Koirat.com

Onnimanni, uskot siis että sterilointi on tehokkaampi keino kuin lopettaminen? Tuo taitaa olla melkoista yltiöoptimismia. Koiran asianmukainen lopetus ( tapahtui se sitten piikillä tai ampumalla, hirttäminen ja hukuttaminen sun muut kyseenalaiset keinot eivät tietenkään ole hyväksyttäviä) vie hyvin vähän vaivaa, työaikaa ja rahaa. Koirien steriloiminen on työläämpää, hitaampaa, kalliimpaa, riskialttiimpaa ja koirat tarvitsevat toimenpiteen jälkeen vielä hoitoakin.
Koirahan ei asianmukaisesta lopetuksesta kärsi, joten miksi ne katukoirat pitäisi jättää kaduille? Kulkukoirat levittävät tauteja, aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja aiheuttavat haittaa ihmisille ja eläimille. Kulkukoirat kuolevat yleensä auton alle, sairauksiin, lämpöhalvaukseen, myrkkyihin tai koiravihaajien käsiin. Mikään näistä ei ole erityisen armollinen kuolema.

Vanis, mitä jos oikeasti lukisit viestini?

Pohjoismaiden ala- ja eteläpuolelta avautuu Eurooppa, joka on täynnä kulkukoiria. Vaikka koiria tapettaisiin jossakin kaupungissa miljoona yhtenä päivänä, muilta alueilta vaeltaisi kaduille muutamassa päivässä uusi koirakanta. Koiria on sitä paitsi niin paljon, että aina muutama jäisi vapaaksi ja pääsisi lisääntymään.

Ja sinä itse taidat olla yltiöoptimisti, jos kuvittelet että köyhät itäeurooppalaiset tai välinpitämättömät eteläeurooppalaiset miettisivät koiran lopetukseen eettisiä keinoja. Jos kulkukoirien lopettaminen olisi lain hyväksymä keino koiria tapettaisiin vielä raaemmilla menetelmillä (salailematta) kuin nyt. Ketään ei Romaniassa kiinnosta, miten koirat tapetaan, mutta piikillä se on hidasta ja kallista, kun taas myrkyttäminen ja polttaminen mahdollistavat joukkolopetukset. Poliisit ovat yleensä mukana näissä vainoissa.

Netistä löytyy runsain mitoin kuvamateriaalia esimerkiksi romanialaisilta tarhoilta, jossa koiria pidetään kaksi viikkoa ennen lopettamista, sillä poikkeuksella, että pennut tapetaan usein heti. Koirat ovat tavallisesti rokottamattomia ja aliravittuja, joten taudit leviävät nopeasti. Koirat seisovat ja makaavat ulosteissaan, jo kuolleiden koirien keskellä, eikä niitä ruokita tai juoteta. Näin suurin osa ei selviä kahta viikkoa loppuun. Jos kävisit sellaisella tarhalla, et varmaan liputtaisi tappamista ratkaisuna. Se on kuitenkin todellisuutta, jokapäiväistä seurausta siitä, että ihmiset eivät usko eläinten oikeuksiin. En tarkoita syyllistää sinua kuten en romanialaisiakaan, vaan korostaa että toiminta ei ole hyväksyttävää, minkä jokainen asiaan perehtyvä voi todeta.


Tietenkin sterilointi on kallista, mutta hyväntekeväisyytenä sitä tehdään koko ajan ympäri maailmaa loistavin tuloksin. Toivottavasti joskus TNR-ohjelmaa voisi toteuttaa EU-rahallakin, sillä se on lopettamista huomattavasti eettisempi ja myös tehokkaampi tapa, aiheesta on kiistattomia tutkimustuloksia, samoin Cernavodan ja Medgidian kaupungit todistavat vasta steriloinnin auttaneen kulkukoiraongelman kontrolloinnissa.

Save the Dogs pitää kastroitua uroskoiraa tarkkailussa operaation jälkeen tavallisesti 1-2 päivää ja narttukoiraa steriloinnin jälkeen 3-4 päivää, mutta komplikaatiotilanteessa tietenkin pidempään. TNR-ohjelmaan kuuluu aina koirien rokottaminen ja loishäädöt; sairaudet koirien ja ihmisten keskuudessa VÄHENEVÄT sen ansiosta. Ei se ole helppoa tai halpaa puuhaa, mutta kestää päivänvalon ja tarjoaa pitkän aikavälin ratkaisun.

Lisäksi mukana on kasvatuksellinen ja valistuksellinen aspekti. Ongelmat Romaniassa, Espanjassa, Serbiassa, Kreikassa tai missään muuallakaan eivät ratkea, elleivät ihmiset muuta asennettaan ja suhtautumistaan eläimiin. Romaniassa on ollut voimassa vasta pikku hetken ihmisoikeudet, eivätkä nekään ole syvien kansanrivien aktiivisessa tiedossa, eläinten oikeuksista ei ole aiemmin edes voinut välittää. Romaniassa on syöty koiria Ceausescun aikana, ne olivat tuotantoeläimiä siinä missä meille sika, koska ihmiset kuolivat nälkään. Asenteet tällaisessa maassa muuttuvat hitaasti, erityisesti romaniväestö ei edes halua vastaanottaa apua, sivistystaso on kaikkialla alhainen, virkamiehet korruptoituneita. Ongelmat on myös totuttu "ulkoistamaan", kuten kaikissa diktatuureissa. Kohta Romaniassa onkin lukemattomasti kodittomia, ikäloppuja, sairaita ja kärsiviä hevosia ja aaseja, jotka hylätään kadulle, kun ne eivät enää jaksa ansaita elantoaan. Tilanne on siis tavallaan pahenemassa, vaikka Ceausescusta päästiin jo 20 vuotta sitten. Eläintensuojelutilanteeseen puuttuminen on kaikkien etu, ihmisten ja eläinten, Romanian, EU:n ja jokaisen eläinrakkaan ihmisen.

Koirien tappaminen ei nosta niiden arvoa ihmisten silmissä, vaan syventää ongelmaa asenteellisella ja konkreettisella tasolla.

Minä olen myös sitä mieltä -useiden muiden tapaan, että vähän tuntuu tämä "ota rescuekoira, teet hyvin" olevan jo jonkinlainen harmillinen muoti-ilmiö. Eikä kaupustelu (kuten ei muidenkaan mainostaminen ole sallittua -(en ole kasvattaja) tarvitse enää yhtään lisää "palstatilaa" ennenkuin näiden nykyisten satojen jo maahan muilutettujen (anteeks nyt vaan) vaikutus kaikessa laajuudessaan selvillä, edes suunnilleen. Juuri uusimmassa koiralehdessä on juttu giardiatartunnan mahdollisesti pikkuhiljaa tapahtuvasta "kotiutumisesta" täällä kotoperäiseen koirakantaamme salavihkaa ulkoilureitistöillä liikkuneiden ulkomaantuontien jätöksistä leviämällä. Ei tällaista yhtään lisää.

Kyllä minä luin viestisi. Luin sen huvikseni jopa uudestaan, mutta mieleni ei ole muuttunut. Mielestäni on hyvinkin ristiriitaista pitää lopettamista tehottomana koska jokunen pääsee karkuun ja jatkaa lisääntymistään, ja suosia steriloimista tehokkaampana. Miten ne kaikki koirat saadaan kiinni sterilointia varten? Jos yksi koira kymmenestä saadaan steriloitua, niin edelleen jää yhdeksän humputtamaan toisiaan vapaasti.
Kyllä minä tiedän missä on Eurooppa, ja kulkukoiraongelma on hyvinkin tuttu ilmiö.
Valistaminen on tietenkin hyvä asia, mutta samalla kai voisi valistaa asianmukaisesta lopetuksesta.
En ymmärrä tuota tarhakommenttiasi laisinkaan. Sitä suuremnalla syyllä pidän lopetusta parempana vaihtoehtona. Mikään järjestö ei pysty steriloimaan koiria sellaisella vauhdilla ettei yksikään koira joudu tarhalle kitumaan.
En pidä esittämiäsi tuloksia millään tavalla loistavina. Jos koirat palautetaan kaduille, ovat ne edelleen saman uhan alla. Mitä virkaa ne siellä kaduilla toimittavat, muuta kuin ehkä estävät uusien koirien joukkovirtauksen reviirilleen?
En siis edelleenkään pidä koirien lopetusta pahana asiana.

Syy siihen, että tappaminen ei ratkaise kulkukoiraongelmaa on se, että jos tietyltä alueelta yhtäkkiä poistetaan kaikki koirat, tulee sinne hakeutumaan muita, steriloimattomia koira (koska siellä on ruokaa ja vettä saatavilla) ja ne taas jatkavat populaation kasvua. Sen sijaan TNR-ohjelma tarkoittaa että koirat steriloidaan ja palautetaan samalle paikalle, josta ne on haettu. Tiedätte varmasti että koirat ovat erittäin reviiritietoisia ja ne silloin ei päästä uusia, steriloimattomia koiria alueelle. Kulkukoirakanta pienenee tällä tavalla hitaasti mutta varmasti. Tämän takia Maailaman terveysjärjestö WHO suosii sterilointeja tappamisen sijaan.

Tässä hyvä raportti aiheesta:

http://www.actionagainstpoisoning.com/REPORTROBERTSMITH/reportRobertSmithstraydogneuterandrehome.html

Noh, Vanis, me tuskin saavutamme yhteisymmärrystä asiasta.

Käytin yksinkertaistamista retorisena keinona, mutta sitä et ilmeisesti tunne. Tarkoitus oli tiivistetysti osoittaa, että koiria on niin paljon, että niitä kaikkia ei voi kuitenkaan lopettaa, ja kuten itsekin totesit, aina jotkut jäisivät lisääntymään. Sinällään molemmat menetelmät kärsivät samasta ongelmasta, mutta menetelmillä on eri seuraukset, joista toinen edesauttaa jäljelle jäävää urakkaa.

Sterilointi puree lisäksi niihin tyypillisiin romanialaisiin, joilla on kadulla vapaana elävä koira. Eivät he sitä piikille helposti veisi, mutta sterilointiin kylläkin.

Mitä virkaa steriloiduilla koirilla on? Ne estävät kulkukoiratilanteen pahenemista viemällä elintilan lisääntymiskykyisiltä koirilta ja ylläpitävät kaupungin turvallisuutta: ne eivät levitä sairauksia, käyttäytyvät rauhallisesti ja niiden lukumäärä putoaa melko nopeasti, jolloin koirien aiheuttamat liikenneonnettomuudet vähenevät. Kaupungeissa, joissa TNR-ohjelmaa toteutetaan, ihmisiä luonnollisesti myös valistetaan koirien kohtelusta. Sen muassa kerrotaan myös koirien eettisestä lopettamisesta, sehän on aivan selvää.

Koirahan ei asianmukaisesta lopetuksesta kärsi, joten miksi ne katukoirat pitäisi jättää kaduille?

Pohjimmiltaan tässä on kysymys siitä, että minä lukeudun niihin, jotka eivät kykene pitämään terveiden koirien lopettamista eläinsuojelutyönä. Tarhakommentillani tarkoitin yksinkertaisesti sitä, että on vaikea kuvitella ihmistä, joka näkee massalopetusten todellisuuden, mutta hyväksyy ne. Ehkä sinä olisit ensimmäinen, ehkä et, en tiedä että olisit käynyt sellaisella tarhalla. Kuitenkin on naiivia kuvitella, että eläimet edes Suomessa lopetettaisiin (muoks*) AINA tuskattomasti ja asianmukaisesti.


Kuten sanottua, emme ole samaa mieltä tästä. Olen tietenkin valmis keskustelemaan aiheesta rakentavasti, mutta pelkästä väittelyn ilosta en aio kanssasi jankata, koska kysymyksessä on hyvin vakava asia, joka vaatisi kummaltakin osapuolelta tietotaitoa. Sitä paitsi meidän kummankaan mielipide ei paljon paina, kun kulkukoiraongelman ratkaisemisesta tai lemmikkieläimiä koskevasta lainsäädännöstä päätetään.

Vaihtoehto tappamiselle kuitenkin on. Toivon että jotakuta muuta se olisi puhutellut.
PEUlle kiitos tuesta ja hyvästä linkistä! :)

Muutenkin otan nyt osaa rescue-keskusteluun:

Miten musta tuntuu, että rescue-koiran ottaminen on nykyään lähempänä muoti-ilmiötä kuin ihmisten ulottumattomissa olevaa pienimuotoista toimintaa

Tahtoisin huomauttaa, että rotukoirien jalostus on ollut pitkälti muoti-ilmiö etenkin 1700- ja 1800-luvuilla, jolloin eurooppalainen ylhäistö sai nauttia runsaasta vapaa-ajasta. Erityisesti maaseutukartanoissa jalostettiin niin koiria, hevosia kuin sonnejakin. Toisten tavoitteena oli entistä toimivampi metsästys- tai lammaskoira, mutta puhtaan ulkonäöllisistäkin syistä koiria risteytettiin sekä palkintojen ja maineen toivossa ja aivan huvin vuoksi. On olemassa hevosrotuja, joilla on vain yhdestä kolmeen kantaisää, mikä on täysin idioottimaista! En ole tutustunut koirarotuihin yhtä tarkasti, mutta en sulkisi yhtä surullista vaihtoehtoa pois. 1800- ja 1900-luvun alun Euroopassa oli vallalla tai ”muodissa” myös rotuhygienia ihmisten suhteen, ja sillä oli vaikutusta eläintenkin jalostustoimintaan.

Ja jopa Vanhan testamentin psalmeja kirjoitettiin aikoinaan ajan populaari- ja viihdekirjallisuuden tyyliin, sitä ei monet tänä päivänä vain tiedä. Älkää siis tuomitko noin herkästi!

Totta kyllä, että nykyään kaikenlainen kansalaisaktiivisuus on tavallaan muodissa, kun sosiaalinen media ja feissarit katukuvassa pitävät kysymyksiä koko ajan esillä, mutta itse yhdistän muoti-sanaan tietyn moralisoivan asenteen (motiivit tiettyyn toimintaan eivät ole sisäisiä eli ”todellisia”, vaan ulkoisia eli ”pakotettuja”), mutta moralisointi ei ole järkevää, jos kerran ympäristökysymykset ja ihmis- ja eläintenoikeudet viimein kiinnostavat ihmisiä. Sehän on vain mielettömän positiivista!!! Mediakriittisyys täytyy totta kai muistaa ja muutenkin säilyttää asioihin sellainen välimatka, että jokin tolkku pysyisi mukana – näin myös rescue-koirien kohdalla.

Tjepalle ja Vähylle haluan sanoa, että todella kurjaa, kun olette kokeneet tuollaisia vastoinkäymisiä! Tjepa taisteli kuitenkin koiransa kanssa upeasti loppuun saakka ja koira oli varmasti rakas. Silti itse en kyllä olisi vastaanottanut koiraa, jolla ei ole rokotustodistusta.


Lisäksi Kodittomien koirien ystävät ry, jonka kautta olen oman koirani saanut, korostaa kotisivuillaan hyvin selkeästi sitä, että koiran piilevistä vioista tai sairauksista ei voida mennä takuuseen. Vaan eipä voida mennä rotukoirankaan, päinvastoin. KKY:n luonnehdinnat adoptioon tarjottavista koirista ovat muutenkin hyvin maltillisia ja niistä käy aina ilmi, että koiran käytös ja luonne saattaa muuttua radikaalistikin omassa kodissa. Mitään ylisanoja niissä ei käytetä, eikä sellaista luvata, mitä ei varmuudella tiedetä (esim. ettei ole eroahdistusta). Olen kuullut hyvin monien olevan tismalleen samaa mieltä koirastaan kuin sen alkuperäinen esittelyteksti viestitti. Näin myös oman koirani kohdalla. Hän on arka mutta utelias ja tykkää toisten koirien seurasta. Pääsääntö yhdistyksellä myös on, että lasten on oltava kouluikäisiä, toisinaan vanhempia, mutta lapsi- tai kissarakkautta ei todellakaan luvata.


Tjepan koiran hankinnasta on kaikesta päätellen myös vierähtänyt tovi aikaa. Moni rescue-yhdistys on toiminut jo melko pitkään ja kasvanut paljon matkan varrella, eikä toistaisi enää samoja virheitä. Ikävää jos päällimmäiseksi on jäänyt noin negatiivinen tunne toiminnasta.

Lisäksi joillakin järjestöillä on aika järkyttävän tiukat ehdot ja säännöt koiran uudelle kodille. Koiraa ei esimerkiksi saa lopettaa vaikka se olisi kuinka sairas ilman järjestön lupaa.

Tällaiset pykälät eivät usein kestä oikeudessa. En tosin tunne läheskään kaikkien yhdistysten sopimuksia ja käytäntöjä, mutta tuo jää usein moraaliseksi ohjeeksi. Noilla pykälillä halutaan estää koiran päätyminen toiseen kotiin yhdistyksen tietämättä sekä myös välttää ”turhat” lopetukset. Kaikki varmaan ymmärtävät, että jos koiralla on vaikka lievä lonkkavika, yhdistys joka sen on pelastanut ja toimittanut Suomeen ei halua sitä lopetettavaksi, jos koira voi vielä elää hyvää elämää, vaan etsii sille mieluummin toisen kodin. Ei sitä kuitenkaan kenelle tahansa haluta antaa, etenkin kun rescue-koirat ovat usein arkoja tai jopa pelkoaggressiivisia ja taitamattomissa käsissä tulokset saattavat olla hirveitä. Pykälä on siis osa yhdistyksen vastuun kantamista.

Mutta eivätkö tiukat säännöt ole sinänsä positiivinen juttu?!


Minulla ei nyt ole kuin näppituntuma asiasta, mutta koska olen jutellut useiden rescue-yhdistysten edustajien kanssa, tiedän että he eivät ole mitään ihmishirviöitä. Siksi uskoisin, että jos koiralle sattuu vakava onnettomuus tai sillä todetaan sairaus, ja jo siitä ilmoittaa yhdistykselle, ei yhdistys todellakaan haasta raastupaan, vaikka ei siinä kohtaa enää soittaisikaan yhteyshenkilölleen, kun eläinlääkäri sanoo, että koiraa ei kannata herättää nukutuksesta tai että koira kuolee käsiin. Tilanne on eri, jos syy oli ”meille tuli ero” tai ”en pärjännyt koiran kanssa”, silloin yhdistys haluaa selvittää, kuinka paha tilanne oikeasti on.


Tahdon myös kommentoida kysymystä, miksi rescue-yhdistyksiä saisi täällä mainostaa, kun kasvattajat eivät saa niin tehdä. Ensinnäkin koirat.com-osoitteen etusivulla on yläpalkissa kohdat ”Rodut”, ”Kennelrekisteri” ja ”Pentueet”, siellä mainostamista kyllä tapahtuu. ”Eläintensuojelu”- tai ”Rescue-yhdistykset”-palkkia siellä ei ole. Toisekseen rescue-toiminta on täysin vapaaehtoista hyötyä tavoittelematonta eläinsuojelutyötä. Yhdistysten aktiivit eivät saa siitä killinkiäkään, eivät edes korvausta ajastaan ja vaivastaan, saati mitään provikkapalkkioita. Jos adoptiomaksusta jää jotakin ylimääräistä yhdistykselle, se annetaan lyhentämättömänä koiratarhalle kohdemaahan. KKY ja sen yhteistyökumppani Save the Dogs julkaisevat aina kaikki tilityksensä ja käyttävät ulkopuolista tilintarkastajaa.

Sitä paitsi te jotka pyöritte koirafoorumeilla olette varmasti törmänneet ilmiöön, mutta kaikkien elämä ei vielä ole netissä. Moni kohtaa rescue-toiminnan sattumalta etsiessään itselleen koiraa, niin minäkin. Näille ihmisille tiedot ovat kullankalliita, etenkin kun on tärkeää valistaa jokaista rescueta hankkivaa niistä mahdollisista ongelmista, joita saattaa kohdata. Rokotuksista huolehtiminen, Traces-järjestelmään rekisteröityminen sekä kohdemaassa ennaltaehkäisevän työn tekeminen ovat niin ikään erittäin tärkeitä seikkoja, joista jokaisen tulisi olla tietoinen, ennen kuin kääntyy yhden tietyn yhdistyksen puoleen. Henk.koht. suosittelen myös, että yhdistys olisi rekisteröitynyt Eviraan.

Onnimanni, olen edelleen aivan eri linjoilla eikä samojen asioiden hokeminen vakuuta yhtään enempää. Vaikuttaa siltä, että et ole joko ymmärtänyt tai lukenut viestieni sisältöä.
Tuo jäi vielä kiinnostamaan, että missä Suomessa eläimiä lopetetaan kärsimystä tuottaen? Tapahtuuko tämä eläinlääkärien, eläinsuojelujärjestöjen vai virnaomaisten toimesta? Vai yksityishenkilöiden? Mikäli tätä harjoittavat yksityishenkilöt, en ymmärrä miten se asiaan liittyy. Julmia ihmisiä tulee aina olemaan, ja on hyvin ikävää että julmuus kohdistuu eläimiin.

Onnimanni, tiukat säännöt eivät ole positiivinen juttu mikäli ne menevät eläimen hyvinvoinnin edelle.

Onnimanni, uskot siis että sterilointi on tehokkaampi keino kuin lopettaminen?

En ole Onnimanni, mutta steriloinnin tehokkuus kulkukoira populaatioiden hallinnassa on tutkittu fakta. Tätä ei tietenkään kenenkään tarvi uskoa, mutta näin se vaan on.
Täältä löytyy koostettuna tietoa asiasta sterilointi vs lopettaminen.
Sterilointikampanjoilla on osoittettu olevan suuri hyöty myös mm. rabieksen ja muiden zoonoosien vähentämisessä ja ehkäisyssä. Myös Maailman Terveysjärjestö WHO on usein tukemassa sterilointikampanjoita, koska niiden teho kulkukoirien kannan säätelyssä sekä tarttuvien tautien ehkäisyssä on jo moneen kertaan osoitettu.
Tietenkään kaikkia kulkukoiria ei saada kiinni sterilointia varten, mutta ei niitä saada kiinni myöskään lopettamista varten.

Oletetaan että alueella X elää 100 kulkukoiraa. Näistä 60 saadaan kiinni ja steriloidaan/kastroidaan ja samalla rokotetaan. Näin ollen lisääntymiskykyisiä koiria jää alueelle 40 ja nämä 60 steriiliä koiraa asuvat edelleen omalla reviirillään.
Jos taas näistä 100:ta koirasta saadaan kiinni 60 ja ne lopetetaan, niin muutaman kuukauden kuluttua alueelle on siirtynyt muulta se sama 60, tai enemmän, kulkukoiraa lisää. Joten lopettamisen hyöty on ollut +- nolla, koska alueella on edelleen se 100 lisääntymiskykyistä koiraa.

Ja lisään vielä, että mielestäni kaikki sairaat koirat tulisi lopettaa eikä sulloa niitä koiratarhoihin ja pitkittää niiden kipuja. Kaikkia koiria ei tarvi pelastaa.

Kiitos ridgeback viisaista sanoistasi! Tosin eiköhän Vanis ole saanut jo aika monta linkkiä, joiden perusteella olisi voinut vakuuttua päinvastaisesta jos haluaisi...

Sanoin jo aiemmin etten halua jankata aiheesta. Olen toistanut tiettyjä pointteja, koska Vaniksella tuntuu olevan ongelmia niiden sisäistämisessä, esim. kun hän kysyi vielä kertaalleen, mitä virkaa steriloiduiila koirilla on. Uskon että tähän kysymykseen on jo riittävän monta suuta vastannut.
Puutun enää ainoastaan tähän:

Tuo jäi vielä kiinnostamaan, että missä Suomessa eläimiä lopetetaan kärsimystä tuottaen? Tapahtuuko tämä eläinlääkärien, eläinsuojelujärjestöjen vai virnaomaisten toimesta? Vai yksityishenkilöiden? Mikäli tätä harjoittavat yksityishenkilöt, en ymmärrä miten se asiaan liittyy. Julmia ihmisiä tulee aina olemaan, ja on hyvin ikävää että julmuus kohdistuu eläimiin.

Ihmisiähän eläinlääkärit ja eläinsuojeluviranomaiset viime kädessä ovat, joten sitä kautta liittyy. Mutta vastauksena kysymykseesi, tarkoitin kyllä yksityisiä tahoja. (Silti tiedän ainakin poliisin syyllistyneen silloin tällöin asiattomiin lopetuksiin, mutta lähteeni ovat suullisia/ lehtikirjoituksia. Lisäksi jotkin eläinten laillisista lopettamistavoista, kuten kaasutus tai isku päähän [oliko alle 3 vrk:n ikäisiltä] kuulostavat minusta aika kamalilta.) Kuitenkin:

A) Monissa kulkukoiraongelmasta kärsivissä maissa kuten Romaniassa poliisi ei puutu tappotarhojen toimintaan tai jopa avustaa siinä. Tappotarhoilla voidaan siis harjoittaa vaikka minkälaisia uhrimenoja. Videotodisteita tästä on. Eli kiinnijäämisen pelko eläinsuojelurikkomuksesta on Romaniassa melko lailla verrattavissa suomalaisen eläimiä huonosti kohtelevan ihmisen vastaavaan pelkoon, ellei paljon alempikin.

B) Jos Suomen kaltaisessa sivistyneessä oikeusvaltiossa koiria tapetaan sulatusnesteillä, rotanmyrkyillä, hukuttamalla, hakkaamalla jne., on syytä uskoa että niin toimitaan myös maassa, jossa sivistystaso on vielä verrattain alhainen, ihmisoikeudetkin heikosti tunnustetut ja jossa perinteet eläinten yllä mainitun kaltaiseen kohteluun ovat pitkät.

C) Romaniassa on usein tapahtunut joukkolynkkauksia, kun on epäilty esim. kulkukoiralla rabiesta. Vaikka pormestari olisi antanut vain kunnalliselle koiratarhalle luvan lopettaa koiria taudin varalta, tavalliset kadunmiehet ovat myös innostuneet tuhoamaan koiria tavoilla, joita olen täällä jo lukuisia luetellut. Toisaalta viranomaistahon tavat eivät usein ole olleet sitä mairittelevampia, siksi esim. Save the Dogs -järjestö on pyytänyt saada yksinoikeuden koirien lopetuksiin, jos tällainen poikkeustilanne on kaupungissa päällä.

Olen vakaasti sitä mieltä, että vaikeasti sairasta tai vammautunutta tai hysteerisen pelokasta koiraa ei ole mitään syytä kiduttaa pitämällä se hengissä. Eutanasia on osa eläinsuojelua. Terveiden koirien joukkolopetukset eivät ole. Se myöskin viestittää kohdemaassa väärää viestiä eläinten arvosta ja suhtautumisesta koiriin. Ja ainakin Romaniassa tuntuu nyt vain olevan niin, että jos viranomaisilla on oikeus tappaa kulkukoiria, moni suhtautuu siihen jokamiehenoikeutena ja harjoittaa sitä itsekin.

Pahoittelen toistoa, mutta minusta tuntuu että Vanis ei osaa tai halua osata yhdistää asioita toisiinsa.


Jos olisi 100% takuu, että koirat lopetettaisiin tuskattomasti piikillä, voisin suhtautua asiaan hiukan myötämielisemmin. Mutta koska edes Suomessa ei ole tätä takuuta, sitä ei voi myöskään olla Romaniassa, Bulgariassa tai Kosovossa tms. maassa.

Rorys, minä kysyin, eivätkö tiukat säännöt ole sinänsä positiivinen juttu.

Alunperin kaikki pykälät on varmasti laadittu nimenomaan koiran etu ja hyvinvointi mielessä. En kuitenkaan tunne rescue-toimintaa niin laajasti, että osaisin referoida tähän jokaisen yhdistyksen sopimukset. Sen mitä tiedän, kirjoitin jo aiempaan viestiini.

En oikeasti usko, että yksikään yhdistys haluaisi kärsivää koiraa pidettävän elossa siihen saakka että sanovat oman lausuntonsa. Jos joku osaa nimetä poikkeuksia, olen kiinnostunut kuulemaan niistä, mutten usko että nekään tilanteet ovat olleet aivan mustavalkoisia. Osaan varmuudella sanoa vain että en itse ole joutunut lupaamaan mitään sellaista, mikä voisi käytännössä koitua koirani haitaksi.


En todellakaan halua yhdellekään koiralle tai muulle eläimelle mitään pahaa, Rorys, en missään tapauksessa. Siksi minusta tiukat säännöt ovat tarpeen; rescue-koiran omistajan pitää olla supersitoutunut ja jo valmiiksi kokenut koirien käsittelijä, perheen pitää olla tietynlainen (erityisesti lapset, muut lemmikit ja kaikkien perheenjäsenten yhteinen suostumus ottaa koira ovat tässä tärkeitä), vastuuntuntoinen, realistinen ja kärsivällinen. Totta kai näiden ehtojen pitää toteutua jokaisen koiran kohdalla alkuperää katsomatta, mutta rescuen kohdalla erityisesti. Tarvitaan tiukat kriteerit adoptioperheen valinnassa. (Niitä myös tarkoitin aiemmin tiukoilla säännöillä.) Kai edes tästä kykenemme olemaan samaa mieltä?

Onnimanni, ehkä omassa ulosannissasi on parantamisen varaa? Ja jos luet viestini oikein tarkkaan, niin ehkä huomaat että olen kyllä huomioinut esittämäsi asiat, mutta kyseenalaistanut joitakin. Ja vastaukseksi olet vain hokenut yhtä ja samaa.
Vaikutat ottavan tämän turhan henkilökohtaisesti, joten ehkäpä tästä on turha jatkaa.

^ komps Vanis.

Rescue voi olla joo ihan hyvä vaihtoehto. En silti ikinä uskaltaisi suositella sellaista lapsiperheelle tai kokemattomalle ihmiselle. Kuten aiemmissa viesteissä on todettu, niiden käytös voi muuttua huomattavasti niiden kotiutuessa.
Minunkaan mielestäni jokaista koiraa ei tarvitse pelastaa ensinnäkään edes sinne tarhalle asti elämään ketjun päässä useita vuosia ja odottamaan, josko joku rikas länsimaalainen sen huolisi maailmanpelastustuskissaan.

muoks. ja kyllä, olen parilta ei palstalta lukenut näitä "koira sairastui vakavasti, yhdistys ei antanut omistajan lopettaa"-juttuja, yritän paremmalla etsiä ko. topicit elleivät ole jo kadonneet bittiavaruuteen.

Tämä keskustelu on äitynyt valitettavan ikäväksi.

Ehkä olisi pitänyt sanoa vain, että tieteellisten tulosten mukaan lopettaminen ei ole tehokaa tapa ratkaista kulkukoiraongelmaa eikä se myöskään ole eettistä.

Eli mitä minun ulosantiini tulee, olisihan siinä varmaan lyhentämisen varaa. :D

Tämä on minulle henkilökohtainen asia. Eläintensuojelu on minulle tärkeää, on ollut siitä asti kun menetin äärettömän paljon rakastamani hevosen aiempien omistajien kelvottoman kohtelun vuoksi. Käytän lisäksi aikaani, rahaani ja vaivaani kulkukoiratilanteen parantamiseen ja omistan rescuen (elän siis suunnattomissa maailmanpelastustuskissa!). Oma koirani löytyi Bukarestista, jossa kulkukoirat kootaan systemaattisesti tappotarhoille. Tiedän mikä hänen kohtalonsa olisi ollut, mikäli juuri KKY:n ja STD:n edustajat olisi sattuneet sillä hetkellä paikalle.

En silti ikinä uskaltaisi suositella sellaista lapsiperheelle tai kokemattomalle ihmiselle. Kuten aiemmissa viesteissä on todettu, niiden käytös voi muuttua huomattavasti niiden kotiutuessa.

Olemmehan me sentään jostakin samaa mieltä! Hurraa!!

muoks. ja kyllä, olen parilta ei palstalta lukenut näitä "koira sairastui vakavasti, yhdistys ei antanut omistajan lopettaa"-juttuja, yritän paremmalla etsiä ko. topicit elleivät ole jo kadonneet bittiavaruuteen.

En väitä etteikö tuo olisi joskus ollut/ jonkun yhdistyksen kohdalla olisi mahdollista, mutta netin keskustelupalstat eivät itsessään ole mitään kovin valideja tiedonlähteitä. Mustavalkoisia ne ovat lähes poikkeuksetta.

Minunkaan mielestäni jokaista koiraa ei tarvitse pelastaa ensinnäkään edes sinne tarhalle asti elämään ketjun päässä useita vuosia ja odottamaan, josko joku rikas länsimaalainen sen huolisi maailmanpelastustuskissaan.

Kaikkien koirien kokoaminen tarhoille ei todellakaan ratkaisisi mitään, vaan päinvastoin saattaisi jopa pahentaa ongelmaa.

Mutta sen verran minun täytyy saivarrella, että STD:n tarhoilla koirat eivät elä ketjun päässä vaan aitauksissa.

Toivon muuten ettei tuo Rorysin viimeinen sivulause ollut tarkoitettu suoranaisesti loukkaamaan minua ja muita rescue-koirien omistajia...

^ On ihan uskomatonta, kuinka pienestä otat noin kovasti itseesi ja loukkaannut

Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja eriävät mielipiteet harvoin ovat kuitenkaan tarkoitettu loukkaamaan toista keskustelun osapuolta. Omalla kohdallani näin ei ainakaan ole, joten sinä ja muut rescue-omistajat voitte nukkua yönne ihan rauhassa.

Itse tiedän vain kaksi rescue-koiratapausta, toinen Virosta ja toinen Espanjasta. Kumpikin niin sekopäitä, että se kyllä karsi omat halut rescue-koiran ottamiseen. Pentuhan on aivan eri asia, mutta aikuinen koira tuo tullessaan (voi tuoda) huomattavasti enemmän ongelmia.

En voi ymmärtää, miksi elukoita pitää roudata Suomeen muualta, kun meilläkin on niitä uusia löytökoiria päivittäin ja "pelastettavia" senkin edestä. Hoidetaan aluksi omamme kuntoon ja keskitytään vasta sitten muuhun maailmaan. Huonosti hoidettuja, rääkättyjä ja pahoinpideltyjä löytyy jokaisesta kaupungista.

Rorys kirjoitti:

^ On ihan uskomatonta, kuinka pienestä otat noin kovasti itseesi ja loukkaannut

Eiköhän tässä nyt ole tulkittu toisten viestejä jonkinverran pieleen, tahallisesti tai tahattomasti, siitä en tiedä. Vanis kommentoi, että suhtaudun asiaan liian henkilökohtaisesti, jolloin kerroin, miksi kysymys on minulle aivan privaatistikin tärkeä. Se on tärkeä enkä peittele sitä. Olen kuitenkin tarkoittanut osan kommenteistani puhtaan ironisesti - en tietenkään kaikkia - mutta ei niitä tarvitse niin vakavasti ottaa kuin olet(te) nyt tehnyt(/-eet). Muutenkin keskustelukulttuuri vaikuttaa täällä olevan jokseenkin ikävä, kun ajattelee vaikka niitä hyökkäyksiä, joita Veran sai aloittaessaan tämän palstan.

Toisaalta olen iloinen siitä, että nyt kritiikkinne tuntuu kohdistuvan minuun henkilönä, eikä itse substanssiin. Tiedän kuitenkin mistä puhun, enkä väitä osaavani mitään sellaista mitä en osaa. Rorysin kommentti rikkaista länsimaalaisista jotka maailmanpelastustuskissaan ottavat koiria ulkomailta ei mielestäni silti kovin neutraalikaan ollut. Se saa rescue-koiran ottamisen kuulostamaan erikoisuuden tavoittelulta, jolla glorifioidaan omaa julkisuuskuvaa ja korottaudutaan muiden yläpuolelle, tai mahdollisesti naiivilta "pelastan kaikki maailman kärsivät omien siipieni suojaan" -ajattelulta, jonka vaikutukset paljastuvat viime kädessä negatiivisiksi. Tällaisia ennakkoluuloja olen kohdannut erityisen paljon Koiramme-lehden artikkelin jälkeen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole riittävän kestävä syy ottaa koira, jonka kanssa voi tulla hankaluuksia. Jos tällä perusteella hankkii kodittoman koiran, ei ole ihmekään että ajautuu todellisiin ongelmiin tai päätyy pitämään koiraansa sekopäänä.

Minulla on kuitenkin paljon parempia syitä menettää yöuneni kuin tuollaiset letkautukset.

Poker kirjoitti:

En voi ymmärtää, miksi elukoita pitää roudata Suomeen muualta, kun meilläkin on niitä uusia löytökoiria päivittäin ja "pelastettavia" senkin edestä. Hoidetaan aluksi omamme kuntoon ja keskitytään vasta sitten muuhun maailmaan. Huonosti hoidettuja, rääkättyjä ja pahoinpideltyjä löytyy jokaisesta kaupungista.

Ihmisillä on monia erilaisia ja eri tavalla jyvitettyjä syitä hankkia tietty koira. Itse en halunnut tukea jalostustoimintaa eikä toisaalta ollut yhtä tiettyä rotuakaan mielessä. Sekarotuisissa koirissa on se riski, että tietämättään tukee pentutehtailua tai muuta hämärää toimintaa kuten välipentueiden teettämistä tai yleistä välinpitämättömyyttä. (Olen maalta kotoisin ja tiedän monta taloa, joissa leikkaamattomat koirat tulivat kahdesti vuodessa kantaviksi jopa omilta isiltään tai veljiltään ja muuta hyvin valitettavaa.) Etsin kyllä sekarotuista pentua piiitkään, mutta vielä pidempään haeskelin koditonta suomalaista koiraa, koska olin kiinnostunut ottamaan sellaisen koiran, joka kipeästi tarvitsisi omaa kotia. Kolusin löytöeläinkodit akselilla Helsinki-Oulu. Saldo oli muutama koira, niistä suurin osa saksanpaimenkoira- tai ajokoiramixejä, eli aivan liian isoja minun opiskelijaboxiini. Ylipäätään on vaikea saada eläinsuojeluyhdistykseltä koiraa kerrostaloon, vaikka olisi oikeasti kuinka hyvä koiran omistaja tahansa. Enkä ole myöskään yksin tämän kokemuksen kanssa. En toisaalta uskaltanut ottaa koiraa minkään Apulan kautta, vaikka pari kertaa olin johonkuhun sieltäkin yhteydessä.

Mutta kun löysin koirani, silloin kolahti. Hänessä olivat kaikki ne ominaisuudet, joita olin hakenut ja joita "vaadin" koiraltani: nuori, pieni ja melko sosiaalinen. Ja tämä lienee se yleisin syy ottaa rescue tai mikä tahansa koira; se on paras koira itselle. Lisäksi (hyvä) rescue-yhdistys on kuin hyvä kasvattaja, sen puoleen voi aina kääntyä kaikessa, toisin olisi tilanne, jos olisi ottanut jonkun ventovieraan ihmisen koiran. KKY:llä on siis oma koirakonsultti, jonka neuvot ovat ilmaisia, ja tuki on aina taattua.

Tietenkin rescue-koiran omistaja on varmaankin aina edes hiukan kiinnostunut kansainvälisestä eläinsuojelutoiminnasta eikä ainakaan tuomitse sitä. Sitä paitsi jos on tilaisuus ja kykyjä auttaa koiraa, jolla ei ole parhaita mahdollisia eväitä elämään, koiran kanssa puuhastelu on mielettömän palkitsevaa, kun näkee työnsä tulokset ja saavuttaa lopulta sen työvoiton. Tämä ei kuitenkaan ole minun taustani, vaan oma koirani on ollut aikas helppo yksilö ja turvallinen valinta ensimmäiseksi rescueksi. Silti kaikki uudet aluevaltaukset ja pelkojen voittamiset lämmittävät mieltä ja helpottavat elämää. :)

Sitten vielä:

Poker kirjoitti:

Itse tiedän vain kaksi rescue-koiratapausta, toinen Virosta ja toinen Espanjasta. Kumpikin niin sekopäitä, että se kyllä karsi omat halut rescue-koiran ottamiseen. Pentuhan on aivan eri asia, mutta aikuinen koira tuo tullessaan (voi tuoda) huomattavasti enemmän ongelmia.

Tämänkin vuoksi halusin ottaa osaa keskusteluun.. Eivät kaikki rescuet ole sekopäitä... Eivätkä kaikki rescue-yhdistykset ole samanlaisia. Nyt pelkään jo pahoin, että olen aiheuttanut enemmän tuhoa kuin hyvää, vaikka aikomukseni oli vain lähestyä keskustelua kodittoman koiran erittäin ylpeänä ja onnekkaana omistajana ja tarjota uusi näkökulma.

Vihanpito tai täällä harjoittamamme kissanhännänveto ei edistä yhdenkään koiran asiaa.

No ei niitä rescueita pahemmin roudata köyhempiin maihin. Kyllä se on pohjoismaalaisten/eurooppalaisten juttu.

En edelleenkään ymmärrä miten tämän ketjun viestejä voi tulkita mitenkään vihamielisiksi
Ihmisillä nyt tosiaan sattuu olemaan erilaisia näkemyksiä, mielipiteitä jne. Yhtä paljon erilaisia kuin on meitä koiranomistajiakin. Yhtä hyvin joku voisi loukkaantua kommentistasi "en halunnut tukea jalostustoimintaa".

Tänä aamuna tuli Ylen aikaisessa Kodittomien koirien ystävät ry:n puheenjohtajan haastattelu. Linkki juttuun: http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/06/kulkukoirien_tie_romaniasta_suomeen_1758372.html

Samat asiat, joita olen täällä huonolla menestyksellä papattanut, käyvät ilmi tuosta jutustakin. Mainitsemani vihamielisyys tulee taas nätisti ilmi noista kommenteista, joissa tosin ihmiset vaahtoavat tietämättä asioista _mitään_.