Koirat.com

Kaipaisin neuvoja 2-vuotiaan sekarotuisen yksinolo-ongelmaan. Ongelmat alkoivat viime syksynä, kun minä sairastuin ja koiran liikunta putosi alle puoleen aikaisemmasta. Koira oli kuitenkin syksyn aikana niin vähän yksin, että en osannut suhtautua muutamiin revittyihin sohvatyynyihin kovin suurella vakavuudella. Keväällä koiran elämä muuttui vielä enemmän, kun avopuolisoni (joka on ollut koiran mukana alusta asti) muutti pois. Koira alkoi haukkua kotoalähtijälle, vaikkei olisikaan jäänyt yksin kotiin ja muutenkin vinkua ja toimia eri tavalla kuin ennen. Välillä se oli selvästi ahdistunut muutoksista ympärillään. Yksin ollessaan se repi irtaimistoa. Koska minä ja eksäni olimme lopen uupuneita, eikä energiaa koiraongelmaan tarttumiseen ollut, jätimme sille aina sallittua revittävää tai pyrimme järjestämään aikataulumme niin, ettei koira ollut koskaan yksin.

Nyt olen noin kuukauden asunut koiran kanssa kahdestaan ja aikaa ja energiaa yksinolo-ongelmaan on yllin kyllin. En edelleekään pysty väsyttämään koiraa kunnolla liikunnalla, mutta harrastamme sitäkin enemmän muunlaista aktivointia.

Olen jättänyt koiralle yksinollessa pahvilaatikon, jossa on jäädytetty kongi ja sallittua revittävää. Kun lähden kotoa, se alkaa innokkaasti tuhota leluboksiaan ja kun parin tunnin päästä tulen kotiin, se yleensä tulee venytellen vastaan (kuin olisi ollut nukkumassa). Pari päivää sitten rappuni ilmoitustaululle kuitenkin ilmestyi valitus ulvonnasta juuri sen jälkeen, kun olin ollut useamman tunnin poissa kotoa. Luulen, että koira syö Kongia hetken, ulvoo pari tuntia ja alkaa sitten vasta nukkua.

Mitä voisin asian eteen tehdä?

Ensinnäkin yksinolo-ongelmat on tosi rankkoja ja hankalia - hienoa että ootte jo noinkin hyvässä tilanteessa, että kuitenkin jää rauhassa kotiin. Siitä on hyvä lähteä työstämään :-)

Teillä uskoisin olevan kysymyksessä juuri muutoksista aiheutunut stressi ja koira on yksinkertaisesti vain tottumaton uusiin järjestelyihin. On hyvä että teillä vaikuttaa nyt elämä olevan selkeämpää ja että itselläsi on voimia.

Meillä oltiin jossain vaiheessa aika samassa tilanteessa: jäi siis rauhassa syömään, mutta haukkui ja ulvoi jonkin aikaa kun ruuat loppui ja rauhoittui sitten nukkumaan. Meillä tilanteeseen auttoi yksinkertaisesti aika ja rutiinit. Voit nyt kuitenkin aluksi helpottaa tilannetta muutamalla asialla:

Ekaksi, vie kaikille naapureille kirje ja pahoittele melua, kerro että harjoittelette yksinoloa, että olet tietoinen ongelmasta ja pyydät naapureitasi tulla kertomaan sinulle henkkoht jos ulvonta häiritsee.

Toiseksi, nauhoita yksinoloja näin alkuun. Saat tietää tarkasti, kuinka paljon, pitkään ja vaikeasti koira haukkuu/ulvoo. Ratkaisemista helpottaa, jos tiedetään tarkasti, mistä lähdetään liikkeelle.

Meitä auttoi antaa lähtöherkku (meillä vähän vaihtelevia, mutta kuitenkin vähän hastavempia purtavia superherkkuja esim possunkorvat) ovella ennen kuin itse lähti ulos. Kun itse siis olet poistumassa, anna herkku ovella ja meillä koira sitten lähti herkkua syömään, kun itse poistuin ovesta. Epäilin nimittäin itse, että meillä oli ongelma sen kanssa, että koira ei huomannut minun lähtevän kun oli niin kongin tms haltioissa ja tajusi vasta syömisen jälkeen, että hei missä se mamma nyt on ja hätääntyi.

Toinen juttu on ne rutiinit. Teillä vaikuttaa muutenkin olevn herkästi muutoksiin reagoiva koira, sitä varmasti auttaa oppimaan yksinolo uudestaan, jos aina treenaat samalla tavalla ja suht samoihin aikoihin. Meillä ongelmaan auttoi kun omaan elämään sain rutiineja ja lähdin joka aamu samalla tapaa. Ne rutiinit on oikeasti koiralle turvaa luova juttu, ei niistä turhaan hössötetä :-)

Mutta aloita nyt vaikka sillä nauhoittamisella ja kerro sitten miltä vaikuttaa! Tsemppiä :-)

Kiitos, Stefi, ihanasta vastauksesta! Olen saanut toisaalla netissä niin ilkeitä kommentteja koiraongelmiin, että pelotti kysyä tätä, mutta palautit uskoni koirafoorumeihin (:

Minä vein heti rapun valituksen luettuani sinne oman viestini. Kerroin siinä, että epäilen kyseessä olevan minun koirani ja että ongelma on tiedossa ja sitä työstetään. Allekirjoitin omalla nimellä ja asunnon numerolla ja sanoin, että saa tuoda ilmoituksen postiluukusta, jos koira on pitänyt kohtuutonta ääntä, koska en pysty jokaista yksinoloa nauhoittamaan.

Vinkkisi kuulostavat kaikki tosi hyviltä. Aloitamme harjoitukset huomenna. Ajattelin aloittaa noin kahden tunnin yksinololla ja katsoa sitten sen mukaan, miten ylihuomenna. Jätän koiralle repimisboksin, kuten tähänkin asti. Aion äänittää ysinoloa samaan aikaan puhelimella ja tietokoneella, koska kummankaan nauhurista ei ole kunnolla tietoa enkä ole testannut, sammuvatko ne itsestään tietyn tuntimäärän kuluttua. Tai kuinka hyvin ne edes ottavat ääniä monen metrin päästä.

Rutiineja olen koittanut jo luoda koko kevään ja ulkonakäyminen onkin nykyään melkein minuutintarkkaa. Lisäksi aion nyt etsiä koiralle sopivan ruokailu-, leikki- ja koulutusrutiinin ja varata niille kaikille tietyn hetken päivästä, kun olen varmasti kotona. Ja tietenkim tärkeimpänä se kotoalähtemisaika. En tiedä, onko näitä kaikka asioita mahdollista muistaa heti samaan aikaan, mutta yritetään! Se helpottaa, että pakollinen kotoa lähteminen voi edistää myös opiskeluani, kun on pakko lähteä kirjastoon!

Olen lukenut useammankin oppaan ja täällä keskusteluita. Silti edelleen epäselvää. Pentu tuli eilen. Yksinolon opetus, jossain käsketään harjoitella kymmeniä kertoja päivässä, miten se onnistuu jos harjoitukset tehdään väsyneinä? Siinä ehtii kerran pari ennen kuin nukahtaa vai alotinko liian myöhään? Tai tein aivan väärin?

Mulla on häkki ja aitaus jonne aion opettaa yksinolot, yöt jatkossa makuuhuoneessa.

Äsken pentu oli väsynyt, laitoin aitaukseen, hieman ehti hermostua, kun istahti kehuin ja otin pois. Pentu kiipesi sohvalle ja nukahti. Ehdin vain yhden harjoituksen ja olin tuossa pari metrin päässä sohvalla en poistunut huoneesta. Pitäiskö kuitenkin harjotella myös virkeinä hetkinä miten muuten ehtii kymmeniä kertoja laittamaan aitaukseen ja pois?

Itsellä on hyvä tilanne on useampi viikko aikaa ihan kotona silti huolettaa tämä on yksi tärkeimmistä kun rivitalossa asumme.

Saako pentu kitistä yhtään? Jos olen mennyt näköpiiristä pois pitääkö odottaa on hiljaa vai voinko tulla näkösälle ja sitten odottaa hiljentymistä? Heti kun hiljenee, ei kiipeile käy ottamassa ja kehuu? Kuinka vaikuttaa katse, nyt en ole katsonut pentua päin kun on aitauksessa vaan mennyt ohi tai istun vain sohvalla. Katsekin on huomiota?

Entä ruoka, luu? Nyt annoin ruuan ja luun molemmat, tehtiin oma paikka harjotuksia joiden jälkeen luu jäi häkkiin. Jollain aikuisemmalla koiralla varmaan passiivinen yksinolo toimisi mutta pennulla ehkä oltava ruoka/luu/leluja?

Kokeiluja vaan tekemään? Pitääkö oikeesti alottaa istumall aiatuksen vieressä ja siirtyä sitten parin metrinpäähän jne? Miten te työssäolevat oikein selviätte?

Meneekö pentu "pilalle" traumatisoituuko jos joudunkin jättämään yksin kun nukkuu esim puoleksi tunniksi ja herää sinä aikana? Kuinka herkkää traumatisoituminen on?

Tatu, ensinnäkin monet ottaa pennun niin, että palaavat yhden pidemmän viikonlopun jälkeen töihin ja pentu on sitten 8h yksin kertaheitolla. Eikä niistä tule traumatisoituneita. :) Eli älä huoli, sulla on hyvä jos pystyt pikkuhiljaa kasvattamaan yksinoloaikaa ja koska vaikutat siltä, että aiot toldella harjoitella yksinoloa, uskon, että tulette edistymään siinä hyvin. :)

Pohdit, onko harjoittelussa järkeä, jos pentu nukkuu, ja jos pentu herää yksin, onko se huono juttu harjoittelun aikana. Mielestäni on tärkeää alussa, että pentu tottuu olemaan yksin myös silloin kun se on hereillä, hyvin lyhyissä pätkissä. Se saattaa olla aluksi aikamoista vinkumista ja protestointia, mutta älä välitä. Se on aivan normaalia ja kunhan harjoituksia vain jatketaan ja siitä tulee yhä enemmän ja enemmän "normaalia" pennulle ettet ole koko ajan läsnä, kitinä vähenee. Ja jos se ei lopeta kitisemistä viidenkään minuutin jälkeen, voit ihan hyvin käyttää omaa harkintaasi ja palata huoneeseen. Pääasia mun käsittääkseni olisi tässä tajussa, että sitä yksinoloa edes olisi. Mä muistan kun harjoiteltiin aikoinaan oman pennun kanssa ja oli kerran opiskelukaveri käymässä, ajattelin että nyt on hyvä laittaa pentu portin taakse ja tehdä töitä kaverin kanssa, että pentu kuulee meidän äänen, mutta on kuitenkin yksin. Voi jestas sitä kitinää! Sitä kesti varmaan yli puoli tuntia. Kun se ei ottanut loppuakseen, tein niin, että kävelin aina välillä portin eteen pennun näkösälle, ja sitten taas pois. Omaa harkintaa voi siis käyttää, mikä on pennulle liian raskasta ja mikä siinä rajoilla.

Kannattaa todellakin käyttää kaikkia puruikkuja ja herkkuja yksinolojen aikana. Jauhelihalla täytetty pakastttu kongi on hyvä, se kestää meillä yli puoli tuntia. Kun sen koluaa tyhjäksi, on jo niin väsy, että menee suoraan nukkumaan. Mä pidin aluksi noita kongeja sellaisina, että annoin niitä ainoastaan yksinolojen ajaksi. Halusin rakentaa niistä sellaisen erikivan jutun, joita sai ainoastaan yksinollessaan. Nykyään saa niitä joskus yksinoloihin ja joskus ei. On siis tottunut jäämään jo ilman herkkuja.

Tuo ei ole ollut koskaan mikään aivan mahdoton ulisija, eli olen aina odottanut hetkeä kun ulina lakkaa ja tullut sitten sisään. Aivan alussa yksinolovideoilla näkikin, että se vinkui, mutta heti kun alkoi kuulua, että joku olisi tulossa, se meni vain ovelle hiljaa odottamaan.

Mä en loppujen lopuksi tehnyt kovin systemaattisesti yksinoloharjoituksia, vaan kokeilin niitä lyhyissä pätkissä silloin tällöin ja parin viikon päästä pentu jäi kertaheitolla 4h yksin ja siitä eteenpäin säännöllisesti pidemmäksi aikaa. Kun yksinolo aika piteni, pentu mielestäni rauhoittui, koska jatkuvasti ovesta ramppaava omistaja oli sille ihmetys, kun taas pidempi yksinolo tuntui kertovan sille että okei, nyt voisin ottaa pienet tirsat ja sitten se jo tuleekin kotiin. Eli meillä liian lyhyet yksinolot aiheutti ahdistusta ja vinkumista, mutta heti kun jäi kertaheitolla pidemmäksi aikaa, se rauhoittui. Mut tuo onkin aika itsenäinen terrieri, ja todella hiljainen kaveri.

Pentu saapunut eilen ja jo nyt on useampi koulutuskysymys ympäri nettiä, niin ehdottaisin, että annetaan sen pennelin kotiutua tovi ihan rauhassa. Sen pitää saada rakkautta (lue: hellää käsittelyä, uuteen kotiinsa tutustumista ja leikkiä), ruokaa ja levätä paljon. Ei mitään yksinoloharjoituksia "kymmenen kertaa päivässä", jonka päälle vielä kaikki muut "istumisharjoitukset" ja talon tavoille opettelemiset. Rauhoitu, rentoudu ja leiki pentusi kanssa. Vie se ulos tutustumaan omaan pihaan. Siinä on sille hetkeksi ihan riittävästi puuhaa.

Minä äänitin tänään koirani yksinoloa ja tulos oli sellainen, että se haukkui ensimmäisen vartin jälkeen 6 minuuttia, tunnin jälkeen ulvahti pari kertaa ja sitten oli loppuajan hiljaa. Luultavasti nukkui, koska ei kuulu mitään ääniä. Olin poissa 2,5 tuntia.

Ajattelin huomenna äänittää taas, mutta olla poissa pidemmän ajan, niin saan tietää, alkaako paha haukkuminen vasta monen tunnin jälkeen. Tuo tulos oli todella yllättävä, koska pelkäsin jotain puolen tunnin ulvomista vartin välein. Ne muutamat ulvahdukset tunnin kohdalla oli kyllä todella pahoja. Piti laittaa volat minimiin ja silti särki korvia. Haukkumista pystyin kuuntelemaan ihan volat täysillä.

Mikäli nyt oikeasti olisi niin onnellisesti, että se haukkuminen kestää vaan tuon 5 minsaa, mitä sille pitää tehdä?

Aion joka tapauksessa äänittää nyt koko viikon, koska en ihan luota yhteen ainoaan äänitykseen.

Täällä myös ongelma villakoiran kanssa. Koira ollut mulla n. 6kk ja nyt viimeisen parin kuukauden aikana ilmennyt hieman ongelmia koiran jäätyä yksin kotiin. Koira on 4-vuotias ja leikattu uros.

1.Koira menee eteisen kaappiin ja repii takkeja alas, tekee "pesän" ja haukkuu kerrostalon äänille kaapista.
2. Jos ei mene kaappiin, avaa roskiksen ja repii roskapussit ulos ja syö kaiken syötäväksi kelpaavan. Tai vastaavasti repi nappulasäkit auki ja syö suoraan säkistä.

On aivan sama, laitanko nappulapussit kaappiin vai en, sillä koira osaa avata kaappien ovet ja repii nappulasäkit ulos. (enkä todellakaan ole tätä opettanut) Joka kerta kun lähden, tyhjennän roskikset ettei vaan pääse koiruli syömään taas biopussia.

Mistä tällainen käytös voi johtua? Miten tällaisen voi korjata?

Itse heti ensimmäiseksi kehittelisin satavarmat keinot, joilla nämä touhut estetään. Muutoin koira oppii koko ajan, miten hauskoja juttuja ne ovat ja käytös vahvistuu. Lapsilukkoja, kannellisia astioita nappuloille ja oma luovuus käyttöön, jolla estät koiraa uusimasta ei-toivottuja hommailuja. Siihen, miten koko harrastamisen sais pois ja pääsisi eroon varotoimista, en ota kantaa, vaan jätän asian itseäni viisaammille. Oman koiran kohdalla ei-toivotut harrastukset olivat aina aika vähäisiä ja ovat itsekseen loppuneet koiran aikuistumisen ja siitä seuranneen yleisen rauhoittumisen kautta. Toisaalta tiedän koiria, joiden emäntien täytyy aina muistaa järjestää tietyt tavarat turvaan yksinolon ajaksi, mutta näissä onkin kyseessä koirat, joilla on eroahdistusta.

Pentu siis juuri tullut. Mulla on aitaus käytössä. Tänään yritin ainakin tehdä oikein, ulkoilua, aktivointia namin piilotusta ei riehuleikkiä, oli syönyt, laitoin aitaukseen ja nukahti aika pian. Radion jätin päälle. Pennulle jätin luun ja pari jäistä jauhelihan palaa. Äänitin, en kuvannut, Olin 18min poissa, aika pian oli herännyt ja alko rymistellä aitaa ei itkua eikä ulvomista. Jossain välissä söi, viimeset kolme minuuttia itki, ulvo. Kun kuuli ulko-ovi kävi niin hiljeni. Tulin näkösälle riisuin ja jotain touhusin puhumatta katsomatta ja pentu istu ihan hiljaa aitauksessa. Otin sitten pois istu edelleen hiljaa ja tervehdin. Menikö ihan väärin? Oppiko se jo että riehumalla sai mut tulemaan? Jollain muullakin oli samaa että oven käydessä koira hiljenee, onko se hyvä vai huono? Ulos asti ulvonta ei kuulunut oven läpi hetken kuuntelin mutta äänitteestä kuulin pentu hiljeni juuri kun ovi kävi.

Tiedän on ihan vauva ja vasta tullut. Sylivauva, sylissä yrittäisi vaan nukkua tai jaloissa pöydän alla mutten ole antanu, siirrän pois.

Niin ja kongista tuo ei ymmärrä, onko vaan liian pieni ettei hoksaa? Enkö väsytä/aktivoi tarpeeksi kun heräsi pian? Vai liikaa?

Samaa mieltä Sessetin kanssa. Ota Tatu00 nyt iisisti sen pennun kanssa!

Jätä pentua yksin, mutta älä tee siitä kummempaa numeroa. Unohda yksinolojen yhteydessä kaikki kehumiset ja tervehtimiset sun muut.

Jos sulla on kerran aikaa, voit aloittaa yksinoloharjoitukset eristämällä pentua aitaukseen silloin, kun olet itse kotona. Pentu saattaa huutaa 5 minuuttia (tai 15 minuuttia tai 50 minuuttia), mutta anna huutaa. Luovutusikäisissä on se kätevä puoli, ettei ne kerta kaikkiaan jaksa itkeä määräänsä enempää ja lopulta ne vaipuu sikeään uneen. Pennun nukkuessa voit vaikka käydä ääneti aukaisemassa aitauksen niin, että herättyään pentu pääsee kömpimään vapauteen.

Essiä jätin ihan yksin kotiin heti toisesta päivästä asti. Ihan lyhyitä pätkiä aluksi, käytin toiset koirat lenkillä, puolisen tuntia. Olen nauhoittanut Essin yksinolot aina. Ensimmäisillä kerroilla se kiljui 10 min, sitten 5 min, 2 min jne. Kunnes ei päästänyt enää ääntäkään kun jäi yksin. Se jäi yksin noin 3 kertaa päivässä. Viikon päästä jätin sen aikuisten koirien kanssa keskenään kotiin pariksi tunniksi ja oli ollut hiljaa. Nykyään se joutuu enää harvoin jäämään ihan yksin kun kulkee samat lenkit aikuisen koiran kanssa. Tuota pitäisi kyllä ylläpitää, että osaisi jatkossakin. Essillä on taipumusta eroahdistukseen. Se pääsi yhtenä aamupäivänä mukaan (eläinlääkäriin) siihen aikaan kun yleensä jää kotiin. Siitä kolmena seuraavana päivänä jäi haukkumaan kun lähdin ja jätin Essin kotiin. Ei kuitenkaan ollut haukkunut kuin muutaman minuutin. Pitäisi aina silloin tällöin rikkoa rutiineja eli jättää se yksin eri aikaan kuin mihin on tottunut. Essi osaa kyllä jäädä rauhassa kotiin vaikka lähtisin toisenkin kerran samana päivänä. Pitkiä aikoja koirien ei tarvitse koskaan olla yksin, esim. työpäivää.

Me ollaan nyt 8kk pennun kanssa lomalla vuokramökillä ja eilinen yksinolo oli hirveä... En nyt ihan tiedä mitä tekisin. Kotona on yksinolot menneet aina hyvin, videoiden mukaan korkeintaan vinkuu hieman silloin tällöin kuin kokeillakseen, olisiko joku sittenkin kotona. Mutta pääasiassa se aina nukkuu levollisesti. Olimme myös joulun aikaan lomalla hotellissa, jossa yksinolot menivät hyvin. Koska luulin että yksinolo ei ole tuolle ongelma, lähdimme eilisen pitkän aamulenkin jälkeen asioille ja koira oli yksin kolme tuntia. Jätimme sen mökin makuuhuoneeseen, jossa oma peti, purutikkuja ja lihalla täytetty kongi. Lähtiessä koira oli vähän ihmeissään, miksi se suljetaan makuuhuoneeseen. Videolla koira inisi, ulvoi ja haukkui melkein koko yksinolon, josta olin todella järkyttynyt. En ole koskaan nähnyt sen tekevän sellaista. Se nukahti muutaman kerran 15-45 minuutiksi mutta jatkoi aina ulvomista.
Tänään olemme olleet mökillä, mutta juuri nyt mieheni on ulkona heittelemässä palloa ja koira vinkuu sen perään. Kulkee ikkunalta ikkunalle ja vinkuu. Tällaistakään se ei tee kotona koskaan.

Nyt mietityttää, onko tämä kuinka huono juttu ja mitä pitäisi tehdä. Tavallaan tuon eilisen ymmärrän koska se suljettiin makuuhuoneeseen ja se saattoi kuvitella pääsevänsä protestoimalla pois. Kotona emme sulje sitä yleensä oven taakse.Tämä on sille uusi paikka eikä se ole tottunut olemaan yksin täällä. Mutta haluaisin että sen voisi jättää yksin mihin vain.

Alammeko harjoittelemaan täällä kaiken alusta? Pitäisikö se jättää edelleen makkariin vai koko mökkiin? Vai olemmeko vain sen seurana ja katsotaan seuraavalla lomalla onko tilanne muuttunut? Kokeilin jo aamulla jättää sitä makkariin 1min, 2min, 5min jne. Mutta koIra alkoi heti protestoimaan vinkumalla..

Meille tuli pari päivää sitten puolivuotias sekarotuinen kiltti ja sosiaalinen poika. Paikalla ollessamme koira on varsinainen seurakoira ja kulkee perästä. Nyt on tosin alkanut pikkuhiljaa kotonakin itsenäistyä ja alkaa viettä aikaa yksin muissa huoneissa. Yön nukkuu olohuoneessa yksikseen ja on varmasti itsekin nukkumassa.

Koira on kotiutunut erittäin hyvin ja ulkoilemme paljon. Nyt itse ongelmaan: Meillä töiden takia koiralle tulee yksinoloa pari tuntia päivässä tällä hetkellä, sillä edellinen omistaja sanoi koiran pärjäävän tällä hetkellä yksin 2-4 tuntia. Tavoitteena syksyllä olla pidempään yksin. Ongelma huomattiin jo ensimmäisenä iltana, kun menimme hetkeksi ulos. Olimme poissa ehkä 5 minuuttia. Heti, kun ovesta astuu ulos, alkaa hirveä ulvominen ja haukkuminen. Olemme nyt tehneet paljon harjoituksia, että lähdemme hetkeksi oven ulkopuolelle ja kun koira on hiljaa, palaamme takaisin. Eilen oli ensimmäinen pari tuntinen yksin. En tiedä, mitä meteliä on pitänyt, mutta paikkoja ei ollut tuhonnut, eikä tarpeitaan tehnyt sisälle. Sikäli siis, ei välttämättä ole ainakaan pahaa eroahdistusta.

Miten tästä kannattaisi jatkaa. Joka päivä olemme ajatelleet sitä parin tunnin yksin oloa + pieniä muuteman minuutin pätkiä yksin ja sisälle palaaminen vain silloin, kun koira on hiljaa. En ole (vielä) lukenut koko keskustelua läpi. Voisiko tämä vinkuminen johtua vain uuteen paikkaan muutosta ja ehkäpä stressistä? Onneksi ääntely ei haittaa, kun asumme omakotitalossa, mutta olisihan se kiva, ettei koira stressaantuisi näin paljon yksinolosta.

Hieman päivitystä meidän lomareissusta. Ensimmäisen huonon yksinolon jälkeen jatkettiin harjoituksia lyhyemmissä pätkissä, mutta niin, että jätimme koiran koko mökkiin. Haukkuminen ja ulvominen jatkui. Lisäksi se ramppasi ikkunan ja oven väliä, sillä mökissä oli niin isot ikkunat, että se näki ulos. Kotona koira ei näe mistään ikkunasta ulos. Onneksi ulkona ei liiku ketään siinä ikkunan kohdalla. Kaikenkaikkiaan koira vaikutti hieman hätääntyneeltä. Kun tulimme kotiin, se läähätti jonkin aikaa ja seurasi aivan joka paikkaan hieman huolestuneen oloisena.
Oli siis pakko vain todeta, että sitä pelotti jäädä yksin uuteen paikkaan. Vaikka olen pitänyt tuota niin kovin rohkeana niin tämä oli hyvä osoitus siitä, että pitäisi olla hieman varovaisempi. Jatkoimme loman ajan yksinoloharjoituksia niin, että sellaisina hetkinä kun koira oli juuri nukahtanut ja oli todella väsynyt, jätimme sen hetkeksi yksin. Pikkuhiljaa se tuntui rentoutuvan ja loppuviikosta kävimme kylpylässä 3h reissun, josta koira ekat 20 min oli hieman levoton mutta nukkui sitten. :) Siihen oli hyvä päättää se reissu.
Kotona videoin vielä ensimmäisen yksinolon, joka oli tuttua katseltavaa. Koira pureskelee luita, piilottaa niitä mattojen alle ja käy sitten nukkumaan. Aivan hiljaa.

Mardee, teillähän voisi ajatella olevan sama tilanne kuin meillä. Koira on tullut uuteen paikkaan ja vaikka olisikin entisessä kodissaan osannut olla yksin, niin nyt sitä hieman jännittää. Jatkakaa vain harjoituksia kuten teette nyt, loppupeleissä kyse on tottumisesta. Kun se tottuu jäämään yksin ja tottuu huomaamaan kerta toisensa jälkeen että omistajat tulevat lopulta kotiin, se voi rentoutua. Minä pidin tärkeänä tuolla meidän lomareissulla että saataisiin edes yksi onnistunut yksinolo, että jäisi joku hyvä muisto siitä yksinolemisesta. Siihen tuntui auttavan juurikin se, että jätimme koiran aivan rättiväsyneenä kotiin. Katsoin joskus Ceasar Millanin ohjelmaa ja vaikka en hänen koulutustavoistaan aina ole samaa mieltä, niin siinä jaksossa oli hyvä juttu yksinolosta. Kyseessä oli eläinlääkärin koira, jonka täytyi olla joskus suljettuna eläinlääkäriaseman kennelhäkkiin. Se oli pennusta asti vihannut siellä oloa ja sille oli sallittu häkissä haukkuminen, koska omistaja oli liian kiireinen alkaakseen kouluttaa koiraa olemaan häkissä. Koiralle oli siis muodostunut ajatus: häkkiin = alan haukkua. Ceasar alkoi "uudelleen ohjelmoida" koiran ajatusta häkissä olosta. Koira vietiin uimaan, jossa se uuvutettiin aivan jaksamisen äärirajoille. Sitten kun se oli nukahtamaisillaan, se kannettiin häkkiin. Koira ei voinut olla nukahtamatta. Näitä harjoituksia jatkettiin ja lopputulos oli, että aina kun koira oli häkissä, se nukkui.

Voisin minäkin hieman päivitellä tilannetta ja kertoa hyviksi toteamia muille, jotka painivat saman ongelman kanssa.

Eli lähtötilannehan oli se, että heti kun poistuimme oven taa, koira aloitti hirmuisen haukkumisen ja ulvomisen. Kiihtyi jo takin laittamisesta päälle. Aloitimme harjoittelun siitä, että takin laittaminen ei ole iso juttu, eikä silloin välttämättä mennä ulos. Puimme siis takit päälle ja riisuimme. Tätä toistimme pari päivää, kunnes koira ei jaksanut enää reagoida. Sitten pikkuhiljaa aloitimme menemällä oven taakse ja tulemalla heti takaisin. Näiden ensimmäisten harjoitusten aikana haukkumista ilmeni vielä lähtiessämme. Emme myöskään huomioineet koiraa, joka oli aivan kiihtyneessä mielentilassa tullessamme takaisin sisälle. Vasta rauhoituttuaan kutsuimme luokse.

Kun koira ei enää haukkunut rapussa ollessamme pidensimme pikkuhiljaa aikaa ulkona 3 minuuttiin (samalla tosin pidimme muuteman kerran viikossa koiraa yksin 1-3 tuntia ja aina löytyi nukkumasta, eli rauhoittuu ajan kanssa) Kun 3 minuuttia sujui hyvin pidensimme pikkuhiljaa aikaa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että koira on 10 minuuttia haukkumatta, eikä juuri noteeraa lähtöämme. Lisäksi löytyy nukkumasta sen 10 minuutin jälkeen. Eteenpäin on siis menty paljonkin! Uskon, että pentu haukkuu vielä, jos olemme pidempään pois ja huomaa, ettemme tulekaan 10 min päästä takaisin. Ajattelimme kuitenkin harjoitella näin pikkuhiljaa pidentämällä näitä harjoitusaikoja. Ei voi kyllä muuta, kuin olla ylpeä tästäkin saavutuksesta! :)

Voitteko kertoa, miten nyt kannattaisi edetä? Ollaan asuttu koiran kanssa uudessa asunnossa pari viikkoa. Tähän asti se on ollut päivittäin yksin useita 1-5 minuutin pätkiä ja muutaman vähän pidemmän eli 5-45 minuuttia. Tänään jätin sen ensimmäistä kertaa puoleksitoista tunniksi ja se aloitti haukkumisen jo minun pukiessa kenkiä. En tiedä, kuinka paljon se haukkui poissaollessani, koska mokasin nauhurin kanssa, mutta se oli repinyt lattialla olleita jätesäkkejä ja ottanut sängyltä tavaroita. Tavaroiden ottmainen ja repiminen olivat selvä merkki ahdistuneesta käytöksestä.

Mitä nyt? Jatkanko lyhyitä harjoituksia ja kuinka usein? Missä vaiheessa yksinolon kestoa voi pidentää ja kuinka paljon kerralla?

Moikka. Haluaisin kysyä teiltä vinkkejä yksinolo-ongelmaan.

Remu on siis elämästään ensimmäiset reilut kaksi vuotta ollut toisen koiran kanssa, kunnes sitten noin vuosi sitten elämäntilanne muuttui ja jatkettiin kahdestaan. Heti alkuun kun muutettiin kahdestaan asumaan, tuli eteen ongelma yksinolon kanssa. Saatiin tämä kuitenkin treenillä (ja alkuun myös sitruunapannalla, turha tästä kritisoida koska häätö olisi ollut edessä jos haukkuminen olisi jatkunut samaan malliin ja töissä käyvänä ihmisenä ei oikein vaihtoehtoja ollut) kuriin työpäivän ajaksi, eli pystyi olemaan sen reilut kahdeksan tuntia yksin haukkumatta. Illalla kuitenkin jos lähdin jossain käymään, niin ulvonta ja haukkuminen alkoi lähes heti, mutta tämäkin saatiin pannan avulla kurissa pidettyä, ja harvemmin edes joutui iltaisin yksin olemaan.

Nyt sitten ollaan muutama kk sitten muutettu avokin kanssa yhteen. Ensimmäiset pari päivää oli huutoa työpäivän ajan, sitten se loppui pienellä muistuttelutreenillä ja pystyi taas olemaan sen reilut kahdeksan tuntia yksin. Nyt kuitenkin on taas aivan yhtäkkiä tällä viikolla alottanut ulisemaan päivän aikana.

Kummallisinta tässä minusta on se, että saattaa olla alkuun montakin tuntia hiljaa ja sitten aivan yhtäkkiä aloittaa haukkumisen ja ulvomisen, eli tämä ei ala samantien kun kotoa lähdetään pois. Aamulla kun töihin lähden niin en anna Remulle mitenkään isommin huomiota. Sanon lähtösanan ja lähden. Normaalisti Remu menee sohvalle tai sängylle nukkumaan tai saattaa kuikuilla nurkan takaa kun lähden, mutta ei nosta siitä mitään kierroksia. En jätä pureskeltavaa ym. päivän ajaksi, olen kokeillut jättää kongeja, luita ym Remulle kaluttavaksi työpäivän ajaksi mutta ei kiinnostu niistä. Kokeilin siis ensimmäisiä viikkoja yksinoloa harjoitellessa jättää aina jotain mielekästä syömistä jossa pitäisi vähän käyttää aivoja (kongin, luita, aktivointipallon tms) mutta ei kiinnostunut niistä ollenaan yksinolon aikana, vaan alkoi aina järsiä niitä vasta kun tulin takaisin kotiin.

Haluaisinkin nyt vinkkejä että miten tätä ongelmaa voisi lähteä purkamaan? Paljon on tullut luettua eroahdistukseen liittyvää materiaalia ja kokeiltua niistä vinkkejä, mutta tuntuu että olen ihan umpikujassa. Ongelmakoirakouluttajan kyllä varmasti joudun jossain vaiheessa palkkaamaan, mutta juuri tällä hetkellä se ei ole mahdollista joten olisiko jotain mitä voisin tässä välissä itse tehdä lievittääkseni ongelmaa? Itsestäkin tuntuu hemmetin pahalta kun tietää että koiralla on huono olla yksin ollessaan. Ja ikinä ei siis ole tuhonnut mitään, eli aina pelkkää haukkumista ja ulinaa.

Mites koiran elämä muuten, saako illalla ja aamulla kuinka paljon liikuntaa ja aktivointia? Luulisi että ahdistusta jos olisi niin se laukaisi heti kun lähdet. Muutaman tunnin jälkeen ulvominen taas, voisiko se olla tylsyyttä? Mä videoin joskus omani yksinoloja ja olen ollut huomaavinani että varsinkin kiire aamut kun se jää pienen lenkin jälkeen eikä välttämättä edellisenäkään päivänä ole tehty ihmeempiä, se alkaa loppua kohden heräillä ja hieman vinkua ovella, sellaista turhaumaa.

Meillä on myös ongelma yksinolon kanssa. Vajaa 9kk koira tuli minulle 3vkoa sitten. Edellisessä kotona on ollut yksin joitakin tunteja ilman ongelmia. Kuitenkaan ihan älyttömästi ei ole yksin ollut, kun perheessä oli pieni vauva ja omistaja äitiyslomalla kotona.

En ensin tajunnut ongelmaa vaan lähdin 3 pvän jälkeen pariksi tunniksi asioille. Seuraavana päivänä olin poissa reilun tunnin. Sitten törmäsin rapussa naapuriin, joka kertoi koiran haukkuneen ja ulvoneen. Olin yllättynyt, koska koira oli hiljaa kun lähdin ja tulin. Kuvasin sitten koiran yksinoloa ja siellähän se raapi ovea, itki ja vaikeroi, muutaman kerran ulvoi myös kovaan ääneen ikään kuin laumaa kutsuen. Koira voi olla hiljaa vartin, mutta sitten sama meno jatkuu. Ei koske herkkuihin eikä poistu oven edestä päivystämästä.

Tilanne ei ole muuttunut, vaikka ollaan harjoiteltu päivittäin lyhyitä aikoja. Sen lisäksi koira on ollut n.3x viikossa poissa 45-75min. Pilaavatko nämä pidemmät poissaolot koko harjoittelun? Asun yksin ja kaupassakäynnit ym olisi kiva voida hoitaa ilman, että koko koulutus alkaa alusta. Ostin myös koiraportin keittiöön, jonka koirani valitettavasti osaa avata. Ajattelin että ehkä rauhoittaisi jos ei pääse ulko-ovea raapimaan.

Touhutaan ulkona pari tuntia päivässä ja aktiviteetteja on muutenkin eli ei johdu tylsistymisestä. Ei riko paikkoja tai tee sisälle jätöksiä tms eli tuo oven raapiminen ja itkeminen/ulvonta on ainoat oireet tällä hetkellä. Ennen kuin olen jättänyt yksin pidemmäksi aikaa,on käyty pitkä lenkki/koirapuistoreissu, jonka jälkeen koira on rauhoittunut ja ollut ilman huomiota. Lähtiessä sanon "odottaa nätisti". Kun tulen takaisin en huomioi ennen kuin on rauhoittunut.

Kokeiltu on myös DAP-haihdutinta ja nyt aloitettiin Serene Um. Kävin tänään eläinlääkärissä, josta sain lisälsi Clomicalm-reseptin tukemaan harjoittelua. Miten tästä eteenpäin?