Koirat.com

Sasha kirjoitti:

Sokerista tehty "+12astetta kylmää, eikai me ULOS mennä??" - Neminen nyt 17viikkoa, ~51cm ja ~16kg.

Me ei olle mitattu lainkaan korkeutta, mutta painoa Nemin veljellä on nyt n. 20 kg. Kokeudesta veikkaisin jotain samaa luokkaa Nemin kanssa. Tosin tuo mittaaminen on aina aika arpapeliä noiden pentujen kanssa Varmaan aika samoissa kuitenkin mennään kasvun puolesta, kun otetaan huomioon, että meillä on uros. Oletteko te sinne "leirille" tulossa? Ois kiva vähdä Nemiäkin pitkästä aikaa.

Joo, tuossa mittatuloksessa saattaa olla heittoa mihin suuntaan vaan mutta eiköhän se suunnilleen pidä kutinsa. Ja kyllä tuo melkoinen koipeliini on.

^ Ollaan tulossa sinne leirille, tottakai! Odotan kyllä kovasti, ja kiva kun pääsee muitakin sisaruksia tapaamaan. Tiedätkö, onko muita pentuja tulossa? Kiva nähdä myös Carpo, millainen siitä on kasvanut. Sisua ja virtaa taitaa riittää, vai mitä?

^ Mä en luota omiin mittaustuloksiin edes vanhemman koiran kohdalla. Riippuu aina, miten se seisoo. Mutta se on kuitenkin jossain alarajoilla ja Carpo alkaa pikkuhiljaa saavuttamaan sitä, että eiköhän tuo sun mittaustulos ole aika lähellä totuutta. Punnitseminen on niin paljon helpompaa. Tosin epäilen, etä Carpon painosta n. 50 % koostuu sen etutassuista, jotka on VALTAVAT

Täältä on tulossa ainakin toinen veljistä ja toinen varmaan päivävierailulle. Noista lopuista en ole kuullut. Mietin hieman edelleen, mihin ryhmään ilmoan meidät. Ja kyllä, Carpolla on energiaa kuin pienessä kylässä, mutta narttuihmisenä on todettava, että se on niin urosmaisen hidas. Se miettii aina ensin hetken, ennenkuin edes tajuaa, missä on Nauretaan aina, että se taisi kärsiä hieman hapenpuutteesta, kun syntyi viimeisenä Mutta kun se lopulta tajuaa, niin tekee kyllä huomattavasti paremmalla tarmolla kuin tuo vanhempi. Ja todella rohkea tuo on. Ei paljon säikähtele mitään.

Meillä on 6kk ikäinen berninpaimenkoiran pentu, joka on nyt noin kk:n sisällä ruvennut haukkumaan ja rähjäämään kun haluaa huomiota. Varsinkin syödessä, tv:tä katsellessa kun sitä ei ehdi silittelemään yms. niin alkaa herkästi hakkumaan huomiota.
Asutaan kuitenkin kerrostalossa, joten se huomiotta jättäminen ei oikein onnistu klo 6 aamulla. Se hetken aikaa hakkuu ja saattaa unohtaa sen, kun ei saa huomiota, mutta tätä on kuitenkin nyt jatkunut jonkin aikaa..
Ollaan myös kokeiltu selänkääntämistä, tai toiseen huoneeseen menoa, jolloin se haukkuminen hetkeksi loppuu.. alkaa jotenkin niin turhauttamaan kun se hakkuminen edelleenkin vaan jatkuu :/
Muuten haukkumisen kanssa ei oo ollut mitään ongelmaa, ei hauku yksin ollessa, ei ikinä ihmisille, eikä muille koirille =)
Ainut on nyt tämä huomionhakeminen..
Löytyiskö täältä hyviä vinkkejä, vai kannattaisko vaan jatkaa niin kuin ollaan tehty, kaipa se joku kaunis päivä tajuaa ettei se hakkumalla saa huomiota :D

^Olettekos kokeilleet esim. suihkauttaa kuonolle suihkepullolla haukun alkaessa? Tekisin sen itse mahdollisimman vähäeleisesti, niin ettei sitä varsinaista huomiota kuitenkaan heru palkintona haukkumisesta.

Meille saapui eilen b&t kääpiöpinseri uros. Ikää pojulla on 9vk. Aivan mahtava tapaus <3 Kameran tietenkin hukkasin ja en löydä sitä mistään. Pitänee mennä kameraostoksille alkuviikosta et saa kuvia.

Eilen käytin muutamia kertoja poikaa ulkona ja sinne tulikin kahdet pissit ja kakat. Sisällä pissit menee vaihtelevasti sanomalehdelle ja välillä lattialle. Yöllä nukkui tosi rauhallisesti vaikka olin valmistautunut vinkumiseen.

Tänään opeteltiin hetki yksioloa. Noh jätin pojun koiraportin taakse ja painuin rappukäytävään. Ensin kuului haukuntaa ja ulinaa ja sitten loppui. Menis sisälle niin jo oli päässyt koiraportin takaa jostain rakosesta ulos ja siinä hän sitten odotti oven takana :P

Kävin ostamassa herkkukanapaljoja ja kohta treenamaan poikaa kentälle! Ja voi kökkö, suututtaa kun tuo pentu syö kissankakkaa, käy varastamassa laatikosta jos ei keretä siivota pois mm. yöllä.. Onko neuvoja mitä tehä?? Äklöttävää

myway kirjoitti:


Toivottavasti et ole tosissasi. En nyt totaalisesti vetänyt herneitä nenään, mutta...

Mietin, että lisäänkö kommenttini perään, että Myway osaa myös kouluttaa koiraa ja sillä on selkeät tavoitteet (mitä nyt rivien välistä olettaisin olevan) sekä johdonmukaisuutta ja halua kouluttaa koiraansa. Mutta päätin sen jättää väliin, kun täällä nyt varmaan jokainen on sen jo tajunnut, että sulla on ote koiran suhteen hanskassa ja tiedät mitä olet tekemässä.

En jaksanut alkaa selittää ilmiselviä asioita, mutta ilmeisesti täytyy. Tottakai, koiran koulutus vaatii osaavan kouluttajan. Bordercolliekaan ei nyt itsestään opi mitään, niin kuin ei mikään koira. Mutta kyllä siihen oppimiseen vaikuttaa myös koiran luonne. Siksi en lähtisi vertaamaan pentuja keskenään, että tämä pentu osaa sitä ja tätä mutta voi kun tämä pentu ei osaakaan tuota.

Mitä olen muita bernejä nähnyt ja kysellyt niiden pentuiästä, niin mulla nyt sattuu olemaan laiskimpia pentuja mitä kukaan on tavannut. Tämän kanssa työskentely tuntuu välillä ihan kuin hakkaisi päätään seinään. Koiraa on vaan vaikeaa kouluttaa jos sen sijaan että se edes olisi kiinnostunut ympäriolevasta maailmasta, menee selälleen makaamaan olet sitten ylittämässä tietä tai mätsärikehässä. Olen nähnyt myös toisenlaisia muita rotuja edustavia pentuja, joille ei laiskimmillekaan tapaukselle tällainen käytös tulisi mielenkään. Lähtökohdat ovat vaan eri.

Pahoittelen, jos pahoitin sun mielesi. Ei ollut suinkaan tarkoitus.

^ Yhdyn edelliseen. Ja bernit osaa myös olla itsepäisiä jukureita joten siinäkin eri tilanne ku bordercolliella.

Ja kyllä, luoksetulo onnistuu häiriöttömässä tilassa erinomaisesti. Mutta pienessä häiriössä ei todellakaan.. kun korvat olisi kaikonneet. Ja ollaan palkaksi leikitty vähän pidempääkin mitä luoksetulo kestää.. Mutta tää koira on pikkusen eri koulutusta vaativa ku entinen koira, mikä oli todellakin kuuliainen ja määrätietoinen.

Minäkin pistän lusikkani soppaan tuohon rotukeskusteluun....

Olen samaa mieltä Mywayn kanssa siitä, ettei pelkästään rotuun voi vedota tyyliin "sulla nyt on paimenkoira..." Lopputulos nimittäin riippuu ainakin yhtä paljon koulutuksesta kuin koiran perimästä, joten koiran lopulliseen koulutustasoon vaikuttaa ilmanmuuta kouluttajan taito. Kyllähän sen voi päätellä jo siitäkin, että löytyy myös tottelemattomia bordercollieita. Mitäs ne sitten ovat jos kerran toimivat automaattisesti?

Kuitenkin MissFields on siinä aivan oikeassa, että pennut ovat hyyyyyvin erilaisia keskenään jo ihan yksilötasolla, ja lisäksi rodulla on mielestäni myös paljon merkitystä. Oman koirani kanssa samassa pentukoulun ryhmässä on myös aussipentu ja kyllä nämä ovat keskenään kuin yö ja päivä. Se, millä tavalla aussi saadaan oppimaan jotain, ei välttämättä aiheuta pienenkään lampun syttymistä oman koirani päässä. Karkeana esimerkkinä oma pentuni on hieman hidas, mietiskelevä ja rauhallinen. Se ei tee mitään hätiköiden, vaan harkitsee aina ensin hetken ennen kuin toimii. Se on helppo saada keskittymään ja käyttämään hoksottimiaan, mutta vaikeampi saada esimerkiksi esittämään millintarkkaa seuraamista. Aussipentu taas on oikeas sähikäinen. Se on käynyt jo kymmenessä paikassa ja tehnyt kahtakymmentä asiaa kun omani vasta harkitsee liikkuvansa johonkin suuntaan. Jokaiselle koiralle täytyy löytää se oma narunsa, josta vetää. Väitän, että jokaisen koiran saa kyllä oppimaan tietyn määrän perusjuttuja, kunhan vain tietää, mikä koiraa motivoi. Kuitenkin on myönnettävä, että lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Siksi onkin kohtuutonta verrata pentuja keskenään. Korkeintaan ehkä saman pentueen pentuja voi realistisesti verrata toisiinsa.

^ Jepjep. Ja sitten on mun kaltaisia ihmisiä, joilla on myös paimenkoira joka oppii todella nopeasti jne, mutta pentuaika on meillä mennyt puhtaasti vain maailman ihmettelemiseen ja sosiaalistamiseen. Kaikessa rauhassa ollaan pentuaikaa eletty ja opeteltu siinä samalla ihan arkisia juttuja, muun muassa pitämään hauskaa ohjaajan kansssa, luoksetuloa... Näin meille kasvattaja ja tuon puolisisarusten omistajat suosittelivat. Ne temput ja muut oppii kyllä sitten myöhemminkin, antaa pennun olla ihan rauhassa pentu.
Vasta n. kuukausi sitten alettiin tahkomaan sivulletuloja, maahanmenoja yms. Eikä mulla vieläkään ole niihin edes käskysanaa.

(ja tällä en tarkoita että mywayn tapa kouluttaa pentua olisi jotenkin väärä, kukin tyylillään )

Kyllä minustakin roduilla on selkeästi vaikutus koulutuksen "helppouteen" vaikka pyrittäisiin täsmälleen samoihin asioihin. Englanninbulldoggi ja bordercollie vaativat ehkä esimerkiksi erilaisen tavan lähestyä asiaa, erilaisen palkkion ja eri määrän toistoja.. Minä huomasin myös jossain vaiheessa, että on ihan turha vertailla oman pennun oppimista muiden tahtiin, koska jokainen pentu on yksilö ja oppii omaan tahtiinsa (ja jokainen kouluttaja painottaa erilaisia asioita). Mökö tekee hirveällä tarmolla ja ilolla, mutta ei osaa keskittyä muutamaa sekuntia kauemmin eikä se mieti ennen kuin se on jo tehnyt. Tällä hetkellä minulle riittää, että pystyn toimimaan pennun kanssa jokapäiväisessä elämässä, sillä ehdin opetella niitä ylimääräisiä temppuja sitten paremmalla ajalla.

Ja niin - ei tarvinnut tänään hävetä erkkarissa vaan sai olla ylpeä pennusta, joka oli iloinen, reipas ja kulki jopa kontaktissa kehässä.

rocky kirjoitti:

Ja voi kökkö, suututtaa kun tuo pentu syö kissankakkaa, käy varastamassa laatikosta jos ei keretä siivota pois mm. yöllä.. Onko neuvoja mitä tehä?? Äklöttävää

Kissanhiekka jätöksineen taitaa kiinnostaa yleensä pentua kuin pentua. Riippuu pennun koosta, miten toimia. Meillä tällä hetkellä laatikko vessassa, ja vessa ovi auki & oven edessä laatikko, josta pentu ei pääse hyppäämään yli, mutta kissat toki pääsevät vapaasti kulkemaan. Kun pentu vielä kasvaa, laitetaan vessa oveen hakanen, jonka avulla hiekat pysyvät pennun ulottumattomissa. Yksinkertaisia keinoja, ja meillä ainakin toimii. Muuten Sanni olisi jatkuvasti laatikolla.

Jopas tuli keskustelu. :)
En tosiaan pahoittanut mieltäni. Ehkä lämpenin siitä syystä, että oltiin asiaa juuri pohdittu.

Tuosta pennun temppujen opettelusta ja muusta koulutuksesta yms.
Meillä on kuukauden päivät käyty mitä ihmeellisimmissä paikoissa mm. pommisuojassa. On matkusteltu eri kulkuvälineillä mm. veneellä ja traktorilla. Ollaan tutustuttu uusiin pintoihin mm. ritiläpaloportaisiin. Ollaan tavattu erilaisia ihmisiä mm. kehitysvammaisia pyörätuoleissa. Ollaan tutustuttu ääniin mm. tiejyrään ja torveen. Ollaan tavattu paljon koiria mittelistä belgianpaimenkoiraan. En ole juossut paikasta toiseen. Välillä ollaan istuttu tunti bussipysäkillä ihmettelemässä maailman menoa. Kun ollaan nähty koiria, niitä ollaan katseltu ja ihmetelty.
Pentu saa juosta vapaana monta tuntia päivässä metsissä ja pelloilla. Käskyjä osataan 3 kappaletta. Erilaisia asioita sitäkin enemmän. Käskyjä en lisää kuin varmaan ja hyvään suoritukseen.

Miksi opetan koiraani laittamaan jalkoja pieneen kippoon? Entä sivutassut seinälle? Tai takatassut korkealle laatikon päälle? Miksi 12-viikkoinen pentu osaa pinota kippoja päällekäin?

Minä opetan pennulle temppuja mm. seuraavista syistä:
- pentu oppii käyttämään kehoaan (etu- ja takajalkoja, kuonoa, suuta, silmiä, kylkiä)
- pentu oppii pienestä asti tekemään minun kanssani
- pentu saa oivaltaa ja tuntea (toivottavasti) olevansa superkoira
- pennusta tulee ketterä ja sillä on hyvä tasapaino

Ja minun pentuni saa olla pentu. Se saa hassutella ja se saa minut nauramaan joka päivä. En hinkkaa yhtä asiaa pitkään. Muutama toisto ja leikitään. Sitten tehdään lisää ja taas leikitään. Välillä maataan lattialla painimassa tai vain lukemassa (koira syö luuta tms.) Ja joka ilta tehdään rentoutumisharjoitus ennen nukkumista.

Kuulostaa siltä että olis kiva olla sun koira

MissFields kirjoitti:

Kuulostaa siltä että olis kiva olla sun koira

Kylläpä sait minut nauramaan. :D
Missä päin muuten asutte? Jossain Helsinki (Laajasalo) -suunnalla?

Kallio-Alppila :)

^ Hups, sitten olen nähnyt toisen nuoren bernin. :)

Eka kokonaan sisäsiisti päivä!

myway, en siis epäillyt lainkaan etteikö sinun pentusi saisi olla pentu tai että sitä "kuormitettaisiin tempuilla liikaa" tms. Sitä yritin sanoa, että vaikka minullakin on nopeasti oppiva paimenkoira, niin meidän tyylimme poikkeaa tuosta teidän (tosin nyt kun kerroit enemmän mitä olette puuhailleet niin itseasiassa olemme aika samoilla linjoilla). Tarkoitus oli todeta, että on olemassa niitä erilaisia pentuja ja niin myös kouluttajia.

Ähh, tulipa sekavaa teksitä näin väsyneenä. Toivottavasti joku oivalsi mitä tarkoitin