Koirat.com

Asiallinen: sovitaan vaikka sitten niin. Jotenkin ajattelin, että sen voisi hoksata ensimmäisen viestini vihoviimeisestä lauseesta, jossa todetaan, ettei kaksi kuollutta koiraa sitä ensimmäistä tee eläväksi.

Kaneli kirjoitti:


Ja lause "koira on aina koira" ei ole sävyltään samanlainen veikeä ja hyväksyvä toteamus kuin "pojat ovat aina poikia".

Aivan mahtavasti sanottu . (Enkä jaksanut lukea juuri tätä viestiä pidemmälle..)

^^
Joo, mutta se voi tehdä sen kolmannen koiran eläväksi. Enkä mäkään ole koko ketjua jaksanut lukea.

Jaksamisia aloittajalle. Iso pointti sen rotikan kohdalla on se, että onko se ollut aggressiivinen aiemmin. Eli olisiko omistajan pitänyt osata varoittaa sinua. Jos tämä oli vain ihan puskasta tullut hyökkäys niin eipä sille tosiaan oikein mitään voi. Näin ainakin itse ajattelisin asian.

^tuli tuosta (mahdollisesta) aiemmasta agressiohavainnosta mieleen äskettäin tapahtunut pikkukoiran ja isomman koiran "selkkaus". Itse en ollut paikalla mutta tämä ko. leikattu urospikkukoira on tuttu, harjakoirasekoitus joka ulkoilee lähes aina kytkemättömänä kylätiellä emäntänsä tai perheen aikuisen pojan kanssa. Toinen osapuoli huskynarttu joka elää toisen kaltaisensa kanssa vanhempieni lähinaapurustossa kuten tämä pikkukoirakin.

Ilmeisesti pikkukoira emäntineen oli piipahtamassa huskyjen kotipihalla ja mennyt sitten liian lähelle kytkettyä koiraa. Se olikin sitten napannut kiinni ja ravistellut niin että pikkukoira joutui lääkärikeikalle. Hengissä se selvisi varmaankin sen ansiosta että ihmiset olivat paikalla. No, huskyn emäntä sanoi ettei ko.koira koskaan* ole vaikuttanut agressiiviselle toisia koiria kohtaan joten tuo välikohtaus tuli jokseenkin yllätyksenä. Pikkukoiran emännän tuntien hänelle taisi tulla enemmän yllätyksenä ja pahaa pelkään ettei ottanut opikseen, tietenkin toivoa sopii. Sitä en tiedä onko pikkukoira vakuutettu (epäilen vahvasti ettei ole) ja miten mahdollisesti ell.kulut hoidettu. Enköhän vielä lopputulemankin kuule lähiaikoina.

Mutta sanoisin että tuossa tapauksessa "syyllisyys" kallistuu enemmän pikkukoiran emäntään. Melko jännää että noin pääsee käymään, kun kuitenkin henkilöllä on ollut "aina" koira, edellinen oli irlanninterrieri, sitä edellinen ranskanbulldoggi, nämä kummatkin tulleet hänelle tuttavilta kodinvaihtajina kuten tämä nykyinenkin pikkukoira. Ollessani lapsi, heillä oli seropi.

Mutta yleisesti sanottuna aina jotain pääsee tapahtumaan vaikka sitä toivoisi ettei koirat toisiaan teloisi.

* tuo koskaan onkin juuri se paha ja pettävä jos siihen tuudittautuu: koirani ei koskaan ennen... En minäkään koskaan vielä ole ajanut ojaan tai päin puuta, mutta sekin päivä voi tulla eteen joskus.