Koirat.com

Elba83 kirjoitti:

kun tää työtilanne Treella on niin huono, että on tullu taas mietittyä kaikenlaisia vaihtoehtoja.

Muise! (Indeed iiriksi) Itsekin oon hakenu töitä jo vaikka ja mistä. Se Jyväskylä meni itseasiassa sivusuun, mutta eipä se nyt ollut ainut paikka siellä jonneka hain. Muitakin on tullu kateltua mm. Kuopiosta, Olkiluodosta ja ... Tullow'sta. (Se on Irlannissa. ) Arvatkaa kellä on irkkufiksaatio.

Mä oon kans tuota Jyväskylääkin miettiny, se ois kumminkin suht inhimillisen matkan päässä Tampereesta, siis jos asuis siellä ja vloppuisin reissailis tätä väliä. Ja ois varmaan asuinpaikkana huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin pk-seutu. Siellä on tasaisin väliajoin ollu kirjastoalan paikkojakin auki, tosin niihinkin varmasti paljon hakijoita. No, katotaan nyt, pitääkö sitä toiseen leikkaukseen mennä, sitä ennen ei viitti mitään muuttohommia miettiä ainakaan.

^No joo, varmaan ihan hyvä vaihtoehto kattoa ittensä terveeksi ennen ku alkaa rehkiä mitään muuttamista... Mä voisinkin taas kattoa työpaikat läpi. Kypsyttää kevyesti tää nykyinen. Varsinki ku kaikki parhaat duunikaverit lopettelee yks toisensa jälkeen.

Synnyin ja kasvoin Seinäjoen vieressä Ilmajoella ja parikymppisenä muutin opintojen perässä Turkuun.

Turku on kiva kaupunki varsinkin kesäisin, mutta sen pienen herraskerhon harjoittama kunnallispolitiikka hajottaa. Voisin silti asettua tänne valmistumisen jälkeen, mikäli töitä löytyisi, mutta todennäköisesti työt vievät pääkaupunkiseudulle.

Etelä-Pohjalaisessa paikkakunnassa taas ei varsinaisesti ole vikaa, vaikkakin nyt Turussa on tottunut siihen, että kaikki on lähellä. Mutta me eteläpohjalaiset ihmiset olemme uskomattomia juurtemme pönkittäjiä, mitä henkilökohtaisesti en voi sietää. Aina kun tapaan toisen eteläpohjalaisen (vaikka hän ei edes tietäisi, mistä olen), niin johan alkaa se maantieteellisillä juurilla retostelu. Kun ollaan niin Etelä-Pohjanmaalta, vaikkei se liittyisi mitenkään edes keskustelun aiheeseen. Oikeasti, juuristaan voi olla ylpeä, mutta mikä meistä tekee muka niin erityislaatuisia suhteessa muiden maakuntien ihmisiin? Enpä ole tavannut muita, jotka samalla tavalla kuljettaisivat helavyötään joka paikkaan. No tietysti helsinkiläisillä on toisinaan niin Helsinki-keskeinen maailmankuva, (puhuvat esim. tietyistä paikoista ja asioista kuin ne löytyisivät vain Helsingistä) mutta eivät he sitä mentaliteettiaan yritä mukaanaan kuitenkaan joka paikkaan levittää.

Millainen paikka Järvenpää on asua? Tarkemmin harkinnassa tällä hetkellä on Kinnarin seutu, josta ollaan löydetty parikin tosi kivan näköistä asuntoa sopivassa hintaluokassa. Hakusessa on rauhallinen alue, jossa koiralliselle löytyy lenkkimaastoja suht läheltä ja ulkona uskaltaa liikkua suht turvallisin mielin.

Luin ihan innolla noi kaikki edelliset sivut, yhtään en vielä tiedä mihin sitä joskus tulee asetuttua!
Varsinkin Oulu- ja Kittiläjutut oli mielenkiintoisia!

Asun nyt Oulussa kolmatta vuotta ja tykkään tosi paljon. Positiivista sanottavaa ainoastaan, paitsi busseista, jotka on usein myöhässä tai joskus jopa liian etuajassa. Pyöräillen on ihan tosi kätevä liikkua. Tänne haluaisin ehkä tällä hetkellä jäädä, mutta koska haaveena on aina ollut kokeilla pääkaupungissa asumista niin luultavasti vajaan vuoden päästä kutsuu Helsinki ja vieläpä ihan keskusta. Saa kertoa jos on kokemuksia! Sinne ei oo (ainakaan näillä näkymin) tarkotus pidemmäksi aikaa jäädä, koska haluan kyllä sitten jossain vaiheessa johonkin rauhalliselle omakotitaloalueelle tai keskelle metsää , mutta tarkotus ois nyt mennä sinne pariksi vuodeksi opiskelemaan.

Oon kotosin Etelä-Pohjanmaalta ja joo, eihän siinä alueessa mitään vikaa varsinaisesti oo mutta jotenkin on tosi nihkee olo jos ajattelen että asuisin sielä vielä kymmenien vuosien päästä. Luulin, että se olo menis ohi kun asuu hetken muualla - ja on se kotipaikkakunta-ahdistus/negatiivisuus kyllä vähentynytkin - mutta edelleen on hinku muualle! Oulu mua vetää kovasti puoleensa, mutta vasta sitten jäisin tänne kun opiskelut on suoritettu ja ois aika asettua. Toisaalta mua on alkanu kiinnostaan myös Lappi, erityisesti Kittilä tai Kolari. En tiedä mistä toi Lappi-innostus on tullu koska mä en ennen oo voinu ajatellakaan et muuttaisin pienelle paikkakunnalle tai semmoseen paikkaan että kauppaan olis 3 kilometriä pitempi matka. Mutta ehkä sitä on vähän aikuistunut(?), alkanut arvostamaan luontoa tai jotain, ja näin koirien kanssa asuessahan se olis aivan ihanteellista. Saa nähdä, mutta Helsinki nyt kutsuis ekana.

Tampere mua ei kiinnosta jostain syystä yhtään. Hain mä sinne aikoinaan opiskelemaan, mutta jo silloin olin sitä mieltä että "kunpa pääsisin mihin tahansa muualle paitsi sinne". En tiedä mikä siinä on, mun mielestä ainakin keskustan alue on tosi ankeen näköstä ja ei siellä nyt oo paljoa sen enempää mitä Oulussa, mun mielestä. Toki mieli vois muuttua jos oikeasti asuis siellä, enpä tiedä :)

^ Mullakin jotenkin Tampere tökkii aika pahasti. Mitään varsinaista syytä asialle en osaa sanoa, mutta jostain syystä en vain pahemmin pidä paikasta. Nytkin olisi ihan kauhea tarve päästä muuttamaan pois, kun tässä Tampereen lähettyvillä asutaan. Kun ei tunnu kotoisalta, niin ei tunnu.

Ongelmia vähän aiheuttaa se, että mihin suuntaan sitä tässä lähtisi. Kova kaipuu olisi takaisin Hämeenlinnaan, mutta toisaalta taas tekisi mieli lähteä johonkin ihan uuteen paikkaan. Pääkaupunkiseudulle muuttoakin on tässä tullut pohdittua, mutta lähes koko elämänsä maalla/pienemmillä paikkakunnilla asuneena tuntuu aikas isolta tuollainen muutos. Kestäisikö sitä missään isommassa kaupungissa... Kokemuksia siis saa myös mulle tulla jakamaan!

Oltiin avon, avon äidin ja miesystävän kanssa tän vuoden helmikuussa talvilomalla Äkäslompolossa ja yksi päivä vietettiin Levillä. Me ihastuttiin varsinkin Äkäslompoloon ihan täysin ja mietittiinkin, että joskus eläkeikäisinä voisi sinne muuttaa
Lunta oli paljon ja pirun kylmä, mutta me vaan nautittiin. Ensi vuonna ehkä taas uudelleen, pitkä ajomatka vaan hirvittää nyt jo, takamus oli kipeänä monta päivää

Minusta taas Tampere on ihana paikka. Asuin siellä muinoin vuoden, ja ikävöin sinne välillä vieläkin. Mukavia ihmisiä, tekemistä piisaa mutta silti on sellainen sopivan kotoisa meininki eikä mikään järjetön ryysis koko ajan joka paikassa, koirien kanssa lenkkeilymaastoja löytyi (ainakin siltä alueelta missä itse asuin) eikä muutenkaan pahemmin valittamista.

Itseäni kuvottaa edelleen Pori. Ei koskaan pitäisi sanoa ei koskaan (olenhan myöskin entinen Miss En Ikinä Muuta Helsinkiin, ja kappas vaan missä sitä nyt asustellaankaan...), mutta sinne tuskin tulen muuttamaan enää kuunaan takaisin. Kuusi vuotta sitä hupia riitti. Helsinkiläisiä aina moititaan sisäänpäinlämpeäviksi, mutta sen voin sanoa että kun Porista käy ponnistamassa niin täällä tuntuvat kaikki oikeasti tosi lupsakoilta. Sen lisäksi tosin sellaista asiaa kuin "helsinkiläinen" on vähän hankala niputtaa mihinkään yhteen lokeroon, koska porukkaa on niin jumalattomasti ja ihan joka puolelta suomea.

Olen yllättänyt itsenikin sillä, kuinka hyvin olen pääkaupunkiseudulla viihtynyt. Kaikki palvelut ovat lähellä, julkisilla pääsee joka paikkaan tosi kätevästi (jos osaa ) ja jos tässä maassa jotakin tapahtuu niin suurimmaksi osaksi ne häppeningit järjestetään täällä. Ihmiset ovat oman kokemukseni mukaan tosiaan ihan mukavia, tietysti niitä munapäitäkin mahtuu tämmöiseen ihmispaljouteen hirveät määrät mutta siis pääosin ei mitään moittimista. Pyyhkeitä tulee siitä, että vuokrat ovat aivan sikahintaisia ja vapautuville asunnoille on yllättäen jokunen muukin ottaja, eli kämpän saanti ei välttämättä ole ihan yksinkertaista. Samoin itseäni välillä käy riipimään se porukan paljous, mutta toisinaan se on ihan hyväkin asia koska voi vaivatta sulautua massaan eivätkä kaikki vastaantulijat kuvittele tietävänsä sinun asioitasi paremmin kuin sinä itse. Saati että ketään edes kiinnostaisi.

Mä oon asunut nyt vajaan 2,5 vuotta Tampereella ja tää on alkanut ihan viimeaikoina vasta tuntumaan varsinaisesti kodilta. Mäkin olen muuttanut tänne Hämeenlinnasta ja kun sieltä vähän vasten tahtoani opiskeluiden perässä tempauduin niin aika paljon muutosvastarintaa oli ensimmäinen puoli vuotta. Sitten alkoi menetellä ja pikkuhiljaa on lämmennyt tähän että vakavissaan jo miettii ettei mihinkään ehkä lähtisikään. Koiriharrastuksen kannaltahan tää on ihan ykkönen, alueella on vaikka kuinka paljon seuroja, kenttiä, halleja, koulutuksia ja kokeita - you name it. Toisaalta taas täällä on aika paljon kahnausta tavan ihmisten ja koiranomistajien välillä, tai siltä ainakin tuntuu. Myrkytyskeskustelua käydään paljoni ja ne sinertävät makkaranpätkät jotka Facebookissakin kiersivät löytyi korttelin päästä mun kämpiltä.

Ehkä itse muuttaisin tästä Kalevan kirkon tuntumasta vähän idämmäs, tässä on vähän huonosti viheralueita kun Kaupissakin saa aika tarkkaan katsoa missä koiran irti laskee. Mulla on tosin auto eli periaatteessa ulkoilureitit on saavutettavissa ja enimmäkseen ajelenkin vähän kauemmas. Toisaalta taas tää on siinä mielessä ihan optimi että keskustaan jaksaa hyvin kävellä. Tampereen keskusta on musta mitä mainioin kun kaikki on kuitenkin suhteellisen pienellä alueella ja kaikkea tosiaan löytyy. Kulttuuria on paljon ja varsinkin hyvä konserttivalikoima on mulle tärkeää. Ja ehkä nää on kuitenkin niitä kaikkein omanlaisimpia ihmisiä kun Pirkanmaalta on lähtöisin, mä oon tehnyt täällä paljon aspaa ja musta täällä on enimmäkseen ihan mukavia tyyppejä.

Rauma vuodesta 2004 eli ensivuonna 10 vuotta täyteen, mammamia. Ei varsinaista valittamista. Pieni, mukava kaupunki, jossa kaikki välttämätön ja lyhyt matka kaikkialle tarpeettoman tarpeelliseen. Loistava paikka kasvattaa lapsia ja helposti pääsee kävellenkin alueille missä voi koiraa pitää vapaana... Opiskelumahdollisuudet aika vähäiset, mutta perusjuttuja löytyy.
Huonointa on joukkoliikenteen vähyys, mm.henkilöjunia ei täällä kulje. Lisäksi varsinaiset riemuidiootit kaupunginvaltuustossa eväsivät meiltä RMJn, muutenkin yöelämä on melkoisen köyhää tarjonnaltaan. Onneksi loistavaa seuraa löytyy, niin sitten viitsii köyhäänkin tarjontaan lähteä. Tai sitten lähetään muualle jos vauhtijalkaa vipattaa

Jos ikinä tulee pakkomuutto pois täältä, niin Tampereelle suuntaan. Tuttu kaupunki shoppailun ja pikkusiskon elinpaikan takia, mutta muutenkin olen vain aina tykännyt kyseisestä kaupungista. Siinä on vain sitä jotain.

Ikinä en muuttaisi pääkaupunkiseudulle, liikaa vilinää omaan makuun. Muuten tykkään toki vierailla siellä päin.
Lisäksi Pori aiheuttaa kylmiä väreitä, erittäin tuttu kaupunki, erittäin paljon huonoja kokemuksia, pääasiassa aggressiivisia sellaisia.

Mä oon asunut Tampereella huhtikuusta 2010 alkaen eli aika päivälleen tasan 3,5 vuotta. Hervannassa oon asunut koko tän ajan, ensin toisella puolella, nyt toisella. Hervannasta tykkäsin heti alusta asti. Tmaperettainhosin ja keskusta ahdisi mua tosi paljon aiemmin. Ehkä joku vuosi sitten aloin tykkäämään keskustastakin ja oon löytänyt monta muutakin aluetta, missä voisin asua Treella.

Tamperetta ennen asuin pk-seudulla (Hki ja Vantaa) reilun 5,5 vuotta. Tykkäsin tosi paljon ja vielä viime syksynä haikailin ajoittain takaisin. Tällä hetkellä en usko, että mua ihan helposti saisi sinne suunnalle enää muuttamaan. Tampereella on moni asia paremmin, etenkin rasismia täällä näkyy paljon vähemmän. Helsingissä se oli lähes arkipäivää, täällä ei ainakaan omalle kohdalle ole sattunut mitään sitten kesän 2010.

Vantaalaiset hoi! Haluaisin kuulla, minkälainen asuinpaikka on erityisesti Länsi-Vantaan alue. Todennäköisesti uusi kämppäni on sielläpäin :)

norah kirjoitti:


Lunta oli paljon ja pirun kylmä, mutta me vaan nautittiin. Ensi vuonna ehkä taas uudelleen, pitkä ajomatka vaan hirvittää nyt jo, takamus oli kipeänä monta päivää

Se on vaan katsos harjoituksen puutetta että takamus tulee kipeäksi tänne ajaessa!

Levihän on örveltäjien valtakunta. Suurinosa laskettelee muutaman kerran ja sitten mennään ryyppäämään, yksi osa laskee koko päivän ja sitten vasta ryypylle, yksi hieman suurempi seurakunta taas menee ihan vaan ryyppäämään

Itsekin pidän enemmän Ylläksen puolesta, jossa on niin rauhallista ja seesteistä. Se on enemmän vanhemman kansan suosiossa, ja toki liikkujien. Mutta onneksi Levillä tulee käytyä vain töissä..

^ Olen kateellinen kun saat olla siellä maisemissa koko ajan! :D
Meillä meni yhteen suuntaan n. 16h, kun oli koira mukana ja aina välillä piti pysähtyä päästämään koira ulos taikka mentiin syömään. Mutta oli se sen arvoista! Ennen tätä reissua olen käynyt melkein 15v. sitten Sallassa. Toivottavasti Äkäslompolo kutsuu ensi vuonnakin!

^Älä turhia, on täällä myös ne huonot puolensakin
Kylmää on suurin osa vuodesta, kaikki on kaukana ja työpaikat kiven alla. Mutta onhan nuo maisemat kieltämättä aikasen kauniit..

Mä olen kotoisin Taipalsaarelta, joka on pieni kunta lähellä Lappeenrantaa. Sitä en oikein osaa mainostaa mitenkään.

Tällä hetkellä asun jo neljättä () vuotta Helsingissä -miehen perässä tulin, vaikken koskaanikinämilloinkaan Helsinkiin muutosta ollut haaveillut. Helsingissä on tullut asuttua kolmessa eri osoitteessa -Itäkeskuksessa, aika likellä kantakaupunkia, ja nyt sitten Pohjois-Helsingissä. Eikä Helsinki ole yhtään pöllömpi paikka asua. Kulttuuritarjontaa riittää, ja nykyisen kodin lähellä (samoin kuin Itiksessä) on ihania ulkoilumaastoja. Julkinen liikenne pelaa, mikä on autottoman opiskelijan kannalta loistava juttu. Koiraharrastusmahdollisuudet hyvät!

Pois kumminkin haluaisin, viimeksi angstasin tätäkin asiaa juuri tänään. Helsingissä tulee väkisinkin liikaa kiireen tuntua elämään. Liikaa ihmisiä, liikaa meteliä, vähän paikkoja, joissa voi olla yksin. Kaipaan maalle, tai ainakin vähän pienempään paikkaan. En voi kuvitellakaan muuttavani mihinkään, josta en tunne ketään. Tällä hetkellä Lappeenranta ja sen ympäristö tuntuu ainoalta paikalta, jonne sitten aikanaan haluaisin pysyvän kodin perustaa.

Musta taas tuntuu nykyisellään tätä noin 8000 ihmisen paikkakuntaa asuttaessa, että on jännä, mitä kaikkea ihminen kaupungista kaipaakaan, vaikka aikaisemmin ei ole edes välttämättä pitänyt näitä juttuja minään.

Kuten katuvaloja. Kaupunginvaloja. Siltoja ja rakennelmia. Hoidettuja puistoja. Pitkiä aukioloaikoja. Megamarketteja joista löytää kaiken, kuten Prismoja ja Kodin Terroja. Yhden pysähdyksen taktiikka! Oikeita huoltoasemia, ei pelkkiä automaatteja. Kauppakeskuksia. Erikoisliikkeitä. Vaatemyymälöitä. Kampaamokauppoja. Kosmetiikkaosastoja. Ruokapaikkoja. Fiinimpiä ravintoita. Ja tietysti myös Hesburgereita. Lemmikkeläinliikkeitä. Sujuvaa palvelua. Yksityisiä lääkäreitä. Julkisia kulkuneuvoja. Junia ja busseja. Henkisesti avoimia ihmisiä. Nuoria ihmisiä. Yökerhoja. Taksitolppia. Grillejä. Kulttuuritarjontaa. Keikkoja.

Onko kukaan asunut Ruotsissa, tarkemmin Etelä-Ruotsissa?
Veikkaan ettei se hirveästi eroaisi Suomesta mutta pitää kysäistä jos jollain on kokemusta
Siellä ois nimittäin työpaikka kevääksi (ja ehkä kesäksi) ja muutto ois joulun jälkeen jos kaikki menis nappiin. Pelottavaa, koska en todellakaan tunne sieltä ristin sielua. Silti ehkä houkuttelis...

Aiemmin kyselinkin Länsi-Vantaasta asuinalueena, no nyt on varmistunut kämppä Myrtsin läheisyydestä! En malta odottaa, että pääsen tutustumaan lähemmin pk-seutuun. Toisaalta olen sellainen ihminen, että haluan asua rauhallisella seudulla, mutta toisaalta kaipaan sitä, että kaikki löytyy läheltä.

Kannustan kyllä corr:ia Ruotsiin lähtemään, vaikka ei tuntisi sieltä ketään. Ihmisiä nekin siellä vain on ja uskoisin, että sieltä löytyy paljon ystävällisiä ihmisiä. Eikös ruotsalaiset ole tunnettuja ennakkoluulottomuudestaan..? :D Itselläni on suunta vain etelään päin. Kunhan saan koulun loppuun ja inssin paperit käteen, jos kaikki menee hyvin, niin muutan viroon töihin ja asumaan toivottavasti pidemmäksi aikaa. Minulla on jo muutamia tuttuja sieltä sekä kontakteja oman alani töihin, joten sinänsä lähteminenkin on helppoa.