Koirat.com

^ Ei toki, mielestäni oli vaan aika vahva statement että pentua ja aikuista ei saa erottaa. Angatin tavoin en keksi siitä oikeastaan mitään negatiivisia puolia, kun taas keskenään jättämisestä tulee mieleen paljonkin.

Mä en kans ikinä jätä pentua ja aikuisia samaan tilaan. Syystä, että ne ovat kuitenkin eläimiä ja pentua en kunnolla edes tunne notta mimmoinen elukka se luonteeltaan on. Lisäksi pennut ovat lähes järjestäen ihan helvetin typeriä.

Riippuu myös siitä aikuisen koiran luonteesta. Tiedän, että Röllillä on todella korkea ärsyyntymiskynnys, joten uskalsin jättää ne kahdestaan eteinen-makuuhuone akselille lähes heti. Pari ekaa päivää jätin ne eri tiloihin mutta pentu huusi sen verran paljon, ettei se kerrostalossa enää ollut kauhean mukavaa. Nykyään Ronja osaa olla yksin eri tilassa ja ei ahdistu siitä.

Kaikki saavat tehdä omien koiriensa kanssa mitä lystäävät for all I care, mua nyt vaan kiinnostaisi kuulla peruste tuohon että miksi ei saa erottaa, kun yleensä kuulee neuvottavan nimenomaan toisinpäin. En mäkään osaisi kuvitella että tuo mun seropi alkaisi pienempiään täällä seivästämään, mutta better safe than sorry on ollut mun ajatus. Ja siis en itsekään ole viikkoa pidempään omiani erillään pitänyt. Jatkossa voisin ihan hyvin pitää Angatin tyyliin koirat pidempäänkin portilla erotettuna, niin pentu oppisi rauhoittumaan ilman jonkun korvaa jossa riippua.

Tosin olihan mulla tarkoitus alkuun ne pitää erillään kun pe sen hain ja ma piti mennä töihin, mutta eihän siitä mitään tullu kun pentu aloitti jumalattoman metelin enkä viittinyt kokeilla lopettaako sen vai ei. Ja kun Luna osoittautui niin hyvä hermoiseksi ton kanssa niin uskalsi kokeilla. Eli kuten pixu sanoikin niin riippuu paljon aikuisen luonteesta. Ja pennunkin.

Mä taas tiesin jo pentua ottaessani, että tulen pitämään niitä erikseen, koska haluan että kotona ollaan rauhassa, enkä voi vahtia sitä jos ne ovat samassa tilassa. Lisäksi Soma on aika onnettomuusaltis tapaus ja haluan että sillä on mahdollisimman vähän huonekaluja, joilta pudota kun se on yksin. Kun olen kotona, koirat on suurimman osan ajasta kyllä koko kämpässä molemmat, mutta silloin vaativat jonkun verran vahtimista, koska ovat molemmat melko energisiä ja leikkisiä tapauksia. Tarvii olla rauhottamassa niitä jos näyttää siltä että jommalle kummalle on tulossa hepuli :) Samalla on sitten tullut opetettua molemmat olemaan myös yksin kotona, joten tää on ollut mun mielestä hyvä systeemi.

Kodak kirjoitti:

Juu tosiaan pentu saapui vasta maanantaina, tosin tuntui kyllä kotiutuvan heti ja ruoka (puuro, raejuusto, piimä, riisi jne.) maistuu melko hyvin, mutta raksut eivät tunnu uppoavan millään..

Se on herkkupeppu. :D Munkin koirille maistuisi vaan spesiaaliruoat, nappulat sitten valikoivemmin. Varsinkin jos muuta on tarjolla edes toisinaan. Tylsähän niitä on syödä. Tarjoa ja ota pois, jos ei uppoa - kyllä se syö, kun tulee nälkä. Harvempi pentu on nälkään kuollut.

Mulla koirat on mun poissaollessa nyt yhdessä eteisessä ja mun huoneessa (kämppisten huoneet ja keittiö rajattu Tähden takia pois). Yksinään Tähti on pelkästään mun huoneessa (Helmi ahdistuu, jos ei pääse eteiseen. Lelli-Helmi. :P ). Käytän niitä lenkeillä yhdessä ja erikseen aikalailla miten sattuu. Ylipäätään koetan olla nyt tekemästä tästä ongelmaa, kun Helmin eroahdistelut ovat takana. Ekat pari viikkoa olivat yksin jäädessään erikseen, mutta silloin asuttiin toisenlaisessa paikassa.

Töttöröö D:
Miten ihmeessä te, joilla on useampi koira, olette oppineet käyttämään koiria yhtä aikaa lenkillä? Otin Mulanin tänään ekaa kertaa Toukon kanssa aamu pissitykselle mukaan, ja himskatti kun oli vaikeaa! Remmit solmussa tai koirien jalkojen välissä jatkuvasti, pentu pysähteli ihmettelemään maailman menoa ta yritti hyökkiä Toukon kimppuun painimaan, tai vaihtoehtoisesti pennulla oli kova kiire eteenpäin ja Touko puolestaan jumittaa puskaa haistelemassa... Yritä tuossa sitten keräillä kakkoja pussiin ja kävellä ja vielä nauttiakin siitä. Eihän siihen norm. 20 min kierrokseen kulunutkaan aikaa kuin 50 min

^ kaikkeen tottuu Me käydään enimmäkseen yhdessä molempien koirien kanssa lenkillä, aluksi se oli aika säätöä ohitusten ym kanssa, mutta nykyään kävelevät suht nätisti vierekkäin ja muut ohitetaan nätisti. Vanhempi koira on ollut hyvänä esimerkkinä, vaikka sekin aluksi pennun tulon myötä taantui (kiskoi remmissä hillittömästi, vinkui ohitettaessa). Ronjakin tietää jo, että me kävellään tien oikeaa laitaa pitkin ja remmissä ei olisi suotavaa vetää hirveästi.

Kyllä se siitä!

^^Mä en nyt tiedä lohduttaako tää kamalasti, mutta mä en edelleenkään pysty viemään noita yhtä aikaa remmilenkille ja toi nuorempi on jo 5kk. Se on vaan niin kauheaa säätämistä ja leikkimisen yritystä että en jaksa. Ens viikolla kun oon vapaalla monta päivää meinaan kyllä koittaa väsytystaktiikkaa eli vien ne esim. jälkitreenien jälkeen remmilenkille ihan ajan kanssa.

Eipä me kyllä remmissä paljon kuljeta, että ei tää arkea kovin paljoa haittaa. Täytyy niiden silti oppia kulkemaan yhtä aikaakin jos joskus joutuukin lenkittämään enemmän remmissä.

Viikonloppuna sain pienen kokemuksen komposta kaksi koiraa + remmilenkki. Kaverin ranskanbulldoggi oli hoidossa ja yllättävän hienosti kävelivät. Mitä nyt mun pentu yritti välissä saada kaveria riehumaan ja ranskis talutteli tätä hihnasta, mutta raskiksen hihnakäytös on aikas täydellistä noin muuten.

Lauantaina käytiin taas penturyhmässä ja viime kertainen "hirviöpentu" oli miltein kultainen muisto vain. Minä olin olemassa, minulle tarjottiin kontaktia, minua seurattiin kontaktilla pyytämättäkin ja ai että se oli hieno! Liekkö hoitokoiran kanssa riehumisella jotain tekemistä asian kanssa, kun malttoi kiinnittää huomionsa muuallekkin kuin potentiaalisiin leikkikavereihin. Tuo penturyhmä on siis tarkoitettu että siellä sosiaalistetaan pentuja kaikenlaiseen, eli ei varsinainen pentukoulu. Se alkaa sitten myöhemmin.
Oli se heeno!

Pari päivää sitten lennätin tämmöisen kotio.

Millaisia "koiraportteja" teillä pennunomistajilla on ja mistä olette hankkineet? Mulla on etsinnässä jonkinnäköinen portti oviaukkoihin. Ei saisi olla ovenkarmeihin kiristettävä, vaan sellainen jonka saa helposti liu'utettua pois tieltä tai vastaavaa, mutta tietysti ettei koira sitä itse auki saa. Itse pitäis päästä siitä ylitse tarvittaessa, eli korkeutta ei saa olla liikaa. Meille tulossa Jackrusseli.

^Mul ei oo mitään koiraporttia ollenkaan. Mulla on vaan kompostihäkin palasia, joilla sitten tarvittaessa eristän tiettyyn tilaan. Toimii varsin hyvin ainakin meillä

Mitähän te tekisitte pennun kanssa, joka hyppii vasten ja puree, eikä lopeta sitä mistään käskystä? Soma aloittaa tämän aina välillä kun on nälkäinen ja laitan itselleni tai Aadalle ruokaa tai muuten yrittää saada huomiota. Se siis vaan alkaa hyppiä mua vasten ja puree käsistä, jaloista, selästä ja jopa hiuksista jos yltää. Normaali kieltokäsky ei tuota mitään reaktiota, mun yllättävä ääni(esim. suhina tai kiljahdus) vaan innostaa sitä lisää. Huomioimattomuus niin että hyppään itse portin toiselle puolelle ja vaan olen selin siihen kunnes se rauhoittuu kyllä saa sen rauhoittumaan, mutta heti kun menen takaisin, alkaa hyppiminen uudestaan. Olen koittanut komentaa sitä omaan paikkaansa rauhoittumaan, mutta tämän se kokee myös vaan ihanana asiana ja palaa innostuen jatkamaan puuhaansa. Mitään selätyksiä tai niskaotteita en kyllä ole kokeillut, mutta koitan muutenkin välttää kaikkea fyysistä voimaa vaativaa koulutuksessa.

Muuten kieltosana toimii hyvin, Soma osaa kyllä lopettaa tekemänsä toiminnan sen kuullessaan, mutta jostain syystä tässä se ei toimi yhtään.

^Tuo huomioimattomuus varmasti yksi tehokkaimmista, mutta varmasti tarvitsee useita toistoja. Jos se uudestaan tekee tuota kun palaat takaisin portin taaksen, niin ei kun vaan sama uusiks niin kauan kun lopettaa. Aikaahan se tietty viä.
Toinen mitä nyt näin heti mietin on jäähy. Jos kierrokset nousee noin ylös, niin jäähylle laitto on toinen. Sieltä pääsee sitten vasta, kun on oikeasti rauhoittunut.

^Jäähyä käyttäisin kyllä jo, jos olisi joku tila, mihin saisin koiran jäähylle. Kämppä on jaettavissa kahteen osaan, joista toisessa on Aada ja toisessa Soma. Kylppäri nyt tietty on, mutta se toimii varastona kaikelle, minkä täytyy olla Soman ulottumattomissa :D

Tänään menin taas huomioimattomuudella ja se onkin varmaan teoriassa se paras keino. Ei vaan tosiaan näytä toimivan. Siis se tietysti lopettaa kun hyppään pakoon portin toiselle puolelle, mutta aloittaa saman heti kun tulen takaisin, vaikka olisi tässä välissä käynyt makaamaan maahankin ihan rauhassa. Tai sitten se aloittaa sen 5 minuutin päästä yhtäkkiä uudestaan. Koitin myös sitä että seison vaan selkä koiraan päin ja odotan, että se lopettaa mutta noi puremiset on jo sen verra vahvoja, että ottaa vähän koville pysyä siinä paikallaan räjähtämättä ihan täysin. En vaan jotenkin pidä siitä ideasta, että koira saa omalla käytöksellään vähän kuin päättää olenko mä siinä tilassa sen kanssa vai lähdenkö pakoon.

Onko teillä jotain takuuvarmasti toimivaa käskyä kuten istu tai maahan? Jos kiellon sijaan tarjoaisi koiralle jotain muuta tekemistä? Tai sitten lisäkerroksia vaatteita päälle, ettei pureminen tunnu missään ja sitä kautta huomioimattomuus onnistuisi paremmin?

Musta tuntuu mulle on myyty kiinanharjakoiran sijaan apina. Kokeilin rajata pennun yksinolotilan (keittiö) kompostikehikolla sen sijaan että joutuisi olemaan suljetun oven takana. No jätkähän oli kiivenny siitä yli Ei taida olla 50cm tuolle este eikä mikään..

Annajaada: Minulla on myös ollut koira, joka sai hyppimis-puremiskohtauksia, eikä niihin mikään auttanut. Sain neuvon kokeilla vesipulloa eli ensin kielto, ja jos sitä ei usko, ruiskaus vettä naamalle. Käytin bliw-saippuapulloa, joka mahtui esim. hupparin taskuun. Toinen vaihtoehto on pet corrector eli paineilmapullo, josta kuuluu melko kova ääni. Koira yleensä vähän säikähtää sitä ääntä ja keskeyttää toimintansa. Meillä koira tottui nopeasti siihen paineilmasuihkaukseen, eikä siitä enää välittänyt, mutta vesipullo tehosi. Lopulta auttoi sekin, että vain otin vesipullon esille.