Koirat.com

Juu-u tartuinkin vain "koira on sekasyöjä" -lausuntoosi

^Hyvä vaan et oo tarkka ku porkkana. Terveisin: Tyyppi-joka-käyttää-epäsopivia-sanoja-väärissä-paikoissa

SanttuJ kirjoitti:

Jos mä koiralle syötän kastikkeen loput missä on sipulia niin en mä ainakaan näe tarpeelliseksi nyppiä niitä sipulinmurusia pois sieltä ennen tarjoilua.

Joo siis en minäkään jos joskus antaa jotkut kastikkeen jämät niin ala mitään nyppimään pois. Kun itse mainitsin tosta maksalaatikosta ja rusinoista niin ihan sen takia kun meillä sitä syödään lähes joka päivä niin siksi nyppiä rusinat pois.
Mutta en todellakaan nää miks ehdontahdoin pitäis antaa koiralle sipulia, suklaata tai mitään muutakaan vastaavaa.

Kuinka moneen paikkaan voi lähettää työhakemuksen saamatta töitä?
Onneks on sentään lehdenjakoa 15h viikossa mutta eipä tuo rikastuta..

Käytiin koiran kans pyöräilee eikä matkaa muka tullu ku 12 km. Se tuntu paljo pidemmältä! Hurtta onneksi vaikuttaa nyt mukavan levolliselta ja ruokakin maistu pitkästä aikaa. Ilmeisesti se valmistautuu henkisesti synnyttämään mielikuvituslapsia kun se on niin omissa maailmoissaan. Saa nähdä saadaanko tälläkin kertaa kokea joku mielikuvitussynnytys kuten viime vuonna. Ainakin se rytmikäs puhina illalla kuulosti erehdyttävästi ähkäisyneen päivineen synnyttämiseltä

Vois leipasta teeleipiä kun ei kauppaan enää viiti lähteä.

Viikonloppu tulee ja sen tuntee. Väsyttää jo valmiiksi..

^^Meillä on pikkuhiljaa menossa valeraskaus ohi. Onneksi! Johan tuota on kestänytkin tarpeeksi pitkään. Leikkaus edessä kuhan seuraavasta lomasta sais jotain tietoa, eihän nuita vaivoja ja mielialanvaihteluita jaksa kukaan.

Iltakukkuu.

Kyl taas mietityttää toi Pojun tilanne. Furunkuloosi parani alle viikossa, mut Poju edelleen haluais vaan nuolla tassujaan ja lisäksi sen etujalat on ruvenneet taas naksumaan ja tänään se hetken leikkimisen jälkeen rupes nuolemaan etujalkojaan (ei siis tassuja). Liekö nivelet sökönä? Kipulääkettä toi on saanut joka päivä ja onkin pirteempi, mutta jotenkin vaikuttaa, et lääke ei kaikkea kipua vie pois. Hampaiden narskuttelukin on palannu ja se ilmeisesti merkkaa sitä, et Pojulla on kipuja.
Ei tuo koira taida tulla kuntoon ikinä :(

^^Mä oon kans vakavasti harkinnu sterilointia kun tuo on niin tuulella käyvä. Vaikka juoksut tuleekin n. 7 kuukauden välein niin tuo on puolet vuodesta sekaisin ku seinäkello noiden hormoniensa ansiosta

muoks. Näin lenkillä kaks kuollutta käärmettä. Eipä hirveesti uskaltanu koiran antaa enää noiden löytöjen jälkeen rymistellä puskissa.

Meillä kuumeisesti myös odotellaan juoksuja, jotta saisi ajan varattua sitten leikkaukseen. Valeraskaus iski meillekin, ja vie kuitenkin vuodesta aika paljon aikaa kun käy ihan kierroksilla.

Hm, tytön 4-vuotis syntymäpäivät viikonloppuna, vielä en ole edes varma mitä sitä tarjoilee. Porukkaa tulee sekä lauantaina että sunnuntaina. Voileivät ovat olleet aina suosittuja, mutta kun niitä ei oikein edellisenä päivänä voi tehdä kun lässähtävät. Piirakkaa siis, mutta mitä. Mies hoitaa onneksi kakku-puolen, ite vihaan sottasen taikinan ja täytteiden kanssa läträämistä

Ei vitsit on ollu piiiiiitkä tää päivä sen jälkeen kun Peppi lähti! Oon kyllä ollu tosi reipas ja siivoillu kotona, aamusta sitten pitäis tarttua imuriin ja luututakkin vois. Oon kyllä ihan kauheen väsyny, jos ois fiksu ni nyt menis nukkuun. Siis jos ois fiksu.

Taas atk-tunteja koko päivä, mallinnusta. Eli aikaa roikkua hyvin netissäkin samalla :) Mitähän sitä surffailis.

Käytiin eilen autokoulussa harjoittelemassa liukkaalla radalla ajamista. Kerran lähti auto niin huolella lapasesta, että alkoi jo elämä pyörimään filminauhana silmien edessä. Siis miten mä ikinä uskallan lähteä ajamaan liukkaalla kelillä autoa?! Avo, joka siis toimii mun ajo-opena yritti rauhoitella mua kertomalla, että rata on ihan överiliukas, mutta silti. Mitä mä pystyn tekemään jos joskus se auto tosiaan lähtee käsistä?

Oon ihan romuna nyt, vaan jotenkin sitä pitäisi vielä muutamat kerrat käydä ajelemassa ja sen jälkeen uskaltautua inssiin. Tarjoan itselleni ja opettajalle kunnon illallisen, jos pääsen ensimmäisellä läpi.

Destroyer kirjoitti:

Mä en nää kyllä mitään tarvetta antaa koiralle suklaata, sipulia tai mitään muutakaan vastaavaa vaikka kuinka tykkäisi ja pieni määrä ei olisi haitaksi. Koirien herkut on ihan erikseen.
Maksalaatikostakin nypin rusinat pois jos rusinatonta ei ole saatavilla.

Mulla sama ja saankin vierestä katsella kuinka vanhat ihmiset höpöttää koiralle, että "onko se sun mammas vähän ilkeä, onko? Ei anna noin suloselle koiralle vähän herkkuja antaa vaikka ei näistä haittaa olisi, eihän?"

Omat vanhemmat + avon vanhemmat (ja sisarukset) onneksi sisäisti sen heti ja tuli hyvä mieli, kun avon äiti kielsi ankarasti isäpuolensa siskoa antamasta pöydästä Varjolle makkarankuoria. Tämä nainen tokaisi vain siihen, ettei se ole enää pöydästä kun hän on jo lopettanut ruokailun ja kun hän antaa sen täältä pöydän alta (??), onneksi sitten oma miehensäkin puuttui siihen ja sanoi, ettei saa antaa jos koiran emäntä kieltää. Omiaan voisi sitten ruokkia miten ja millä tykkäisi.

Mulla tämän taustalla ihan vain se, etten tahdo Varjon oppivan kerjäämään ja että ruokaa voisi säilyttää pöydällä ilman, että sitä täytyy koko aika kytätä ettei se katoa koiran kitaan. Varjon elinaikana meille saattaa hyvinkin myös tulla lapsia ja tahdon, että jos lapsi mutustaa vaikkapa lattialla jotain, niin hän saa sen tehdä ilman että iso koira rynnistää vauhdilla viemään sen.

Varmasti toisissa perheissä onnistuu kerjäämättä oleminen ja ruoan vahtimatta jättäminen vaikka koiralle jotain herkkupaloja antaisikin, mutta me sovittiin, että koiran ja ihmisen ruoat pidetään erikseen Riittää, että meillä on jo kaikkiruokainen kissa, jonka suurinta herkkua on salaatti (ja se ihan oikeasti saattaa kynsiä kaapinovet, jos tietää että kaapissa on salaattia.... Meidän villipeto!).

^^ Itse autokoulussa liukasradalla räkätin koko sen pari tuntia mitä siellä oltiin. :D Opettaja sanoi jotain, että "Tositilanteessahan tämä ei naurattaisi ollenkaan" tms. kun itse käkättelin ihan fiiliksissä. ;)

Mun eno koitti jonakin jouluna antaa Pojulle yhden suklaakonvehdin, vaikka sanoin, ettei koirille sais syöttää suklaata. Tietenkään Poju ei mitään suklaamyrkytystä ois niin pienestä määrästä saanut, mutta kun sille ei oltu aiemminkaan annettu suklaata, en halunnut totuttaa sitä siihen makuun. Eno siis antoi konvehdin Pojulle vastoin mun tahtoa, mut Pojupa ei syönyt sitä :D Otti suuhun ja tiputti lattialle. Oli enolla pettynyt ilme x) Pojulla ei siis ainakaan ole mitään erityistä mieltymystä suklaata kohtaan ja hyvä niin. Nemi varmaan söis mitä vaan.

SiVe kirjoitti:

Meillä kuumeisesti myös odotellaan juoksuja, jotta saisi ajan varattua sitten leikkaukseen. Valeraskaus iski meillekin, ja vie kuitenkin vuodesta aika paljon aikaa kun käy ihan kierroksilla.

Minkä takia niitä juoksuja odotellaan alkavaksi?

^Varmaan että sais ajoitettua leikkauksen mahdollisimman hyvään väliin. Käsittääkseni koiran pitäisi olla hormonikierron osalta "normaalimmillaan" n.100pv edellisten juoksujen alusta.

Sipulu kirjoitti:

Mulla sama ja saankin vierestä katsella kuinka vanhat ihmiset höpöttää koiralle, että "onko se sun mammas vähän ilkeä, onko? Ei anna noin suloselle koiralle vähän herkkuja antaa vaikka ei näistä haittaa olisi, eihän?"

Vähän ku meidän iskä! Se aina Veikalle lässyttää että ottaisitko suklaata ihan kiusallaan mulle kun tietää ettei sille todellakaan saa antaa. Sitten vaan sanoo että "kiusaako se äitis sua kun ei voi edes palaa suklaata antaa".
Ja anopin miesystävä yrittää välillä antaa jotain kananluita ja makkarankuoria, mutta onneks anoppi aina sanoo sille että "ei sille saa antaa tuollaista, Tiina kyllä huolehtii sen syöttämiset".

Vanhemmat ihmiset on kyllä välillä ärsyttäviä näissä asioissa.

tintti kirjoitti:

Iltakukkuu.

Kyl taas mietityttää toi Pojun tilanne. Furunkuloosi parani alle viikossa, mut Poju edelleen haluais vaan nuolla tassujaan ja lisäksi sen etujalat on ruvenneet taas naksumaan ja tänään se hetken leikkimisen jälkeen rupes nuolemaan etujalkojaan (ei siis tassuja). Liekö nivelet sökönä? Kipulääkettä toi on saanut joka päivä ja onkin pirteempi, mutta jotenkin vaikuttaa, et lääke ei kaikkea kipua vie pois. Hampaiden narskuttelukin on palannu ja se ilmeisesti merkkaa sitä, et Pojulla on kipuja.
Ei tuo koira taida tulla kuntoon ikinä :(

Voisko olla selkä/niska jumeja? Tai muita lihasjumeja?
Itse kuvaisin varmasti koiran etuosan, vaikka ei mitään löytyis on se parempi kuin arvailla ja miettiä että mikäs sielä on...

Meillä ollaan taas rauhassa näin aamulla, ajattelin kuitenkin suunnata RTV:hen hakemaan värikarttoja, kun talo meni eilen runkotarkastuksesta läpi Onhan maalamiseen ja tapetointiin vielä piiiitkä matka, mutku pitää aloittaa ajoissa!
Sitten jaksaa taas 10pvän työputken kun on mitä ajatella....