Koirat.com

Ei oikein meillä onnistunut tuo käsiruokinta.. Ei kelvannut nappulat lenkillä, muutakuin välillä ja parhaimmillaan sain syötettyä päivän aikana tempuista ja lenkeillä noin 2/3 päivän ruoka-annoksesta.. Seuraavana päivänä tais mennä vaan se 1/3.. Joten palattiin takaisin "normaaliin". En nyt ole täysin tuon suhteen luovuttanut, ja aion kokeillä vieläkin tuota lenkillä syöttämistä, mutta plaaaah.. Annoin äsken aamuruoaksi pelkkiä nappuloita (kahta eri nappulaa) liotettuna ja kuppi tuli tyhjäksi.. Jotain edistystä on siis tapahtunut :)

Moi! Miten estää pennun pyrkiminen ihmisten luo lenkillä? Tolla häiritsee jo tarpeiden tekemistä, on vaan kiva vetää kaikkien ihmisten (varsinkin lasten!) luo. Sitten pitäisi jäädä vielä tuijottamaan ihmistä niin kauan kuin on näkyvissä...

vilona kirjoitti:


Innostuin muute mywayn blogia lukiessa hommaamaan naksuttimen/klickerin ja tänään kokeiltiin sitten käytössä. Vähän epäilevin mielin, mutta siinä vaiheessa kun saatin "alas!" käsky opetettua 15min, taisin rakastua koko vehkeeseen! Siis voi isä, ollaan kyllä yritetty tahkoa Stellan päähän, että sohvalle ei tulla, ja että alas todellakin tarkoittaa alas. No, naksuttimella opetettiin tämäkin käsky nopeasti ja nyt Stella suorastaan juoksee sohvalta alas, jos vahingossa eksyy sinne.

I <3 naksutin

I <3 naksutin too!

rocky kirjoitti:

^ Kävin uteliaisuudesta kurkkaamassa Mywayn blogia. Ihailtavaa miten joku jaksaa noin paljon koiran kanssa! (itse olen vähän laiskempi ) mutta into kasvaa kyllä tuota lukiessa. Saanko kysyä miten sulla riittää aika kaikkeen tähän Titon nuoresta iästä päätellen, miten näin paljon tähän mennessä?

Hyvä tavaton! Tässähän aivan punastuu...
vilona: Koen heti onnistuneeni, jos joku minun kauttani on innostunut naksuttimesta. Tutustu ihmeessä vekottimeen lisää ja minäkin annan mielelläni vinkkejä, jos tulee kysyttävää.

rocky: Täytyy sanoa, että minä yksinkertaisesti viihdyn koirien kanssa. Touhuan mieluummin koirien kanssa kuin juttelen ihmisten kanssa. Jokaisessa koirassa on mielestäni potentiaalia vaikka mihin. Pitää vain löytää tapa, jolla ne kaivaa esiin.

Tito täyttää huomenna 13 viikkoa. Hauskaa, että mielestäsi ollaan tehty jo ”näin paljon”. Itse koen olleeni laiska, kun en ole uusia juttuja opettanut muutamaan päivään. Tänään ollaan harjoiteltu kippojen pinoamista. Siinä tuli takapakkia, kun siirryin metallisiin kuppeihin. Helpotin siisn vaatimustasoa ja kohta ollaan samassa kuin muovisten kippojen kanssa. Ilmeisesti metalli ei ollut ihan lemppari suussa. Tämän lisäksi ollaan harjoiteltu rappusten kiipeämistä takaperin peruuttamalla ja etutassuilla seisomista.

Minulla ei ole telkkaria ja olen sinkku. Näistä saa heti paljon aikaa. ;)
Minua kiehtoo, miten koirien pääkoppa toimii. Koirat ovat uskomattoman yksinkertaisia.
Työlinjaisen koiran otin ja töitä sille pitää keksiä. ;)

MissFields kirjoitti:

Mutta meillä asiat parani vetämisen suhteen ihan vaan stoppaamalla ja jos hihna löystyy, jatketaan matkaa. Ei se tarjonnut kontaktia heti alussa hihnan löystyessä, vaan kun oppii pikkuhiljaa sen, että ei pääse eteenpäin vetämällä, alkoi kääntyä mua päin, että "noniin hihna löysä, jatketaanks matkaa". Nyt normilenkillä kävellään löysällä hihnalla (paitsi jos liian lähelle tulee koira, jota on pakko mennä morjenstaa, sitten hihna kiristyy, kun se lähtee vetää, mutta ohitukset onkin asia erikseen).

Me ollaan menty myös tällä pysähdys -taktiikalla eteenpäin, mutta alan epäilemään josko tämä on meille sopiva tyyli. Tuntuu että neiti ottaa hirveät kierrokset ja pysähdyksestä lähdetäänkin täysiä eteenpäin, eikä me sitten oikein edetä matkalla ollenkaan... En ole tässä aiemmin vaatinut kontaktia, mutta kun alkoi tuntumaan ettei pelkkä hihnan löystyminen auta, niin kokeilin odottaa että ottaa kontaktia, ja sitten vasta liikuttiin. Ihan sama tuo oli, ehkä vielä hirveämpi kun piti odottaa kauemmin. En tiedä olisiko kevyt nyppäys parempi kuin pysähdys? Tosin kävin lainaamassa Turid Rugaasin kirjan, jonka mukaan nyppiminen ei ole suotavaa. Enkä kyllä itsekään haluaisi kiskoa lenkillä jatkuvasti..
Tuntuu että tämä vetäminen hihnassa on nyttemmin pahentunut, tiedä sitten onko tämä jotain alku-uhmaikää ja pitää kokeilla pääseekö vetämällä eteenpäin...

MissFields kirjoitti:

Meilläkään ei ottanut namia vaikka tarjosi kontaktia. Tämä oli oikein ongelma. Sitten alkoi pikkuhiljaa ottamaan namia. Välillä raahasin lenkille raakoja kanansuikaleita ja ties mitä, että se huolisi niitä. Sitten se alkoi oikein nirsoilemaan, eikä kotonakaan ruoka kelvannut. Nyt olen vaan kylmästi jättänyt kaikki ylimääräiset herkut ja namit pois ja käsiruokin lenkillä. Tästä puhuttiin vissiin tässä ketjussa jo aiemmin. Eli ei ateriaa kotona, vaan sama määrä nappulaa syötetään lenkillä. Pari kolme päivää ollaan menty käsiruokinnalla, ja kyllä kelpaa kaikki nappulat. Oikein tillittää suu auki, et tuleeks namua, koira näyttää ehkä hmm nälkäiseltä, mutta ei se sitä voi olla, koska se syö sama määrän ruokaa kuin ennenkin.

Me aloitettiin myös tämä käsiruokinta. Aamuruuan annan kupista (ainakin vielä), mutta iltaruoka sitten lenkillä tai temputtaessa. Ennen raksut ei kelvannut ulkona yhtään, mutta eilen muutamia raksuja jopa söi! Nyt tosin aamuruoka ei kelvannut kupista, mutta eiköhän se tästä ala edistymään. Tosin mietin jo, että kannattaisiko tämä käsiruokinta unohtaa siihen asti, kunnes saa hihnakävelyn kuntoon, mutta toisaalta palkkaus olisi vaikeampaa kun ei ole ruokaan niin motivoitunut. Eihän tuo nyt nälkään kuole, vaikka parina päivänä ei kunnolla söisikään.

MissFields kirjoitti:

En ole mikään koiraekspertti, mutta kuulostaisi helpommalta, jos saisitte tuon hihnakävelyn ensin kuntoon ja sitten voisi vaatia kontaktia? Eihän koiraa tarvitse palkita namilla siitä että hihna löystyy (sitäkö tarkoitit, ettei huoli namia?) , sille palkinto on se, että se pääsee haluamaansa kohteeseen, eteenpäin tai puskaan tai minne tahansa, mutta se menee sinne sun tahtiin.

Joo kyllä me nyt palataan siihen, että kun hihna löystyy niin liikutaan eteenpäin. Unohdan tuon kontaktin ottamisen, koska ei se toimi vielä. Haluaisin silti palkata, jos/kun kontaktia ottaa, mutta siinä nimenomaan ei namit kelpaa. Ehkä sitten joskus..
Harjoitellaan nyt tuon kirjan mukaan ja harjoitusten alkuvaiheessa pysähdellään sitten vaikka sen sata kertaa kymmenen metrin pätkällä.
Harmittaa vain, kun ei ole yhtään mukava fiilis lähteä lenkille pennun kanssa... Mutta pitää vain yrittää ottaa rennosti ja omaa kärsivällisyyttä harjoitella, koska tässä jos missä se on koetuksella

EnkeliVarjo kirjoitti:



Me aloitettiin myös tämä käsiruokinta. Aamuruuan annan kupista (ainakin vielä), mutta iltaruoka sitten lenkillä tai temputtaessa. Ennen raksut ei kelvannut ulkona yhtään, mutta eilen muutamia raksuja jopa söi! Nyt tosin aamuruoka ei kelvannut kupista, mutta eiköhän se tästä ala edistymään. Tosin mietin jo, että kannattaisiko tämä käsiruokinta unohtaa siihen asti, kunnes saa hihnakävelyn kuntoon, mutta toisaalta palkkaus olisi vaikeampaa kun ei ole ruokaan niin motivoitunut. Eihän tuo nyt nälkään kuole, vaikka parina päivänä ei kunnolla söisikään.

Pentu ei todellakaan kuole, jos parina päivänä saa vähemmän ruokaa. Mikäli hihnassa käveleminen ei vielä suju, suosittelen siirtymistä kokonaan käsiruokintaan ainakin niin pitkäksi aikaa, että vetäminen loppuu. Aamuruoka tulee syötyä aamulenkillä. ;) Pääset palkkaamaan paljon useammin ja muutamassa päivässä ruokakin alkaa maistua kädestä syömällä.

Tiedän, että tekisi kovasti mieli nyppäistä hihnalla. Jos kuitenkin mietit, mitä nyppäys koiralle opettaa, voi nyppäily jäädä unholaan. Minä haluan, että koirani kulkevat vieressäni, koska se on kannattavaa. En sen takia, että muuten sattuu tai tuntuu epämukavalta...

Ei ehkä varsinaisesti liity tähän, mutta voisiko joku vilkaista blogistani, toimiiko laittamani video.
Video löytyy "Taitava Tito" -tekstin alareunasta. Minulla se ei suostu toimimaan...
Kiitos!

^ missä video on? en löydä...

Muok. Joo toimii! hassun näköstä kun pieni pentu nostaa jalat noin korkeelle , ihana!

^Hienoa, että muut näkevät. :D Minä onneksi tiedän, mitä siinä on...
Kiitos!

Pyh pah. Pitää varmaan laittaa sitruunapanta tilaukseen
Ei tuu mitään tuosta yksinolosta kun haukkuu niin julmetusti. Kaupassa käydessäkin kun pennun jättää autoon niin kuuluu kassalle asti hirvee myökkääminen.

myway kirjoitti:

Pentu ei todellakaan kuole, jos parina päivänä saa vähemmän ruokaa. Mikäli hihnassa käveleminen ei vielä suju, suosittelen siirtymistä kokonaan käsiruokintaan ainakin niin pitkäksi aikaa, että vetäminen loppuu. Aamuruoka tulee syötyä aamulenkillä. ;) Pääset palkkaamaan paljon useammin ja muutamassa päivässä ruokakin alkaa maistua kädestä syömällä.

Tiedän, että tekisi kovasti mieli nyppäistä hihnalla. Jos kuitenkin mietit, mitä nyppäys koiralle opettaa, voi nyppäily jäädä unholaan. Minä haluan, että koirani kulkevat vieressäni, koska se on kannattavaa. En sen takia, että muuten sattuu tai tuntuu epämukavalta...

Aamuruoka ei tosiaan tänään kupistakaan maistunut(??), joten äsken ulkosalla yritin nappuloita tarjota. Ei kelvannut. Siirrymme siis kokonaan käsiruokintaan, jospa ne nappulat alkaisi kelpaamaan. Hassua, koska luulisi että eilisen vähäisen ruuan ja tämän aamun syömättömyyden jälkeen olisi nälkä ja kelpaisi mikä tahansa suuhun, mutta ei.

Hihnassa kulkeminen sujuu hieman paremmin, jos neiti saa mennä pidemmällä hihnalla. Lyhyessä hihnassa sinkoilu on pahempaa. Pitäisikö vaan sinnikkäästi mennä lyhyemmällä hihnalla vaiko pidemmällä koska kulkee siinä paremmin? Mukavaa olisi jatkossa jos koira osaisi kävellä siinä suht vierellä löysällä hihnalla.. tosin nyt kelpaisi mikä tahansa kävely ilman vetämistä
Ohhoh, enpä olisi uskonut että hihnassa kävelystä tulee meille ongelma... Oma ensimmäinen koira, joten ehkä tämä on pieni ongelma siihen nähden mitä voisi olla...

rocky kirjoitti:

Pyh pah. Pitää varmaan laittaa sitruunapanta tilaukseen
Ei tuu mitään tuosta yksinolosta kun haukkuu niin julmetusti. Kaupassa käydessäkin kun pennun jättää autoon niin kuuluu kassalle asti hirvee myökkääminen.

Muistathan, että koira yrittää kertoa jotain möykkäämisellään. Sitruunapanta tms. on ratkaisu ongelman ilmenemiseen esim. haukkumiseen, mutta ei ongelmaan.
Kuvittele, että olisit todella ahdistunut, paniikissa ja surullinen. Itkemisestä saisit kuitenkin suihkauksen naamalle. Helpottaisiko tämä oloasi?
Olen kuullu, että koira on rauhoittunut pannoilla. Joku varmasti tulee tänne puhumaankin niiden puolesta. Minulle nuo apuvälineet ovat vain nopea ja ihmiselle vaivaton ratkaisu. Onhan se sitten hiljaa, mutta oletko sinä tyytyväinen ratkaisuun?

myway kirjoitti:

Ei ehkä varsinaisesti liity tähän, mutta voisiko joku vilkaista blogistani, toimiiko laittamani video.
Video löytyy "Taitava Tito" -tekstin alareunasta. Minulla se ei suostu toimimaan...
Kiitos!

Ihana video! Miten koiran saa nostamaan jalat laatikon päälle, itsekö nostit koiran niin ja sitten kehuit? Ei koira varmaan luonnostaan noin osaa tehdä. Olen ennenkin nähnyt tällaisia temppuja esim koiratanssi-videoissa, näyttää hienolta!

myway kyllä osaa kouluttaa koiraa!

Kävin vilkaisemassa blogiasi ja huomasin että olet vasta 21v, mutta noin kokenut koira-asioissa!! Mä olen 29v, sain ekan koirani 14-vuotiaana, se oli labradorinnoutaja Vilma joka eli kuukautta vajaa 15v, Vilma piti lopettaa nyt viime keväänä joka oli kamalinta mitä olen kokenut...
No joka tapauksessa mulla on kokemusta koirista 15 vuotta ja olen jo "näin vanha" ämmä, mutta en ole niin hyvä koiran kouluttaja kuin sinä myway !! Nuoreksi iäksi sulla on tosi paljon kokemusta ja sun bordercolliesta tulee varmaan huippu-tottelevainen.

Luulin kirjoitustesi perusteella että olet n.30v, sulla on todella paljon tietoa ja taitoa!

Henniet kirjoitti että ei viitsi opettaa pennulle istumista ennen kuin seisominen on varmaa. Niin mäkin olen saanut vinkiksi ja heti ekat pari viikkoa tahkottiin seisomista. No nyt olen ruvennut käskemään istumaan, koska on huomattavasti helpompaa ruoka-aikoina kun Ronja ei pompi vaan istuu ja odottaa ruokaa. Se myös aina hyppii porttia vasten ja se on ärsyttävää kun itse yritän tulla portin yli (se ei ole avattava portti vaan täytyy loikkia yli), niin olen siinäkin yrittänyt että en tule ennen kuin Ronja istuu rauhallisena.
Nyt sitten kun olen taas harjoitellut seiso-käskyä niin Ronja saattaa istua! Olen kironnut mielessäni että voi ei! Olenko nyt pilannut kaiken! Ennen seisominen oli tosi varmaa, mutta nyt kun sotkin tähän väliin istumisen, Ronja tarjoaa sitä! Voi vitsit, haluaisin että mulla olis näyttely-kehässä koira joka seisoo eikä istu! Mulla on shelttini kanssa ongelma että se mieluusti istuu kehässä...

Täällä on ollut keskustelua siitä että pennun kanssa on raskasta, varsinkin jos hoitaa sitä yksin. Ja että oma piha on kiva olla olemassa


En edes muistanut että pentu vie näin paljon aikaa! Mulla on viimeksi ollut pentu 11v sitten kun mun sheltti oli pentu. No sehän oli tosi helppo pentu. Sit täytyy mennä vielä taaksepäin labradorini pentuaikaan 15v sitten. Siinä oli haastetta, todella vilkas koira.
Niin nyt mä olen Ronjan kanssa välillä ihan "huhhuh, tämmöstäkö se oli". Onko ero ehkä siinä että aikaisempien pentujen kohdalla olen itse ollut lapsi ja käynyt koulua päivisin, jolloin äiti on hoitanut pennun (äiti oli silloin perhepäivähoitaja), mutta nyt olen aikuinen, asun mieheni kanssa, käyn töissä ja kuntosalilla... ja sen lisäksi pitää hoitaa pentu-riiviö
Toki mieheni auttaa, mutta enemmän koirat on mun vastuulla, ja mieheni on melkein aina töissä klo21 asti. Ronja on ihan ku pikku lapsi, koko ajan täytyy vahtia, heti kun silmä välttää niin se on levittämässä multaa viherkasvista tai jotain muuta vastaavaa.
Kummasti se kyllä rauhoittuu kun lähtee ulos lenkille ja juoksemaan
Tai vähän aktivointia/leikkimistä.
Mut tosiaan nyt osaan kyllä arvostaa kuinka helppo on aikuinen koira, Sanista ei ole mitään vaivaa, no ehkä siksi kaipasinkin jo elämää tähän taloon! Ja sitä sain!


Me asumme rivitalossa jossa oma aidattu piha, se on kyllä mukava
Se ei kyllä saa olla ensisijainen koiran tarpeidentekopaikka, pyritään lähtemään aina kävelylle, toki kun välillä päästän koirat hetkeksi pihalle, ne menevät yleensä pissalle nurmikolle. Ja Ronja on tehnyt monet läjät pihalle, eihän me siitä tykätä että paskaa on pihalla, mutta ei pentua voi komentaa siitä, hyvä että tekee ulos eikä sisälle. Sit vaan käyn korjaamassa ne pois, paperilla wc-pyttyyn. Sani ei ikinä ole tehnyt kakkoja pihalle, varmaan aikuinen koira sen tajuaa eikä tee.
Olen miettinyt että jos asuttais vielä kerrostalossa (asuttiin vielä tammikuussa), niin ois paljon vaikeampaa opettaa pennulle sisäsiisteys. Nytkin olen välillä päästänyt Ronjan pihalle pissalle esim yöllä kun ei viitsi itse lähteä ulos. Onhan se kätevää.

gaselli kirjoitti:

Ihana video! Miten koiran saa nostamaan jalat laatikon päälle, itsekö nostit koiran niin ja sitten kehuit? Ei koira varmaan luonnostaan noin osaa tehdä. Olen ennenkin nähnyt tällaisia temppuja esim koiratanssi-videoissa, näyttää hienolta!

Luonnostaan ei koira varmasti noin tee. Siinä olet oikeassa. J
Tämän aloitin ihan kirjojen avulla. Sheippasin 2on2off-asentoon yhden kirjan päälle (takatassut kirjan päällä ja etutassut maassa). Kun tämä oli selvä, aloin lisätä kirjoja. Yksi kirja kerrallaan. Niitä pääsee lisäämään nopeasti, kun koira on tajunnut halutun asennon. Sovelsin aika nopeasti myös rappusille ja erilaisten laatikoiden päälle. Näin koira ei ”jumita” niihin kirjoihin.

Tuo video on otettu viime lauantaina Titon isän kasvattajan luona. Kovasti etsittiin sopivaa koroketta. Rappusista ei enää ole tähän tehtävään haastetta, koska askelmat ovat yleensä aika matalia. Tuo RC:n ruokalaatikko löytyi ja olin todella ylpeä, kun Tito heti tajusi, mitä sen kanssa pitää tehdä. Olen myös ilokseni saanut todeta, että Tito tekee vieraassakin ympäristössä kohtuu hyvin. Vieraita ihmisiä ja videokamera vieressä. Näistä huolimatta Tito keskittyi tehtäväänsä.

Videossa näkyy hyvin tämän hetken ”ongelma”. Tito nousee sivusta. Se ei siis peruuta laatikon päälle vaan nousee sivusta ensin toinen takajaka ja sitten toinen. Täytynee mennä takaisin yhteen kirjaan, jotta saadaan peruutusvaihe päälle. 1/10 tekee oikein. Täytyy keskittyä myös palkitsemispaikkaan…
Rappusten peruuttamisessa tekee saman eli nousee vinoittain takana olevalle askelmalle. Miksi tämä on ongelma? Koska koiran on hankala tulevaisuudessa nousta vinosti etutassuilleen seisomaan. ;)

gaselli kirjoitti:

myway kyllä osaa kouluttaa koiraa!

Kävin vilkaisemassa blogiasi ja huomasin että olet vasta 21v, mutta noin kokenut koira-asioissa!! Mä olen 29v, sain ekan koirani 14-vuotiaana, se oli labradorinnoutaja Vilma joka eli kuukautta vajaa 15v, Vilma piti lopettaa nyt viime keväänä joka oli kamalinta mitä olen kokenut...
No joka tapauksessa mulla on kokemusta koirista 15 vuotta ja olen jo "näin vanha" ämmä, mutta en ole niin hyvä koiran kouluttaja kuin sinä myway !! Nuoreksi iäksi sulla on tosi paljon kokemusta ja sun bordercolliesta tulee varmaan huippu-tottelevainen.

Luulin kirjoitustesi perusteella että olet n.30v, sulla on todella paljon tietoa ja taitoa!

Kiitos ja kumarrus! Nöyränä kyllä koulutan. Keskityin kilpailemaan aivan toisessa lajissa (muuta urheilua) monta vuotta ja koirien kouluttaminen jäi vähemmälle. Päätin viime kauden jälkeen jättää kyseisen lajin ja palata koiriin. Enkä ole hetkeäkään katunut päätöstäni.

Ja kovasti yritän tehdä tuosta pennusta yhteiskuntakelpoisen ja onnellisen koiran. ;)

EnkeliVarjo kirjoitti:

Aamuruoka ei tosiaan tänään kupistakaan maistunut(??), joten äsken ulkosalla yritin nappuloita tarjota. Ei kelvannut. Siirrymme siis kokonaan käsiruokintaan, jospa ne nappulat alkaisi kelpaamaan. Hassua, koska luulisi että eilisen vähäisen ruuan ja tämän aamun syömättömyyden jälkeen olisi nälkä ja kelpaisi mikä tahansa suuhun, mutta ei.

Hihnassa kulkeminen sujuu hieman paremmin, jos neiti saa mennä pidemmällä hihnalla. Lyhyessä hihnassa sinkoilu on pahempaa. Pitäisikö vaan sinnikkäästi mennä lyhyemmällä hihnalla vaiko pidemmällä koska kulkee siinä paremmin? Mukavaa olisi jatkossa jos koira osaisi kävellä siinä suht vierellä löysällä hihnalla.. tosin nyt kelpaisi mikä tahansa kävely ilman vetämistä
Ohhoh, enpä olisi uskonut että hihnassa kävelystä tulee meille ongelma... Oma ensimmäinen koira, joten ehkä tämä on pieni ongelma siihen nähden mitä voisi olla...

Miten annat nappulat koiralle? Työnnät suuhun, tuot kuonon eteen, annat "saalistaa" tms.?
Jos et ole vielä kokeillut viimeiistä , suosittelen. Nappulan saalistaminen on myös kätevää juuri hihnaharjoittelussa. Koira pysyy oikeassa paikassa pidempään ja sitä voi samalla rauhallisesti kehua. ”Hyvvvvääää, noooooin…” Tämä rauhoittaa koiraa.
Nappulan saalistaminen on periaatteessa sama asia kuin imuttaminen. Saalistamisessa koira voi kuitenkin saada nappulan haluamallaan hetkellä. Nappula siis kämmenellä. Kämmen koiran kuonon eteen niin, että koira näkee sen. Tästä samalla kävellen viet nappulaa hitaasti poispäin koirasta. Nappula on näin houkuttelevampi, koska se pitää saada kiinni. Ei ne hiiret ja jäniksetkään susien suuhun hyppää. Ne pitää saada kiinni. J

Hihnaharjoittelussa on tärkeää, että hihna on saman pituinen koko ajan. Vaikka vuorottelisit lenkeillä useampaa hihnaa (joskus nahkainen ja joskus esim. nylon), on mitta pidettävä samana. Muuten koiran on mahdotonta tietää, missä pitäisi olla. Tietysti, voi opettaa, että koira palaa luoksesi aina, kun hihna kiristyy. Tämä voi synnyttää kuitenkin koiran, joka menee edelle ja palaa, edelle ja palaa… Kaverillani on koira, joka on opetettu näin. Koira menee hihnan päähän, kaveri pysähtyy ja koira palaa viereen. Jatketaan ja koira menee taas hihnan päähän. Ei tämä ainakaan minun mielestäni ole kätevää.

Kyllä minunkin pentuni on palattava ja otettava kontakti, kun hihna kiristyy. Palkkaan sitä kuitenkin koko ajan myös vieressä kävelemisestä, joten se on paljon kannattavampaa koiralle, kuin tuo edestakaisin reissaaminen.

Jos haluat, että koira kävelee vierelläsi, opeta, että vieressäsi on maailman parhain paikka. Voit opettaa sen erillisen käskyn alle. Tällöin voit antaa kävellä välillä pitkällä hihnalla ja käskyn kuultuaan koira tulee viereesi kävelemään. Koira on tällöin kuitenkin vieressäsi käskyn alla. Se täytyy muistaa aina myös vapauttaa siitä tarpeilleen, nuuhkimaan yms. Ei niin, että sen käskee viereen ja kohta koira on taas pitkällä ilman, että siihen on tullut kiinnittäneeksi huomiotaan.

Minulla ei ole käskyä hihnassa kävelemiseen vierellä. Se on vain kannattavaa.

Myway Tiedän ettei se ongelmaa ratkaise mutta ihan naapurisovun kannalta pakko. Mulla ja miehellä alkaa ens viikolla työtkin ja koira joutus olemaan pidempia aikoja yksin.

rocky kirjoitti:

Myway Tiedän ettei se ongelmaa ratkaise mutta ihan naapurisovun kannalta pakko. Mulla ja miehellä alkaa ens viikolla työtkin ja koira joutus olemaan pidempia aikoja yksin.

Ikävää, että teillä on tällainen tilanne. :(
Pannasta huolimatta kannattaa kuitenkin jatkaa yksinoloharjoituksia. Iltaisin vaikka 5 harjoitusta ja vapaapäivinä enemmän. Joka päivä harjoituksia. Tuskin haluatte pitää pantaa koiralla koko sen loppuelämän...

Täytyy kyllä todeta tähän pikaisesti, että tuon yksinolon kanssa ainakin meillä maltti on valttia.
Meillä siis harjoiteltiin ihan alle minuutista eteenpäin hitaasti aikaa pidentäen niin, että koira pysyi rauhallisena joka vaiheessa ja odotti hiljaa. Jos hätääntyi, palattiin taas lyhyempään aikaan. Kauanhan siinä meni ja meillä oli tietysti siitä erilainen tilanne, että olin lomalla, joten aikaa oli rajattomasti. Mutta nyt meillä on 4kk pentu, joka luottaa siihen, että palaan aina takaisin. Se ei hätäänny jäädessään yksin ja lähinnä nukkuu tai lepää poissa ollessani. Pisimmillään se tosin vieläkin joutuu olemaan vain 4 tuntia, mutta pikkuhiljaa vielä pidennetään pari tuntia enemmän.

Sitten kehuja. Oltiin tänään taas pentukoulussa ja Coco oli ihan ässä!
Tehtiin maahanmenoa kosketuskepin avulla ja johan siihen tuli vauhtia. Vihdoin saatiin maahan meno tapahtumaan "etupää edellä" eli koira "tipahtaa" maahan. Ennen se nimittäin istui ja sitten vasta meni etupäälläänkin maahan. Tästä on hyvä jatkaa.