Koirat.com

Ninnipieni kirjoitti:

Nauhoittelinpas pennun vajaan tunnin yksinoloa. Penska on yksinolot keittiössä koska en luota vielä koiria keskenään yksin.

Meidän kasvattaja sanoi, ettei vanhaa koiraa ja pentua pitäisi alkaa erottamaan toisistaan. Eivät nuokaan mitään ylimpiä ystävyksiä ole, mutta uskaltauduin kuitenkin jättämään molemmat saman portin taakse yksinolojen ajaksi. Toisaalta meillähän on vanhempikin vain nelikiloinen ja osaa kyllä sanoa pennulle vastaan, jos hääriminen alkaa vituttaa. Pentu sen sijaan ymmärtää yskän ja antaa toiselle tilaa. Ovat molemmat jääneet hiljaa kököttämään keittiöön kun lähdetään pois ja ovat hiljaa kun saavutaan takaisin. Olen naapureilta kysellyt kuuluuko meiltä ääniä, niin kuulemma on ihan hiljaista. Pitäisi vielä tehdä nauhoitustesti, jotta saan varmistuksen.

Kadaver kirjoitti:


Meidän kasvattaja sanoi, ettei vanhaa koiraa ja pentua pitäisi alkaa erottamaan toisistaan. Eivät nuokaan mitään ylimpiä ystävyksiä ole, mutta uskaltauduin kuitenkin jättämään molemmat saman portin taakse yksinolojen ajaksi. Toisaalta meillähän on vanhempikin vain nelikiloinen ja osaa kyllä sanoa pennulle vastaan, jos hääriminen alkaa vituttaa. Pentu sen sijaan ymmärtää yskän ja antaa toiselle tilaa. Ovat molemmat jääneet hiljaa kököttämään keittiöön kun lähdetään pois ja ovat hiljaa kun saavutaan takaisin. Olen naapureilta kysellyt kuuluuko meiltä ääniä, niin kuulemma on ihan hiljaista. Pitäisi vielä tehdä nauhoitustesti, jotta saan varmistuksen.

Mulla tuo pentu on semmonen jääräpää ettei se aina vanhempaa usko. Ainakin jos lelun päältä murisee niin penska intoutuu vaan ärräämään ja väksyttään takaisin, "jee tää onki kiva leikki!". Jospa se sitte on vanhemmalta kuitenki vaan leikkimurinaa Tosin silllä kyllä välillä näyttää menevän vähän totiseksi nuo. Komentaakin usein penskaa mun mielestä ihan turhaan (ärähtää/haukahtaa), esim. pentu saattaa touhuta ihan omiaan ja tuo menee komentaan koska sitä vaan ärsyttää (?).
Tosin ehkä ne ois keskenään nätimmin koska silloin ei tarvi minun huomiosta kilpailla, tuo vanhempi kun selvästi on mustasukkanen aina kun pentu saa huomioo.
Kyllä mä niitä lyhyiksi ajoiksi oon jättäny kahestaan, tyyliin vieny roskat ulos ja ihan hyvin ovat olleet. Mietin että jos rajais pennulle eteisen käytävän yksinoloajaksi ja vanhempi ois olohuoneessa, silloin eivät ois niin eristyksissä toisistaan kun ois vaan kompostiverkko välissä. Vaikka toisaalta kyllähän pennun pitäis ihan yksinkin oppia olemaan.. Äh, on se hankalaa tämä
Mut joka tapauksessa aion nyt alottaa yksinoloharjotukset alusta ton kans, tosi lyhyitä aikoja yksin keittiöön ja meen takas kun on hiljaa jne.

Kaukana olevat kohteet mekin saadaan namittamisella ja kontaktilla hyvin ohi, eli nuo läheltä ohitettavat on selvästi liian vaikeita ja vie huomion. Vastaantulevia on hankala alkaa kiertämään, koska on kapeat kävelytiet ja ympärillä melkein vesirajaan saakka lunta, niin on paha lähteä kahlomaan.

Eilen kokeilin kokonaisella HauHau:n kanakierre tikkusella imuttamista ohi. Tuo piru sai vetastua koko pötkylän multa käestä ja lopsas sen naamaansa ilman pureskelua. Jes!

Hih hei, liityn joukkoonne!

Sunnuntaina meille muutti musta snautseri uros Napo, joka on nyt 8 viikkoa vanha. Pentubluesia ei ole ehtinyt olla ilmassa, mutta lievää riittämättömyyden tunnetta on ollut havaittavissa minulla. Napo vaikuttaa olevan aika terhakka tapaus, jonka kanssa ehtii taatusti sattua ja tapahtua vaikka mitä ajan kuluessa. Tähän mennessä se on karkaillut muutamaan otteeseen naapurin pihalle (kyllä, nyt ulkoilemme joko hihnassa tai liinassa siihen asti, että pihalla on jonkin näköinen aidattu alue), kerran se karkasi mieheltä tielle toista koiraa morjestamaan (onneksi oli kiltti) ja kerran se on ehtinyt jo mennä hukkaan (oli livahtanut huomaamatta sisälle). Voin tunnustaa, että hetkittäin kahden lapsen kanssa elo ja koiranpennun kanssa asioihin totutteleminen on ollut haasteellista, mutta olen luottavainen, että todelliset haasteet odottavat meitä sitten murrosiässä.

Monenmoista olemme jo ehtineet touhuta. On harjoiteltu hihnassa kulkemista (menee jo melko kivasti, suunta on ainakin pääosin sama meillä), on käyty kylillä ja metsässä eri ympäristöihin tutustumassa, on nähty luvalla toisia koiria, ollaan tutustuttu liikenteen meluun, lapsiin, pöydällä oloon, tassukarvojen leikkaamiseen ja autoiluun. Yksinolotreenejä on pidetty (kai ne kohtalaisen kivasti menevät), on harjoiteltu yksin rauhassa öisin olemista, luoksetuloa ja ruoan odottamista. Sanalla sanoen arkielämään olemme tutustelleet. Jos on mehut pois pennusta hetkittäin, niin ovat ne kyllä minustakin. Päiväunet ovat pop, vaikka yöt meillä menevätkin rauhallisesti.

Käsittämätöntä, että naatin pentu on jo puolivuotta vanha! Aika menee hurjalla kyydillä!

^ Oi, ihan mielettömästi onnea teille! Pitkä odotus palkittiin vihdoin! :)

Ja käsittämätöntä se ajan kuluminen kyllä onkin, kohta se on teidänkin pentu jo tämän ikäinen! :D

Lennun hengitys alkoi tänä aamuna röhisemään ja selvästi sillä on jossain aika lailla limaa, jota pitää yrittää kakoa ulos. Jotenkin tyypillistä, että juuri kun meillä alkaa (vihdoin!) ohjattuja kursseja, pentu sairastuu kennelyskään. Noh, ei auta kuin parannella pentu taas kuntoon.

Täälläkin uusi pennun omistaja ilmoittautuu mukaan :) Maanantaina kotiutui 7 viikkoinen belgianpaimen joka on jo nyt ylittänyt kaikki odotukseni. Kaiken suloisuutensa lisäksi tuo on ehkä maailman reippain pentu; ei itkenyt edes ensimmäisenä yönä yhtään, pissit tehdään nätisti ulos eikä sisälle ole tehty tarpeita kuin pari kertaa ja uudet asiat ei jännitä yhtään vaan kaikki on hirmu kivaa. Virtaa ja pusuja riittää vaikka muille jakaa, ihan mahtava pentu!
Mielenkinnolla odotan mitä tuleva tuo tullessaan.

Yhtä asiaa olen kuitenkin miettinyt. Pentu ei syö puoliakaan siitä määrästä mitä pitäisi, välillä ei ruoka kelpaa ollenkaan. Tai siis toisin sanoen nappulat.. kotiruoka kyllä uppoaa ja jos nappulat lioittaa esim.piimässä niin nuolee vain piimän pois ja raksut jää. Samoin jos sekoittaa joukkoon jauhelihaa tmv. Herkkuja annan maltilla, joten siitä tuskin johtuu ja hirmuinen vauhti on kuitenkin koko päivän päällä niin luulisi nälkä tulevan? Kasvattajalla syönyt samoja nappuloita ja siellä kuulemma kelvanneet niin missäköhän vika?

Ei meilläkään pentu syö likikään kaikkea sitä nappulamäärää, mitä pitäisi. Eilen esimerkiksi närppi vain aamupalaa, puoliltapäivinkään ruoka ei uponnut, mutta päivällinen ja iltapala maittoivat hyvin. Jos se pentu tietää, että herkkua saa, niin ei viitsi syödä nappuloita? Ja entä, jos ne nappulat liottaa siinä piimässä, auttaisiko se asiaa? Tai sitten nappulan vaihtaminen. Mikä nappula teillä on käytössä? Ja on siis täysin normaalia, että ruokahalu katoaa, kun kilpailua ruoasta ei ole enää samalla tavalla kuin pentueen kesken.

Kiitokset naatille onnitteluista! Kyllä tuntuu mahtavalta, että vihdoin tuo partanaama on tässä vieressä olemassa.

Jos pentu ei syö neljää kertaa päivässä, kannattaa ilman muuta vähentää ruokailukertoja. Kolme kertaa päivässä riittää mainiosti yli luovutusikäiselle. Kahteen kertaan meillä siirrytään jo noin 4kk iässä.

^Joo, mä mietin, että katson vielä pari päivää, miten tuo ruoka maittaa neljän systeemillä ja jos ei maita, jätän yhden aterian pois. Oletettavastikin se on sitten päiväruoka (lounas), jolloin päivällistä voisi vähän aikaistaa samoin kuin iltapalaa. Kolmen ruokinnan systeemissä pitää sitten vain lisätä vähän kerta-annoksen kokoa.

Kirjotin tos justiinsa toiseen kysymykseen vastauksen, että huoletta vaan samantien mun mielestä siirtyy siihen kolmeen ruokailukertaan ja pian siitä sit kahteen. Atlas juurikin rääppi vaan ruokaa ja paljon autto kun siirsi ruokailut vaan kolmeen kertaan. Kuitenkin oletan, että tulevaisuudessa on tavoite ruokkia koiraa 1-2 kertaa päivässä.

Mie oon varmaan vähän outo lintu tässä asiassa, Lennu oli nimittäin sen "suositellun" ajan neljällä ruokailukerralla (tosin vain, koska miun oli mahdollista se järjestää eikä se millään tavalla ite yrittänyt niitä vähentää, päin vastoin se varmaan söis mielellään vaikka kuusi kertaa päivässä :D) ja nyt vasta viime viikolla se siirtyi kahteen ruokintaan. Mie en näiden ruoka-asioiden päälle niin ymmärrä, joten en tiedä mitä merkitystä sillä koiralle on, onko ruokailukertoja kaksi vai kolme tuossa pentuvaiheessa vai onko siinä kyse vain kätevyydestä? Mene ja tiedä, mutta meillä on toiminut ihan hyvin tämä ja varmaan muilla toimii ihan hyvin joku muu. :)

Ruuan närppimiseen en tosin osaa sanoa juuta enkä jaata kun Lennulla on tuo pohjaton kaivo mahan tilalla. :D

Aika monet pennut alkavat jättämään sitä ylimääräistä ateriakertaa pois, kun eivät sitä enää kaipaa. Itselläni on ahne koira, mutta kyllä sekin siirtyi neljästä kolmeen ruokintakertaan aikalailla oma-alotteisesti. Kolmesta kahteen siirtyminen olikin sitten vähän hankalampaa, kun pentu taisi viikon ajan ainakin olla vailla vielä sitä kolmatta ruokintakertaa Kannattaa tosiaan jättää yksi ruokintakerta pois, jos pennulle ei tunnu niin tiheästi enää ruoka maittavan.

Tänneppä ei ole tullu kirjotettua mitään piiitkään aikaan...
Meiltä on etuhampaat vaihtunut, muita koiria tavattu, sairasettu pissatulehdus ja kennelyskä, treenattu ahkerasti tokoa ja arkea, lenkkeilty paaljon ja sitä rataa (enemmän blogissa )
En käsitä, missä se mun 25senttinen ipana on!? Kakaralla nyt säkää 48senttiä... Kauheeta.

mannaa kirjoitti:

Ei meilläkään pentu syö likikään kaikkea sitä nappulamäärää, mitä pitäisi. Eilen esimerkiksi närppi vain aamupalaa, puoliltapäivinkään ruoka ei uponnut, mutta päivällinen ja iltapala maittoivat hyvin. Jos se pentu tietää, että herkkua saa, niin ei viitsi syödä nappuloita? Ja entä, jos ne nappulat liottaa siinä piimässä, auttaisiko se asiaa? Tai sitten nappulan vaihtaminen. Mikä nappula teillä on käytössä? Ja on siis täysin normaalia, että ruokahalu katoaa, kun kilpailua ruoasta ei ole enää samalla tavalla kuin pentueen kesken.

Olen kokeillut piimässä lioittamista, ei tunnu auttavan. ProBoosterin nappuloita syötän, niitä on tottunut syömään kasvattajallakin ja vanhempi koira meillä ainakin tykkää kovasti, joten en tiedä kannattaako nyt heti lähteä merkkiä vaihtamaan. Ehkäpä tosiaan täytyy vaan vähentää ruokailukertoja..

^ Kauan pentu olikaan teillä ollut? Tähdelle meni ruoka alkuun tosi vaihtelevasti, nyt syö käytännössä joka kerralla kaikki ja kasvaa huimasti. Samoin mun vanhemman ahneus ja ruokahalu vaihtelevat tosi paljon. Ja jos se on vasta tullut niin ehkä se ei muuttostressinkään takia vielä malta syödä..

^Hyvä pointti. Vilkaisin viestiketjua ja pentu on tullut ilmeisesti vasta tällä viikolla. Voipi tuo ruokailuhalun vaihtelevuus mennä ihan sen piikkiin. Aika jännäähän se kuitenkin on pienelle pentuselle olla ihan uudessa ympäristössä ja ruokakaan ei välttämättä sitten maistu kunnolla. Ei se pentu siihen kuole, että siltä yksi ruoka jää välistä. Syöpi vain sitten seuraavalla kerralla paremmalla mielihalulla.

Kadaver kirjoitti:

Meidän kasvattaja sanoi, ettei vanhaa koiraa ja pentua pitäisi alkaa erottamaan toisistaan.

Sanoiko mitään perustelua tähän? Ihan mielenkiinnosta kysyn, mullahan koirat on aina yksinollessa eri tiloissa enkä ole keksinyt vielä yhtään syytä, miksi tämä olisi huono ratkaisu.

Juu tosiaan pentu saapui vasta maanantaina, tosin tuntui kyllä kotiutuvan heti ja ruoka (puuro, raejuusto, piimä, riisi jne.) maistuu melko hyvin, mutta raksut eivät tunnu uppoavan millään..

Mäkään en missään nimessä jättäisi toisilleen tuntemattomia koiria välittömästi samaan tilaan, olivat minkä ikäisiä tahansa.

Minä jätin ja tulen jatkossankin jättämään koirat keskenään. Jokainen tyylillään eikä tähänkään asiaan ole oikeaa ja väärää ratkaisua