Koirat.com

magik kirjoitti:

Luin kyllä juu,mutta jos ei halua harrastaa senkaa mitään virallista niin onko sillä sitten niin väliä onko se ns sekarotuinen jos haluaa myydä tutuille kotikoiriksi niin eikai sillä väliä pennunostajalle onko koiralla rekkarit vai ei. Näin mie ainakin ajattelisin :) Ellei kukaan valaise mua miksi pitää olla rekkarit...ainiin tietty jos sen myy eteenpäin niin saa paremman hinnan mutta joo en nyt keksi mitään muutakaan.
tosin en väheksy rekisteröimättömiä koiria,ohan ne tärkeitä.

Ei niitä papereita pelkästään harrastamista varten hankita. Rekisteröity koira löytyy jalostustietokannasta, ja sieltä löytyy myös koiran kaikkien sukulaisten tiedot, kuten terveystulokset, koe- ja näyttelytulokset, toisinaan omistajan tiedot ja koirien kuolinsyyt. Moni omistaja on kiinnostunut noista, sillä ne antavat vähän osviittaa esim. siitä mitä sairauksia koira saattaa kantaa ja mihin se saattaa sairastua.
Rekisteröimätöntä koiraa ei tietokannasta löydy, eikä sen sukulaisista ole mitään varteenotettavaa tietoa. Niiden suhteen voi vain luottaa "kasvattajan" sanaan. Jos pennut jätetään rekisteröimättä, on vanhemmissa todennäköisesti jotain vikaa tai niiltä puuttuu pakolliset terveystutkimukset, pentujen isä ei välttämättä ole se mitä "kasvattaja" väittää, "kasvattaja" on menettänyt kasvatusoikeutensa jne. Yhtään hyvää syytä ei ole.
Vakuutusmaksut saattavat nousta huomattavasti, ja korvausmäärä on rajallinen maksetusta hinnasta huolimatta.
Jos koira osoittautuukin aivan loistavaksi yksilöksi, joka kelpasi mainiosti jalostukseen, ei sillä tee yhtään mitään ellei papereita ole. Kotikoirakin voi olla jalostuksen kannalta arvokas, mutta rekisteröimättömällä koiralla ei jalosteta vaan tehtaillaan.
Jos omistaja joskus innostuukin vaikka näyttelyistä tai luonnetestistä, ei paperittomalla koiralla ole niihin asiaa. Vaikka koiraa hankkiessaan omistaja voi olla vakuuttunut siitä ettei noista ole kiinnostunut, voi mieli kymmenen vuoden aikana muuttua.

Rekisteröinti ei siis palvele ainoastaan näyttelyharrastajia, vaan ihan kaikkia koiranomistajia.

Aa okei niin, ohan se sitten varmaan hyvä rekisteröidä jos vaan voi.. =)) ku jos se kehittää muidenkin koiranjalostusta ja niin poispäin.

Kyseisessa tapauksessa molemmat vanhemmat ovat tutkittuja paperillisia bernejä.
On se kyllä kumma jos tämä rekisteröinti maksaa vain muutaman kympin ( tosin maksu on suurempi jos et kennelliitton kuulu) niin miten näistä sitten pyydetään 1000€->, kumman paljon se muutama kymppi nostaa pennun hintaa. Joo tutkimukset maksaa mutta niin ne tutkimukset maksaa myös niille koirie omistajille jotka ei käytä koiriaan jalostukseen, miksi sitten kasvattajat voivat "maksattaa" nämä pentujen ostajilla? Kummallista minusta.

Rekisteröimättömät koirat ovat rinnastettavissa sekarotuisiin, joiden suositushinta taitaa olla 100 €. Siksi niistä ei tulekaan maksaa lähellekään rekatun pennun hintaa. Eli niitä ei kannata teettääkään.

Paitsi kyllä silti voi pyytää yli 100 euroo!!!

Kyllähän täysin ruosteisesta ja jaskasta muutenkin, jopa pitkään katastamattomasta autostakin saatetaan pyytää monia satoja (jopa tonnin ruosteläjiä tullut nähtyä), mutta kukaan ei sellaista osta kuin korkeintaan sadalla tai kahdella.

No juu, huono vertauskuva, mutta ajaa vähän saman asian.

Ahaaa no on nuo rotukoiratkin yhtä lailla sairaita ku sekarotuisetkin YMS vai mitäköhän mahdoit tarkoittaa....

Kerätääs tähän nyt huvikseen sitten listaa siitä, mistä rotukoiran hinta tulee:

- terveystutkimukset
- näyttely/käyttökoekustannukset, luonnetesti (mun mielestä näistäkin nyt jotain voi laskea, kun esim. luonnetesti ja käyttötulos on aika oleellisia asioita käyttökoiraroduilla)
- astutusmaksu + pentukohtainen korvaus
- mahdolliset raskausajan tutkimukset
- työpoissaolot ja sen tuomat ansionmenetykset (kai lähes kaikille kasvattajille jotain tulee?)
- pentujen hoito (ruokinta, madotukset)
- pentujen sirutus, eläinlääkärin tarkastukset
- rekisteröintimaksut

Neljästä-viiteen pentua on varmaan aika yleinen määrä suurimmalla osalla roduista, viittiskö joku asioista enempi tietävä laittaa esille noin hintoja yllä mainituista asioista ja lisätä, jos multa jotain tarpeellista puuttuu?

Vanis kirjoitti:

Rekisteröimättömät koirat ovat rinnastettavissa sekarotuisiin, joiden suositushinta taitaa olla 100 €. Siksi niistä ei tulekaan maksaa lähellekään rekatun pennun hintaa. Eli niitä ei kannata teettääkään.

Lähinnä ihmettelin sitä että pennun hinta nousee monta sataa sillä yhdellä paperilappusella. Siis jos vanhemmille on tehty tutkimukset sun muut ja niillä on paprut mutta pennuille niitä ei hankita, niin pennut maksaa paljon vähemmän kun sit jos niille hommataa ne parinkympin paperit niin suositus hinta on se 1000.
Ja se että rekkaamaton pentu on "sekarotunen" eli arvo on se 100. Ei mee nallekarkit ihan tasan. Yhtälailla se papruttomien pentujen kasvattaja käyttää koiraa ell:lä ja joutuu olee töistä pois yms. Mutta hän ei saisi pyytää kuin 100 siitä mistä muut pyytää 1000-1500?

magik kirjoitti:

Ahaaa no on nuo rotukoiratkin yhtä lailla sairaita ku sekarotuisetkin YMS vai mitäköhän mahdoit tarkoittaa....

Lallimus mahtoi tarkoittaa että pilapäreistäkin pyydetään kohtuuttomia hintoja, oli kyse sitten autoista tai koirista. Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa, ja sen takia koirien kohdalla onkin annettu suositus hinnasta.
Totta kai rotukoiratkin voivat sairastua mihin tahansa, mutta terveystutkimuksia teettämällä minimoidaan huonojen yhdistelmien riski.

TeJo kirjoitti:

[quote=Vanis]Rekisteröimättömät koirat ovat rinnastettavissa sekarotuisiin, joiden suositushinta taitaa olla 100 €. Siksi niistä ei tulekaan maksaa lähellekään rekatun pennun hintaa. Eli niitä ei kannata teettääkään.

Lähinnä ihmettelin sitä että pennun hinta nousee monta sataa sillä yhdellä paperilappusella. Siis jos vanhemmille on tehty tutkimukset sun muut ja niillä on paprut mutta pennuille niitä ei hankita, niin pennut maksaa paljon vähemmän kun sit jos niille hommataa ne parinkympin paperit niin suositus hinta on se 1000.
Ja se että rekkaamaton pentu on "sekarotunen" eli arvo on se 100. Ei mee nallekarkit ihan tasan. Yhtälailla se papruttomien pentujen kasvattaja käyttää koiraa ell:lä ja joutuu olee töistä pois yms. Mutta hän ei saisi pyytää kuin 100 siitä mistä muut pyytää 1000-1500?[/quote]
Aivan. "Kasvattajan" tyhmyyttähän se on saattaa maailmaan sekarotuisiin verrattavia pentuja, jos kerran asiat ovat muuten kunnossa. Rekisteröity koira on virallisestikin rotukoira, kun taas rekisteröimätön on yhtä kuin sekarotuinen. Siksi niitä ei kannata tieten tahtoen teettää.

keimu kirjoitti:

Kerätääs tähän nyt huvikseen sitten listaa siitä, mistä rotukoiran hinta tulee:

- terveystutkimukset
- näyttely/käyttökoekustannukset, luonnetesti (mun mielestä näistäkin nyt jotain voi laskea, kun esim. luonnetesti ja käyttötulos on aika oleellisia asioita käyttökoiraroduilla)
- astutusmaksu + pentukohtainen korvaus
- mahdolliset raskausajan tutkimukset
- työpoissaolot ja sen tuomat ansionmenetykset (kai lähes kaikille kasvattajille jotain tulee?)
- pentujen hoito (ruokinta, madotukset)
- pentujen sirutus, eläinlääkärin tarkastukset
- rekisteröintimaksut

Neljästä-viiteen pentua on varmaan aika yleinen määrä suurimmalla osalla roduista, viittiskö joku asioista enempi tietävä laittaa esille noin hintoja yllä mainituista asioista ja lisätä, jos multa jotain tarpeellista puuttuu?

Tuleepas monta viestiä peräkkäin, mutta kun nyt kerran vauhtiin pääsin...:
Oman rodun kohdalla jalostuskoirilta kuuluu kuvata lonkat ja peilata silmät. Lisäksi kyynärnivelten kuvaaminen on tärkeää, vaikka Pevisa ei niin määrääkään. Hintahaitari on suuri, 200-400 €. Näistä silmäpeilaus on tehtävä kahden vuoden välein, muita tutkimuksia ei tarvitse uusia (oman rodun kohdalla). Kennelliiton lausunto maksaa muutaman kympin per tutkimuskerta.
Näyttelykustannuksia ei oikein tähän voi laskea, sillä ne ovat merkityksellisiä lähinnä näyttelykoiraa ostaville. Jotkut rotuyhdistykset vaativat vanhemmilta näyttelytuloksen jotta pentueesta saa ilmoittaa yhdistyksen listalla, mutta se ei ole erityisen merkittävä kustannus. Itse olen käyttänyt näyttelyihin tuhansia ja tuhansia, mutta tuo vanhempi onkin viiden maan valio.
Luonnetesti maksoi muutaman kympin, ja luonnekuvaus maksoi yhdistyksen tuella 40.
Astutusmaksu on nykyään usein kiinteä 1000 €, mutta pennuista ei erikseen makseta. Toiset veloittavat perinteisen mallin mukaan hyppymaksun 70~120 €, ja suunnilleen saman summan per pentu. Päälle tietysti matkakustannukset. Joskus on mentävä ulkomaille tai vaihtoehtoisesti tuottaa sperma kotimaahan.
Ennen astustusta voi olla tarpeen tarkistaa progesteronitaso, hintaa 80 €:sta ylöspäin. Keinosiemennyksen hinta on 200 €:sta ylöspäin, kohdunsisäinen siemnys vielä kalliimpi.
Tiineysultra maksaa 80 €:sta ylöspäin, röntgenin hintaa en tiedä.
Pentujen hoidon hinta riippuu pitkälti siitä minkä kokoisia pennut ovat ja mitä niille syöttää. Madotukset riippuvat myös koosta ja valmisteesta.
Rekisteröinti muistaakseni 40 € per penska, eläinlääkäritarkastuksen hinta vaihtelee suuresti. Viimeksi pääsin halvalla, 50 €/pentu.
Tiibetinmastiffeille kuuluu tehdä polveutumistutkimus, jotta varmistetaan ilmoittujen vanhempien olevan oikeat. Hinta taisi olla 84 € per lärvi, vanhemmat piti testata myös. Tähän päälle näytteenottomaksu.
Lisäksi paljon muita satunnaisia kustannuksia, kuten kattavat pentupaketit ja ruokaa pennunostajille. Jos komplikaatioita tulee, tulee kustannuksia luonnollisesti paljon enemmän.

Vanis kirjoitti:


Lallimus mahtoi tarkoittaa että pilapäreistäkin pyydetään kohtuuttomia hintoja, oli kyse sitten autoista tai koirista. Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa, ja sen takia koirien kohdalla onkin annettu suositus hinnasta.
Totta kai rotukoiratkin voivat sairastua mihin tahansa, mutta terveystutkimuksia teettämällä minimoidaan huonojen yhdistelmien riski.

Joo siis juuri näin.

Näyttely/koekulut toki tarkoitan lähinnä just sen pakollisen verran eli jos nyt aatellaan että näyttely/koeilmo on sen 30-40e keskimäärin niin itse ajattelen että n. 100-150e (3-4 näyttelyä/koetta) voisi ajatella järkeväksi osaksi "pentujen hintaa", erityisesti nyt ajattelin nimenomaan käyttöpuolen koiria, joilla tarvii olla myös sitä kisanäyttöä. Henk. koht en ainakaan nimittäin ottais pk-koiraa, ilman että vanhemmalla ois näyttöä siitä käyttöön soveltuvuudesta.

Tiedättekö millaiset kriteerit Kennelliitolla on pentujen rekisteröimisen suhteen? Vaaditaanko periaatteessa muuta kuin ne pakolliset terveystutkimukset?
Törmäsin Koiranetissä hiljattain rekisteröityyn bordercollie -pentueeseen jonka sukusiitosprosentti oli noin 17.45! Siis aivan järkyttävä lukema vuonna 2010. Pentueen vanhemmat olivat keskenään puolisisaruksia! Kasvattajalla ainakaan ei ole järkeä päässä, se on selvä, mutta miten Kennelliitto vielä ottaa tuollaisen pentueen rekisteriin? Rodun geenipooli on sen verran laaja ettei pentuja tarvitse teettää sisaruksilla keskenään, ja mielestäni pentue olisi pitänyt ehdottomasti jättää rekisteröimättä.
Pitää muistaa se että ei näillä "kunnon kasvattajillakaan" joilta se kennelnimi löytyy, ole aina puhtaat jauhot pussissa. Sieltäkin löytyy ihan samanlaisia tehtailijoita jotka vain ne terveystutkimukset hommaavat mutta koirien luonteelle ja pentujen kodeille on ihan sama. He vasta rahastajia ovatkin kun saavat sen tonnin pennuista pyytää koska ovat rekisterissä. Harmittavan paljon noitakin siis löytyy, kannattaa huolella valkata kunnollinen kasvattaja ja hyvä pentue. Yleensä hyvät kasvattajat löytyvät juuri rodun pentuvälityksestä.

^Joskus sattuu myös puhdas vahinko, kasvattajalla kun helposti on kotonaan niitä keskenään samansukuisia koiria. Tiedän esim. isä-tytär yhdistelmän, joka on rekisteröity. Minusta vastuullisempaa toimintaa on, että nämäkin koirat saadaan rekattua (vaikka sitten EJ-rekisteriin), kuin että ne sitten kiertelisivät "pimeinä"(näistäkin kun voidaan saada tärkeää tietoa esim. linjan terveydestä) lisäämässä paperittomien koirien määrää.

Puolisisarusten yhdistäminen ja tiukempikin linjasiitos on ollut "takavuosina" ihan yleisesti hyväksytty käytäntö monissa roduissa, ja kyllä sitä edelleenkin käytetään, tosin vähemmän kun on havahduttu geenipoolien kapeuteen. Juurikin rodussa, jossa valinnanvaraa löytyy, harkiten ja harvoin tehty tiukkakin linjasiitos voi olla täysin OK. Tulee mieleen yksi kaikkien aikojen hienoimmista afgaaninvinttikoirista, joka loisti sekä yksilönä että jalostusuroksena:

Boxadan Xercise Makes Master

Tai upea pojanpoikansa

Boxadan Granpa Lives Forever

^^ No tuossa ei ole ei sitten mitään järkeä että antaa tuollaisen "vahinko" pentueen syntyä. Jos veli siskon tai isä tyttären jne vahingossa pääsee astumaan, eikä ko yhdistelmälle ole mitään tarkoitusperiä (ihan kuin niitä nyt edes ihan oikeasti olisi) niin silloin se narttu viedään ell ottamaan piikki raskauden keskeyttämiseksi.

^ Minulla ei riitä ymmärrystä ollenkaan miksi tuollaisia lähisukulais-yhdistelmiä pitäisi vielä nykypäivänä tehdä, kun periytymisestä tiedetään jo niin paljon. Tuolla tavalla perinnölliset sairaudet pääsevät rehottamaan.

En myöskään ymmärrä tuollaista matador-jalostusta. Urosta aletaan pari vuotiaana käyttämään jalostuksessa ja ennen viittä ikävuotta se on parhaimmillaan astunut jo kymmeniä narttuja. Osa pennuista alkaa sairastelemaan ja sitten urokselle todetaankin jokin perinnöllinen sairaus, pahimmassa tapauksessa vielä geeneiltään dominoiva sellainen. Siinä sitten menetetään monta hyvää linjaa, joita olisi voitu käyttää jalostuksessa.

Näin kävi esimerkiksi vanhempieni (kk-mäyräkoira) kennelin kanta-emosta tulleille pennuille. Uroksena oli käytetty erästä matador-urosta, jolla todettiin lopulta jokin perinnöllinen silmäsairaus. Kaikki uroksen kymmenet ja taas kymmenet pennut olivat siis käyttökelvottomia.

Urosta pitäisi malttaa pitää säästössä, kunnes esimerkiksi ensimmäiset pennut ovat siinä iässä että tietyt perinnölliset sairaudet alkaa puhkeamaan. Ei auta itku mäessä siinä vaiheessa kun pentuja on kuuden sijasta kolmekymmentä, ja kaikki käyttökelvottomia. Taas menetettiin jalostusmateriaalia.

Muoks. Lisäys

^Samaa mieltä. Kyllä kasvattajan olisi pitänyt tajuta keskeyttää tiineys hetimiten. Ja tosiaan, taitavat kasvattajan omia koiria olla molemmat. Edelleen olen sitä mieltä ettei tuollaista pentuetta pitäisi ottaa rekisteriin. Ensinnäkin sen takia, että se antaa huonon kuvan koiranjalostuksesta ja kyseisestä kennelistä sekä Kennelliiton toiminnasta (tämä on sitten vain oma mielipiteeni). Toinen syy on se että silloin kyseisiä pentuja ei varmastikaan käytettäisi jalostukseen (vaikka tuskin noita tultaisiin muutenkaan käyttämään). Olisi ne toki voitu rekisteröidä EJ-rekisteriin, siitä tuskin olisi mitään haittaa ollut.

Jossain harvinaisemmassa rodussa olisin saattanut jotenkuten tuommoisen yhdistelmän ymmärtää, mutta esim. bordercollie on jo sen verran suosittu että varmasti saadaan aikaan yhdistelmiä joissa sukusiitosprosentti on nollan kieppeillä.

Misteli kirjoitti:


Jossain harvinaisemmassa rodussa olisin saattanut jotenkuten tuommoisen yhdistelmän ymmärtää, mutta esim. bordercollie on jo sen verran suosittu että varmasti saadaan aikaan yhdistelmiä joissa sukusiitosprosentti on nollan kieppeillä.

Olipa koira sitten miten harvinainen tahansa en voi ymmärtää enkä käsittää tarkoituksellista puolisisaruksilla astuttamista. Jos on harvinaisen rodun hankkinut syystä tai toisesta ja meinaa sillä rodulla aloittaa kasvattamisen niin silloin pitää olla myös intressejä hakea sitä laajenpaa geenikantaa vaikka sitten ulkomailta. Eihän kukaan käske hankkia itselleen jotain itämognoolialaistahyppykenguru -koiraa kasvatettavaksi, mutta jos moisen ihmetyksen haluaa itselleen hankkia ja sitä alkaa kasvattamaan niin silloin pitää olla myös valmis venymään rahallisesti ja myös tarvittaessa rajojen ulkopuolelle sen kasvatustyönsä vuoksi.