Kuinka suuria uhrauksia on tehtävä pennunhankinnan vuoksi?
Vanis
Viestimäärä: 6114
Olisin erityisen kiinnostunut lukemaan lisää perusteluja koiranomistajien välinpitämättömyydestä ja itsekkyydestä.
Kyseisessä ketjussa esitettiin, että pennun kotiutumiseen olisi käytettävä huomattavasti aikaa, ja että pennun jättäminen yksin esim. viikonlopun jälkeen olisi moraalitonta ja jopa eläinsuojelulain vastaista (?). Yksinjättäminen liian varhain johtaa eroahdistukseen, mikäli käsitin oikein.
Pennun voi toki hankkia vaikka vuosiloman aikana, mutta jossain vaiheessa pentu on joka tapauksessa opetettava olemaan yksin, ja mitä pikemmin yksinoloharjoitukset aloitetaan, sen parempi pennun kannalta. Kaikilla pennunhankkijoilla ei ole vuosilomaa käytettävissä kotiuttamiseen, ja toisinaan toivottu pentu syntyy ajankohtana, jolloin loman pitäminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
miten on? Onko pennunostajan todella oltava valmis jäämään kotiin jopa viikoiksi pennun seuraksi, ja sen jälkeen käytävä töissä vain satunnaisesti ja lyhyitä vuoroja kerrallaan? Onko koiranhankinta vain työttömille, kotiäideille ja osa-aikaiselle työntekijöille suotava etuus?
Meillä on tällä hetkellä kotona kuusi koiraa, ja jokaisen kanssa on toimittu elämän- ja työtilanteen mukaan. Pentujen kotiutumisen suhteen ei olla sen suurempaa stressiä otettu, vaan jokainen on joutunut jäämään melko pian kotiin useiksi tunniksi. Jokaisen kanssa on toki harjoiteltu yksinoloa, mutta yleensä arki pitkine työpäivineen on tullut aika nopeasti vastaan. Yksi koirista on oma kasvattini, ja se yksinoloharjoituksiin pystyttiin toki käyttämään enemmän aikaa. Se ei tosin mitään kotiuttamisjaksoa vaatinutkaan, kun kerran oli meillä syntynyt. Osa koirista on tullut ulkomailta, ja haku on tehty silloin kun sekä meille että kasvattajalle on sopinut, eikä sen kummemmalle säätämiselle välttämättä ole ollut mahdollisuutta. Isosta laumasta huolimatta pennuilla ei välttämättä ole ollut laumasta seuraa yksinolojen aikana, sillä koirat on turvallisuussyistä eristetty kunnes tulokkaalla on riittävästi kokoa rajumpiinkin leikkeihin ilman valvontaa. Talon ainoa pikkukoira elää aikuisenakin eristettynä isoista. Yksi isoista viettää päivät sisällä, kun taas loput tarhassa. Eroahdistusta on ilmennyt ainoastaan yhdellä, aikuisena tulleella kodinvaihtajalla. Elämänmuutos oli koiralle järkytys, ja eroahdistuskin loppui hyvin pian koiran kotiuduttua.
Koira on laumaeläin, mutta systemaattisen jalostuksen ansiosta koirasta on tullut ihmisen elämään sopiva kumppani. Lähes jokainen ihminen joutuu poistumaan kotoaan aina silloin tällöin, ja useimmat keskimäärin viitenä päivänä viikossa 8-10 tunniksi. Koira nukkuu ihmistä huomattavasti enemmän, ja normaali koira käyttää yksinolot nukkumiseen. Mikäli koira ei saa riittävästi virikkeitä ja liikuntaa, on hyvin todennäköistä, että se käyttää yksinolot itsensä viihdyttämiseen tuhoamisen ja touhuamisen merkeissä. Turhautunut koira voi myös haukkua, ulvoa ja mekastaa, koska se ei ole oppinut ottamaan rennosti yksinolojen aikana. Turhautumisesta aiheutuva häirikökäytös ei ole eroahdistusta, vaan eroahdistus on esim. huonosta hermorakenteesta tai stressistä johtuva poikkeustila.
Normaali koiranpentu on hyvin sopeutuvainen otus, jolle riittää turvallinen ja tuttu ympäristö jotta se osaa rauhoittua. Ensimmäisinä päivinä emäntuoksuinen viltti voi olla apu ikävään, mutta sen jälkeen tuttu ja turvallinen koti on ihan riittävä pitämään pennun tyytyväisenä työpäivän ajan. Useimmat pennut vinkuvat jäädessään yksin ensimmäisiä kertoja, mutta omistajan poistuttua lähistöltä suurin osa pennuista ryhtyy nukkumaan, ja herää käymään tarpeillaan ja leikkimään saamillaan leluilla. Omistajan perään vinkuminen on pennulta täysin luonnollista toimintaa, eikä tarkoita että pennun yksin jättäminen olisi eläinsuojelulain vastaista tai muuten moraalitonta.
Rescue-koirien ja muiden kodinvaihtajien hankinta vaatii usein huomattavasti suurempia järjestelyjä, ja kotiutuminen kestää toisinaan kauan.
Koiranhankinta ei ole tänäkään päivänä mitään ydinfysiikkaa, mutta monilta tuntuu unohtuvan että koira hankitaan ihmisen seuralaiseksi, eikä päinvastoin. Koira on lajina täydellisen sopeutunut tähän asemaan, mutta ihmisten näyttää toisinaan olevan hyvin vaikeaa käsittää minkälaisen eläimen kanssa ovat tekemisissä.
Liinuska
Viestimäärä: 1312
Minusta sen koiranpennulle ei tarvitse "uhrata" aikaa. Se oppii alusta asti normaaliin elämään, jossa välillä ollaan pitkiäkin aikoja yksin. Olisiko se niin, ettei ihminen itse raaski sitä pentua jättää yksin? Kyllähän se pentu pärjää, mutta pärjääkö ihminen.
Rottweiler uros Roni s. 1.2.2011 - 1.12.2014
magik
Viestimäärä: 3965
Tän mun aikuisen kodinvaihtaja koiran hain perjantaina ja olin koko viikonlopun kotona sen kanssa. En oikein uskaltanut sitä ihan heti jättää yksin mut maanantaina piti sit taas lähteä koululle ja koira on ollut ihan kiltisti mun poissaollessa.
*Kääpiövillakoira mix narttu. Synt. 05/2018
Johannna
Viestimäärä: 3878
Ja lisäksi tosiaan, se koira on koira, eläin, eikä mikään vauva joka tarvii sitä "mammaa" 24/7 eikä pärjää yksin ikinä.
edit. typo.
jannie
Viestimäärä: 4637
Asioista tulee hankalia jos niihin suhtautuu hankalina asioina. Se on ihan fakta se.
Perhospojat Hugo & Elmo http://blog.perhosvaikutus.net/
kollektiivilaihduttajat http://crazydogladies.blogspot.fi/
Niii
Viestimäärä: 4297
Toki mieluusti ottaisin seuraavan pennun niin, että mulla ois vaikka kesäloma samaan aikaan, muttakun ei silleen voi pentua tilata niin se tulee milloin tulee jos on tullakseen. Ei se koira ole mikään ihmislapsi ja kyllä se nopeasti tottuu yksin oloon.
Isovillakoira-13
Maatiaiskissat -07 -08
creek
Viestimäärä: 1221
Entinen koirani tuli pentuna mulle pe tai la, (en muista kumpi, niin pitkä aika siitä) ja heti maanantaina alkoi normi arki. Yksin 8h siitä lähtien normaali arjessa, eikä tietoakaan eroahdistuksesta. Kasvattaja mulle sanoi, että jätä yksin heti. Niin tein ja ihmeissäni luen/kuulen eroahdistuksesta kärsiviä koiria, tuhoajia, ulvovia jne. En siis ole oikein aikasemmin ollut tietoinen koko eroahdistuksesta, kun lähipiirissä eikä omallani sitä ei ollut.
OT/Nyt tietty pelkään, että kun joskus seuraavan koiran otan, siitä tulee sellainen ja vaikka mitä muuta ongelmaa -kun olen niistä niin tietoinen ja jotenkin omalla käyttäytymisellä/jännittämisellä sen "tartutan"..
Muok:
Ahhahaaa!
Kävin lukemassa tuon ruokintapalstan ketjun
~franja~ kirjoitti:
Vaikka oleellista on kysyä: miksi pitää ottaa pentu jos ei pysty edes viikkoa keskittymään siihen tutustumiseen ja lauman tavoille opettamiseen?
Jotenkin mä veikkaan, että tuo kun pentu jätetään heti yksin, on tätä lauman tavoille opettamista?
~franja~ kirjoitti:
Niin ja mikä se on se aika minkä pentu voi mielestänne olla yksin heti kotia vaihdettuaan ja MIKSI?
Pari päivää -heti. Jotta koira oppisi heti pennusta asti yksinoloon ja vältyttäis eroahdistukselta.
Kuten yllä lukee, en ole oikein ollut tietoinen eroahdistuksesta kärsivistä koirista, vaikka omani jätin heti yksin. Ei se vaan mittän ahistunut, tuhonnut, ulvonut tai muutakaan.
Jotenkin tuntuu, että sillä -5min pois, takasi, 0,5h pois, takasin jne. harjoittelulla ruokitaan eroahdistusta. Nuo kun on niin lyhyitä aikoja, ettei koira välttämättä tajua olevansa yksin. Kun se sitten tajuaa, ni sä palaatkin jo takasin -ikäänkuin palkaksi kaipaamisesta?
Ja sitten ihmetellään kun koira jää heti huutamaan kun astut ovesta ulos..
Dera
Viestimäärä: 1451
Mutta kaippa mäkin sitten oon moraaliton ja rääkkääjä-pennunomistaja, kun koissu joutuu olemaan yksikseen täällä.
MUOSMUOKS/ mitä mä taas sekoilen......
Blogi
KiraKira
Viestimäärä: 803
Me otettiin koira kesälomalla, kun minä olin viikonloput töissä ja mies arkipäivät. Koira tuli siis kolmikuisena, nelikuisena tuli kanssani talleille, kun tein kahdella tallilla seitsemän päivää viikossa töitä kuukauden verran. En siis todellakaan ehtinyt olemalla olla sen kanssa, oli aamut keittiössä, kun puuhasin tallin puolella ja otin jossain vaiheessa aamua tallin puolelle. Viidennen kuun aikana alkoi yksinoloharjoitukset, koska minä lähdin kouluun kauas pois ja mies oli töissä ja koulussa vaihdellen. Ei tolle koskaan mitään eroahdistusta ole tullut, vaikka näin olemmekin menetelleet.
banaani
Viestimäärä: 2252
Rorys
Viestimäärä: 5244
KiraKira kirjoitti:
Miten sitten sisäsiiteyskasvatus menee, kun ei ole kotona opettamassa asiaa?
Aika monella se on ilmeisesti mennyt ihan nappiin siitä huolimatta vaikka kävisi töissä/koulussa. Meillä ainakin. Ei kaikilla ole mahdollisuutta järkätä vapaata.
Tonteria
Viestimäärä: 2481
Rakas enkelikoirani, ssu Giteas Ginori, "Arttu"
Hullut koiranaiset biksukuntoon
Kuvatuksia
Rorys
Viestimäärä: 5244
griffon
Viestimäärä: 5797
KiraKira kirjoitti:
Miten sitten sisäsiiteyskasvatus menee, kun ei ole kotona opettamassa asiaa?
Meillä ainakin kaikki ovat olleet sisäsiistejä jo siinä 4kk iässä, vaikka ovatkin pikku-pentuna viikolla päässeet ulos "vain aamulla-puolenpäivän maissa-ja töiden jälkeen" Ihan pienenä ovat tehneet sanomalehdelle, mutta hyvin nopeasti tajunneet että tarpeet tehdäänkin ulos.
Yleensä pennut on haettu perjantaina ja siinä on ollut viikonloppu aikaa viedä pentu mahdollisimman usein ulos. Jonkun pennun kohdalla taisin olla pari viikkoa lomalla, mutta en silti todellakaan ollut koko päivää kotona vaan alusta lähtien totutin sekä yksinoloon että siihen, että ulos tehdään tarpeet. Sanomalehdet oli vain hätävara.
KiraKira
Viestimäärä: 803
Rorys kirjoitti:
[quote=KiraKira]Miten sitten sisäsiiteyskasvatus menee, kun ei ole kotona opettamassa asiaa?
Aika monella se on ilmeisesti mennyt ihan nappiin siitä huolimatta vaikka kävisi töissä/koulussa. Meillä ainakin. Ei kaikilla ole mahdollisuutta järkätä vapaata.[/quote]
Ilmeisesti... Mä mietinkin, että miten se tehdään. Kun se kuitenkin tulee pissaamaan sisälle, niin missä vaiheessa se oppii, ettei niin saakaan tehdä? Ja miten se sille opetetaan?
Tonteria
Viestimäärä: 2481
Rorys kirjoitti:
^ Jaaaa näköjään taas luetaan toistemme ajatuksia Olin juuri tulossa muokkamaan viestiini ton sun viestin ekan lauseen.
Sorry, my bad. :D
Muoks. Meillä tuo sisäsiisteyskasvatus onnistui ihan vaan sillä, vei tarpeeksi usein ulos ja kehui tarpeiden tekemisestä ulos. Tyyppi oli jo nelikuisena muutamaa vahinkoa lukuunottamatta lähes 100% sisäsiisti.
Rakas enkelikoirani, ssu Giteas Ginori, "Arttu"
Hullut koiranaiset biksukuntoon
Kuvatuksia
Miana
Viestimäärä: 2905
KiraKira
Viestimäärä: 803
Tonteria kirjoitti:
Muoks. Meillä tuo sisäsiisteyskasvatus onnistui ihan vaan sillä, vei tarpeeksi usein ulos ja kehui tarpeiden tekemisestä ulos. Tyyppi oli jo nelikuisena muutamaa vahinkoa lukuunottamatta lähes 100% sisäsiisti.
Mutta miten tämä tarpeeksi usein toteutuu, jos ei ole paikalla toteuttamassa? Illalla kun on paljon vähemmän tuneja kuin päivällä, eli koira on päässyt pissaamaan sisälle useammin kuin ulos.
Niin oli meilläkin koira nelikuisena lähes täysin sisäsiisti ja vielä varmempi viisikuisena.
banaani
Viestimäärä: 2252
Veetin pentuaikana käytin yhdessä touhuamisaikaa hyväksi, silloin kun olin kotona niin ulkona rampattiin.
Frosty
Viestimäärä: 956
Muutimme noin kuukausi sitten uuteen kotiin ja stressasin ennen sitä hirvittävästi, että mitenhän se koira nyt suhtautuu yms. Sitten kuitenkin kun se tuli vanhemmiltani hoidosta tänne ja olin ottanut harkasta kaksi päivää vapaata sen takia niin maanantaina kun palasin harjoitteluun, niin en oikeastaan jaksanut enää stressata asiaa. En edes kauheasti loppujen lopuksi harjoitellut yksinoloja uudestaan vkl-vapaiden aikana kun kotoa pois lähtö oli jotenkin niin vaivalloista ja halusin enemmän vain levätä.
Maanantaina siis koira 8h+työmatkat- ajaksi yksin ja kaikki on sujunut kuin rasvattu uudessakin kodissa!
SPK N Ansa -10
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28188 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6331 |
Viestejä yhteensä | 545690 |
Uudet käyttäjät tänään | 3 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 0 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265843 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 26.04.2024 klo 10:00) |