Koirat.com

Mä en ole takavetoisella ajanut kun kerran autokoulussa kun oli tuuraava opettaja ja sillä oli BMW. Muuten mennyt etuvedoilla ja miehellä on ollut pitkään jo tuo neliveto ja nyt kesällä kun ostettiin mulle toi Subaru forester niin pääsee itsekin talven keleillä nelivedolla huristelemaan. Olen siis tietysti ajellut miehen autolla ja kyllä se talvella on mukava juttu se neliveto.

^ no joo kyllä neliveto on ehdottomasti paras :) paitsi että nelivedossakin on se että jos lähtee käsistä niin se helposti vain puskee väkisin sinne suuntaan mihin lähtikin. Mutta joo kyllä minä ainakin mielellään nelivedon ottaisin ;D

Heini kirjoitti:

niin ei takavedolla kyllä pääse mihinkään liukkaalla :D Varsinkin jos on vähänkään tehokkaampi auto. Varovasti saa lähteä liikkeelle jos ei aio jäädä paikoilleen sutimaan ja yliohjautumaan.

Allekirjoitan. Eräänkin kerran takavetoisella viime talvena parkkiksella sutinut. Asiaa ei auttanut se, että mies on niin tarkka että parkkeeraa aina prikulleen samaan kohtaan, jolloin lumessa oli vielä painumatkin joiden yli piti päästä. Meinas kyllä hermot mennä pariinkin otteeseen, varsinkin kiireessä. Ihan en oo vakuuttunut tuosta takavetoisesta viime talven perusteella, edellisenä talvena kun nautin tehokkaasta nelivedosta jota ei saanu luisumaankaan ei sitten millään, mutta toisaalta oli tuota parempi ajaa kun pelkäsin. :)

Meillä siis bmw 1-sarjalainen 5-ovisena, vm-09. Tuohan ei ole farkun kokoluokkaa, mutta hyvin tuonne takaosaan yksi koira, MissFieldskö se mietti ettei farmaria tahtoisi koon puolesta. "Minifarkku" toimii meillä ainakin. :) Tosin nyt vauvan syntymän jälkeen on matkoilla vähän tiukkaa tavaroiden ja varsinkin vaunujen suhteen, mutta ollaan selvitty. Toisen lapsen kanssa hommataan katolle boksi tavaroille.

muoks. otetaanpa kirjotuserheitä edes vähän vähemmäks..

^meillä on jo nyt ollut se boxi käytössä. vaikka vasta yksi lapsi perheessä. Ei varmaan ois ostettu, mutta mun isällä on boxi(ostanut sen jo 80-luvulla) niin sitä ollaan lainattu.

ja mulla siis haaveissa se toinen koira ja lapsi... hmm... mitenköhän sitten mahdutaan, jos nyt jo joutuu boxiin turvautumaan...

Joo, samaa mieltä, että pidon kannalta neliveto kyllä jyrää noi muut vaihtoehdot mennen tullen. Sellainen olisi kaikkein hauskin vaihtoehto, jos ei ota huomioon bensankulutusta. :)

Totta, että takavedolla on ajoittain talvella kinkkisempää. Itse pyrin yleensä ennakoimaan parkkeeraamalla auton sellaiseen paikkaan, josta sen saa helposti pois. Tuon päivittäisessä ajossa olevan 3-sarjalaisen kanssa ei ole ollut (elämää haittaavia) pito-ongelmia, tuo 5-sarjalainen on hankalampi leveämmästä rengaskoosta johtuen. Tehoja en pidä liikkeellelähdön kannalta ongelmallisena (jos ei puhuta mistään superautosta), koska oman auton tehoja oppii kyllä säätelemään sillä tarkkuudella, että se ei sudi liikkeellelähdössä (vaikka luistonestoa ei olisikaan). Esim. entinen luistonestoton 325i (himpun vajaa 200 hv) ei ollut talvella sen hankalampi kuin tuo 318i (118 hv). Rengaskoko vaikuttaa erittäin konkreettisesti pitoon. E90- ja E91-malleissa varmasti on isompi talvirengaskoko kuin tuossa minun 318:ssani (jossa talvikumien leveys on 195, kesäkumien 205), mikä näkyy huonompana pitona, samoin kuin tuon 5-sarjalaisen kohdalla.

Etuvedon etuna takavetoon on myös se, että minne etuvedon pystyy ajamaan, sieltä sen saa myös pois. Takavetoon tämä ei päde. Etuvetoautothan ovat etupainoisia -> parempi pito vetäville pyörille. BMW:t ovat painojakaumaltaan lähellä 50/50. Jos auton ajaa vaikka jäiseen mäkeen niin, että sen nokka on alamäkeen päin, etuvetoauto nousee tästä pakilla (tässä asennossa etupyörillä on vielä enemmän painoa -> lisää pitoa) ja (etumoottorinen) takavetoauto ei välttämättä nouse (enemmän painoa etupyörillä kuin takapyörillä -> vetäville pyörille huono pito). Eli liukkailla joutuu miettimään, ettei jätä autoa ihan minne sattuu.

Ja siitä Heinin mainitsemasta uraherkkyydestä. Joo, tämä on 3-sarjan ongelma. Meilläkin 3-sarjalaiset ovat jossain määrin uraherkkiä, tämä 318 kaikkein pahin, kun taas 5-sarjalainen ei huomaa mitään uria. Auton suunnittelussa valitetttavasti on kyse pitkälti kompromisseista, jolloin tiettyjä ominaisuuksia ei voi hioa hyviksi ilman, että joku toinen ominaisuus kärsii. Esim. herkkää ja nopeaa ohjausta ei voi saada ilman, että suuntavakaus ei kärsisi. Onneksi siihen uraherkkyyteen voidaan vaikuttaa rengasvalinnoilla.

sliippi kirjoitti:

BMW on ajajan auto. Kyllä sen huomaa, että yksi merkin pääfilosofioista on paras mahdollinen ajotuntuma.

Tässä olen aivan samaa mieltä.

Itse tässä tovi sitten vaihdoin uudempaan, vuoden 88 bmw vaihtui 2001 citikkaan, ja huh mikä on ero! Bemari oli jämäkkä ja topakka (iäkkyydestään huolimatta), tarkka ohjata, ei jurisyttänyt ja tutisuttanut. Citikka - no on niinkuin meidän perheen isäntä sanoo Shitikka Tuollainen lyllerö, eli löysä alusta ja todella tunnoton ohjaus. Ajotuntuma kärsii erityisesti moottoritie nopeuksissa, auto hakee eikä ole tukeva ajaa, ja parhaimmillaan tuntuu että kurveissa kaatuu..

Renkaat syö citikka alta kun alustassa ei edes renkaan kulmia voi kunnolla säätää, toisin kuin bmw jossa oli täysin säädettävä alusta kun siitä kulmat kohdilleen laitettiin.

No toisaalta tämä ranskalainen maksoi puolet vähemmän kuin millä tuon 13 vuotta vanhemman bmw:n myin.. ja kilometrejäkin oli bemarissa 150tkm enemmän. Mutta eiköhän tällä ranskalaisella vuoden ajele ja sitten tulee siirtymä taasen tuonne baijerilaisen puolelle. Ainakin sain sen mitä autolta toivoin, pienen kulutuksen ja ilmastoinnin

muoks. Niin ja olivatkan nuo talvet ainakin mielenkiintoisia tuon vanhan bemarin kanssa, välillä mentiin kylkiedellä ihan tahtomattakin. Kunnialla kuitenkin selvisin kerta toisensa jälkeen
Onneksi tuossa mikä minulle todennäköisimmin seuraavaksi vaihtuu, isännän tämänhetkinen käyttis, on sitten luikastuksen estot ja muut. 525 tds touring, hieman liian iso makuuni mutta kunhan tuo mies asentaa siihen parkkitutkan niin ei ole minullakaan enää ongelmaa. Ja ajotuntumahan on mitä parhain.
Ja erittäin edullinen ajaakin kun on diisseli ja pakettiauto

Lunatic kirjoitti:

ja mulla siis haaveissa se toinen koira ja lapsi... hmm...

Tästä syystä juuri mun pitäis malttaa odottaa sitä toista koiraa siihen saakka kun meillä on kaksi autoa, joka tapahtuu kun tuo nykynen on maksettu omaksi. Ei tuohon minifarkkuun kuitenkaan kahta turrikkaa mahdu. Ja meillä ollaan kuin sillit purkissa mutta ollaan päätetty pärjätä sinne toiseen lapsoseen saakka ilman boksia.. :D Ainoa matka oikeestaan on n. kerran kuussa kun mennään mun vanhemmille n. 150km:n päähän sillai että on matkatavaroita, rattaat ja koira mukana. Muuten yleensä jos on rattaat ja koira niin ei matkatavaroita, tai monesti täällä liikutaan niin että Misty on kotona.

Me ei olla henkeen ja vereen bemaristeja, tuo nykynen tuli meille sen takia että oli edullinen (sen hinta on nyt vuodessa jo noussu huimasti, suosio vissiin) ja taloudellinen, kun maalle muutettiin ja välimatkat piteni. Mutta pakkohan se on myöntää, että kyllä tuo ajettavuus on ihan omaa luokkaansa, kyllä sen takavetoisuuden kanssakin pärjää kun ottaa asian huomioon. :) Kaikkein paras puoli on tuo taloudellisuus, välimatkat on tosiaan reippaasti tuplaantuneet mutta edellisessä citymaasturissa saattoi kuulla bensan lorinan ja söi sitä kaikkein kalleinta -tietenkin- mutta nyt tuon dieselin kanssa hädintuskin edes muistaa koska on viimeksi tankannut.

Tässä kun olen aktiivisesti ja vakavissani haaveillut auton hankinnasta, niin olen näitä erinäisiä vaihtoehtoja auton rahoitukseen pohtinut ja tullut siihen johtopäätökseen että mun pitää joko säästää tai ..hmm.. säästää että saisin auton joskus sitten. Miten ihmiset edes ostaa autoja...

-Auton rahoitus (korkeat korot)
-Joustoluotto (korkeat korot)
-Luottokortti (korot+ rajoitettu luotto)
-Pankkilaina..? (ei vissiin auton ostoon myönnetä, tarjoavat joustoluottoa)
-Lainaa vanhemmilta/yms
-Säästöt?

Näillä vaihtoehdoilla ei paljon autoja ostella. huoh. Vähän rajoittaa koiran kanssa harrastamista ja kulkemista.

Piru että säikäytti viime perjantaina kun meiltä räjähti autosta takarengas. Luojan kiitos ei satasen vauhdissa vaan ihan taajamassa ajettiin. Lisäksi kun vaihdoin vararengasta paikoilleen, auto tippui tunkin päältä ja nyt helmassa on pirunmoinen ruttu... Nyt ei sitten olekaan vararengasta, toivoa sopii ettei käy mitään kun sillä ajellaan...

MissFields, saman asian kanssa olen painiskellut... Mulla rahoituskuvio menee nyt niin, että maksan sen opintolainalla. Mulla on säästössä nyt puolet auton hinnasta ja tammikuussa saan toisen puoliskon. Vanhemmat lupasivat tosin lainata jos sopiva auto löytyy ennen tammikuuta (ja varmaan löytyykin) niin saan sitten ostettua heti pois ja maksettua heille heti tammikuussa takaisin.

Tosin nyt vielä odotellaan avon työkuvioiden selkiintymistä, se vähän niin kuin määrää tuleeko koko rotiskoa vai ei. Vaikka onkin rahat autoon kasassa, niin ei meillä olisi varaa näillä tuloillla pitää sitä.

MissFields kirjoitti:

Tässä kun olen aktiivisesti ja vakavissani haaveillut auton hankinnasta, niin olen näitä erinäisiä vaihtoehtoja auton rahoitukseen pohtinut ja tullut siihen johtopäätökseen että mun pitää joko säästää tai ..hmm.. säästää että saisin auton joskus sitten. Miten ihmiset edes ostaa autoja...

-Auton rahoitus (korkeat korot)
-Joustoluotto (korkeat korot)
-Luottokortti (korot+ rajoitettu luotto)
-Pankkilaina..? (ei vissiin auton ostoon myönnetä, tarjoavat joustoluottoa)
-Lainaa vanhemmilta/yms
-Säästöt?

Näillä vaihtoehdoilla ei paljon autoja ostella. huoh. Vähän rajoittaa koiran kanssa harrastamista ja kulkemista.

Autoliikkeessä voi varmaan maksaa luotolla? en tiedä kun sieltä en koskaan autoja osta, sen verta osaavat tietämättömiä pissiä linssiin, teen kaupan mieluiten suoraan auton omistajan kuin jonkun välikäden kautta. Tämä siis vain minun mielipide!

Nettiauto on hyvä vaihtoehto josta saa usein halvalla ihan hyviäkin autoja. Käteinen on yleisin maksutapa kun kauppa käydään suoraan auton omistajan kanssa. Itse juuri ostin aivan täydellisen vanhemman auton (vm -98) 1700€:lla.

Lainoja myönnetään myös auton ostoa varten, esmerkiksi avokin sisko otti lainaa autoa varten.

Pitää myös muistaa, että vakuutukset + ajoneuvovero ei myöskään välttämättä ole ihan pieniä. Vakuutuksien hinnat on vissiin auton ikään nähden laksettu? Ite maksan nyt 613€ vakuutuksia vauodessa tuosta uudesta ja noin 30€/per kerta veroa (4 erässä maksettuna)

Eihän se auton pitäminen tai ostaminen ilmaista ole, mutta kyllä se vaan niin helpottaa elämää, kun ei tartte yleisillä lähteä koiran kanssa liikkumaan :)

Mulla miellä avokki + faija automiehiä joten ei ihan sukkaa tuu ostettua :P

Bonehead kirjoitti:


Pitää myös muistaa, että vakuutukset + ajoneuvovero ei myöskään välttämättä ole ihan pieniä. Vakuutuksien hinnat on vissiin auton ikään nähden laksettu? Ite maksan nyt 613€ vakuutuksia vauodessa tuosta uudesta ja noin 30€/per kerta veroa (4 erässä maksettuna)

Puhumattakaan niistä muista kustannuksista. Kyllä autoon saa upotettua halvimmillaankin pari kolme tonnia vuodessa, jos sillä yhtään ajelee. Huollot (määräaikaishuollot ja yllätyskorjaukset) ovat merkittävä kustannuserä, samoin polttoaine. Yhtään uudemmassa autossa arvonalenema on ihan järkyttävä. Renkaatkin maksavat about 1-2 senttiä per kilometri.

Joskus olin niin nörtti, että excelöin kaikki auton kustannukset. Edellinen autoni maksoi ostettaessa 3600 euroa, myydessä 23 tkm ja 1,5 vuotta myöhemmin sain siitä 2900 euroa. Muistaakseni kilometrikustannukseksi tuli tällöin (arvonalenema huomioituna) luokkaa 18 senttiä, eikä tästä autosta hajonnut ikinä yhtään mitään ja siihen ei tarvinnut ostaa renkaita - vain määräaikaishuollot (nämäkin halvalla nyrkkipajalla), polttoaineet ja vakuutukset maksoivat (+ pikkutavaraa kuten polttimoita tuli ostettua). Eli tuon 23 tkm aikana sain autoon uppoamaan yli neljä tonnia ja tämä tosiaan oli halvimmasta päästä autonpitoa, koska se oli bensankulutukseltaan taloudellinen, vakuutukset edulliset, eikä siitä tullut mitään "ylimääräisiä kustannuksia". Nykyisen autoni kustannuksia en ole uskaltanut lähteä laskemaan, nimim. "juuri pistin 550 euroa määräaikaishuoltoon".

Ohjeistan yleensä auton hankintaa suunnittelevalle, että kukkarosta kannattaa löytyä vähintään tonni ylimääräistä, koska autoon voi tulla missä välissä tahansa iso remppa. Itsekin tuli tämä kantapään kautta koettua, kun ensimmäiseen autooni (tonnin Corolla) tuli 500 euron remontti n. kuukausi auton hankinnan jälkeen. Kyllä kirpaisi.

Kaikki tähänastiset autot olen ostanut yhdistelmällä säästöt + opintolaina. Opintolainaa hyödynsin, koska sitä halvempaa lainaa ei ole saatavilla, eikä sen takaisinmaksun kanssa tarvitse kiirehtiä.

^ Se on vähän sama kuin koiranhankinnassa Nimim. pennulla pissitulehdus viikko kotiutumisen jälkeen, sunnuntaina päivystykseen ja sinne meni 200e.

Bonehead kirjoitti:


Autoliikkeessä voi varmaan maksaa luotolla?

Juu voi. Se on nimeltään autorahoitus. Voi ottaa sellaisen pankista, autoliikkeestä tai yksityiseltä firmalta. Rahoituksella voi ostaa auton siis myös yksityiseltä. Pankissa se on ostoluotto, joustoluotto, nimiä on monia. Se on vähän niin kuin pikalaina, jolla on korkeat korot. Maksat about yhtä paljon korkoa kuin lainaakin takaisin.

Laskin, että katsomaani automerkkiin menisi autoveroihin ja vakuutuksiin kuukaudessa n. 100e päälle bensat ja se luoton/lainan lyhennys, tekee yhteensä 200-300e, siis pelkästään kuussa (tähän ei edes sisälly autohuoltoja tai remppoja..). Sen takia kyselenkin tyhmiä, että millä ihmeellä ihmiset ostaa autoja, kun lainojen/rahoitusten sekä auton pitämisen kustannukset on aivan järkyttävät.

Säästöt+opintolaina onkin varmaan järkevin vaihtoehto. Tietty jos ei opiskele eikä ole niitä säästöjä.. Tähän on tultu, kun ei työssäkäyvällä ihmisellä ole varaa ostaa autoa.

Tarvitsen siis autollisen miehekkeen joka kustantaa kaiken

Juu, auton pitäminen on hirvittävän kallista. Tosin se vaikuttaa paljon, että minkälaiseen autoon päätyy.

Halvin mahdollinen auto (ylläpito- yms. kustannuksiltaan) on:
- pieni moottori -> pieni bensankulutus, halvemmat huollot ja halvat vakuutukset
- pieni rengaskoko -> pienet rengaskulut (isot, leveät renkaat ovat mielettömän kalliita)
- pieni koko -> pieni massa -> pieni bensankulutus
- tilastollisesti luotettavaa merkkiä -> pienempi todennäköisyys "yllärikuluihin"
- vanhahko -> pieni arvonalenema; vuosittainen arvonalenema laskee ikääntymisen mukana (mitä vanhempi, sen vähemmän arvonalenemaa)
- merkkiä, jossa on halvat huollot (ts. ei ainakaan premium-merkkinen kuten BMW, MB, Audi)
- mahdollisimman vähän ajettu ja hyvin pidetty -> vähennetään yllärikulujen todennäköisyyksiä

Minun ex-mitsuni (Mitsubishi Lancer vm. -94) oli oiva esimerkki mahdollisimman halvasta autosta, niin kuin tuossa yllä kerroin. Mahdollisimman halpa auto olisi, jos löytäisi jostain esim. n. vm. -90 Corollan, jossa ei ole ruostetta ja jolla on ajettu vähän. Mutta eipä tällaisia taida enää oikein olla olemassakaan.

Mulla toi edellinen vanha bmw oli juuri sellainen halpa auto.
Ostohinta 600e remppailua noin 300e. Ajoin autolla yli 30tkm, ja möin (tai siis mies myi) sen 1600e hintaan Meiltä ei kyllä mikään auto ole tähän päivään mennessä lähtenyt halvemmalla mitä on ostettu. Yleensä juuri siksi että mies ostaa autot pikkuvikaisina ja korjaa, jolloin arvo on parhaimmillaan triplaantunut sitten myydessä. Ihan kätevä tuollainen ukko

Eikös bonukset muuten laske vakuutusten hintaa?

Bonehead kirjoitti:

Eikös bonukset muuten laske vakuutusten hintaa?

Harvalla ensi auton ostajalla on ollut autoa ennen nimissä jolloin bonuksiakaan ei ole kerennyt kertyä. Kaskoon saa täydet jos/kun sen ottaa, mutta liikennevakuutukseen pitää olla monta kolaritonta vuotta ennen täysiä bonuksia.

^^Kyllä joo laskevat, mutta nekin on kerrytettävä. Liikennevakuutus lähtee yleensä 0% bonuksista, mutta bonusoikeudelliseen kaskoon saa yleensä tarjouksia vakuutusyhtiöiltä. Itselläkin kasko lähti 70% bonuksilla (mikä myös on se maksimibonus). Liikennevakuutuksen bonukset kertyvät suurusluokkaa 10% ensimmäisenä vuonna, sitten 5% joka vuosi.

Ennenhän onnistui bonuksien siirtäminen toiselle henkilölle, mutta nykyään tämä ei taida onnistua.

e: väksy, olin myöhässä :)