Koirat.com

^Kerrotaanko tossa Reesen kirjassa asiasta asiakirja tyylisesti vai onko enemmän tarinan muotoon kirjoitettu? Ite luen mieluusti holokaustiin liittyviä kirjoja (eihän ne kauheen iloisia ole) ja ehkä paras oli äijältä bongattu "But I survived" jossa juutalaismies kertoa selviämisestään leiriltä. Pointti tossa kirjassa on ehkä se voima joka ko. tyypillä eikä hän yritä kerätä säälipisteitä (jos näin voi sanoa). Itse Auschwitzissa käyneenä holokaustista kertovat kirjat kiinnostaa sekä ihan historian takia että ihmiskohtaloiden ja siksi yritänkin ettiä erilaisia versioita.

Pitäis varmaan itekin kokeilla tota Kyröä, aika vähän tulee suomalaisia kirjoja luettua. Ja toi Terveiset Kutturasta kuulostaa kyllä mielenkiintoselta Tuuhan Canttarelli kertomaan, kun oot saanu luettua, että mimmonen oli.

Mulla lähti justiinsa tilaukseen Fifty shades of Greyn kaikki kolme osaa, kun olivat CDON.comissa tarjouksessa 9,95€/tsipale. Toivottavasti ovat yhtä hyviä, kun on hehkutettu :) Lisäksi tänään tarttui Suomalaisesta mukaan Utrion uusin Sunneva, Tolkienin Hobitti ja Philippa Gregoryn Valkoinen Kuningatar. Ihana kun on taas uutta luettavaa! Mä oon ala-aste ikäisestä asti ollut sellainen, että koko ajan pitää joku kirja olla menossa, eli aloitan uuden heti kun edellinen loppuu, (kirjastosta raahasin aina vähintään 10 kirjaa kerralla mukaan ), mutta nyt on viimeiset puoli vuotta tullut luettua todella vähän ja on ollut ihan ikävä kirjojen ihanaan maailmaan.

^Ei ollu niin hyvä Shadesit kun on hehkutettu :( Ite petyin, varsinkin kun kirjoittajan kirjoitustyyliä on hehkutettu, enkä nähny siinä mitään erikoista. Mutta ihan luettavia kirjoja ja juoni ihan koukuttava.

No hitsi.. Toisaalta, pitäähän ne ensin lukea, ennen kuin tietää mitä mieltä itse on

^Totta. Niin ja suomennoksesta en osaa sanoa mitään kun itse luin englanniksi. Joskus se vaikuttaa asiaan, mutta usein enemmän huonoon suuntaan.

Täähän sattui sopivasti, itse juuri alotin ensimmäisen osan lukemisen ja olin tulossa kyselemään ihmisten mielipiteitä. Siitä on aika pitkä aika kun oon viimeksi ehtinyt mitään lukemaan ja luultavasti viimeisin lukemani kirja on englanninkielinen Twilightin uusin osa. Heti ostettuani tuon Greyn kirosin, että olisi varmaan pitänyt ostaa sekin englanninkielisenä.

Kaksi ekaa lukua kirjasta luettuna ja itse jäin oikeen ihmettelemään sitä, että kun alussa kuvaillaan Greyn toimistorakennusta niin siitä mulle heräsi selkeitä mielikuvia mutta sitten taas itse Greyn kuvailu jäi jotenkin latteaksi eikä mulla vieläkään ole henkilölle "kasvoja". Jostain syystä päähenkilö Anan kuvittelen vähän sellaiseksi inkkarityyppiseksi vaikkei mitään tälläistä ole taidettu sanoa?

Lukukokemus on tähän mennessä ollut hämmentävä eikä kirja ainakaan vielä ole imaissut mua mukaansa.

Aduro kirjoitti:

^Kerrotaanko tossa Reesen kirjassa asiasta asiakirja tyylisesti vai onko enemmän tarinan muotoon kirjoitettu? Ite luen mieluusti holokaustiin liittyviä kirjoja (eihän ne kauheen iloisia ole) ja ehkä paras oli äijältä bongattu "But I survived" jossa juutalaismies kertoa selviämisestään leiriltä. Pointti tossa kirjassa on ehkä se voima joka ko. tyypillä eikä hän yritä kerätä säälipisteitä (jos näin voi sanoa). Itse Auschwitzissa käyneenä holokaustista kertovat kirjat kiinnostaa sekä ihan historian takia että ihmiskohtaloiden ja siksi yritänkin ettiä erilaisia versioita.

Ihan asiatekstiä, mutta helposti luettavissa. Useita pieniä tarinoita ison tarinan sisällä. Kirja pohjautuu leireiltä selviytyneiden sekä SS haastatteluihin, kirjeisiin ja muuhun aineistoon jota hän on vuosikausia kerännyt, eikä siinä "mässäillä" sillä väkivallalla ja julmuuksilla eikä niitä kuvailla kovin yksityiskohtaisesti. Toki välillä aika kuivakkaa tekstiä, mutta kuitenkin, mulle uppoaa hyvin. Mun on ollut tarkoitus jo pitkään käydä Auschwitzissa, mutta en oo saanut aikaiseksi, nyt oli puhetta että mentäisiin ensi kesänä, mutta saa nähdä tuleeko koiranäyttelyt tielle (Edit: Kirja itsessään siis kertoo aika vähän itse leiristä, enemmänkin asioista mitkä siihen johtivat ja mitä tapahtui ja miksi mitäkin tapahtui.)

Asiaan: Ostin tänään Kaari Utrion Uhritulet alennuksesta, vaikutti mielenkiintoiselta, luen sittenkin varmaan sen ennen Oksasta.

nostetaanpas tätä hieman

itsellä kirjakokoelma vain kasvaa! uutuuksia hyllyssä ovat seita parkkolan viima, miika nousiaisen vadelmavenepakolainen ja j. k rowlingin paikka vapaana. onko kukaan lukenut etenkään tuota viimeisintä, eli rowlingin kirjaa? mitäs mieltä olette? sain syntymäpäivälahjaksi sen ja ajattelin pian aloittaa sen lukemisen. myös sellainen kuin david nichollsin sinä päivänä kirja houkuttelisi ostaa, mitäs mieltä olette siitä? minkä tyyppinen kirja on kyseessä?

kirjahyllystä löytyy myös hanna tuurin orapihlajapiiri ja colum mcCannin valon tällä puolen, jotka odottavat lukemista. ja myös riikka pulkkisen vieras on korkaamaton.

tuntuu, että aikaa lukemiselle ei meinaa löytyä mistään ja kirjoja vain kertyy kun niin mukavilla alennuksilla löytyy kirjalaareista taikka nyt syntymäpäivälahjaksi tuli pari teosta. voi että, täytyy kyllä ryhdistäytyä ja alkaa kahlaamaan noita läpi tässä kesän aikana!

Mulla on ollut joulukuun alusta asti tuo Casual Vacancy kesken. Ensimmäisen osan olen siitä saanut luettua, mutta en vaan tunnu löytävän aikaa sille. :| En tiedä, johtuuko se siitä, että se on tylsä, vai onko helpompi tarttua johonkin muuhun.

Wallen kirjoitti:

myös sellainen kuin david nichollsin sinä päivänä kirja houkuttelisi ostaa, mitäs mieltä olette siitä? minkä tyyppinen kirja on kyseessä?

One Day (suom. Sinä päivänä) on minusta aivan ihana! Se kertoo ystävyydestä ja rakkaudesta, kahden ihmisen tarinan yhtenä tiettynä päivänä vuodesta, useiden vuosien ajan. Myönnän olevani hiukan romantikko, joten siksikin kirja vetoaa minuun, mutta mielestäni se myös onnistuu kiertämään pahimmat kliseet, puhumattakaan siitä, että se on mielenkiintoisella tavalla kirjoitettu. Se antaa omalle mielikuvitukselle paljon tilaa, kun vuoden lopuista 364 päivästä ei tavallaan kirjoiteta mitään. Suosittelen!

NiiNu, Terveiset Kutturasta oli ihan ok. Se oli aluksi hauska, mutta meni jotenkin liian pitkälle ja loppu oli mielestäni huono. Harmi, lähtökohdat kun antoivat odottaa paljon enemmän.

Mä oon nyt jotenkin innostunu pokkareista. Ennen olin jokseenkin sitä mieltä, että vaan kovakantinen on "kunnon" kirja. Mä rupesin vaan ostamieni kovakantisten kanssa vähän liiankin neuroottiseksi, yksikin taittunut sivunkulma tai naarmu kannessa aiheutti ihan älyttömän ärsytyksen jostain tahroista puhumattakaan, ja itse lukutyö piti hoitaa tyyliin silkkihanskat kädessä...

Nyt kun on ostellu teoksia pokkareina, niin niissä jotenki enemmän tykkää siitä lukemisen jäljestä, taittuneista sivuista ja kaarelle vääntyneistä kansista ym. Ja ne on halvempia! Nytkin kävin kirjakaupassa ja sielä oli Bon-pokkarit -20%, ostin sitten Nälkäpelin viimesimmän osan kun ne kaksi aiempaakin löytyy. :) Täytyis vaan malttaa olla lukematta sitä perjantaihin asti, kun ajattelin ottaa sen bussilukemiseksi. Jossa onkin pokkareiden yks hyvä puoli vielä: mahtuu hyvin laukkuun matkaa varten tai vaikka kassiin rantalukemiseksi!

Menny kyllä siinä mielessä vähän överiksi tää mun pokkari-innostus, että nytkin silmät kiiluen kuolasin ja hypistelin Kurjat -pokkaria (sellanen ihana tiiliskiven paksuinen aah<3), vaikka luulen ettei se oo lukemisena todellakaan mun pala kakkua

^ Mulla kävi sama käännytys joskus vuosia sitten. Ennen kaikki kirjat piti olla kovakantisia, mutta jotain naksahti kohdalleen ja löysin pokkarit. Nykyään en kovakantisia kirjoja osta muuten kuin silloin, jos ko. kirjaa ei löydy pokkarina. Kai se on tuo huolettomuus niiden lukemisessa, saa vääntää ja kääntää ilman huolen häivää. Eikä ne paina mitään!

ei, kovakantisia niiden olla pitää en tykkää itse yhtään pokkareista ja oikein harmittaa, kun esimerkiksi miika nousiaisen teokset on vain pokkareina. toki ne on halvempia, mutta itseä viehättää se kovakantisuus ihan älyttömästi. tosin en ole niin super tarkka kirjan kunnosta kuitenklaan. hiirenkorvia vaan ei saa olla, se on ihan täysi fakta!

sain luettua tuon j.k rowlingin uutuuskirjan ja tykkäsin kyllä ihan äärettömän paljon! kannattaa ehdottomasti lukea! ja nyt taidan tänä iltana korkata david nichollsin sinä päivänä kirjan. toivottavasti tämäkin yllättäisi positiivisesti!

No olihan täällä tällainenkin ketju! Aloin jo huolestua, jotta missä ovat kirjallisuuden ystävät.

Häpeämättömästi mainostan omaa kirjablogiani Morren maailmaa.

Tällä hetkellä kolme kirjaa kesken. Yksi huono, yksi okei ja yksi hyvä. Tarvitsen kyllä seuraavaksi superhyvän...

^ Blogissasi olikin muutamia mulle tuntemattomia kirjoja, kiitokset vinkeistä

Täällä myös täysiverinen lukutoukka, mulla on aina vähintään yksi kirja kesken ja just syksyllä ostettu uusi kirjahylly on sen näköinen, että ilmeisesti lisäosa ois taas paikallaan.

Kirjamakuuni mahtuvat kaikki, ehkä kuitenkin olen fantasian ja romantiikan suurkuluttaja. Harvassa on ne fantasiakirjat joita en olisi lukenut, kirjastossa haen niitä niin nuorten kuin aikuistenkin puolelta.

Äsken sain juuri luettua kirjan, joka ei kyllä kuuluu kumpaankaan suosikki kastiini, mutta oli mielestäni aivan loistava. Suosittelen siis Karin Slaughterin Kivun jäljet opusta. Melkein kuussataa sivua ahmaisin päivässä, koukutti siis ihan pikkusen... Kuka sitä mitään unta tarvii

Tuo "Jumalat juhlivat öisin" lähti juuri varaukseen kirjastossa, kiitos vinkistä!

Voin myös suositella kaikille Liza Marklundin ja Maria Erikssonin yhdessä kirjoittamia "Uhatut" ja "Turvapaikka" -kirjoja. Kosketti ainakin minua. Jatko-osa näille on Marian yksin kirjoittama "Mian salaisuus", joka ei ollut enää niin hyvä.

MeeToo kirjoitti:



Äsken sain juuri luettua kirjan, joka ei kyllä kuuluu kumpaankaan suosikki kastiini, mutta oli mielestäni aivan loistava. Suosittelen siis Karin Slaughterin Kivun jäljet opusta. Melkein kuussataa sivua ahmaisin päivässä, koukutti siis ihan pikkusen... Kuka sitä mitään unta tarvii

Täällä yksi thrillereiden suurkuluttuja! Ja valehtelematta suurkuluttaja,n.2-3 opusta viikossa,joskus saattaa mennä vain yksi , jos on kiire viikko
Olen kuitenkin normaalissa 8,5 h päivätyössä ja kahden koiruuden kanssa tehdään yleensä 4 lenkkiä/päivä joista väh.1 reilu tunnin pituinen. Netissä ehdin hiukan roikkua ja pelailen satunnaisesti The Sims3:sta.. sitten ihmettelen mihin se aika menee

Luen monesti saman kirjan jonkin ajan kuluttua uudestaan, parhaimmat olen lukenut 3-4 kertaa. Jokin aika sitten lukaisin läpi järjestyksessä kaikki Patricia Cornwellin 16 Kay Scarpetta-sarjan kirjaa ja ajattelin ottaa maratonin jonkin ajan kuluttua uudestaan.

Oletko MeeToo lukenut Slaughterin muut kirjat? Suosittelen lämpimästi jos tuosta uusimmastakin tykkäsit. Itse olen ahminut kaikki ja odottelen että tuo uusin tulisi tarjoukselle tai pokkarina, sillä en todellakaan maksa liki kolmea kymppiä kirjasta jonka lukaisen parissa päivässä. Siksi kiertelenkin kirjakaupoissa bongaamassa näitä tarjouksia ja ostelen pokkareita, vaikka kovakantiset olisikin "siistimpiä" niin ei näillä palkoilla niitä ostella.. huutonetistä olen saanut äärimmäisen hyviä kirjoja, judt ton Cornwellin kirjasarjan keräilin osaksi sieltä.
Ostan siis kaikki lukemani kirjat omaksi, kirjastoa en käytä, laiska kun olen

Thrilleri ja dekkarikirjallisuuden suurkuluttajana lempikirjailijoihini kuuluu lukematon määrä hyviä kirjailijoita, mutta tykkään lukea myös esim. John Grishamin kirjoja ja muita oikeussali juttuja. Sekä Robin Cookin kirjat saavat paikkansa mun kirjashyllyssä sekä muut hyvät sairaalathrillereiden kirjoittajat.

Nyt juuri kesken uusi tuttavuus Hjorth Rosenfeldt:in Oppipoika. Ihan ok, mutta ehkä aavistuksen liian väsynyt mun makuun.. ei mikään ahmittava kirja lainkaan.

Ostin myös ylistetyn Jo Nesbø:n uusimman? ihan kokeeksi, kirjan nimeltä Aave. Se jäi todellakin kesken, oli äärimmäisen hidastempoinen ja väsyneesti kirjoitettu, tylsä. Voi olla että joskus luen loppuun kun ostettua tuli, mutta eipähän tarvitse enää muita k.o. kirjailijan kehuttuja opuksia ostella..

^kas kuinka samalta meidän elämä kuulostaa, mulla vain on yksi koira kahden sijaan ja lisätään tohon yhtälöön vielä kaksi lasta. Hyvin ehtii kirjat lukea töiden ohessa ja vähän pelata sims3sta, sitten sitä ihmettelee, että missä välissä nukkuis.

Olen saattanut lukea yhden Slaughterin kirjan aiemmin, aattelin kyllä mennä kirjastosta hamuamaan niitä seuraavalla kerralla. Oletko dekkari-ihmisenä lukenut Seropitar Lars Keplerin Hypnotisoijaa? Siitä tuli leffakin, mitä en ole nähnyt, mutta kirja on hyllyssä. Hemmetin hyvä, mutta tietyllä tapaa iljettävän kieroutunut kirja. Eli loistavaa dekkari matskua.

Onko kukaan muu koukussa J.R.Wardin vampyyrikirjoihin, Mustan Tikarin veljeskunta? Tai Margit Sandemon Jääkansa-sukutarinaan? Viimemainittuhan sai mut 11-vuotiaana hurahtamaan lopullisesti kirjoihin, vaikka ei tuo sukutarina ehkä ole ihan 11-vuotiaan luettavaa...

^Häpeälseni en ole lukenut kumpaakaan. Jotakin Jääkansa-kirjaa olen selaillut ja teksti kyllä vaikutti niin karsealta, että ei mun juttu.
Mutta tuota Mustan Tikarin Veljeskuntaa on kehuttu!

Ja tietty oon siis aivan hurahtanut Sookie-kirjoihin! True Bloodia en jaksanut kolmatta tuotantokautta pidempään telkusta katsoa (enkä ole vieläkään antanut tuotantoyhtiölle anteeksi Ericin tukan leikkaamista), mutta ne kirjat!!