Koirat.com

50 yötä jouluun on...

Ajattelin aloittaa joulupulinan niin saadaan kaikki jouluelämän ajatukset ja ideat saman otsikon alle.

Mitä sinä teet jouluna? Onko tiedossa perinteikäs joulunvietto vai lähdetkö joulua pakoon etelän aurinkoon?
Mitä perinteitä kuuluu yleensä sinun jouluusi? Onko suunnitelmissa uusia alkavia perinteitä?
Oletko jo aloittanut lahjahankinnat ja/tai tekemiset? Mitä lahjatoiveita itselläsi on?

Täällä on joulusuunnitelmat vielä aika avoimet, mutta jouluhaaveilu on jo pitkällä.
Pientä koristelua ja lahjoja on tullut mietiskeltyä, yksi lahja on hankittukin ja korttien askartelun ajattelin aloitella ensi viikolla viimeistään.

Ihanaa! Joulupulina!

Mä en ole vielä ripustanu jouluvaloja. Enkä koristeita... Mutta saa nähdä kauanko maltan olla... Yleensä ensilumi on se viimeinen niitti ja sit on pakko saada laittaa ees jotain. Yhden joululevyn ostin kaupassa ollessa.

Joululahjat on oikeastaan päätetty. Enää pitäis hankkia ne. Mä tykkään laitella lahjoja! Miettiä mistä kukakin ilahtuisi ja hankkia jotain ajatuksella. Ainoastaan pieni budjetti vähän risoo kun monta asiaa ei pysty laittamaan jos ei saa sisaruksia kimppaan.

Me vietetään joulu tänä vuonna oman porukan kesken. Miehen ja koirien lisäksi läsnä on vaan miehen sisko. Ohjelmassa on hyvää ruokaa, elokuvia, lautapelejä ja rauhallista yhdessä oloa. Kaikki saa elää omassa rytmissään, suunnitelmia ja aikatauluja ei laadita ja olennaista on rauhoittuminen ja rentoutuminen. Oi että mä odotan sitä! Tykkään ihan hirmusti myös meidän perhejoulusta (kotikotona) mutta siellä tahtoo aina olla aikataulua ja pientä kireyttä ilmassa ja muuta semmosta joten nyt sit kokeillaan toisenlaista. Kaikista mieluiten olisin miehen kanssa jossain pikkuruisessa mökissä keskellä Lappia kaukana kaikesta. Toivottavasti nyt on vaan paljon lunta ja sopivasti pakkasta että saadaan nauttia koirien kanssa ulkoilusta myös jouluna.

Hyvänen aika minkälaiset paineet aiheutitte minulle !

En tiedä yhtään mitä ostan joululahjaksi ja kenelle niitä lahjoja nyt ylipäänsä ostan. Enkä toki tiedä mistä opiskelijana rahat saan niihin. Itseasiassa en vielä tiedä edes, että missä vietän koko joulua. Kohta iskee stressin.

Jee, joulupulina! :)

Mä oon oottanut joulua ihan pistoksissani jo syyskuun lopusta asti! Tällä kertaa saan ihan luvan kanssa panostaa jouluun, kun mulla on isompi kämppä kuin vuosiin. Ennen asuin yksiössä, johon ei kyllä olisi mahtunut minkään valtakunnan joulukoristeita, vaan toisin on nyt! Tahtoisin ainakin kynttelikön ikkunalaudalle ja jouluvalot ikkunaan, tosin sellaset hillityt valkoiset. Mietin jo, että pitäiskö mun ostaa vihdoin viimein uudet stereot jotta voisin soitella joululauluja kotona.. Ja piparitalon tahdon tänä vuonna ihan ehdottomasti!! Eilen join ensimmäisen glögin, koska mun mielestä on huijausta alottaa glögin juonti jo lokakuussa.

Itse joulunpyhät tulee varmaan vietettyä porukoiden luona kotikotona. Siitä voi olla seesteisyys ja rauha kyllä kaukana, kun ahdetaan perhe ja lähisuku kakaroineen ja koirineen samoihin tiloihin. Koirat juoksee rallia niin että matot on rutussa ja kuusi keikkuu, ja lapset heiluu sokerihumalassa vailla järkevää tekemistä. Kunhan ei tartte mitään kauheeta aikataulua, niin mä kyllä tykkään joulusta.

Tää joulusta tykkääminen ihmetyttää mua itteenikin siinä mielessä, etten kuulu kirkkoon eikä mun ajatusmaailma muutenkaan ole kauhean kristillinen. Mutta poislukien tuo aspekti, joulu on kyllä ihan ykkösjuhla. Ne kaikki ruuat, kiireettömyys, yhdessäolo ja sellanen suht rauhallinen tunnelma on se, mikä tekee joulusta joulun.

Meidän jouluperinteisiin kuuluu tapaninpäivän ruokailu joka hoidetaan yleensä meijän porukoilla. Sinne tosiaan kokoontuu meidän perhe, isovanhemmat ja äidin miehen sisarukset perheineen. Vaikka onkin vähän ahdasta, niin mun mielestä on silti kiva tavata kaikkia, on ne niin hauskaa porukkaa.

Tänä jouluna haluaisin löytää Sisulle sellaisen kulkuskaulurin, joten jos joku tietää, mistä moisia saa, ilmoittakoon mulle välittömästi. Tänä jouluna aattelin, että olis kiva tehdä oma joulukortti, siis Sisu ja joulurekvisiittaa. Saa nähdä tuleeko tehtyä ja onnistuuko. Musta koira on aika haastava kuvata, eikä mulla ole siihen muuta ideaa vielä kuin se kauluri. Lumihanki pitäs ehkä olla, tai sit jouluvalot tai jotain.

Lahjahankintoja en ole vielä aloittanut, mutta mielessä pyörii silti kyllä kovasti. Harmi, kun ei ole taaskaan rahaa ostaa just niitä lahjoja mitä on aatellut, vaan täytyy yrittää miettiä budjettia. Höh! :( Mä yritin tossa yks päivä miettiä että hetkinen, mitäs mä toivon tänä jouluna, enkä mä kyllä keksinyt oikein mitään. Ainoat, mitkä mulle tuli mieleen oli Fingerpori -seinäkalenteri (kun saadaan yleensä siskon kanssa seinäkalenterit joululahjaks ihan perinteisesti) ja Puman olohousut. Joku puuvillasatiinipussilakanasetti (huh, mikä sana!) olis kiva, en vaan tiedä vielä tarkemmin millaiset haluaisin. Sen tiedän varmaksi, etten ainakaan halua Pandan Juhlapöydän konvehteja! Yäk! En tiedä mitä ostaisin siskolle. Se eros just miesystävästään ja ex tulee hakee kamansa pois niiden kämpästä, joten sille vois miettiä jotakin astioita tms. kodintavaroita. Äidin miehelle haluaisin ostaa sen Irwinin 14 cd:n boxin, mutta on aika hintava! Äitille en meinaa keksiä mitään, ja se on jotenkin niin marttyyri ettei se edes suostu kertoo mitä se toivoo. Onneks tässä on vielä aikaa miettiä. Sisu tulee saamaan varmaan jotakin herkkuja ja leluja. Haluaisin sille Finlaysonin koiranpedin mutta niitä ei kuulemma enää valmisteta. Höh! Ja saman sarjan tassupyyhkeet olis kivat, mutta saa nähdä mitä sitä sit keksii.

Jee, glögiä ja suklaata ja pipareita, en malta oottaa. :)

Mäkin aloin innostua joulusta, kun muutettiin tähän isompaan kämppään pari vuotta sitten ja on oikeesti tilaa laitella joulua ja leipoa.

Aatto vietetään mun äidin luona, koska se on ainoa paikka jonne voidaan jäädä yöksi ja ottaa koira mukaan.
Aina ekana aattona käydään viemässä kynttilä mun papan ja muutaman kaverin haudoille ja sit mennään äidille. Sit syödään hyvin ja sulatellaan ruokaa hetki. Hyvissä ajoin käy "pukki" tuomassa lahjoja, vielä kun on yksi, joka tuohon uskoo. Tavallaan.
Viime jouluna vedettiin sit mun pikkusiskon, isoveljen ja mun miehen kanssa sing staria myöhään yöhön. :) Samat kuviot on varmaan tänäkin jouluna.

Joo, meidänkin jouluperinteisiin kuuluu haudoilla käynti, niin koirien kuin ihmistenkin. Meidän mummolan pihan perälle metsän laitaan on haudattu kaikki äidin entiset koirat, ja musta on kiva, että viedään sinne kynttilöitä vaikken niitä koiria muistakaan. Enää meillä ei käy joulupukki, eikä olla menossa pukiksi kenellekään. Meillä lahjat jaetaan niin, että ne asetellaan jouluaattoiltapäivällä kuusen alle nätisti ja niiden annetaan olla siinä päivä. Koirat terrorisoi osan paketeista aina, mutta onneks repivät lähinnä omiaan. Lahjat jaetaan niin, että joku aloittaa ottamalla yhden satunnaisen lahjan, lukee kelle se on, ja lahjan saaja sit avaa sen ja sen jälkeen valitsee seuraavan lahjan. Tää toistuu kunnes kaikki lahjat on jaettu ja avattu. Tälleen kestää avaaminen pidempään ja kaikki kerkiää nähdä, mitä kukakin sai.

Jee joulupulina! Lahjoja olen jo miettinyt, mutta mitään en vielä ole ostanut. Ja pari lahjaa pitäisi vielä keksiäkin. Nää on vielä juuri näitä klassisia "mitä ostaa ihmiselle jolla on jo ns kaikkea"? Voi olla, että jokin palvelulahjakortti tms olisi ehkä sopivin tuollaiselle.

Joulua laitan asuntoon vähän, joulukukkanen on pakko saada! Hyasintti mieluiten, niin tulee kiva tuoksu. Ja sit jos aika ja hermot riittää, niin joku piparirakennelmavirityskin. Viime vuonna tein ihan perinteisen talon, mutta sitä edellisenä vuonna pakersin kokonaisen kaupungin Myös muumipiparitalo löytyy edellisten vuosien saldosta. Kotikotona on joskus ollut katossa roikkumassa appelsiineja, joihin on upotettu neilikoita, ehkä sellaisiakin voisi tehdä? Kun niistäkin tulee kiva tuoksu.

Hyasinttihan on ihan must. Se tuoksu on ihan mieletön. <3

Mä en ole vielä miettinyt joululahjoja, yleensä olen niiden miettimisessä ihan surkimus. Ruuanlaittoa rakastavalle olen hommannut erilaisia öljyjä joihin on laitettu mausteeksi chiliä tai yrttejä, ne onkin usein saaneet kiitosta. Viime vuonna tein paholaisen hilloa, se sai myös kiitosta ihmisiltä. Pipareita olen antanut sellaisille jotka eivät leipomisesta perusta mutta tykkäävät niitä mutustaa. Joulukukalla olen yleensä muistanut omaa perhettä. Miehelle hommasin viime vuonna vaatetta, nyt en taas tiedä mitä keksin.

Mullekin pitää jouluna olla joulukukka, amaryllis ja hyasintti tekevät minulle joulun. Jouluvalot virittelen seinälle heinäseipäisiin ja sitten yleensä mulla on iso puukori johon olen kerännyt vuosien mittaan suuria joulupalloja ja huurrettuja käpyjä. Aika minimaalisella koristuksella mennään yleensä, inhoan nimittäin sellaisia ylettömiä määriä koristeita.

Tänä jouluna mennään varmaankin minun porukoiden luokse, riippuen tyystin äidin kunnosta. Viime vuosina olen karttanut sinne menoa koska se aiheuttaa äidille yleensä hirveän puuskan tehdä vaikka mitä ja sitten hän on aattona ihan sippi ja helkkarin kiukkuinen. Ja siihen ei auta vaikka kuinka sanoo ettei tarvitse hössöttää, hän hössöttää joka tapauksessa.

Voi että kun tulis jo lunta ja pakkasta, pääsis jo pikkuhiljaa virittäytymään tunnelmaan. Ja toivottavasti maa on valkeana jouluna.

Minä rakastan joulua. Hyvää ruokaa, ihana tunnelma ja rakkaat läheiset ympärillä. Joulu on meillä täynnä perinteitä, viime vuodet se on aina vietetty maalla mökillä. Joulusauna kunnon rantasaunassa on ihana, kynttilän valossa. Omaan kotiin en taas sitten juurikaan joulua laita, kynttelikön ikkunaan ja pöytään mahdollisesti jouluaiheisia joulutabletteja, mutta se on siinä. Niin, ja joulutähti täytyy hankkia!

Joululahjoja en ole kylläkään todella vielä miettinyt. Se on se tylsin osuus, kamalan vaikea keksiä mitään, ja yleensä hoidan ostokset joulukuun puolivälin paikkeilla. Pääasia on se fiilis, eivät ne lahjat. Toivotaan tosiaan että saataisin taas valkoinen joulu, viime jouluna oli kovat pakkaset, mutta niin satumaisen kaunista!

Meillä tulee tänä vuonna vähän erilainen joulu, kun vietetään se ekaa kertaa omassa kodissa. Aina ennen on menty tuonne kotipaikkakunnalle ja oltu porukoiden luona, mutta tänä vuonna ei päästä kun vauveli on vielä sillon niin pieni. Miehen vanhemmat ja veli avovaimoineen on ilmeisesti tulossa meille jouluksi, itse en aio kummemmin asiasta stressata, poropaistin paistan sekä tortut leivon pakkaseen varmaan jo tässä kuussa ja muut ruuat on sitten nyyttäriperiaatteella (paitsi että en kuitenkaan malta olla tekemättä jotain..). Joululahjoja en ole vielä juurikaan miettinyt, kun meillä on ensin tässä kuussa niin monet synttärit (miehen, miehen isän, minun ja minun isän), mutta ainakin tuleville isovanhemmille varmaan kehystetään joku kuva pikkusesta tms. Omat lahjatoiveet on aika minimissä, äidiltä pyysin uudet peitot meille ja isä osti 17 kg poronlihaa ja äiti vielä tuon lisäksi lupasi maksaa joulusiivouksen ammattilaisella, siinäpä ne tärkeimmät. Miehen kanssa sovittiin, että kun ostin tuon uuden vitriinin ja tv-tason niin ne on meidän joululahjat, en sitten enää enempiä mieti. Siskolle voisin kutoa jotain ja miehen veli avovaimoineen on vielä ihan mysteeri.

Joulu mulle on ennenkaikkea rentoutumisen ja rauhottumisen aikaa perheen kanssa, lahjoilla ei niin suurta väliä ole. Pääasiassa on hyvä ruoka, rento meininki ja hyvä seura.

Tykkään kyllä joulusta, lähinnä juurikin siitä rauhallisesta fiiliksestä ja hyvästä ruuasta. Ja onhan lahjojakin kiva saada ja antaa.

Omaan kämppään en varmaan kovin kummoisesti joulua jaksa laittaa, sillä vietän joulunajan vanhempieni luona. Ollaan varmaan ihan oman perheen kesken (vanhemmat ja pikkusisko, ehkä ukki), isoveljet perheineen varmaan käy syömässä tai kahvilla, mutta tuskin viettävät koko aattoa meillä, eli tuskin joulupukkikaan tulee. Jouluaaton perinteisiin kuuluu ruokailu, sauna, lahjojen jako ja haudoilla käynti. Pimeällä hautausmaalla on niin tunnelmallista, kun kaikki kynttilät loistavat.

Vuoden eka glögikin on jo korkattu, ja maltan tuskin odottaa että pääsen leipomaan torttuja ja pipareita. Yleensä olen tosi huono lahjojen kanssa, mutta tänä vuonna on jostain syystä ollut helppoa keksiä kaikille lahjat. Poikaystävälle ostin jo Twin Peaks -dvd boksin, siihen ajattelin vielä ostaa lisäksi espressokahvia ja lahjakortin karkkikauppaan (lääkettä graduahdistukseen), pikkusisko haluaa rahaa koska säästää järjestelmäkameraa varten ja äitille tehdään valokuvakirja meidän koirista. Iskälle en yleensä mitään osta, mutta kaipa sillekin voisi jotain pientä hankkia jos tulee vastaan jotain sopivaa. Veljen porukoille keksin jotan jos rahaa jää.

Mä rakastan joulua. Ja saatoin vähän huijata, ja aloittaa glögin juonnin jo viime kuussa. Kaksi lahjaa olen hommannut. Muista lahjoista mulla ei ole hajuakaan.. Koitan löytää lahjat netistä aika pitkälle. Aattona mennään mun vanhempien luokse ja joulupäivänä avon vanhempien luokse. Joulukuusta ei valitettavasti tänä vuonna tule, kun kissat kaatoi sen monta kertaa viimeksi ja nyt on sitten pikkuinen koiranpentu, jonka varmaan tekisi mieli napata oksasta.

Mä arvostan joulussa hyvää ruokaa, tunnelmaa, läheisten muistamista!

^ meillä kun aina ollut jotain elikoita, niin kuusi on kiinnittetty kattoon ;D Jostain koukusta se on aina sidottu kiinni ja kuusenjalka on ollut mahdollisimman painava. Siinä on sitten katti saanut pomppia pallojen kimppuun ja koira syödä alaoksaa

Mä en ole koskaan ollut mikään jouluihminen, mutta tänä vuonna olen alkanut odottaa joulua jo syyskuusta lähtien. Tekisi mieli koristella kotia nätisti, mutta "onneksi" oon sen verran saamaton, että en varmaan saa sisustettua joulupöytäliinaa enempää.

Joululahjoista en jaksa ottaa stressiä. Miehelle ostan aina boksereita/sukkia yms, anopille kosteusvoidetta yms. ja omille porukoille yleensä kirjoja tai joku "herkkucombo" esim. pähkinöitä, suklaata ja kahvia jossain kivassa paketissa. Tarpeeseen siis, koska itse inhoan yli kaiken kaikkea ylimääräistä roinaa, joten en osta sitä kelleen muullekaan vain koska "on pakko ostaa jotain".

Joulussa parasta on ehdottomasti mässäily. Jos tekee mieli syödä aamupalaksi suklaata, ni sit kans syön (ja jälkkäriksi rosollia ja graavilohta). Jouluna syötyjä kaloreita ei btw sitten lasketa. Oon jo varovasti alkanut suunnittelemaan mitä kaikkea hyvää haluan jouluna syödä. En välitä niin perinteisistä jouluherkuista, vaan viime vuosina oon esim. tehnyt bataattikeittoa ja punajuurivuokaa. Kinkun syömisen olen jättänyt miehen vastuulle. Suklaata ei saa unohtaa, se kuuluu jouluna olennaisena osana mun ruokavalioon.

Kirkkoon kun en kuulu, niin joululla ei ole mulle mitään hengellistä merkitystä. Lähinnä se tarkoittaa aikaa jolloin saan relata ja nauttia läheisten ihmisten seurasta. Niin, ja syödä!

Perinteitä mulla/meillä miehen kanssa on kaksi: Lumiukko pitää nähdä joka vuosi ja Tapaninpäiväna pitää saada pizzaa. Tai kai senkin voi lukea perinteeksi, ettei koskaan olla päästy viettämään jouluaattoa keskenämme, vaikka joka vuosi ollaan niin aina suunniteltu.

Tänä vuonna käydään nauttimassa perinteinen jouluateria ensin miehen äidin luona, sen jälkeen suunnataan mun omille vanhemmille syömään seuraavat setit. Sitten vyörytään mahat pulleina kotiin juomaan glögiä. Ja todennäköisesti seuraavana päivänä tehdään uusi kierros kummankin porukoilla, kun miestä alkaa pelottamaan meidän oman kinkun loppuminen.

Mistään ei huomaa, että meillä joulu pyörii syömisen ympärillä...

Joulunaika on ehkä jotain parasta... mä olen aina onnistunut sisäistämään sen sellasen "iloisen rauhan", en oikeastaan stressaa mitään vaan lahjojen hankkiminenkin tuntuu ikään kuin jännittävältä tehtävältä mikä pitää ratkaista
Meillä jouluun liittyy paljon perinteitä, meillä on esim. joulupöydässä aina mätihyytelöä ja jälkiruuaksi syödään ranskalainen jouluhalko. Mä saan aina palapelin lahjaksi (yleensä kummisedältä), ja se PITÄÄ tehdä valmiiksi pyhien aikana - vaikka sitten toinen käsi siellä konvehtilaatikossa yötä myöten silmät ristissä...
Ollaan nyt avoliitto-aikana pyritty olemaan joka toinen jouluaatto mun vanhemmilla ja vastaavasti joka toinen joulupäivä sitten anoppilassa ja vice versa. Nyt tänä jouluna ollaan näillä näkymin kyllä taas mun vanhemmilla, koska nyt taitaa ihan valitettavan oikeasti olla käsillä meidän mumman viimeinen joulu



Osa mun onnellisimmista muistoista liittyy nimenomaan joulunaikaan, eikä niinkään tohon lahja- tai syömispuoleen vaan siihen sellaseen tiettyyn oloon. Haudoilla käymiseen, yökkäreissä pelehtimiseen uusia pelejä pelaten, yhdessäoloon. Mä en myöskään muista, että me oltais koskaan tapeltu siskon kanssa joululomalla, mikä ei kylläkään tarkoita sitä etteikö niin olisi tapahtunut kuitenkin...

Glögiä oon juonut jo vissiin 2-3 litraa tässä viimeisen parin viikon aikana, tosin mä voisin juoda sitä varmaan kevyesti ympäri vuoden. Pipareitakin menin ja ostin eilen...

Lahjoja oon katellut jonkun verran, pääasiassa kirjoja ja sitten jotain pieniä, henkilökohtaisia juttuja. Mä olen mielestäni hyvä ostamaan lahjoja, tai ainakaan harvemmin kukaan on mitään valittanut... Mutta toisaalta paneudunkin asiaan, ja mulla se ilo on nimenomaan antamisen puolella - kun löytää jotain mistä on varma että toinen pitää, ja sitten kun näkee sen ilon niin on se jotain ihanaa

Ja sitten - joulusisustus Jouluvalot (joista me käydään aina hirveä vääntö avokin kanssa, että milloin ne saa a. ripustaa b. laittaa päälle), joulukukat (hyasintit, joulutähdet, amaryllikset...), havut, kävyt, kynttilät... Tänä jouluna meille TULEE myös joulukuusi, viime vuonna ei saatu aikaiseksi hankittua mutta NYT mä EN aio luopua kuusiaikeista!



Tossa kuvassa on meidän ultimate jouluperhe Oltiin viime jouluna isin kanssa (isi, joka on ehkä maailman epäjoulupukkimaisin, laihanlainen ja tumma) naapurissa jakamassa lahjoja, olihan se kokemus joo'o

Mulle joulu on kovin rakasta aikaa. Silloin saa olla perheen kanssa: katsotaan siskon kanssa piirrettyjä, tehdään pieni kävely kuulaassa talvisäässä, arvaillaan pakettien sisältöjä, kuunnellaan jotain ikivanhaa joululaulukasettia, syödään hyvin, rentoudutaan, käydään yhdessä illalla joulukirkossa laulamassa... ihanaa.

Lahjoista en tykkää, ne on se joulun stressaava osa. Äiti on kyllä jo pienestä pitäen opettanut, että jouluna ei lahjoja anneta/saada, vaan jos on jotain annettavaa rakkaalle, sen voi antaa koska vain. Mutta on tää yhteiskunta muhun silti iskostanut massiivisen lahjapaineen ja jankkaankin jo jostain elokuusta lähtien kaikille että "vietän sitten aineetonta joulua, ei paketteja mulle, rakastan sua vaikken lahjaa anna" jne löpinää.
Itseneulottuja lahjoja annan kyllä mielelläni, niistä olen ihan ylpeä. Mutta muuten iskee kauhea epävarmuus siitä kelpaako lahjani ja tunnen itseni aina tyhmäksi kun joku avaa antamaani pakettia..

Avokin kanssa ei olla koskaan saatu joulua järkevästi sumplittua. Seuraava joulu on jo meidän kuudes yhdessä ja edelleen vietetään joulua erillään omien perheiden parissa. Musta olisi ihan kamalaa olla erossa omasta perheestä jouluna ja mennä "sukuloimaan" anopille. On avokinkin perhe ihana, mutta kyllä jouluun kuuluu äiti ja siskot! Avokki taas ei kestä meidän naisvaltaista perinnejoulua enkä kyllä ihmettele.. Joten aina ollaan erillään ja jouluyönä (viimeistään joulupäivänä) tavataan ja vietetään omaa laatuaikaa kotona ihan rauhassa ^___^

Koirakin on vaikuttanut joulunviettoon. Meidän joulua vietetään siskolle, eikä koira ole sinne täysin tervetullut Avokkikaan ei ole voinut ottaa sitä mukaansa kotiin, joten minä ravaan sitten kotona lenkittämässä Ja ajokorttia ei tietysti ole, eikä julkiset kulje, joten siinäkin on sumplittavaa meidän jouluskumppaan taipuvalla perheellä..

Pähkinänkuoressa: Joulu!

muoks. kirotushärö

Voi joulu -ja stressi, kulutusjuhla ja ahdistus. Mä en ole jouluihminen. Anteeksi nyt vaan tämä negatiivissävytteinen aloitus joulupulinassa, mutta kai sitä eriäviäkin juttuja saa esittää :)

Me ollaan joulu kotona koirien kanssa ja syödään varmaan pizzaa Ei vaan, laitan mä lohta ja perinteiset laatikot, kinkkua me ei syödä. Jaa niin, tietty keitän riisipuuron ja se joka saa mantelin saapi hoitaa molemmat koirat koko päivän. Meidän "joululahja" on se pentu, muuta ei hankita toisillemme. Lahjat on kai pakko ostaa vanhemmille ja sisaruksille, siinä se. Mä tykkään ostella lahjoja ja ilahduttaa ihmisiä, mutta en pakosta. En siksi, että on joulu. Saatan ostaa jotain jos näen ihmiselle sopivaa ja antaa sen ilman syytä. En näe joululahjapakkoa. Ennen olen ostanut ja stressannut että mitä ostan, nyt en välitä. Hankin jotain, mutta koska ilahdutan ilman syytä silloin tällöin, en jaksa nyt ahdistaa itseäni joululahjastressillä (eli siis sillä että pitäisi nyt ylittää itsensä lahjahankinnoissa) kun sitä stressiä on ihan tarpeeksi muutenkin. Välipäivinä varmaan käydään porukoilla, joko molempien yhdessä tai omilla erikseen, tiedä häntä vielä. Kuusta ei tule eikä mitään jouluverhoja tai kynttilähärpäkkeitä. Elviksen joululaulut soi ja katotaan perinteisiä piirrettyjä, ihan normaaliympäristössä. Harmi kun ei ole omaa saunaa, joulusauna olis kyllä ihan ehdoton. Eli ihan vaan kotona rauhassa, olla möllötetään ja ahmitaan varmaan sata rasiaa suklaata. Haudoilla käydään tietysti viemässä kynttilät.

Odotan valkeaa joulua, rauhallista lenkkiä lumihiutaleiden leijaillessa hiljaa. Todellisuus lienee lumeton maa ja ihmisten kornien jouluvalojen epätodellinen, punainen loiste.

Minua vähän jännittää tuleva joulu. Edelliset kaksi joulua ovat olleet aika synkkiä ja toivoin jossain määrin, että tästä joulusta tulisi erilainen, mutta nyt näyttää siltä, että mikään ei suju ja jokainen päätös loukkaa jotain tahoa. Saa nähdä päädytäänkö homehtumaan omassa kodissa syöden pakastepizzaa.. Minulle tärkeintä joulussa on se, että saa olla rakkaiden kanssa ja syödä hyvää ruokaa. Joulu ei ole joulu ilman kinkkua, lanttulaatikkoa, tuuvinkia, luumurahkaa ja joulutorttuja. Myös haudalla käyminen, kaunis kuusi, jouluvalot, joulusauna ja lahjat kuuluvat oleellisesti mukaan omaan jouluuni.

Lahjoista en vielä jaksa stressata. Isälle & hänen avokilleen tulee varmaan taas hankittua joku aineeton lahja tai sitten kiva herkkukori, veljelle pitää vielä kehitellä jotain ja mummolle olin ajatellut teettää Mököstä suuren valokuvan, jota voi sitten käyttää tauluna, kun aina valittelee, että näkee Mököä niin harvoin. Lahjoja ei tosiaan tule ostettua kuin ihan lähimmälle suvulle ja eiköhän Mökökin jotain pientä saa, mutta siihen se sitten jääkin.

Niijoo joulukin on kohta:) enpä oo silleen vielä kauheesti miettinyt mitä teen jouluna,yleensä vietän perheen parissa ni eiköhän tänäkin vuonna sitten? Vähän olen miettinyt mitä ostais joululahjaksi...lahjoi on kyllä tosi kiva ostaa kivoille ihmsille!
Ois kivaa ostaa jotain jouluhärdellei kotiin,yleensä en oo kyllä ostanu ku en oo ees ollu kotona ja niin poispäin mut saas nyt nähdä jaksaako tänä vuonna laittaa vähän joulusemmaksi kotia,ei kyl varmaan haha.