääneen (katsoo sinuun päin esim.), niin se on aika varmasti oppinut sen merkityksen. Nami pitää kuitenkin antaa, vaikka koira ei reagoisi ääneen ja jatkaa naks-nami-naks-nami-linjalla, kunnes se reagoi.
Ite yleistin ääntä vielä lenkeillä häiriössä ennenkuin aloitin itse harjoittelun, eli naksutin aina välillä kesken kävelyn. On hyvä opettaa koiralle, että naksautus voi tulla tilanteessa kuin tilanteessa.

"eikä tarvitse enää antaa herkkua ja naksauttaa?"

Siis tottahan koiraa pitää edelleen palkata sen jälkeen kun naksu on ehdollistettu? Vai mitä tarkoitit tällä? Ääni menettää tehoaan jos lopettaa siitä palkkaamisen.

Minäkin suosittelen tuota Morten Egtvedtin ja Cecilie Kosten Naksutinkoulutusta koirallesi-kirjaa.

Noona, tarkoitin tuolla ettei tarvitse naksauttaa ja antaa herkkua aina, niinkuin alussa pitää että naks ->herkku. Aika vaikeasti selitetty mutta toivottavasti tajusit pointin :)

^MItäh? Kyllähän naksautuksen jälkeen annetaan AINA herkku.

^Niin, naksuttimella saa vain lisäaikaa herkun antamiseen.

Selvennykseksi: naksautus = herkku. Sitten, kun koulutus etenee niin, että haluaa alkaa palkita vain satunnaisesti eikä jokaisesta onnistuneesta suorituksesta, ei myöskään pidä naksauttaa. Koira ei pidä naksautusta kehuna, vaan pelkkänä merkkiäänenä nami tulossa.

Onko sille jokin syy, miksi useimmat ihmiset suosivat naksutinta jonkin sellaisen äänen sijasta jonka voisi tehdä ilman apuvälineitä? Itsestäni naksutin tuntuu jotenkin vaikealta kun muutenkin inhoan sitä jos on kädet täynnä tavaraa ja se pitäisi muistaa pitää mukana aina tarvittaessa. Olenkin käyttänyt naksuttimen sijasta naksausta jonka teen kielelläni. Ainoa huono puoli mikä tulee mieleeni on se, että ääni ei ole yhtä kuuluva ja se voi olla hankalaa jos tulee jokin tilanne, että pitäisi palkata kauempana olevaa koiraa. Olen pohtinut, että onko tässä joku juju jota en ole vielä tajunnut.

^Naksuttimen naksaus on lyhyt ja aina samanlainen ja naksutinta voi tarvittaessa käyttää myös apuohjaaja, joten siinä varmaan suurimmat syyt. Itselläni on käytössä sekä naksutin, että naksu/palkkasana jota siis käytän vastaavasti kuin naksutinta.

Kielellä tehtävä naksaus on myös lyhyt. Se ei välttämättä säily täydellisen samanlaisena jokaisella kerralla, mutta toisaalta ihmiset käyttävät samalla koiralla useita eri naksuttimiakin joissa on erilainen ääni, joten pohdin vaikuttavatko nämä pienet erot merkittävästi siihen miten koira asian ymmärtää? En kuitenkaan käytä naksuttavaa ääntä missään muussa yhteydessä. No, käytän tätä kunnes keksin onko tässä jotain ongelmaa.