Koirat.com

Onko kenelläkään tietoa tehdäänkö Suomessa missään koirille kyynärnivelten vaihtoja? Soittelin pari vuotta sitten Espoon eläinsairaalaan (?) ja pääsin puhumaan leikkaavan lääkäri kanssa, joka kertoi tekoniveliä olevan olemassa, mutta ei suositellut kyseistä mallia ainakaan vielä silloin aktiiviselle koiralle (saksanseisoja).
Miten on, onko kukaan kuullut näitä tehtävän?

^Mä en kyllä ole kuulluutkaan. Enkä itse edes harkitsisi ison koiran kohdalla. Kyynärnivelet joutuvat kestämään isolla koiralla valtaosan painosta. Keinonivel, jota lääkärikään ei suosittele, joutuu kestämään melkoista painoa ja kulutusta eikä välttämättä olekaan kovin miellyttävä ja vaivaton.

No Amerikassa kaikki on ainakin mahdollista :). Eipä sillä, koirani on nyt 9 vuotias ja nivelrikko todettiin sen ollessa 4. jalka on toki erinäköinen kuin toinen, mutta pisti ihan naurattamaan kun taas luin jonkin artikkelin koiran nivelrikosta..koirasta tulee "masentunut, vaisu, ei halua liikkua, ei pysty nousemaan autoon, ei enää juokse" yms. Meillä koira on niin säpäkkä liikkeissään ja paljon iloisempi kuin nuoret ja terveet koirat. Toivotaan vain, että pysyykin vielä tuommoisena pitkään :).

11 kk:n ikäisen berninpaimenkoirani vasemmassa lonkassa oli myös subluksaatio. Ell Kai Skutnabb Vihdissä vaihtoi nivelkapseliin uuden rihman (alkuperäinen oli poikki) ja kiristi lonkan ruuvilla. Leikkauksesta toipuminen on meneillään vieläkin ( 7 kk leikkauksesta), mutta jo hyvällä mallilla.
Kesällä uitiin paljon, koska helteen takia lenkit jäivät vähemmälle. Kaksi ensimmäistä kuukautta leikkauksen jälkeen oli rankkaa, kun saatiin liikkua vain vähän. Sitten kun haavat oli parantuneet ja lonkka muutenkin "kunnossa" , niin lääkäri antoi luvan mennä niin paljon kuin jaksaa. Kipulääkettä kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen, nyt ei ole tarvittu kuin joskus satunnaisesti.
Oma eläinlääkärimme oli myös suositellut tekoniveltä, mutta oli sitten sitä mieltä että tämäkin vanha tapa korjata lonkkavikaa saattaa toimia. Toivottavasti viestini ei tule liian myöhään, sillä hyvä koira kannatta korjata!

Kipulääkkeitä vai ei? Haluaisin kuulla (lisää) mielipiteitä, näkemyksiä ja tietoa kipulääkkeiden käytöstä. Mitkä on kipulääkkeiden jatkuvan käytön negatiiviset vaikutukset? Onko joku vaihtoehto parempi kuin toinen? Mikä on sinun näkemyksesi siitä milloin niitä pitäisi käyttää ja koska luovuttaa?

Nivelrikkokeskustelussa vähän jo puhuttu ja eilen purkautujiin avauduin siitä kuinka koira on fyysisesti kipeä jos liikkuu ja onneton jos ei liiku. Vaihtoehdot on jatkuva kipulääkitys tai lopetus, siihen en lähde ettei se mitään saa tehdä. Oma tuntu näiden kahden vaihtoehdon välillä vaihtelee. Kyseinen koira on 1,5v etelävenäjänpaimenkoira, jonka lonkat vaikeasti dysplaattiset. Kun kuvattiin oireiden vuoksi 9kk iässä oli ell sitä mieltä että kipulääkkeillä ja rajotetulla liikunnalla nämä elää tosi hyvin ja rotuun perehtynyt henkilö jota konsultoin oli sitä mieltä että parempi ois päästää pois. Cartrophen autto sillon kuitenkin niin hyvin että päätin katsoa eteenpäin ja ajattelin että raja vedetään siihen kun tilanne on se että sillä on jatkuva kipulääkitys. Nyt on kuukausi sitten saanut toisen sarjan mutta kipuilee, enkä kuitenkaan sitten meinaa pysyä siinä tekemässäni päätöksessä. On käytössä ravintolisät ja maastoissa ei pitäis olla ongelmaa. Lihaksissa varmaan ois toivomisen varaa, mutta niitä on ainakin tässä tilanteessa vaikea kehittää. Kesällä käydään uimassa, mutta Hyvinkään kylpylä on meiltä auttamattomasti liian kaukana. En oo kuullu että Suomessa muita olis?

Hupellus, olin jotenkin siinä käsityksessä että koiralla olisi jo jatkuva kipulääkitys. Ehdottomasti suosittelen aloittamaan lääkityksen ja pitämään koiraa kipulääkkeillä niin pitkään, kun sen elämä on mielekästä, eikä lääkityksestä tule haittavaikutuksia! Nivelrikon hoitoon on erilaisia kipulääkevaihtoehtoja, joista kannattaa kysellä eläinlääkäriltä. Jotkut määräävät myös vatsaa suojaavan lääkityksen kipulääkityksen yhteyteen ja munuaisarvot kannattaa jatkuvalla lääkityksellä olevalta koiralta ottaa tietyin väliajoin. Monet kipulääkkeet ovat kuitenkin erittäin hyvin siedettyjä pitkässäkin käytössä. Oma koirani söi Rimadylia yli 8v. säännöllisesti saamatta ikinä siitä mitään haittavaikutuksia. En ymmärrä miksi koira olisi pitänyt pistää monttuun, kun se sai noin monta lisävuotta ja aktiivisen elämän kipulääkkeillä. Siinä vaiheessa kun lääkitys ei enää toimi tai siitä tulee jotain muita oireita, voi koiran lopettaa. Miksi se koira pitäisi pistää monttuun vähän niin kuin varuiksi edes kokeilematta lääkitystä, koska lääkkeistä voi tulla ongelmia myöhemmin? Eihän koira toki lopettamisesta kärsi, mutta itse ainakin kokeilisin ensin jotain muuta vaihtoehtoa ennen luovuttamista.

Rotuun perehtyneitä ja "perehtyneitä" ihmisiä on moneen lähtöön etskujen parissa ja mielipiteitä löytyy moneen suuntaan. Osa ei koe rodun kaipaavan liikuntaa juuri ollenkaan ja uskottelee muillekin ettei ole edes mikään ongelma, jos koiralla on huonot lonkat, toiset montuttavat koiransa heti jalostuskäytön jälkeen ja moni kokee yleensäkin kaikki terveystutkimukset turhiksi. Itse uskoisin ennemmin nivelongelmiin perehtynyttä eläinlääkäriä.

Eniten mä pelkään sitä että se koira kärsii. Parempaan suuntaanhan tuo ei varmasti mene, mutta paremmalta siitä voi tuntua kipulääkkeiden avulla. Kipulääkkeiden käyttö poistaa kivun -tätä haetaan. Mutta mites sitten kun kipulääkkeiden teho heikkenee? Huomaanko mä sitä? Kauanko kestää löytää sopiva lääke? Löytyykö sitä? Aiheuttaako ne lääkkeet muita vaikeuksia koiralle? Pakostihan ne nivelet sitten kuluukin pahemmin kun sitä liikuntaa ei rajoteta (tai siis kun minä haluan että eletään nauttien se mikä eletään), mutta toisaalta nyt monttuun ilman kipulääkkeitä vai vuosien päästä kipulääkkeillä niin.. Eli kyse ei oo siitä että laitetaan monttuun koska sillä voi tulla vaikeuksia viiden vuoden päästä, vaan halusta turvata se että elämä ois pääasiassa hyvää ja että se pääsis monttuun ennen kun se joutuu pitkään kärvistelemään ihan vaan sen takia että minä yritän viimesetkin oljenkorret. Toki tää kipulääkeasia ei oo vielä niiden viimesten joukossa, mutta samalla tiellä ollaan.. osaanko selittää Eläinlääkäriä uskon ykkösenä joo mutta siinä hiertää se että ell kieltää riekkumisen, toisten koirien kanssa leikkimisen..liikuntaa vaan sen verran mitä se fyysisesti kestää ei riitä sille henkisesti. Kuitenkin kipulääkkeidenkin kanssa "pitää" rajoittaa liikkumista. Aktivointisysteemit on meillä ihan tyhmiä.

Se on totta että rotuun perehtyneitä on moneen lähtöön, tällä jolle soitin arvioin silloin kuitenkin olevan eniten tietotaitoa ja siten mahdollisuuksia antaa minulle valmiuksia tehdä päätöksiä. Minä oon sitä mieltä että jos ei ne lonkat oireile niin mikäs siinä ja jos koira on elämäänsä tyytyväinen kun saa vaan vahtia niin ok, mutta kun se ei oo tilanne meillä. Rodun suhteen yleensä en mene sanomaan mitään. Rodusta riippumatta minusta on älytöntä käyttää huonolonkkaisia jalostukseen, pitää koiraa vaan sen ajan että sillä saa tehtyä pentusia tai ajatella että koira ei kaipaa liikuntaa.

Miten sitten kipulääkkeen kera normaali eläminen vaikuttaa siihen lonkkavian kehittymiseen noin muutoin? Pahentaako rajoittamaton liikkuminen sitä vikaa pikku hiljaa, johtaen siihen että kokoajan tarvii lisätä lääkitystä? Vai antaisko lääkitys nimenomaan mahdollisuuden siihen, että lihaksisto pääsis liikkuessa kehittymään ja tukemaan lonkkia ja helpottais tilannetta?

Itse ymmärrän täysin ajatuksesi siitä täysillä elämisestä ja myös pohdinnat siitä, olisiko koira parempi lopettaa jos vastassa on elinikäinen kipulääkitys. Vaiketa päätöksiä

^minä oon ymmärtäny että siinä voi käydä molemmin tavoin??

Mutta ei oo minulle kyllä yksinkertanen juttu kun en haluais sitä lopettaa, mutta toisaalta tuntuu ettei tää tästä mihinkään nousuun lähde. Kipulääkkeet meillä siis "tarvittavina", ei varsinaisesti jatkuvina tällä hetkellä - kuitenkin nytkin pidetään kuuria. Syksystä poiketen koira on tosi virkeä, mutta liikkuminen pitää edelleen tehä tosi lyhyissä pätkissä ja suht rauhassa ettei se takapää ala elämään omaa elämäänsä.

Meillä on Lexa kokoaikaisella kipulääkityksellä (Trocoxil) ja tulee olemaan loppuelämänsä, muuten alkaa ontumaan heti jo 20-30min lenkeillä. Mä en näe mitään ongelmaa jos syöttää kipulääkkeitä jos koira niiden avulla pystyy elämään täysipainoista koiranelämää. Meilläkin Lexa lääkityksen ansiosta saa taas vetää niin pitkiä lenkkejä kuin jaksaa, juosta hangessa ja hakea keppiä, noita se rakastaa. Jos jostain syystä myöhemmin yllä mainittu kipulääke ei enää auta, kokeillaan jotain muuta tai muita hoitoja. Myös leikkaus on vaihtoehto, riippuu toki siitä milloin sen ajankohta olisi. En alkaisi enää leikkaamaan Lexaa jos se alkaisi olla lähelle kymmentä vuotta mutta jos ennen 8v ikää tulisi ajankohtaiseksi niin antaisin kyllä operoida. Lexa syö kipulääkkeitä pääasiassa pahaan olka- ja kyynärnivelen rikkoon koska sitä se oireilee. Lonkissa on myös paha nivelrikko mutta niitä se ei oireile ontumalla, joskus on havaittavissa pientä jäykkyyttä mutta aika harvoin.

Hupellus: Jyväskylässäkin on avattu koirauimala.www.koirasportti.com
Vai missä päin asut,onko vieläkin kauempana ku Hyvinkää?

hupellus kirjoitti:

Mutta mites sitten kun kipulääkkeiden teho heikkenee? Huomaanko mä sitä? Kauanko kestää löytää sopiva lääke? Löytyykö sitä? Aiheuttaako ne lääkkeet muita vaikeuksia koiralle? Pakostihan ne nivelet sitten kuluukin pahemmin kun sitä liikuntaa ei rajoteta (tai siis kun minä haluan että eletään nauttien se mikä eletään), mutta toisaalta nyt monttuun ilman kipulääkkeitä vai vuosien päästä kipulääkkeillä niin..

Mun käsityksen mukaan noiden perus tulehduskipulääkkeiden teho ei normaalisti heikkene pitkässä käytössä. Opioideissa taas se toleranssi kasvaa ja annostusta joudutaan usein nostamaan ja muitakin haittavaikutuksia voi tulla, mutta ne eivät ole ensisijainen lääkitys nivelongelmissa. Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksia on mahdolliset vatsakivut ja munuaisen rasittuminen, mutta mahan limakalvoille voi tarvittaessa ottaa suojalääkkeen ja munuaisarvoja voi seurata eläinlääkärin suositusten mukaan Kuten aiemmin sanoin, noi pitkään käyttöön suositellut kipulääkkeet ovat yleensä tosi hyvin siedettyjä. Mun koiran kanssa annostusta pystyttiin pienentämään vuoden kuluttua aloituksesta, kun koira oli saanut paremman lihaskunnon ja pystyi liikkumaan sujuvammin sen ansiosta.

Ei kaikkien eläinlääkärien mielestä nivelvaivasen koiran liikunnan määrää tarvitse rajoittaa, kun vain valitsee nivelille ystävällisemmän liikuntamuodon. Ainakin mulle kolme eri lääkäriä on antanut saman tyyppiset ohjeet, paljon tasaista liikuntaa pehmeällä alustalla, uimista, lumessa kahlailuja ja aina kun mahdollista vapaana oloa. Kukaan ei ole kieltänyt leikkimistä, riekkumista, kallioilla kiipeilemistä tai vaikka puunrunkojen yli hyppimistä koiran vapaasta tahdosta. Vältettävien asioiden listalla on jatkuva kovalla alustalla liikkuminen, hyppyyttäminen ja tarkoituksellinen tiukkojen käännösten teko (agility, pallon perässä tuntikaupalla juokseminen). Skuti käski mun ostaa lenkkarit ja aloittaa koiran kanssa hölkkäämisen heti kun sen kunto vähän parani perusliikunnalla.

Onhan se välillä raskasta tarkkailla koiran vointia ja miettiä missä vaiheessa on aika päästää koira kivuistaan, mutta samalla tavalla sitä joutuu miettimään nyt ja myöhemmin tekikö päätöksen liian aikaisin vai liian myöhään. Ja aina löytyy muita ihmisiä, jotka pitävät päätöstä vääränä, oli se mikä vain. Mä tosiaan testaisin ennen päätöksen tekoa miten koira pärjää jatkuvalla lääkityksellä ja paraneeko sen elämänlaatu selvästi. Kokeilisin myös niitä kortisonipiikkejä tms. koska turha niitä niveliä on yrittää säästellä, jos toisena vaihtoehtona kuitenkin on lopetus.

belgilö Satoja kilometrejä lyhyempi matka, ei nyt ihan naapurissa mutta kuitenkin kiitos! Tuolla kehtaa jo joskus käydä!


Piimäenkeli Minä luulen että itekin pidän päätöstä vääränä tein sitten minkä päätöksen tahansa. Ois helpompaa kun kuuluis selkeesti "jotkut kitkuttaa koiraansa kipulääkkeillä" tai "koira pyritään hoitamaan viimeiseen asti"-joukkoon. Mutta omaa arviokykyä käyttäen ja koiraa tulkiten minä sen päätöksen lopulta teen. Onhan se vaikee rationaalistaa, koko ajan ne omat rajat venyy ja paukkuu kun ei siitä koirasta halua luopua - ehkä se kun nytkin sivusta seuraa koiraa joka on kaks vuotta ollu kipeä vaikka sillä on rankka kipulääkitys saa pelkäämään että ite lähtee samalle linjalle. Täällä haluan kuulla kokemuksia ja mielipiteitä just sillä että ite osais ajatella monelta kannalta ja tietää esimerkiks noiden kipulääkkeiden kokonaisvaikutuksesta (kiitos kun jaksat infota) eikä vaan ajattele että niistä tulee kuitenkin sivuvaikutuksia tai että ne on oikotie onneen.

Osta lenkkarit Meillä pitäis pojun kanssa sit vissiin alkaa yhteinen kuntokuuri. Mutta hyvä kuulla että teillä lääkärit on ollu tuota mieltä. Minulla täällä (toki vois lähtee muihinkin kaupunkeihin) on kaks vaihtoehtoo ja minä jo päädyin pitämään sitä toista epäpätevänä
Tämä johon siitä ensimmäisestä vaihdettiin ja joka siis nämä lonkkajutut on kokonaan hoitanu on hyvin tarkka näissä liikkumisasioissa. Ihan oli sellanen olo kun oisin ollu puhuttelussa kun kerroin että oli kipeytyny kun oli toisen koiran kanssa leikkiny - EI SAA SILLÄ TAVALLA LEIKKIÄ TOISTEN KOIRIEN KANSSA

Eiköhän me nyt jonku aikaa katella noilla kipulääkkeillä miten tää kehittyy vai kehittyykö mitenkään.


Muoks. belgilö ehti muokkaamaan :)

Ei meiltäkään ole liikuntaa kielletty lonkkavian takia (ei nivelrikkoa vielä, vain löysyyttä) vaan nimenomaan käskettiin pitää hyvässä lihaskunnossa. Meillä koirasta myös näkee ihan selkeästi sen voivan paremmin sellaisina kausina kun käydään paljon metsässä ja saa paljon vapaata liikuntaa (meillä on toinen koira niin kaverin kanssa). Meillekin lääkäri muuten suositteli, että alettais juosta koiran kanssa ja saatiin myös "lupa" pyöräilyyn, kunhan vauhti on sen verran hidas että koira ravaa. Meillä on sellanen rytmi ollut nyt viime aikoina että noin joka toinen päivä käydään vetämässä vapaana 1-1,5h ja sitten joka toinen päivä on käydään perushihnalenkillä ja vähän koiraa seuraten käydään pidempi tai lyhyempi.

Käydään akupunktiossa säännöllisesti (lähinnä tosin toisen sairauden takia) ja hieronnassakin käyttäisin, mutta ei tuo koira rentoudu käsittelyssä niin ei sitä saa hierottua.

keimu kirjoitti:

Meillekin lääkäri muuten suositteli, että alettais juosta koiran kanssa ja saatiin myös "lupa" pyöräilyyn, kunhan vauhti on sen verran hidas että koira ravaa.

Meillä rotikalle ei missään tapauksessa suositeltu pyöräilyä, sillä c/d lonkat ja paha nivelrikko. Mutta labbikselta sitä ei kielletty, sillä d/e lonkat ja e:ssä nivelrikkoa. Lääkäri sanoi että jos haluat käyttää fillarilenkeillä entiseen tapaan, niin vie ihmeessä. Ei se tämän koiran oloa pahenna. Johtunee kyllä siitäkin kun Kustilla on etupää täysin puhdas, Lexalla kun se taas se pahin.

Onko teidän muilla koirilla vain lonkissa vikaa vai onko etupää myös rikki?

Meillä on etupää kunnossa, kyynärät ja olkapäät kuvattu.

Kaveri valitteli, et on tyhmää miten monelta saksanpaimentimelta ruokitaan lonkat ketuilleen.
Kyselin siltä, et millä perusteella ruoka niin monelta ne tuhoaa ja millaisella ruokavaliolla, eikö geeneillä kuitenkin oo suuri osuus.

Laittoi mulle tälläisen linkin.
Onko tuosta jutusta miten suuri osa lopulta totta? Loppu ainakin vaikuttaa aivan Eaglen mainokselta..

Osa asiaa, osa omaa tulkintaa, osa kuvitelmaa. Kuten ylipäätään Wuorimaan jutut. Minua närästää eniten se, että hän työntää surutta omaa markkinointiaan mukamas-tieteellisenä.

Nämä saavat minut haukottelmaan:

"Pentu, joka on saanut sikiöasteelta alkaen, korkealaatuista ravintoa, ei kärsi iho- ja turkkiongelmista."

"Omat kokemuksemme ovat osoittaneet käytännössä ravinteen suoran yhteyden lonkka- ja luustosairauksiin" - ja sitten alkaa Eaglen mainostusosio. Minulla on muuten ollut D-lonkkainen, joka oli syönyt pelkästään Eaglea...

Katiskan vakkarilukija kun oon, niin sulta Jagster itseasiassa toivoinkin kommenttia.

Ja linkitinpä tälle kaverilleni nuo sun sivut ja kehoitin lukasemaan muutaman jutun sieltä..

Hei Monna,

haluaisin sinulta kysyä (ja siis mahdollisesti muilta, jotka tätä käyttävät) Trocoxilista.

Nimittäin koirani aloitti lääkityksen tänään ja pohdin, että kuinka nopeasti käytännössä näkyy lääkkeen vaikutus - ja mahdollisest sivuvaikukutkset?

Koirallani on se tilanne, että odottelemme sen murkkuiän seestymistä ja sitten todennäköisesti lähdetään hunajaa maksavaan leikkaukseen, eli lonkkanivelen vaihotoon tekosellaiseksi. Se on kuitenkin sen verran suuri leikkaus ja edellyttää koiralta myös kykyä pysytellä rajoitteissa pitkään leikkauksen jälkeen. Suurikokoisen nuoren koiran kohdalla tämä on hankala yhtälö, virtaa löytyy hiukka liikaa vielä. Joten päädyimme ortopedin kanssa toistaiseksi odotteleen iän mahdollisesti mukaanaan tuomaa seesteisyyttä.