Koirat.com

^ Mä olen aina ihmetellyt samaa, että miten kellään perusduunarilla on varaa maksaa sellaisia vuokria yksinään. Enkä ole koskaan ymmärtänyt oikein mikä Helsingissä niin kovasti kiehtoo. Toki se oli aikoinaan kiva muuttaa Porvoosta pois uusille kulmille, mutta jonkin ajan päästä rupesi taas kaipaamaan sitä rauhallisuutta ja luontoa lähellä olevien palvelujen sijaan.

Musta on kanssa tullut sellainen rauhaa rakastava, enkä enää missään vaiheessa tulevaisuutta osaa nähdä asuvani enää kerrostalossakaan. Ainakaan kun on koiria.

Onko teillä mitään sellaista asuntoa josta olette muuttaneet pois, mutta olette jääneet kaipaamaan? Mulle haikeinta oli muuttaa pois ensimmäisestä omasa kodista. 40m2 pikkukaksio täydellisellä sijainnilla, 5km Porvoon keskustasta ja aivan metsän vieressä. Lähikauppaan oli noin 100 metriä ja läheltä kulki bussit niin keskustaan kuin Helsinkiin. Asuin siinä kolme vuotta, kunnes piti silloisen miekkoskokelaan kanssa muuttaa Helsinkiin HOASille.

Ei kai täällä nyt sentään ihan puolet palkasta kellään mene vuokraan, onhan palkatkin täällä korkeampia kuin muualla Suomessa. Mutta siis joo, ihan järjettömän hintasia etenkin noi yksiöt, tekis kyllä tosi tiukkaa maksaa 700 euroa tai yli kämpästä.

Helsingissä ihanaa on ainakin näin kulturellille tyypille se valtava tarjonta mitä täällä on. Ympäri vuoden on tosi paljon kaikkia tapahtumia (ilmaisia ja maksullisia), eri ravintoloita, museoita (mä ramppaan erityisesti taidemuseoissa)... Sit tietysti se, että täällä saa olla just sellanen kun on. Heti vaikka Espooseen tai Vantaalle mentäessä huomaa, miten kieroon katsotaan jos näyttää vähänkään erilaiselta. Helsingissä kaikilla on niin hirvee kiire tai ne on niin tottuneita kaikkeen, että vähän erilaisemmatkaan tyypit ei herätä mitään suurta huomiota. Tää on sellanen juttu, minkä tosi moni mun ystävistä on maininnut syyksi muuttaa pohjoisemmasta Helsinkiin.

Me ollaan kyllä juteltu poikaystävän kanssa, että muutetaan joskus tulevaisuudessa varmaankin Turkuun. Sekin on aika kiva kaupunki ja sielläkin on kuitenkin ihan meininkiä, mutta hinnat huomattavasti kohtuullisemmat. Kai sitä teoriassa täälläkin ois varaa ostaa kämppä (ehkä joku asumisoikeusasunto ois realistisempi), mut sitä sais kyllä oikeasti maksaa sitten ihan hautaan asti.

Tästä viereisestä rapusta, oli myynnissä pintarempattu 50 neliön kaksio, ostoskeskuksen vieressä. Hintapyyntö oli 245.000€. Että eipä kauheesti asuntoja ostella täällä päin myöskään..

Ei mulla puolia tuloista mene vuokraan, edes missään 800€ kämpässä, mutta silti koen sellaisen aika suolaiseksi. Löytyy täältä onneksi myös noita 600-650€ yksiöitä, joita tässä kovasti yritän tsuumailla. Täällä riippuu tosi paljon sijainnista vuokrat, nykyisestä kaksiosta exän kanssa maksetaan n. 900€/kk, sis. vedet. On siis tosiaan 50 neliötä, sauna ja ostoskeskuksen vieressä.

^ Minä kans oon kauhistellu että kuinka kallista helsingissä asuminen onkaan Itse oon Kajaanista Kemiin muuttanu ja Kajaania alemmas en hevillä muuta. Tykkään asua pienessä kaupungissa ja etenkin täällä pohjoisemmassa

Musta taas olis ihan kamalaa muuttaa yhtään pohjoisemmaksi, ehkä Jyväskylä vielä menettelisi Vastavuoroisesti taas Hämeenlinnaa alemmas en lähtisi.

Mulle meri on tärkeä, tuntuu oikein sellanen hauska humahdus jossain vatsan tai rintalastan seutumilla kun katson merelle. Töistä kotiin tullessa kävelen aina samaa reittiä, niin että just ennen omalle sisäpihalle saapumista vettä pilkottaa sieltä talojen välistä, siitä tulee niin ihana tunne. En siis esim. Tampereelle muuttais vaikka se muutenkin onkin ihan jees. Ylipäänsä siis mihinkään sisämaahan never again!

Mä oon vaan joskus kauhistellu/miettiny mielessäni sitä, että jos asuttais jossain pk-seudulla, meillä tuskin ois varaa asua rivarissa (/omistaa). Mulle on tärkeää että on oma piha ja tietynlainen oma rauha. Minua ahdistaa ihan pirusti ajatus, että pitäisi vielä joskus asua kerrostalossa, en koskaan tykännyt.

Se ultimate unelma ois oma talo jossain vähän korvessa, mutta kuitenkin suht lähellä kaupunkia/palveluita. Mä en oo yhtään mikään city-ihminen, ja mitä enemmän ikää tulee, sitä vahvemmaksi tuo fiiliskin on kasvanut.

Kai sekin tekee, kun on pikkukaupungin kasvatti, omakotitalossa rauhallisella alueella varttunut, että sitä jotenkin haluaa samaa omille lapsilleen.

Ja kai nää asumisjutut on paljon myös kiinni siitä, että miten ja missä haluaa asua ja elää. Mä en ikinä kokisi omaksi sellaista, että asuttais koko perhe kerrostalossa ja maksettaisi kovaa vuokraa sen takia, että saataisi olla jossain "ytimessä".

Lande!

Johannnan kanssa samoilla linjoilla :)

Omakotitalosta kun muutin omaan kotiin, muutin viidennen kerroksen yksiöön ja siitä sitten vuoden asumisen jälkeen rivariin. Ja nyt sitten taas kerrostaloon. Toisaalta kerrostalot kammottaa, mutta tuleva asunto on niin avara, valoisa ja ekassa kerroksessa ja siitä löytyy se partsi, niin tuntuu hyvältä muuttaa siihen. Käytiin kans katsomassa viidennen kerroksen asuntoa, jossa ikkunat oli vain yhteen suuntaan ja parvekettakaan ei ollut, tuli heti sellainen oooh nounou olo.

Mulla ois kans haaveena muuttaa isompana jonnekin vähän kauemmaksi keskustaa. Sellainen 10-15km kauppaan ja palveluihin ois aika passeli

Ja toki jokainen taplaa tyylillään,

Pakko tulla tännekin hehkuttaa, kui innoissani olen Löysin vapaan yksiön tasan samasta talosta, jossa asuin sinkkuna ennen tätä edellistä suhdettani, siis aivan samanlainen kämppä, mutta eri kerroksesta! Ei mikään iso kämppä tai mitenkään rempattu, mutta ai hitsi että tykkäsin silloin asua siinä. Pakko oli laittaa heti mailia tuosta yksiöstä, kun nostalgian aalto pyyhkäisi ylitseni ja haluaisin rakentaa uudelleen sinne kivan kotikolon Maanantaita odotellessa, jos vastaisivat.

Mukava on tulla maalle, mutta en enää voisi talvella kuvitella asuvani keskellä ei mitään.
Kaikki on lähellä. Muutimme pienestä paritalosta Herttoniemeen ja oi miten mukava asua vuokralla isossa uudessa asunnossa, hyvin eristetty, autolle parkkihalli, ilmainen pyykkitupa ja kuivaushuone! Ei tarvitse huolehtia lumitöistä, kadut on hiekoitettu ja muutenkin pihapiiri kaunis aina. Maksamme kyllä 75,5 m2 yhteensä 1.256,- vuokraa (sis. veden ja auton paikan hallissa)

Mutta suhteessa halpaa asumista.

naukunen kirjoitti:

ehkä Jyväskylä vielä menettelisi

Jyväskylä on just hyvä

Mulle on näin keskisuomalaisena ollut ihan kamala shokki kun pohjanmaalla (jossa asun nyt opintojen takia) ei ole järviä!! Ja kyllä sitä aika pian kyllästyy siihen tasaisuuteenkin, tuntuu että joka kerta kun palaa takasin kotiin niin huomaa miten kaunista on kun on järvet ja mäet

naukunen kirjoitti:

Musta taas olis ihan kamalaa muuttaa yhtään pohjoisemmaksi, ehkä Jyväskylä vielä menettelisi Vastavuoroisesti taas Hämeenlinnaa alemmas en lähtisi.

Ihan kun mun suustani just pari päivää sitten
Viihdyn tässä Tampere-Hämeenlinna-akselilla niin hyvin, etten osais kuvitellakaan asuvani muualla. Varmaan myös tää ajokortittomuus saa ajattelemaan, että jossakin kauempana olisin aivan motissa. Tästä on niin hyvät yhteydet ja välimatkat kaikkialle.
Me muutettiin tähän nykyiseen asuntoon reilu 2kk sitten. Ja voin niin samaistua tuohon ongelmaan lemmikkien kanssa. Lupaavat asunnot ja vuokranantajat tyssäs useesti siihen, että "mukana muuttaa öö tota noin niin kolme koiraa ja kissa" "Minkä rotuisia koiria?" "2x belgianpaimenkoira ja tiibetinspanieli" "Ei kiitos." Eräskin vuokranantaja sanoi taloyhtiössä olevan jo niin monta koiraa, ja ympärillä aktiiviset lenkkipolut, että omani häiriintyisivät varmasti muiden koirien hajuista ja täten aiheuttaisivat mekkalaa yksinollessaan...
Mutta sitten me löydettiin tää nykyinen vuokrausyhtiön kautta, rivitalon päätyasunto 55m2 ja 720€/kk, sijainti parempi mitä uskallettiin edes toivoa ja alue aivan ihana. Taloyhtiökin valmistunut vasta viime vuonna. En tiedä kuinka tästä malttaa joskus lähteä, kun aika koittaa oman asunnon

nolle kirjoitti:



Mulle on näin keskisuomalaisena ollut ihan kamala shokki kun pohjanmaalla (jossa asun nyt opintojen takia) ei ole järviä!! Ja kyllä sitä aika pian kyllästyy siihen tasaisuuteenkin, tuntuu että joka kerta kun palaa takasin kotiin niin huomaa miten kaunista on kun on järvet ja mäet

Mulla on just päinvastainen tilanne ja Jyväskylään muutto oli kaikkine mäkineen pieni shokki. Kaiken logiikan mukaanhan sitä luulisi paluumatkalla pääsevän alamäkeen, jos on ylämäkeen mennyt, muttakun ei. Pohjanmaalle on sensijaan aina ihana palata, ku on niin lakiaa, että silmä lepää. Samasta syystä Jyväskylän järvet saa kyllä täältäkin kannatusta!

nolle kirjoitti:

Jyväskylä on just hyvä

Mun äiti on kotoisin Pylkönmäeltä ja mä oon aina tykännyt että se tietty keskisuomalaisuus ihmisissä sopii mulle ja näkyy mussa. Tää hämäläisyys on välillä vähän raskasta kun tähän kuuluu sellainen tietty sievistely, ja ite oon ennemmin suoraanpuhuja. Jykylässä asuu myös collien kasvattiporukkaa, niin siellä olis vähän jo jotain seuraakin Vaan tuskinpa tästä ihan hetkeen ollaan lähdössä minnekään muualle kuin Tampereen lähipitäjiin...

Wallenin ja Johannnan kans samoilla linjoilla! Ollaanki täältä samoilta pikkuhuudeilta kotosin

Mä aina sillon tällön 'herään' et tahon täältä pois, jonneki vähän isompaan kaupunkiin, mut sit menee maagiset pari päivää ku totean et mihin mun täältä oikeesti tarvii mennä. Täällä on kaikki mitä tarviin. Kemmiin en silti ennää iha hevilä muuttas

Eihän sitä tiedä mihin elämä kuljettaa. Hämeestä en tykkää, ajeltiin Hauholla ja Vihtavuorella ja en tavannut ketään ystävällistä ihmistä! Minulla meni puhelin rikki, ja Tampereella vasta oli paikka mistä sain ostettua uuden puhelimen. Kaupunki oli ahdistava , pubit ja ruokapaikat vierii vieressä, huligaanit huutelivat herjauksia keskellä päivää. Kukaan ei edes tiennyt missä täällä olisi liike josta voisi ostaa uuden puhelimen, piti itse ennä etsimään

Kyllä minä huokaan kun olen kotona!

Mulla on vuokralla mun entinen asuntoni, siitä 2011 valmistuneesta 75neliön rivitalokolmiosta maksetaan vuokraa 820e plus vesi

Hihhei sain sen asunnon mitä toivoinkin!! Eli elokuun aikana muutt, 38 neliöiseen yksiöön pienkerrostalossa. Kämpässä on iso kunnon keittiö ja lasitettu iso kulmaparveke. Vessaa lukuunottamatta kaikki rempattu. Isot kalusteet (sänky, sohva, ruokapöytä ym) saan pitää siellä ja pidänkin, koska olivat todella siistissä kunnossa.
Kyllähän tuosta 'lukaalista' saa pulittaa 750€/kk (sis.vesi ja netti), mutta tässä tarjontaa katsoessa olen huomannut ettei tuo ole edes kauhean korkea vuokra. Ystäväni etsii yksiötä Helsingin keskustasta ja hänen budjettinsa alkaa 800 eurosta.

JA kaiken lisäksi mun vuokraemäntä on tosi mukava Mua vain hieman vanhempi, rennon oloinen naishenkilö, joka lupasi jopa vahtia mun koiraa tarvittaessa.

Mun keittiönpöytää!

^Ihana! Ei tommosia oo kuin sisustuslehdissä!