Koirat.com

^ ei kai siitä mikään kuriton tule jos kupista ruokkii :) Jos muuten peruskoulutat koiraa. Tässä on vaan eri metodi, pentu esim. hakee enemmän kontaktia lenkillä saadakseen sinulta palkkion koska "tietää" ettei ruokaa ole odottamassa kotona.

Olen tehnyt sitä, että pennun pitää istua ja katsoa mua silmiin kun seison ruokakupin kanssa sen edessä. Aikaa pidennetään 2sek-> ollaan menty pikkuhiljaa 30 sek asti. Pitkä aika pennulta, mutta tämäkin on tavallaan "työtä" jota se tekee ruoan eteen. Ei sen tarvitse olla kummempaa, kuin esim. istu-maahan-seiso liikesarja ja pentu saa palkkiokseen ruokansa. Jokaisella on vähän eri kriteerit ;)

Tuli vaan sellainen "ruoki koirasi kupista ja se ei opi mitään" fiilis

Meillä ruokakuppi laitetaan lattialle "odota" käskyn kera ja katsekontaktista saa luvan mennä kupille kun sanon "saa ottaa".

^juu, en nyt sitäkään tarkoittanut
Pentu ja aikuinenkin koira oppii kokoajan, halusipa sitä tai ei. Pieni pentu järin suuria määriä syö, joten jos haluaa käyttää ruokaa pennun palkitsemiseen arjen tilanteissa ja hyödyntää mahdollisimman paljon niitä tilanteita joissa pentu vain sattumalta sattuu käyttäytymään hyvin, kasvaa ruokamäärä helposti liian suureksi, jos pentu saa sekä paljon nameja palkkioksi, että lisäksi ruokaa kupista.

Tuon lisäksi oman toimintani taustalla on ollut myös kasvattaa ruuan motivoivuutta eli kun se ei ole "itsestäänselvyys" niin pentu oppii arvostamaan sitä paremmin, jolloin sitä voi paremmin käyttää hyödyksi myös koulutettaessa jotain vaativampaa. Tämä ei tarkoita, että pentua pidettäisiin nälässä tms. vaan että ruoka ei ole automaatio, joka kilahtaa kuppiin kun kello lyö tietyn lukeman.
Luonnossa eläin kuin eläin oppii nopeasti kuinka hankkia ruokaa ja muokkaa käyttäytymistään sen mukaan. Tässä tapauksessa sama on sovellettu koti- ja harrastuskoiran arkeen.

Sonik kirjoitti:

No ei tota mattoa oikein voi pois ottaa, kun toi on muuten tolla parketilla niinku Bambi jäällä.
Ja siis tää matolle pissiminen on ihan uus juttu. Pari kertaa pissas ihan alkuun siihen (alle vko kotiutumisesta), sen jälkeen ei kertaakaan, ennenku nyt.
Se jopa aiemmin pissasi sille liukkaalle parketille mielummin, ku matolle. Et en nyt tiiä mistä tää uusin villitys tulee.
Äsken mies laittoi viestiä, et ei ollut aamulla edes nuuhkaissut mistään, kyykännyt vaan suoraan maton kulmalle.

Meillä myös matolle pissiminen on tullut uutena villityksenä. Aiemmin vaikka oli leikit kesken matolla ja tuli pissahätä, niin neiti hipsi portin eteen "pissapaikalle". Nyt on muutaman kerran tehnyt niin, että yhtäkkiä ilman kummempia paikan etsimisiä kyykistyy matolle pissalle... Väkisinkin siinä tulee vahingossa kiellettyä koiraa, tuli niin yhtäkkiä yllätyksenä että piti komentaa...


Itse haluaisin myös palkata koiraa nappuloilla, eikä antaa sitten ruokaa kupista erikseen. Mutta mitenkäs kun ei tälle kelpaa ne nappulat palkkiona? Yritin alussa niitä tarjota ulkona palkkiona, mutta joko sylkee ne pois suusta tai ei ota ollenkaan suuhun. Kaikki muu on edelleenkin niin kiinnostavaa, että lihapullatkaan ei pahimmassa tapauksessa (toinen koira tms) kelpaa

Sonik: Ei huolta. Sinähän vaadit jotain ennen ruokakippoa. Se on jo enemmän kuin monella.

EnkeliVarjo:
Meillä oli alussa sama tilanne. Olin aivan hukassa, kun tuo ei syönyt nappuloita kupista (sai pari kertaa alussa, koska ajattelin tuovan turvallisuudentunnetta), ei syönyt naudanmahaa, ei broileria ja kauppanameja oli turha yrittääkään. Olin ensimmäisen päivän jälkeen vaivoin saanut sisällä ehdollistettua naksuttimeen, mutta ”huonosti”, koska mikään herkku ei kelvannut. En halunnut syöttää nakkeja. En, en, en. Koirani ei tarvitse niin paljon mausteita ja jotain paprikajauhetta. Kun muu ei auttanut, suuntasin nakkihyllylle. Etsin nakit, joissa oli mahdollisimman paljon lihaa ja mahdollisimman vähän muuta. Nehän sitten maistuivat. Ehdollistin vielä varmuuden vuoksi ”uudestaan” naksuttimeen. Tämän jälkeen ”huijasin” koiraa. Annoin ensin esim. joka viidennellä kerralla omia nappuloita ja muut pieniä nakinpaloja. Tämän jälkeen aloin kasvattaa nappuloiden suhdetta nakkeihin. Pari päivää ja koira oli valmis varastamaan omat nappulat kädestä. Nakkeja syötiin muistaakseni kolmena päivänä. Sitten heitin loput pois. :D Nyt annan välillä vähän kanaa tai muuta. Ihan vaihtelun vuoksi. Vaikka ei tuo näytä sitä tarvitsevan. Näin meillä.

MissFields kirjoitti:

No mutta onhan se sitten lähes sisäsiisti..!?? Meillähän pissaa tulee päivittäin lattialle parhaimmillaankin 3 kertaa. Olen kyllä kuullut juttuja, että nartuilla voi mennä sisäsiisteyden kanssa melkein tonne juoksuihin asti, jotka tulevat 7-11kk iässä. Ai vielä parhaimillaan puoli vuotta lattiapesuja, oujee!

Jep, en minä valita, kun kuitenkin alusta asti ollut verrattain helppoa, kun toiset eivät ole meinanneet saada koiraa tekemään tarpeitaan ulos ja meillä se oli jo kotiutuessa hanskassa. Silti tänään meinasi kiehahtaa, kun Mökö kakkasi eteiseen tunti lenkin jälkeen.. En jaksaisi uskoa, että sillä oli oikeasti hätä, mutta mitäpä minä tuon vatsan toiminnasta todella tiedän.

Minä olen alusta asti palkannut koiraa lähes pelkästään nappulalla, vaikka välissä tuli kokeiltua ihan "oikeita" namejakin. Totesin, että se oma nappula motivoi kyllä siinä missä muukin ja tässä on nyt pysytty. Ruokaa saa kuitenkin myös kupista, mutta annokset koostuvat lähinnä lihasta ja kermaviilistä jos on tullut treenattua ahkerasti (mittaan aina taskuun tietyn määrän nappuloita, jotta pysyn kärryillä päivän kulutuksessa). Eikä tämä sitä kuppiakaan eteensä ilmaiseksi saa vaan vaadin nykyään yhä enemmän toimintoja ennen ruoan antamista. Olisi ihanteellista jos voisi antaa kaiken ruoan palkaten niin käskyn mukaan toimimisesta kuin oma-aloitteisesta oikein tekemisestä (esimerkiksi koiran kulkiessa hihna löysällä), mutta tämä välimuoto on sopinut minulle aika hyvin ja molemmat osapuolet ovat olleet tyytyväisiä.

Meillä tehdään myös niin, että suurin osa ruuasta syödään palkkioina esim. lenkin varrella ja temppuja opetellessa. Silti Coco saa kyllä normaalisti myös kupista osan ruuastaan, mutta vasta lenkin/harjoituksen jälkeen jotta voisin julmasti hyödyntää koiraparan nälkää
Lenkeillä kuljen poikkeuksetta namipussin ja klikkerin kanssa ja palkkaan koiraa kontaktista ja muustakin hyvästä (minun mieleisestäni) käytöksestä. Muita kuin omia nappuloita saa nameina sitten vain erikoistilanteessa. Meillä tämä systeemi on koettu ihan toimivaksi.

Ärsyttää vain suunnattomasti isäni, joka kokee asiakseen puuttua koirankasvatukseeni jatkuvasti ja on niin tietävinään kaikesta kaiken. Varsinkin ruoka-asioita kohtaan hänellä on jotenkin pakkomielle. Jaksaa aina valittaa siitä, että kyllä koiran täytyy saada kupista ruokansa, koska muuten menettää mielenkiintosa siihen... Hänen mielestään lähes rääkkään koiraani kun sen täytyy tehdä ruokansa eteen jotain. Ja Coco tosiaan joka päivä silti syö ihan kupistakin....
Samainen isäukko myös yrittää väkisin muuttaa sutjakkaan pentuni valaaksi syöttämällä sille salaa nakkia ym. mitä kaapista löytää.

Meillä osa ruoasta annetaan koulutusten yhteydessä ja osa omasta kupista. Tämä malli on toiminut hyvin vanhemmankin koiran kanssa joten samaa mallia on sovellettu myös pennun kanssa.

Meillä on tällähetkellä ongelmallinen tilanne joka ei liity kyllä ruokaan vaan liikkumiseen.
Pinja loukkasi pari viikkoa sittetoisen takajalkansa ja vasta nyt toisessa kuvauksessa löytyi jalasta murtuma kasvulinjassa. Nyt tilannetta hoidetaan tukisiteellä ja levolla. Onko kellään kokemuksia tälläisten murtumien parantumisesta? Luulin ettei pentujen nivelet ja luut ovat niin joustavia ettei tällaisia juttuja tapahdu. Tämäkin tapaturma sattui ihan tavallisen leikkituokion aikana ulkona.
On vain niin kurjaa kun sosiaalistaminen kärsii kun pentua ei nyt voi raahata mukana ettei jalka rasitu. Ja leikit vanhemman koiran kanssa ovat tietenkin kiellettyjä.

No meillä on tällä hetkellä juuri se ongelma, että oma ruoka ei niinkään kiinnosta. Aiemmin aloitin kokeilemaan tuota käsiruokintaa, mutta jouduin lopettamaan sen muistaakseni sen takia, että pennun maha meni jostakin sekaisin. Ja sitten on sekin ongelma, että koulutukset meni niinä päivinä ihan pieleen, sillä eihän tuota kiinnostanut palkkana se oma nappula!

Tänään tein sitten ryhtiliikkeen ja mittasin erikseen pennun päiväannoksen nappuloita.. Otin lenkille mukaan pelkästään nappuloita palkaksi ja toi kyllä haki kontaktia, mutta ei huolinut nappuloita. Täytyy vähän ajan päästä mennä kokeilemaan uudestaan, että missä vaiheessa alkaa oma ruoka kiinnostamaan. Tulevaisuudessa on kyllä tarkoitus palkata muillakin kuin vain omilla nappuloilla (ainakin erityisemmissä tilanteissa) ja tulee ihan varmasti saamaan kupistakin esim. lihaa yms. Tällä hetkellä pyritään vaan siihen, että Nelli alkaisi arvostamaan ruokaansa.. Saas nähdä kauanko siihen menee.. Hyviä neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan :)

Meillä on vissiin sit hyvin erikoinen ja ruualle perso koira, kun se tekee ihan mitä vaan normaalin nappulan vuoksi, vaikka se olis just syönyt. :D
Just siks sillä ei toi kädestä ruokkiminen toimiskaan, kun olis koko ajan ihan kierroksilla ja turhautunut.

Täytynee meidänkin ottaa nappuloita mukaan lenkille ja kokeilla josko ne kelpaisi. Tulee vain hieman liian kalliiksi heitellä nappuloita turhaan maahan...
Meillä saa alkaa syömään kupista vasta kun sanon "ole hyvä", joten siinä mielessä ei ruokaa ihan ilmaiseksi saa. Kupistakaan ruoka ei silti aina kelpaa ja välillä on päiviä jolloin ei syö melkein mitään. Cockerit taitaa yleisesti olla melko persoja ruualle, joten ehkä tämä ei vaan osaa arvostaa ruokaansa tarpeeksi (tai on vain erilainen yksilö)
Jos tarjoan nappuloita lenkillä palkkioksi eikä ne kelpaa, niin annanko sitten sisällä kuitenkin ruuan kupista? Vai mennäänkö sillä periaatteella, että jos ei ulkona kelpaa niin ei sisälläkään ruokaa heru? Aika julmalta tuntuisi... Aamuruuan meinaan antaa kuitenkin joka tapauksessa kupista, vai ?

cayla kirjoitti:

Tällä hetkellä pyritään vaan siihen, että Nelli alkaisi arvostamaan ruokaansa.. Saas nähdä kauanko siihen menee.. Hyviä neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan :)

öö, huomasitko mywayn viestin enkelivarjolle (pari viestiä ylempänä)? siinähän just neuvottiin tätä samaa asiaa...

^tästä viestiketjusta innostuneena, alan antamaan aamuruoan normaalisti kupista (en ole kuitenkaan päivällä kotona että voisin palkita sitä mistään) ja iltaruoka sitten taskuun. Eilen sain palkattua noin hmm kymmenesosaa iltaruoan määrästä. Mutta meillä olikin hieman kauhukakaralenkki taas vaihteeksi. Loput annoin sitten justiinsa ennen nukkumaanmenoa.

Täällä myös tehdään jotain ruokansa eteen. Aluksi pyysin katsekontaktia ennen ruokaa, tai istu tai maahan..myös rauhassa paikoillaan odottaminen on hyvä kikka jos on riehakas koira.
/ Nykysin koira menee automaattisesti istumaan ja odottaa kuppia.

Heippa kaikille
Siirryin pennun odottajien pulinasta tänne teidän seuraan.
Tänään aamulla hain pikkusen neidin kotiin.
Nyt se nukkuu ja tuhisee jaloissa.

MissFields kirjoitti:

[quote=cayla] Tällä hetkellä pyritään vaan siihen, että Nelli alkaisi arvostamaan ruokaansa.. Saas nähdä kauanko siihen menee.. Hyviä neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan :)

öö, huomasitko mywayn viestin enkelivarjolle (pari viestiä ylempänä)? siinähän just neuvottiin tätä samaa asiaa...[/quote]

Huomasin, mutta tarkoitin, jos olisi vielä muita neuvoja.. :) Tultiin just toiselta pikkulenkiltä ja nyt alkoi nappulat maistumaan. Ja nyt sisällä vähän harjoitellaan jättämistä noiden nappuloiden avulla. Lenkillä oli vaan se ongelma, että nappulat piti syödä YKSI KERRALLAAN. Nyt sisällä heitän sille palkkioksi pienen kourallisen kerrallaan.. Siis mä teen nyt niin, että jos ei nappulat kelpaa lenkillä tai palkkioksi tehtävistä, niin kuppiinkaan ei tule ruokaa.. Kuulostaa kyllä tosi julmalle, mutta jos koira tietää että kuppiin tulee aina ruokaa kaikesta huolimatta, niin eihän sen välttämättä tarvitse esimerkiksi sitten lenkillä ottaa edes kontaktia..

Olisiko teillä vinkkejä seuraavanlaiseen tilanteeseen:
Meidän 8,5vk bichon frise urospentu näyttää suunnattomasti pelkäävän pannan laittamista ulos lähtiessä.. olen koittanut leikin kautta opettaa ja aina ulosmennessä kehua ja osoittaa että talutushihna ja panta tarkoittaa aina ulosmenoa eli hauskaa. Bono pelkää myöskin ruokakippoja, tällä hetkellä pieni kahvilautanen on ainoa josta suostuu syömään, välillä jos syöminen jää kesken, vaatii suurta mielikuvitusta saada B jatkamaan syöntiä. (olen kokeillut monia kikkoja: esim. esittänyt itse syöväni kiposta jolloin mielenkiinto herää ja haluaa tulla katsomaan ja itsekin syömään. välillä olen joutunut ripottelemaan naksuja lattialle jotka johtaa kippoon, toisinaan olen laittanut teelusikallisen rusinatonta maksalaatikkoa lämmitettynä napsujen sekaan jotta tuoksu houkuttelisi syömään ja se on parhaiten tällä hetkellä toiminut) . Myös olen siinä uskossa elänyt että ruoka laitetaan tietyin ajoin tarjolle, aina samaan aikaan ja jos ei ole syönyt esim 30min kuluessa niin ruoka otetaan pois vaikka pentu sitä vielä söisi. Tällöin pentu oppii huomaamaan että ruoka on syötävä silloin kun se on tarjolla ( näin voidaan ennustaa enemmän suolen toimintaa ja virtsan tuloa).
Ulos ei ole vielä saanut viikon aikana tehtyä yhtäkään pissaa/kakkaa mutta urheasti jatketaan ulkonakäyttämistä. Keskusteluja seuranneena ilmeisesti vieläkin tiuhempaan olisi hyvä käyttää ulkona, nyt vain lähinnä syönnin jälkeen ollaan käytetty, mikä on varmasti aivan liian harvaan..

niin ja vielä ruokailuun liittyen, ollaan otettu rakkaimmat lelut siksi aikaa pois näkyviltä jotta huomio ei herpaantuisi leikkimiseen kesken syönnin vaan edistäisi sitä, että ruokailun ajan keskitytään vain syömiseen.

EnkeliVarjo kirjoitti:

Täytynee meidänkin ottaa nappuloita mukaan lenkille ja kokeilla josko ne kelpaisi. Tulee vain hieman liian kalliiksi heitellä nappuloita turhaan maahan...
Meillä saa alkaa syömään kupista vasta kun sanon "ole hyvä", joten siinä mielessä ei ruokaa ihan ilmaiseksi saa. Kupistakaan ruoka ei silti aina kelpaa ja välillä on päiviä jolloin ei syö melkein mitään. Cockerit taitaa yleisesti olla melko persoja ruualle, joten ehkä tämä ei vaan osaa arvostaa ruokaansa tarpeeksi (tai on vain erilainen yksilö)
Jos tarjoan nappuloita lenkillä palkkioksi eikä ne kelpaa, niin annanko sitten sisällä kuitenkin ruuan kupista? Vai mennäänkö sillä periaatteella, että jos ei ulkona kelpaa niin ei sisälläkään ruokaa heru? Aika julmalta tuntuisi... Aamuruuan meinaan antaa kuitenkin joka tapauksessa kupista, vai ?

Miksi niitä nappuloita pitää maahan heittää? Meillä annetaan palkka kädestä (ja usein vielä niin, että Mökö hypähtää ottamaan sen sormistani, kun kyllästyin kyyristelemiseen. ).

Maalaisjärjellä ajatellen luulisi oman nappulan alkavan kelvata jos ei muuta tipu. Meillä kyllä ruoka tosin uppoaa aina, mutta kylläiselle tai "parempaan" tottuneelle nappula ei välttämättä maistukaan.

Meillä toi nappulapalkka ei oikein toimi, enkä kyllä pistä pahakseni että saa ruuan lisäks kaikkee muutakin. Sen verran rimpula toi on että olis hyvä vaan jos pikkusen tulis massaa lisää.

Sitten kakkakeskusteluun. Keitäs siinä olikaan, ainakin MissFields ja öömm... Sonik? ja Shane kenties? Täällä oli tota samaa taistelua tässä n. kuukausi takaperin. Sillon tuli käytyä suhteellisen monet nappulamerkit lävitte ja stressattua kun tuntu että tohon koiraan ei jääny mitään sen jaskantamisen seurauksena. nyt tuo syö brit carea ja masu on parempaan päin, kakka tulee pari kertaa päivässä niinkun pitääkin ja se on kiinteää, halleluuja. tsemppiä ruuan löytymiseen.

Mutta! Mepä siirrymme sitten tuonne teinipuolelle, kiitos ja kumarrus.

Heippa! Parsonrussellinterrieri Ellu Tampereelta liittyy keskusteluun! :) Ellu on oikea energiapakkaus, vaikka ikää pienoisella on vasta yhdeksän viikkoa. Tällä hetkellä on harjoiteltu seuraavia asioita:

- tänne / istu / irti
- yksinolo
- sisäsiisteys
- hihnaan totuttaminen
- rauhoittuminen

nevermind me tullaan sitten aikanaan perässä :)