Koirat.com

^^^Aaaahaahahahhaahahaa! Mä repesin, mä voin sieluni silmin kuvitella kuinka pikku-Luna on yrittänyt kauhean ovelasti hiippailla tekemään jotain tihuilutöitä. Katsonut ensin oikealle, sitten vasemmalle ja vilkaissut vielä varmuudeksi ovelle ja todennut, että reitti on selvä!

lartuska kirjoitti:

En jaksanut heti lukea koko 6 sivun keskustelua putkeen, niin voi mennä vähän ristiin mitä olette sittemmin kirjoittanut (n. s 4)
Eli mun mielestä franjan teksteissä ei ollut mitään ristiriitaa. Miten ihmeellä saatte sellaisen käsityksen? O.o

Kurkkaahan tuo Sarahian kasaama lista sivulla 6.

Ni, mut piti kysyä, että
Miksi ottaa koira jos sen eteen ei voi tehdä uhrauksia? Onko koiran elämän tarkoitus lemmikkinä olla vain ihmisen seurana kotona ja lenkillä. Jos näin, niin silloin itse en koiraa ottaisi, sillä se on minusta jo melkein eläinrääkkäystä. (Kuten lemmikkien pito yleensäkin ihmisten sisätiloissa "suljettuna".)

Sitten miksi se koira pitäisi saada juuri heti, kun haluaa, eikä voi odottaa vaikka sitä kesälomaan?

Mulle ainakin koira on ensisijaisesti harrastuskoira ja sitä kautta hyvin kiinteä osa arkea, sen jälkeen tissinvälilemmikki ja lenkkikaveri. Koira otetaan tosiaankin yhdistelmän mukaan, eikä se pennun tulo tule vaikuttamaan arkeen kovinkaan paljoa. Tietty jos kasvattaja tahtoisi pentua jaloissaan pitää ja pohjia kouluttaa siihen asti että mulla alkaa loma niin en mä valittaisi..

Mä en nyt saa päähäni että mistä on revitty se ajatus, että kukaan ei käyttäisi pennun kanssa aikaa ja vaivaa vaikka ei koko elämäänsä mullistaisikaan täydellisesti pienen pissakoneen saapuessa taloon? Toisekseen, mitä vikaa on siinä että koira on ihmisen seurana ja lenkkikaverina? Tai siinä että koira on tupakoirana?

^^Komppaan.
Mehän otimme koiran aika pikapäätöksellä. Jos kolmesta pennusta yksikään ei olisi ollut mieluinen, emme olisi ottaneet silloin ja olisimme odottaneet seuraavia pentueita. Mehän emme siis tienneet koirista yhtään mitään. Katsoimme, että vanhemmat on terveitä ja se riitti meille. Sitten kävimme katsomassa kahdesta eri pentueesta yhtä narttua ja kahta urosta ja päädyimme Kiraan, koska se oli parempi luontoinen kuin ne kaksi urosta. Mutta tämä oli meille hyvä ajankohta ja meillä oli hyvä tuuri.

Ok, jos jotkut on sitä mieltä, että se on koiralle parempi ottaa se lomalla (jotta pystyy olemaan pennun kanssa mahd paljon jne ettei se vaan missään tapauksessa jää yksin peloissaan), ja lähteä loman loputtua ihan normisti töihin kun koira on jo sen parin kk ikäinen, niin antakaa palaa. Sitten taas pohditaan palstalla että prkleen koira kun huutaa itsekseen, ei se tätä sillon lomalla tehnyt kun jätin sen autoon kauppareissun ajaksi yksin!

Ja niinkuin Ame sanoikin, koira pitäisi ottaa yhdistelmän mukaan, ei omien ajankohtien. Voi pyhä pietari.

muoks. kirjvirheet

lartuska kirjoitti:

Ni, mut piti kysyä, että
Miksi ottaa koira jos sen eteen ei voi tehdä uhrauksia? Onko koiran elämän tarkoitus lemmikkinä olla vain ihmisen seurana kotona ja lenkillä. Jos näin, niin silloin itse en koiraa ottaisi, sillä se on minusta jo melkein eläinrääkkäystä. (Kuten lemmikkien pito yleensäkin ihmisten sisätiloissa "suljettuna".)

Mun nähdäkseni koiran omistamisesta tehdään nykyään ihan järjettömän vaikeaa. Lehmiä hankitaa maidon vuoksi, kanoja munien vuoksi ja koiria jonkun tietyn käyttötarkoituksen vuoksi. Seurakoirien tarkoitushan on olla mukana ihmisen arjessa ja pitää seuraa sille eri tilanteissa. Mitä pahaa tässä on? Miten se koira kärsii siitä, et se saa olla jonkun seurassa ja kulkea sen mukana? Ja toki oletuksena on, et se koira pääsee säännöllisesti lenkille.

lartuska kirjoitti:

Sitten miksi se koira pitäisi saada juuri heti, kun haluaa, eikä voi odottaa vaikka sitä kesälomaan?

Sopiva yhdistelmä saattaa syntyä vaikka syksyllä, jolloin sitä kesäloman mahdollisuutta ei välttämättä ole. Näin esimerkkinä.

^^Muttei sekään vielä kerro mitään, jos koira on otettu loman ajaksi. Silloin pitää tehdä yksinoloharjoituksia. Ei ole niin vaikeaa sekään.

lartuska kirjoitti:


Miksi ottaa koira jos sen eteen ei voi tehdä uhrauksia? Onko koiran elämän tarkoitus lemmikkinä olla vain ihmisen seurana kotona ja lenkillä. Jos näin, niin silloin itse en koiraa ottaisi, sillä se on minusta jo melkein eläinrääkkäystä. (Kuten lemmikkien pito yleensäkin ihmisten sisätiloissa "suljettuna".)

Mikä olisi sun mielestäsi koiran elämälle parempi tarkoitus kuin olla ihmisen ja muun lauman seuralainen kotona ja lenkillä? Se, että koira hankitaan ensisijaisesti ihmisen seuralaiseksi, ei tarkoita etteikö ihmisellä olisi kannettavanaan vastuuta koirasta.

franja kirjoitti:

En oleta laiminlyöneen pentujaan vaan arvelen joidenkuiden potevan syyllisyyttä.

Mutta eikö tämäkin ole oletus, joka tekee keskustelusta tarpeettoman? Tähän liittyen haluaisin tietää millainen nettikeskustelu olisi sinusta miellyttävää. Kenties sellainen, jossa kukaan ei olisi asioista eri mieltä?

Olis kans kiva tietää mitä koiria lartustakalla on ja mitä niiden kanssa tehdään.

Ame kirjoitti:

[s]

Siis häh? Tajusinko mä nyt oikein, että sun mielestä on lähes eläinrääkkäystä, jos koira on ihmiselle seurana kotona ja lenkillä? Onko tässä joku tarkempi määritelmä vai ihanko sun mielestä on oikeasti lähes eläinrääkkäystä, jos koiralla ei oikeasti ole sen suurempaa tarkoitusta kuin olla kaveri? Olettaen siis, että koirasta pidetään hyvää huolta, ollaan sen kanssa jne, mutta muuten se nyt vain on seurakoirana, jonka kanssa ei touhuta paljon niitä lenkkejä kummempaa? Jos näin on, niin sittenhän suurin osa vaikka seurakoiran omistajista harrastaa lähes eläinrääkkäystä...

Juuri niin.


Varmaan Franjaakin alkoi ottaan se päähän, kun tehdään asioista oletuksia, jotka ei pidä paikkaansa.

^ No opettele hyvä ihminen kirjoittamaan ja ilmaisemaan itseäsi niin että tulet ymmärretyksi kuten haluat. Tuo sun viestis on tulkittavissa tasan tuolla tavalla jolla Ame sen tulkitsi ja jonka perusteella hän teki lisäkysymyksiä. Lisäkysymyksiin vastaaminen on nähtävästi ihan liian vaikeaa.

^^Itse asiassa ei. Musta tuntuu, että Franjalla ottaa päähän, kun hänen lisäkseen myös muut tekevät asioista oletuksia.

//Mä en nyt ymmärtänyt miten lartuska tuon viestinsä sitten alunperin tarkoitti.

Asiallinen kirjoitti:

Ja niinkuin Ame sanoikin, koira pitäisi ottaa yhdistelmän mukaan, ei omien ajankohtien.

Siis Täh!? Tätä mä en tajua.
Opitulla käytöksellä on vähintäänkin yhtä suuri vaikutus siihen koiraan, kuin geeneilläkin.

Rorys kirjoitti:

Olis kans kiva tietää mitä koiria lartustakalla on ja mitä niiden kanssa tehdään.

Tuoltahan sitä haulla löytyi viesteistä muilta palstoilta:

lartuska kirjoitti:


-Mitä käytännön järjestelyitä joudutte tekemään, joihin ette joutuisi ilman runsasta lemmikkien määrää?
30 neliöö isompi koti (linnuil mm. oma huone), maantasalta ja mahd. vähän naapureita (meluhaitan takia). Kaikki huonekalut ja materiaalit suunniteltava sen mukaan ettei eroahdistusta poteva koiruus pääse tuhoaan paikkoja tai linnut kakkimaan ja pölyttään koko kämppää.

-Mikä on ennätysmäärä lemmikkejä ja millaisissa oloissa?
Nyt;1 belgianpaimenkoira, 3 undulaattia, 4 neitokakadua, 1 roborowski, 2 talvikkoa, 4 akaattikotiloa. Kaikki asutaan saman katon alla 50 neliöö.

lartuska kirjoitti:

Meillä ollut ihan sama ongelma nuorempana (nyt 1v.) ja ns. eroahdistusta koko ajan ja kaikki on yritetty!! (ja nyt luovutettu. huutakoon naapurin koiran kanssa kilpaa. ) Ensimmäisestä päivästä asti kun pikkuinen tuli olen ollut ns. kylmä (näin mulle sanottiin :P ), koska lähtökohtani on että se on -Koira-. Silti edelleen huutaa, ja nyt kun kasvanut niin grhöm... meilläkin väähän harjoiteltu tapettien/ovenkarmien kustannuksella ovien avaamista, ja nyt pakko pitää häkissä jottei ulos pääse sisältä. (Vaikka ei se häkkikään aina pidättele...).

lartuska kirjoitti:

Kerran jo osittain huuto-ongelman takia olemme joutuneet muuttamaankin. Koiran pois antaminen, kun ei tässä tule siis edes mieleenkään! Ehkä jonkinlainen hoitojakso toisessa perheessä, mutta se voisi sitten muuttaa koiran muutakin käytöstä ja mahd ei poista tätä viettiä (eihän se nyt ole mahdollista!), ellei se sitten ajan kanssa sammu tai saada jotenkin uudelleen suunnattua.

^^Opittu käytös vaan ei terveyttä paranna tai käyttöominaisuuksia paremmiksi tee. Ja koiran pentu on muutenki niin tyhjä taulu vielä siinä vaiheessa kun se kotiin tulee. Toki se oppii emon käytöksestä jotain, mutta suurin osa sillä on vielä oppimatta.

muoks. Väksy lisää ja pari sanaa lisää.

Rorys kirjoitti:

Olis kans kiva tietää mitä koiria lartustakalla on ja mitä niiden kanssa tehdään.

Se mitä koiria mulla on ei vaikuta millään tavalla siihen miten mä asioista ajatteln.

^ Niinpä niin.

Naiivia ajatella että ottamalla paskasta yhdistelmästä koiran, asia paikkaantuu kouluttamisella. Kukaan ei pysty kouluttamaan koiralle esim. parempaa hermorakennetta, siihen ei voi vaikuttaa.

^^Mielestäni se kertoo jo paljon ihmisestä ja ajatuksista millainen koira on, ts. mitä haluaa koiran tarkoituksen olevan. Siksi sitä varmaankin kysyttiin.

lartuska kirjoitti:


Se mitä koiria mulla on ei vaikuta millään tavalla siihen miten mä asioista ajatteln.

Elä nyt hyvä ihminen hulluja puhu! Tai sitten osaat hurjan hyvin jakaa persoonallisuutesi moneen eri palaseen.

Asiallinen kirjoitti:

Ja niinkuin Ame sanoikin, koira pitäisi ottaa yhdistelmän mukaan, ei omien ajankohtien.

lartuska kirjoitti:

Siis Täh!? Tätä mä en tajua.
Opitulla käytöksellä on vähintäänkin yhtä suuri vaikutus siihen koiraan, kuin geeneilläkin.

Miten mä ymmärsin sun viestin, johon Asiallinen näin vastasi, on, että sun mielestä koira pitäisi ottaa tiettynä ajankohtana. Mutta koira otetaan yhdistelmän mukaan, ja tämän yhdistelmän pentue voi syntyä itselle huonompaan ajankohtaan.

Pitäisikö pentu sitten jättää ottamatta hyvästä yhdistelmästä, jos se syntyykin väärään aikaan? Minusta ei.

Komppailen Tonteriaa viimeisimpään viestiisi.

Tonteria kirjoitti:

^^^Aaaahaahahahhaahahaa! Mä repesin, mä voin sieluni silmin kuvitella kuinka pikku-Luna on yrittänyt kauhean ovelasti hiippailla tekemään jotain tihuilutöitä. Katsonut ensin oikealle, sitten vasemmalle ja vilkaissut vielä varmuudeksi ovelle ja todennut, että reitti on selvä!

Melko lähelle meni Se seiso keittiön ovella, kuulosteli korvan höröllä, et kuuluuko enää mitään ja lähti häntä pystyssä viipottamaan kohti uusia tihutöitä Sehän tekee tuota vieläki. Heti kun oven sulkee, se menee sikailemaan sänkyyn. Kerran se luuli mun jo lähteneen ja kiipesi tyytyväisenä vuoteelle syömään luuta. Ilme oli vähä hölmistyny kun mä kurkkasin makkariin.