Koirat.com

Anteeksi, että taas vaihteeksi kesti tämän videon julkaisu. Kiireellä tehty, mutta toivottavasti jotain saisi irti omiin treeneihin.
Opetusvideo: Pyörähdys

^Kiitti! Täytyypä ruveta treenaamaan! Peruuttaminen on hallussa, ni ei oo vaikeeta alottaa.

koiramme osaa jo monia temppuja mutta hauskimmat ovat esim. kopin oven avaaminen sisään meneminen ja oven sulkeminen,pusu ja vaikka kuole(PAM/PUM).
kuolemisen opetin sillä lailla että painoin herkästi sormella koiran kumoon ja näin se oppi;D

Siirretty viesti:

jaska121 kirjoitti:

Meille tuli vastikään taloon Westie-pentu. Nyt olen hänelle opettanut nämä peruskäskyt ja ajattelin nyt siirtyä hieman hyödyllisempään suuntaan;

Koiralle pitäisi opettaa noutamaan kengät käskystä. Tiedän, että se ei todellakaan tule olemaan helppoa, mutta mikään ei ole mahdotonta.

Kuinka lähtisitte asiaa sorvaamaan kuntoon?

Me ollaan opeteltu keräämään leluja laatikkoon :)

Laatikko temppu

Olisiko kellään vinkkejä, miten koiran oma-aloitteisuutta voisi lisätä? Pentu (8kk) oppii hurjan nopasti, mutta lähes kaikki ollaan tähän mennessä opetettu jotenkin imuttamalla tms. Oon varmaan pienestä asti liikaa kertonut koiralle, mitä tehdä, koska se ei oikein "osaa" tarjota mitään oma-aloitteisesti jos en neuvo/pyydä jotain.

Kun otan namipussin esille, koira kyllä tietää, että nyt tokoillaan/temppuillaan, ja tarjoaakin mitä nyt sillä hetkellä vahviten on mielessä (usein perusasento). Tarjoaa innokkaasti, kun pyydän jotain. Uusia temppuja opetellessa koira ei kuitenkaan ymmärrä tarjota oma-aloitteisesti mitään, vaan aina odottaa multa ohjeita. Koen, että esim. imuttamalla/kokoajan neuvoalla opettaminen on melko hidas tapa oppia eikä koira joudu käyttämään aivojaan yhtä paljon, vrt jos koira oma-aloitteisesti tarjoaisi asioita. Ollaan treenattu esim. laatikon kanssa (yrittänyt saada koiran istumaan sinne) ja kaikki menee hienosti niin pitkään, kun kokoajan ohjeistan koiraa: imutan sitä namin kanssa laatikkoon tai pyydän sitä esim. koskemaan laatikkoa. Kun lakkaan ohjeistamasta, koira napittaa mua silmiin niin pitkään, kunnes tulee lisäohjeita. Jos niitä ei kuulu, tuo astelee yleensä kyllästyneenä pois. Intoa tolla ois kyllä tehdä, joten en usko että siitä johtuu oma-aloitteisuuden puute. Oon yrittäny palkita tosi pienestäkin (jos oma-aloitteisesti haistelee laatikkoa jne.) mutta ei oikeen saada hommaa ees alulle kun koira ei ehkä ymmärrä mistä se palkka tuli / ei saada tarpeeksi monta toistoa kunnes koira kyllästyy kun ei ymmärrä mitä sen pitäisi tehdä?

Olisi siis mahtava saada jotain kikkakolmosia liittyen koiran oma-aloitteisuuden lisäämiseen!

^Hyvä tapa oma-aloitteisuuden lisäämiseen on laatikkoharjoitus, josta on tuossa pari sivua takaperin ollutkin puhetta, jos en ihan väärin muista. Siis laitat lattialle laatikon ja istut itse viereen ja naksuttelet kaikesta toiminnosta laatikkoa kohtaan. Et pyri pääsemään tiettyyn päämäärään (laatikon sisälle istuminen), vaan katsot, mitä koira tekee.

Muutenkin oma-aloitteisuus lisääntyy pikkuhiljaa, kannattaa vain kärsivällisesti tatittaa paikallaan ja aluksi ihan pienestäkin naksutella. Tuolle on kolmeen (?) ikävuoteen asti on opetettu kaikki ohjaamalla ja käskemällä. Nyt se on päälle neljän, ja uutta temppua opetettaessa tarjoaa naksulla aiemmin opetettua. Kuitenkaan se ei koskaan tarjoa houkuttelulla opetettua naksutilanteissa. Tuolla myöskin oma-aloitteisuus loppuu kuin seinään sen jälkeen, kun sanon ensimmäisen käskyn. Kuten sanottu, se oma-aloitteisuus lisääntyy pikkuhiljaa, kun koira oppii, ettei sitä ohjatakaan, vaan saa oikeasti tehdä ja ajatella itse.

Oma-aloitteisuudesta puheen ollen...
Huomasin nyt meillä tällaisen ongelman, kuin ylikierroksilla käyminen. Ellun kanssa on viime aikoina touhuttu paljon liikunnallista ja riehuttavaa ja nyt neiti käy ylikierroksilla koko ajan. Vauhkoilee lenkillä vastaantulijoita päin, vetää hihnassa, riehuu kotona. Oma vika kun olen käynyt juoksemassa monta kertaa viikossa, agilityä vähintään kerran viikossa (viime viikolla 2), pallon noutoa melkein joka päivä... Nyt ei pikkuneidin aivot tunnu asettuvan ollenkaan. Kaivataan selkeästi hard core "aivopuuhaa". Ellu oppii tosi nopeasti, joten temppujen opettaminen sinänsä ei käy, koska kiihtyy siitäkin koska saa palkkaa niin helposti kun oppii vauhdilla. Pallon etsintä toimii (koira paikalleen ja pallo toiseen huoneeseen piiloon), koska joutuu tosissaan itsekseen miettimään ja pähkäilemään pitemmän aikaa, mutta tällaisia leikkejä tarvitaan lisää. Ehdotuksia?

^^ Tota ollaankin tehty, että ns. annan koiralle vapaat kädet tehdä mitä vaan. Mutta kun toi ei yksinkertaisesti tee muuta kun tapittaa mua ohjeiden toivossa. Tai sitten nappaa laatikon suuhun ja lähtee äkkiä livohkaan sen kanssa. Ehkä aletaan taas naksuttelemaan ahkerammin, niin saan palkattua koiraa selkeämmin ja näin pidettyä mielenkiintoa yllä.

Emuli kirjoitti:

pallon noutoa melkein joka päivä...

Mainitsemistasi aktiviteeteistä ainakin pallon heittely on sellainen, joka nostaa koiran stressitasoja. Ja näiden stressitasojen laskemiseen saattaa mennä parikin päivää. Toisin sanoen koirasi lienee jatkuvasti kierroksilla.

Olet siis ihan oikeilla jäljillä, kun haet rauhoittavaa puuhaa. Kaikki nenänkäyttöharjoitukset ovat siihen pääsääntöisesti oikein hyviä. Myös syöminen rauhoittaa. Jos et ole koiran kanssa reenannut esimerkiksi jälkeä, hyvä harjoitus on makkarajälki. Harjoituksen voi aloittaa ihan makkararuudulla

Makkararuutu lyhyesti: Tallaa sopivankokoinen pieni neliö maahan ja laita sen aluelle tiheään nameja. Tuo koira alueelle ja se saa etsiä namit. Harjoituksen tarkoitus on opettaa koiraa yhdistämään tallatun maan haju palkkioon. Sama juttu toimii makkararuudusta seuraavalla harjoituksella eli makkarajäljellä, jossa alkuun kävellään todella lyhyitä askelia (vaikka toisen jalan kantapää heti toisen jalan varpaiden eteen eli askeleet ovat kiinni toisissaan) ja joka askeleelle laitetaan nami. (Jäljen tekoa voi tarvittaessa helpottaa kävelemällä takaperin.) Nami tulee laittaa tarkasti askeleen päälle, jotta koira voi yhdistää murretun maan ja namin hajun toisinsa. Hissuksiin sitten vähennetään nameja vaikka joka toiselta askeleelta jne. Nameja ei tarvitse laittaa tasaisin väliajoin vaan ne voivat harjoituksen edetessä olla ihan satunnaisilla jalanjäljillä, jotta koira nuuskii jäljen tarkkaan.

^ Kiitos ehdotuksesta, mutta tiedän ettei tuokaan harjoitus toimi rauhoittavana, koska a) makkararuudussa palkka tulee helposti ->kiihtyy, b) jos teen suoraan jälkeä, se vedetään läpi ihan tajuttomalla vauhdilla -> kiihtyy (enkä näe syytä roikkua valjaissa hidastamassa kun kerta pysyy tarkalleen jäljellä). Jos pystyisin siirtymään suoraan siihen että palkka olisi jäljen päässä, tämä toimisi, mutta ei tuo kyllä yhdistä sitä murrettua maata makkaraan. Onhan beaglen rodunomainen tarkoitus seurata jälkeä, mutta me treenataan sitä pupuhajusteella ja siinä lähdön ja maalin välillä ei ole palkkaa, eikä tarvitsekkaan olla. Ja beagle ei väsähdä siitä jos se seuraa jäniksen jälkeä parikin tuntia...

Tämä se meidän ongelma onkin, kun beaglet on niin tuhottoman taitavia nenänkäyttäjiä, että voin viskata kourallisen namia keskelle metsää pöpelikköön isolle alueelle, niin ne etsitään sieltä juosten ja aivan varmasti kaikki löytyy -> kiihtyy (eikä väsähdä). Supertehokas nenä yhdistettynä rajattomaan ahneuteen lisää vauhtia ja tehokkuutta verrattuna perus seuramuppeen.

Meillä nenäpuuha on jokapäiväistä touhua, mutta se ei meidän tapauksessa ole rauhoittavaa ennenkuin sitä on tehty tuntikausia. Tarvitaan siis touhua jossa palkka tulee suoraa minulta, mutta palkan eteen on tehtävä kovaa ajatustyötä. En tiedä ymmärtääkö kukaan nyt tätä meidän ongelmaa

^Voi olla että ymmärsin ongelmanne nyt väärin, mutta itse tuossa tilanteessa panostaisin ennemmin rauhoittumisharjoituksiin kuin keksisin lisäpuuhaa. Parin päivän ajalta vähentäisin pallon heittelyä ja muuta selvästi kierroksia nostavaa, enkä lähtisi kehittämään mitään ylimääräistä tekemistä.

Temppuasiaan: yritän kovasti keksiä kropanhallintaa parantavia, pennulle sopivia temppuja. Ollaan harjoiteltu kenkälaatikossa seisomista, peruuttamista, kurretemppuja (hyvin vähäisissä määrin, koska pentu vielä pieni), pyörähtämistä (tätäkin vain vähän) ja nyt treenataan norsutemppua. Onko teillä muilla temppuilijoilla heittää hyviä hallintaa parantavia temppuja, olenko unohtanut jonkun oleellisen? Tassujen nostelu tuntuu vielä noin pienen kanssa turhan haastavalta, kun se kropan hallinta on tällä hetkellä vähän mitä on...

^ Kannattaa lähteä vaikeuttamaan noita jo osattuja, ainakin kenkälaatikossa seisominen kuulostaa siltä, että siinä on vara mennä vielä paljon pienempäänkin "kippoon". Samaten peruuttamista juttujen päälle voi tehdä. Eikä sitä tassujen nosteluakaan kannata peljästyä, tekee sillä pennun osaamalla tasolla.

Emuli, jos Ellu on haka nenänkäytössä, mutta se löytää namit liian helposti ja kiihtyy siitä, niin mites ois hajuerottelu? Mä oon opettanu Alissan ettimään kahvin hajua ja se onkin varsin pätevä "huumekoira" etsiessään pientä pussukkaa, jossa on kahvia sisällä. Toi on paljon haastavampaa ku perus namien etsintä, koska sen tuoksupussukan voi piilottaa vaikeeseen paikkaan, jollon koiralla menee aikaa alueen haravoimiseen ja tuoksun paikallistamiseen. Tai sit voi tehä "perinteisempää" hajuerottelua, jollon koira oppii löytämään oikean hajusen purkin monen purkin joukosta.

Toinen, mikä tuli mieleen, on esineruutu, täällä ihan hyvät ohjeet alkeiden opetteluun. Ja kun vaan virikemielessä tota tekee, niin toteutus ei oo niin tarkkaa. :)

Hei haluisin opettaa koiralleni jonkun uuden tempun,mut en tiedä mitä vois? Koirani osaa nyt,antaa tassua,maahan,istu,kuole, etsi (esim lelu lelu),kumpi käsi. Mitä seurravaksi Ja millai opetan? =D

^Myös Temppurinki-ketju voisi olla hyvä paikka löytää ideoita uusiin temppuihin.

Joo okei,vaikuttaa hyvältä ketjulta toi :). No aloitin Lakulle nyt ensi alkuun tunnista sormet tempun. Oppis heti tökkäämään sormeen. mut ei se tietty vielä tunnista sormii käskystä.Pitää harjoitella lisää Toi on ihan innoissaan kun sille opettaa temppuja.

meillä luka osaa perus istu, paikka, maahan, ei ota ja anna tassu. mutta tuntuu että yleensäkkään temppujen opettaminen tuntuu ihan mahdottomalta ja tuo menee ihan ylikierroksille ja tarjoaa aina makuullee menoa ja tassua ja tuntuu että se ei älyä mitä pyydetään ja vaikka kuinka usein toistaisi, niin ei mene perille.. ja vaikka usein pitkän aikaa on, ettei treenatakkaan. vai meneekö mulla jotenkin pasmat sekaisin?

^Lakulle on kiva opettaa temppuja,meinaan se hokaa kaikki jutut aika helposti..Kukaan mun aikasemmista koirista ei ole näin helposti oppinut temppuja mitä Laku=D...ainii paitsi lapsuuden villakoira...Se oppis myös temppuja helposti.

Tääkin oppii hirveen nopeesti, tuon magikin mainitseman sormitempun tämä oppi yhessä päivässä. Muutenkin, kun tuolle vaan näyttää mitä haluaa, se oppii tosi nopeesti. Spontaani tuo ei ole ja jos vain istuu ja odottaa se nököttää paikallaan ja kattoo silmiin välillä tuhahdellen.

Wallen, mitä temppuja olet yrittänyt? Ei niitten temppujen tavitse hybersuperhienoja olla heti aluksi, mekin alotettiin ihan istumisesta, tassun antamisesta (eri asennoissa) jne. Koiralle, joka ei malta pysyä paikallaan, myös paikallaan seisominen voi olla yllättävän vaikeaa.