AIKUISTEN PALSTA - Maanantaina, 12.04.2010 klo 15:13
Perheenlisäys
Lunatic
Viestimäärä: 1375
Amos
Viestimäärä: 376
Meillä toivotaan kovasti perheenlisäystä, ensimmäinen raskaus päättyi keskenmenoon 10/09. Edellisessä suhteessa koitettiin kaksi vuotta tuloksetta lasta, mutta olen tällä hetkellä vakaasti sitä mieltä että joku fiksumpi näki ettei siihen suhteeseen lapsi ollut tervetullut. Kuitenkin meillä oli sitten loppujen lopuksi niin vakavia ongelmia että nyt olisin luultavimmin yh-äitinä.
Tuo keskenmenoon päättynyt raskaus tärppäsi kolmannesta kierrosta ehkäisyn lopetuksen jälkeen ja vaikka siinä kävi ikävästi, olen kuitenkin onnellinen siitä että todistetusti voin tulla raskaaksi. Ja onnellinen olen myös siitä että luonto hoiti asian koska sikiö oli vaikeasti epämuodostunut, hirveämpää olisi ollut itse tehdä se ratkaisu.
Mutta nyt siis edetään taas askel kerrallaan ja toiveikkaina, ehkä meilläkin on joskus vielä pieni käärö enkelivauvan sijaan.
Tuo keskenmenoon päättynyt raskaus tärppäsi kolmannesta kierrosta ehkäisyn lopetuksen jälkeen ja vaikka siinä kävi ikävästi, olen kuitenkin onnellinen siitä että todistetusti voin tulla raskaaksi. Ja onnellinen olen myös siitä että luonto hoiti asian koska sikiö oli vaikeasti epämuodostunut, hirveämpää olisi ollut itse tehdä se ratkaisu.
Mutta nyt siis edetään taas askel kerrallaan ja toiveikkaina, ehkä meilläkin on joskus vielä pieni käärö enkelivauvan sijaan.
Sekarotuinen Luna 06/09
R.I.P Lusifer 20.2.2006 - 5.2.2013
R.I.P Lusifer 20.2.2006 - 5.2.2013
mill
Viestimäärä: 1617
Kiitos onnitteluista! :) Pikaisesti pyörähtämässä mutta tulen jossain vaiheessa synnytyskertomuksen kanssa. :) Vauva on tähän asti ainakin ollut helppo tapaus ja viime yönä nukuttiin 12 tuntia kahdella herätyksellä. Luksusta. :)
monna
Viestimäärä: 3958
Nukkelis
Viestimäärä: 81
mill
Viestimäärä: 1617
Tänäänpä ehdin rustata jonkinlaista synnytystarinaa aina kun vauva otti päikkäreitä, vähän voi olla katkonainen kun on erissä kirjotettu mutta ehkä siitä jonkun selon saa. :) Kaikenkaikkiaan todella hyvin meni synnytys ja jäi hyvä mieli kaikin puolin. :) Tyttö on mitä ihanin. <3
Torstaina (13.5.) olo oli heti aamusta tukala yöllä valvottaneiden supistusten takia, eivätkä ne ottaneet laantuakseen. Ilmaantui myös lisävatsakipu, jota lähdettiin tarkistuttamaan sairaalaan puolilta päivin. Kohdunsuu on 3cm auki ja vatsakipu osottautui vaarattomaksi. Saatiin ohje lähteä kävelylle pariksi tunniksi mutta se ei tuntunut lainkaan hyvältä joten lähdettiin vielä piipahtamaan kotona ja hakemaan pakattuja tavaroita. Kotoa lähtiessä ei tullut mieleenkään että jäätäisiin jo synnyttämään, supistusten perusteella en vielä olisi lähtenyt vaikka kipeitä olivatkin, muttei tarpeeksi tiheitä. Palattiin sairaalaan parin tunnin päästä ja avautuminen oli edennyt 4cm:n. Päästiin omaan huoneeseen, jossa sain suun kautta otettavaa kipulääkettä ja syötävää. N. klo 20:00 siirryttiin synnytyssaliin, jossa kokeilin ensin ilokaasua mutta se ei auttanut kipuihin, sai vaan päähän omituisen pahan olon tunteen. Ruvettiin valmistelemaan epiduraalia ja anestesialääkäri tuli haastattelemaan mua aiemman rytmihäiriökohtauksen takia puudutuksen yhteydessä. Supistukset oli säännöllisiä ja tiheitä ja kestivät yli minuutin kerrallaan. Yhdeksän aikoihin kohdunsuu oli auki 4-5cm ja alettiin pikku hiljaa valmistella puudutukseen. Kalvot puhkaistiin 21:30 ja 21:45 sain ensimmäisen annoksen epiduraalia. Sain levättyä ja koin puudutuksen todella hyväksi. Puolen yön tienoilla vaikutus alkoi lakata, kohdunsuu auki 5cm. Päivä vaihtui perjantaiksi (14.5) ja vähän yli puolen yön sain lisäannoksen epiduraalia jonka ansiosta sain nukuttua parisen tuntia. Kahden aikaan yöllä kohdunsuu täysin auki, sain pudendaalipuudutuksen ja alettiin valmistautua ponnistusvaiheeseen. 02:21 alkoi ponnistusvaihe, muutamalla ponnistuksella syntyi 02:29 reipas tyttö, pisteet 9/10/10. Ponnistusvaihe kesti 8 minuuttia mikä ällistytti kätilönkin kun oli ensisynnytys kyseessä. Vauvan mitat 3,380kg ja 50cm.
Kyllä se elämä muuttui yhdessä yössä erilaiseksi, ja Mistyn varmaan kaikkein eniten. Sillä oli melko vaikeaa kun palasi mun vanhempien luota hoidosta maanantaina. Koko päivän ja illan se oli ihan apaattinen, ei innostunut mistään ja vältteli meitä. Ei tullut luokse itse ja kun pyydettiin, tuli korvat luimussa ja häntä koipien välissä. Päivälenkilläkin miehen kanssa oli ollut ihan masentunut. Piristyi hieman kun huomasi että mä lähden sen kanssa iltakävelylle, mä kun yleensä hoidan kaikki lenkitykset ja mies on mukana viikonloppuisin. Eilen se alkoi onneksi pikku hiljaa olla pirteämpi, ilostui jo kun pyydettiin sitä luokse ja huomioitiin, ja kerjäsi masurapsutuksia. Tuli jopa illalla hakemaan mua leikkimään ja ulkona oli oma iloinen itsensä. Kävi oma-alotteisesti nuuskimassa vauvaa ja antoi pienen pusun nenän päähän. Tänään on ollut vielä vähän enemmän oma itsensä, onneksi. Itsellä oli jo maanantaina tosi surullinen olo vaikka osasi aavistaakin, että vaikeuksia tulee, oli silti vaikea nähdä Misty niin onnettomana. Onneksi se nopeasti tottuu. :) Tänään vaunulenkillä naapurit ihasteli pikkuista ja Misty asettui uljaasti korvat pystyssä vaunujen viereen, ihan kuin olisi esitellyt pikkuista että se on hänen uusi ihminen. :D
muoks. Ainiin, kiitos Monnalle ja Nukkeliksellekin onnitteluista! :)
Torstaina (13.5.) olo oli heti aamusta tukala yöllä valvottaneiden supistusten takia, eivätkä ne ottaneet laantuakseen. Ilmaantui myös lisävatsakipu, jota lähdettiin tarkistuttamaan sairaalaan puolilta päivin. Kohdunsuu on 3cm auki ja vatsakipu osottautui vaarattomaksi. Saatiin ohje lähteä kävelylle pariksi tunniksi mutta se ei tuntunut lainkaan hyvältä joten lähdettiin vielä piipahtamaan kotona ja hakemaan pakattuja tavaroita. Kotoa lähtiessä ei tullut mieleenkään että jäätäisiin jo synnyttämään, supistusten perusteella en vielä olisi lähtenyt vaikka kipeitä olivatkin, muttei tarpeeksi tiheitä. Palattiin sairaalaan parin tunnin päästä ja avautuminen oli edennyt 4cm:n. Päästiin omaan huoneeseen, jossa sain suun kautta otettavaa kipulääkettä ja syötävää. N. klo 20:00 siirryttiin synnytyssaliin, jossa kokeilin ensin ilokaasua mutta se ei auttanut kipuihin, sai vaan päähän omituisen pahan olon tunteen. Ruvettiin valmistelemaan epiduraalia ja anestesialääkäri tuli haastattelemaan mua aiemman rytmihäiriökohtauksen takia puudutuksen yhteydessä. Supistukset oli säännöllisiä ja tiheitä ja kestivät yli minuutin kerrallaan. Yhdeksän aikoihin kohdunsuu oli auki 4-5cm ja alettiin pikku hiljaa valmistella puudutukseen. Kalvot puhkaistiin 21:30 ja 21:45 sain ensimmäisen annoksen epiduraalia. Sain levättyä ja koin puudutuksen todella hyväksi. Puolen yön tienoilla vaikutus alkoi lakata, kohdunsuu auki 5cm. Päivä vaihtui perjantaiksi (14.5) ja vähän yli puolen yön sain lisäannoksen epiduraalia jonka ansiosta sain nukuttua parisen tuntia. Kahden aikaan yöllä kohdunsuu täysin auki, sain pudendaalipuudutuksen ja alettiin valmistautua ponnistusvaiheeseen. 02:21 alkoi ponnistusvaihe, muutamalla ponnistuksella syntyi 02:29 reipas tyttö, pisteet 9/10/10. Ponnistusvaihe kesti 8 minuuttia mikä ällistytti kätilönkin kun oli ensisynnytys kyseessä. Vauvan mitat 3,380kg ja 50cm.
Kyllä se elämä muuttui yhdessä yössä erilaiseksi, ja Mistyn varmaan kaikkein eniten. Sillä oli melko vaikeaa kun palasi mun vanhempien luota hoidosta maanantaina. Koko päivän ja illan se oli ihan apaattinen, ei innostunut mistään ja vältteli meitä. Ei tullut luokse itse ja kun pyydettiin, tuli korvat luimussa ja häntä koipien välissä. Päivälenkilläkin miehen kanssa oli ollut ihan masentunut. Piristyi hieman kun huomasi että mä lähden sen kanssa iltakävelylle, mä kun yleensä hoidan kaikki lenkitykset ja mies on mukana viikonloppuisin. Eilen se alkoi onneksi pikku hiljaa olla pirteämpi, ilostui jo kun pyydettiin sitä luokse ja huomioitiin, ja kerjäsi masurapsutuksia. Tuli jopa illalla hakemaan mua leikkimään ja ulkona oli oma iloinen itsensä. Kävi oma-alotteisesti nuuskimassa vauvaa ja antoi pienen pusun nenän päähän. Tänään on ollut vielä vähän enemmän oma itsensä, onneksi. Itsellä oli jo maanantaina tosi surullinen olo vaikka osasi aavistaakin, että vaikeuksia tulee, oli silti vaikea nähdä Misty niin onnettomana. Onneksi se nopeasti tottuu. :) Tänään vaunulenkillä naapurit ihasteli pikkuista ja Misty asettui uljaasti korvat pystyssä vaunujen viereen, ihan kuin olisi esitellyt pikkuista että se on hänen uusi ihminen. :D
muoks. Ainiin, kiitos Monnalle ja Nukkeliksellekin onnitteluista! :)
(Viestiä on muokattu keskiviikkona, 19.05.2010 klo 19:57)
Piigeli
Viestimäärä: 32
Nukkelis
Viestimäärä: 81
Sulla on menny tosi hyvin kertomasi perusteella!
viimeeksi kun tiistaina kävin tarkastuksessa oli vauvalla paino arvio 4,1kg! neuvolassa ihmetteltiin etteivät ottaneet vielä minua sisälle ja ruvenneet käynnistelemään kun oon ensisynnyttäjä ja itse en ole kuin 160cm pitkä.. sanoivat vaan et tule perjantaina uudestaan ellei sit tule lähtö aikasemmin. eilen (19.5) oli siis laskettu aika ja johan tästä mahasta voisi haluta eroon :)
Saa nähdä mitä Rico tuumaa pikkuisesta :) ja kissat! ne ne vasta ei varmaan tiedäkkään miten päin olisivat :D
viimeeksi kun tiistaina kävin tarkastuksessa oli vauvalla paino arvio 4,1kg! neuvolassa ihmetteltiin etteivät ottaneet vielä minua sisälle ja ruvenneet käynnistelemään kun oon ensisynnyttäjä ja itse en ole kuin 160cm pitkä.. sanoivat vaan et tule perjantaina uudestaan ellei sit tule lähtö aikasemmin. eilen (19.5) oli siis laskettu aika ja johan tästä mahasta voisi haluta eroon :)
Saa nähdä mitä Rico tuumaa pikkuisesta :) ja kissat! ne ne vasta ei varmaan tiedäkkään miten päin olisivat :D
seropi uros Rico
maatiaistytöt Luka&Tina
maatiaistytöt Luka&Tina
(Viestiä on muokattu torstaina, 20.05.2010 klo 11:58)
mill
Viestimäärä: 1617
^ Todella hyvin meni kyllä, paremmin kun osasin kuvitellakaan. Omalla kohdalla jäi varsin miellyttävä tunne. :) Tsemppiä sulle kovasti synnytykseen! Toivottavasti ne ei kovin kauan odottele käynnistymistä. Meillä olisi muuten laskettuaika ollut tänään.
Kiitos Piigelille. :)
Kiitos Piigelille. :)
(Viestiä on muokattu torstaina, 20.05.2010 klo 11:52)
Nutti
Viestimäärä: 1149
Ehkä sitä uskaltaa jo tännekin puolelle kirjoitella.. Rv 12+5 nyt menossa ja tuossa aamulla kävin np-ultrassa, missä oli kaikki vallan mainiosti. Mönkiäinen liikuskeli niin kovin, että oli hankala saada mittoja. :) Ainoa hankaluus on ollut nuo yövuorot, mistä olenkin nyt hetken sairaslomalla ja koitan tehdä vielä muutaman sitten ennen ekaa lomaa. Pahoinvointi on ollut aikalailla etovaa oloa jatkuvasti, mutta kun muistaa syödä niin pysyy hyvin kurissa. Että semmoisia uutisia täältä.
mill:lle onnea pikkuisesta ja Nukkelikselle tsemppiä synnytykseen!
mill:lle onnea pikkuisesta ja Nukkelikselle tsemppiä synnytykseen!
Englanninspringerspanieli "Iitu"s. 21.12.2002
Rottweiler "Tara" s.23.8.2006
Rottweiler "Tara" s.23.8.2006
(Viestiä on muokattu torstaina, 20.05.2010 klo 12:08)
Amos
Viestimäärä: 376
maddy
Viestimäärä: 3542
citnalta
Viestimäärä: 47
Susku_
Viestimäärä: 138
Nukkelis: Mun isosisko on 162 senttiä pitkä ja on synnyttänyt kaksi lasta. Eka lapsi painoi 4,2 kiloa ja toka vähän reilu 4,5 kiloa.
Luin viime viikon Aamulehden Moro -liitteestä syntyneistä lapsista. Eräällä poikavauvalla oli syntyessään painoa muistaakseni 4680 g ja pituutta 58 senttiä. En sitten tiedä, minkä kokoinen on kyseisen lapsen synnyttäjä.
Ja onnea Nutti odotukseen!
Luin viime viikon Aamulehden Moro -liitteestä syntyneistä lapsista. Eräällä poikavauvalla oli syntyessään painoa muistaakseni 4680 g ja pituutta 58 senttiä. En sitten tiedä, minkä kokoinen on kyseisen lapsen synnyttäjä.
Ja onnea Nutti odotukseen!
ransa
Viestimäärä: 2013
Nutti: Onnea odotukseen, ihanaa kun melkein samoilla viikoilla mennään!!! Teillä on muuten koira, joka on syntynyt samana päivänä jona itse yllättäen jouduin synnyttämään eli 21.12.02... Yllättäen siksi, että se joulutonttu oli täysi yllätys, kun laskettu aika oli helmikuun lopulla. Oli muuten elämäni ikimuistoisin joululahja! Tänä päivänä reipas eskaria lopetteleva pojankoltiainen.
Itselläni tänään rv10+0 ja huomenna ultra edessä, jännittää niin maan perusteellisesti. Jotenkin sitä on iskenyt sellainen ajatus mieleen, että kun ultrassa aina on saanut hyviä uutisia niin ei voi olla viidettä kertaa niin hyvää onnea matkassa vaan varmasti jotain on pielessä............. Kamalaa, miten nämä tunnit matelevat, olisi jo huomisaamu niin pääsisin piinastani! JOS noita tenavia ei olisi hoidettavana niin menisin samantien nukkumaan ja nukkuisin aamuun asti, että saisin lähteä suoraan ultraani. (Onnistuisi kyllä varmasti tällä väsymyksellä!)
Mill: Hienoa, että kaikki meni hyvin ja suht nopeasti...... Vaikka kokemuksesta kyllä voin sanoa, että pidemmän kaavankin mukaan suoritettu synnytys unohtuu heti sillä sekunnilla, kun se vauva on siinä ja näkee kaiken olevan hyvin. Itse aikanaan synnytin esikoistani vaatimattomat kolme vuorokautta... Kakkonen olikin sitten pikatoimitus (tuo aiemmin mainittu keskonen.)
Itselläni tänään rv10+0 ja huomenna ultra edessä, jännittää niin maan perusteellisesti. Jotenkin sitä on iskenyt sellainen ajatus mieleen, että kun ultrassa aina on saanut hyviä uutisia niin ei voi olla viidettä kertaa niin hyvää onnea matkassa vaan varmasti jotain on pielessä............. Kamalaa, miten nämä tunnit matelevat, olisi jo huomisaamu niin pääsisin piinastani! JOS noita tenavia ei olisi hoidettavana niin menisin samantien nukkumaan ja nukkuisin aamuun asti, että saisin lähteä suoraan ultraani. (Onnistuisi kyllä varmasti tällä väsymyksellä!)
Mill: Hienoa, että kaikki meni hyvin ja suht nopeasti...... Vaikka kokemuksesta kyllä voin sanoa, että pidemmän kaavankin mukaan suoritettu synnytys unohtuu heti sillä sekunnilla, kun se vauva on siinä ja näkee kaiken olevan hyvin. Itse aikanaan synnytin esikoistani vaatimattomat kolme vuorokautta... Kakkonen olikin sitten pikatoimitus (tuo aiemmin mainittu keskonen.)
(Viestiä on muokattu torstaina, 20.05.2010 klo 13:58)
ransa
Viestimäärä: 2013
Nutti
Viestimäärä: 1149
maddy kirjoitti:
^Mä oonkin ootellut, että koska tuut kaapista. Onnea vaan teille kovasti!
t. stalkkeri
Ajatelin, että ehkä tänneki jo uskaltaa jotain kertoa, siellä toisella palstallahan (mistä luultavasti oot mua stalkkeroinu) mä olen höpötelly jo pidemmän aikaa. Lähinnä nuo edelliset keskenmenot hillitsi halua kirjotella ympäriinsä, täällä kun sitten sellaistakin porukkaa jota tuntee ihan IRL. Mutta pikku hiljaa aletaan olemaan "turvallisilla" viikoilla, onneksi.
Kiitoksia kaikille onnitteluista, laskettu aika mulla menee tonne marraskuun loppuun 27.11 on tarkka päivä.
Ransa: Jopas tosiaan mennäänki samoissa, mukavaa, että on muitakin.
Englanninspringerspanieli "Iitu"s. 21.12.2002
Rottweiler "Tara" s.23.8.2006
Rottweiler "Tara" s.23.8.2006
monna
Viestimäärä: 3958
Kuuska
moderaattori
Viestimäärä: 873
KESKUSTELUN TILASTOJA: | Kpl: |
Rekisteröityneitä käyttäjiä | 28210 |
Moderaattoreita | 16 |
Viestiketjuja yhteensä | 6338 |
Viestejä yhteensä | 545724 |
Uudet käyttäjät tänään | 6 |
Viestiketjuja aloitettu tänään | 0 |
Viestejä kirjoitettu tänään | 1 |
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkki | Sipulu |
Peukkuja ylös | 265867 |
(Tilastot päivitetty viimeksi 03.05.2024 klo 12:45) |