Koirat.com

^^Meillä kai menee aika puoliksi omistussuhde muutenkin... avokilla on enemmän aikaa sen kanssa juosta ulkona, kun on tällähetkellä työtön. Minulla taas on varaa kuljettaa sitä eläinlääkärissä, ostan sille tarvikkeet ja ruoat.
Kyllä me jo alusta saakka päätettiin, et jos ero tulee, niin se hoitaa, jolla on paremmat resurssit (ja meillä nyt tulisi toimimaan osaomistus jatkossakin, jos vain samassa kaupungissa asutaan). En vain haluaisi, että joku tulisi riistämään mahdollisessa kuolemantapauksessa avokilta koiraakin pois... (ja asuntoa...)

Noista "ikikihloista" on puhetta tossa muutama sivu taaksepäin...

Ja, kyllä, onhan avioliitto paljon muutankin kuin vain rakastuneiden muodollinen käytäntö. Avopari on yhä lain edessä eriarvoisessa asemassa aviopariin verraten, vaikka tähänkin ollaan vissiin ajamassa muutosta (which is good!). Meillä tulee nyt syksyllä 5 vuotta yhteistä taivalta matkaan, kihloissa oloa 2v, ja kyllä mun mielestä meidän on jo "korkea aika" mennä naimisiin Tai ei korkea aika, mutta sopiva. Ei tunnu hätiköidyltä, mutta en haluaisi paljoa odottaakaan.

Ja joo, koirat on meilläkin mun nimissä, ja avokki tietää, että jos menee lusikat jakoon niin koirista puhuttaessa hän voi keskustella korkeintaan tapaamisoikeudesta - ihan vaan siksi, että ne on mun, mä ne olen halunnut. Toki avokki on niihin myös kiintynyt, ja siksipä tuo tapaamisoikeus

Me ollaan oltu avon kanssa melkein 7 vuotta yhdessä, mutta silti tuntuu, että on ihan liian aikaista mennä naimisiin. Ehkä se johtuu eniten siitä, että oon kuitenkin vielä aika nuori ja naimisissa olo tuntuu hurjan aikuiselta.

Ellikeksi, juu

Jos meikä sattuu potkaisemaan tyhjää, niin koirat siirtyvät miehelle jos hän niin haluaa. Jos ei, niin mun perhelle, jos eivät sinnekään niin sitten kasvattajat etsivät uudet kodit.

Yhteisillä rahoilla me nuo kuitenkin hoidetaan, mutta samoilla yhteisillä rahoilla rahoitetaan myös miehen harrastuksia.

Meillä samoin kuin Roryssilla. Koirat ovat ja tulevat aina olemaan minun nimissäni, vaikka naimisissa ollaan. Rahat meillä on yhteiset, olleet alusta saakka. Yhdessä asuttiin n.4,5v kun mies kosi, reilu 5v kun mentiin naimisiin. Täälläpäin järjesti ihan sujuvasti 7kk aikana häät noinkin isolle porukalle. Paikka, pitopalvelu ja bändi oli meidän mieleisiämme.
Häät meillä oli siis siviilivihkimisellä juhlapaikalla paikanpäällä. Vieraita aika tarkkaan sata. Vihkimisen jälkeen sitten syömingit ja muut pippalot Myöskään hääpuvut ei olleet meillä ihan perinteiset, mutta niistä on kuvia tuolla jossain aiempana.

ellikeksi kirjoitti:

^ömmm. Mitähän tähän sanoisi. Itselleni vain valaistui tässä eräs päivä, että jos oltais naimisissa ja toinen kuolis, niin olis helpompaa hoitaa asiat sitä kautta ;D. Mä hieman aloin pelkäämään miten mun sukulaiset (ja toisinpäin... vaikka siis vaikuttavat nyt ihan fiksuilta tapauksilta, mut siinä vaiheessa kun jotain tapahtuu) reagoisi? Hyväksyisikö ne, että tietty omaisuus siirtyy avokille? Vai olisko ne harakkana paikalla kynsimässä kaikki itselleen?
Eli minähän olen ollut aikaisemmin melkoinen vastaranankiiski häistä/naimisiinmenosta, mutta nyt hieman ehkä käytännönasiatkin alkaa mietityttämään näin vanhemmiten. Onneksi Dave on kumpaisenkin nimissä tällähetkellä.

Ja kun meillä ne "häät" ei tässäkään tapauksessa tulisi olemaan kuin nimet paperille ja ehkä tunnelmoida sitten hyvän ruoan ja juoman seurassa kahdestaan :)

Verottaja ainakin nappaisi ensin sun lähisukulaisilta verot sun omaisuudesta ja sen jälkeen jos sun sukulaiset siirtäisi sen omaisuuden miehen nimiin niin lisäksi mies maksaisi verot siitä kalleimman veroluokan mukaan koska ei ole sukua ettekä ole naimisissa. Testamentilla saa määrättyä kuka perii vaikka ei naimisissa olisikaan, mutta verot kaatuisi niskaan raskaamman mukaan sittenkin.

Myöskään ei olisi oikeutettu mihinkään tapaturma/henkivakuutuskorvauksiin tms mitkä voisi tulla esim työnpuolesta vaan ne menisi suoraan lähisukulaisille.

Ihmisiä kuolee joka päivä esim. liikenteessä ikään ja sukupuoleen katsomatta. Se miten hyvin sen jälkeen haluaa lähimmäistensä asioiden olevan, on ihan täysin kiinni siitä miten asiat on eläissään hoitanut. Vakuutusta ei voi kuoleman jälkeen ottaa, eikä testamenttiakaan ei voi enää tehdä. Se on sitten voi voi.

^Jep. Iloista & mutkikasta.

Sen lisäksi mä olen havainnut että monissa ihmisissä herää sellainen ahneus kun joku kuolee, mitä ei olisi koskaan ko. tyypistä uskonut.
Meillä tosiaan hankittiin heti testamentti kun ostetiin talo ja ei oltu naimisissa. Jos tulee muksuja niin ei lähdetä testamenttia muuttamaan, vaan lapsi on oikeutettu siihen 1/4 lakiosuuteensa ja toinen saa sen oman puolikkaansa ja perii sen perittävän osan eli 1/4. Kerkeää se lapsi perimään sitä omaisuutta sittenkin kun kumpikin meistä on vainajia.

Tosin mitään plan B:tä ei ole jos lapsia ei tulekaan. Kait sitä joku hyppyytettävä perinnönkärkkyjä pitäisi hommata.

^Mä oon vakaasti päättänyt, että jos meille joskus muksuja tulis (tällä hetkellä ei oo kyllä missään toiveissa semmoset) niin perintöä en ala niille varta vasten kerryttämään. Oon liian monta tapausta nähnyt, missä sisarukset alkavat perinnöstä tapella ja pilaavat välinsä samalla. Se on jännä tuo raha mitä se ihmisissä saa aikaan.

Aws, pakko oli tulla nostamaan tätä topicia, ettei Parisuhdepulina täyty aivan näillä hää-jutuilla. Ja itseasiassa piti vielä tulla ihastelemaan Sarahian upeaa hääpukua.

Niin, ja bongasin vielä Rorysn hääkuvan, wau, todella kaunis morsian! Ja oikeastaan hyvin paljon sen näköinen kuin olin kuvitellutkin avatarin perusteella, kerrankin näin!

^Kiitos! Itsekkin kyllä kovasti pidin tuosta, tosiaan kankaat meidän pukuihin ostettiin Thaimaasta, jossa miehen puku teetettiin. Mun puku sitten teetettiin samoista kankaista suomessa.

^^ Voi kiitos paljon!

Onko teillä ollut häissä millaista ohjelmaa? Mä olen nyt alkanut kovasti pohtia, että haluaisin näyttää vieraille meistä videon, jossa on meidän omia "ajatuksia" toisistamme ja lopussa kuvia yhteisen elämän varrelta.. Onko kukaan tehnyt omiinsa vastaavaa? Ajatuksena tuo on sellainen "pakko saada", mutta toteutus voi ontua, kun ei mun lähipiirissä ole tietääkseni ketään, joka idean voisi toteuttaa ja tehdä videon..

^ Mun pikkuserkun häissä morsiusparin vanhemmat/sisarukset oli tehnyt tuommoisen viedon (muistaakseni power pointilla) ja se oli kyllä ihana. Siinä näytettiin mm. parin lapsuuskuvia ja kerrotiin, miten pari oli tavannut jne.

Kuuska kirjoitti:

Onko teillä ollut häissä millaista ohjelmaa? Mä olen nyt alkanut kovasti pohtia, että haluaisin näyttää vieraille meistä videon, jossa on meidän omia "ajatuksia" toisistamme ja lopussa kuvia yhteisen elämän varrelta.. Onko kukaan tehnyt omiinsa vastaavaa? Ajatuksena tuo on sellainen "pakko saada", mutta toteutus voi ontua, kun ei mun lähipiirissä ole tietääkseni ketään, joka idean voisi toteuttaa ja tehdä videon..

Meillä oli häissä vähän tämän tyylinen esitys (jota en muuten ole itse edes valmiina nähnyt vieläkään...), siinä siis "esittelyt" molemmista lapsuuskuvineen (kun sukulaiset ei juuri tuntenut puolin ja toisin) ja sitten kertomus meidän elämistä pääpiirteissään siihen asti kun tavattiin ja muutama kuva/lause yhteisestä elosta siihen saakka sekä lopussa meidän vihkiminen. Tuo video siis esiteltiin hääjuhlassa ihan ensimmäisenä (mentiin viikko aikasemmin maistraatissa naimisiin) jonka jälkeen vasta itse saavuttiin paikalle ja oli onnittelumaljat jne. Bestman ja kaaso toimivat siinä kertojina ja oli siis ihan Powerpointilla tehty esitys.

Nyt on muuten varmaan pakko kaivaa se jostain :D

Meillä oli häissä laulava imitaattori.

Kuulostaa ehkä alkuun pöljältä, mutta sälli oli hurjan hyvä esiintyjä. Vieraat tykkäs hirveästi, me tykättiin ja mikä parasta, vältettiin perinteiset hääleikit, joita pyrimme välttämään viimeiseen saakka.

Jos jostain käsittämättömästä syystä pitäisi naimisiin uudelleen mennä, niin voisin pyytää hänet esiintymään toisiinkin häihini!

Jossain hääohjelmassa oli kerran häävieraiden joukkoon soluttautunut näyttelijä, joka esitti hääsuunnittelijaa ja sekoili kaikkea hassua juhlissa. Se oli hauska, ja ohjelmassa vieraat tykkäsivät eikä kukaan osannut arvata että kyse oli näyttelijästä.

^ Noista näyttelijöistä olen muuten itsekin kuullut, on muuten hirveän hauska idea!

Itse olen ollut häissä joihin oli videon sijaan tehty scrap-albumi, eli askarreltu valokuvineen elämää hääpäivään asti. :)

Noniin, nyt se on puoliksi virallista (siis - mun vanhemmille on kerrottu, anoppilassa ovat vielä autuaan tietämättömiä... ), me mennään naimisiin ens vuonna loppukesästä, alkusyksystä.

Ja joo ei, ei ole päivää eikä paikkaa päätetty. Voi olla, että päivä eriytyy paikan perusteella, mutta pitäis se paikkakin ensin...