Koirat.com

^ No mutta tuosta iskias-jutuista sulla onkin näyttöä jo monelta raskaudelta. ;) Mutta muutenhan nuo on uskomuksia, ja kivahan sitä on veikkailla. Paitsi yhtä toveria ärsytti, kun tiesi että tyttö tulee muttei halunnut sitä kertoa, ja sitten kaikki sai päähänsä että odottavat poikaa ja toitottivat sitä tietenkin kaikkialla.

ransa kirjoitti:


Tuo ukko ei koskaan puhu mistään tunneasioista (ja onpa itsekin tullut sitten nuo vaikutteet otettua), joten pitäisiköhän mennä... Joskus tuntuu, että niistäkin asioista olisi ihan kiva osata puhua ettei tarvitse aina olettaa kaikkea. No, kyllä se elämä sitten taas uomiinsa asettuu - uusi tulokas tuo aina oman lisänsä perheeseen ja kyllä se lisä aina on ihana ja tervetullut.

Meillä on taas päinvastainen tilanne siis, eli miehen kanssa kyllä puhutaan tunneasioista välillä paljonkin, joten hän ei koe mitään ulkopuolista apua siinä asiassa tarpeelliseksi. Enkä kyllä minäkään, vaikka mulle se puhuminen onkin vaikeampaa. Tottakai elämä muuttu vauvan myötä ja tulee sellaisia asioista eteen mitä ei ennen ole tullut myös varmasti tunnepuolella, mutta uskon, että jos pohjaltaan parisuhde on siinä kunnossa, että ihan kaikesta on helppo puhua, niin mitään ylitsepääsemätöntä ei varmaankaan tule.

Mulla on aikas voimakas linea negra ja iskiasvaivaakin esiintyi jossain vaiheessa. On muuten ollut jo jonkin aikaa iskiasvaiva poissa. *koputtaa puuta* Toivottavasti ei tule takaisin.

Meilläkin valmennus koostuu eri jutuista...pari kertaa on itse synnytysvalmennusta, yksi kerta on vauvanhoitoasiaa, yhdellä kertaa on äitien rentoutumistunti, samanaikaisesti isät pääsevät "isyystunnille", ja vika kerta on sitten vielä psykologin pitämä tunti, jossa on puhetta, kun kahdesta tuleekin kolme...eli miten lapsi vaikuttaa parisuhteeseen. Ja lapsen syntymän jälkeen on vielä samalla valmennusryhmällä tapaamisia, jolloin pääsee näkemään ja juttelemaan muiden äitien/isien kanssa. Terveydenhoitaja ei osannut sanoa mitä tuolla isyystunnilla on, sillä tuntia pitävä mies ei ole koskaan päästänyt yhtäkään naista kuuntelemaan tuntia eikä ole suostunut tunnin kulusta mitään puhumaan.

Uskaltautuisinkohan mä jo tänne....
Asia eilen kaveriporukalla saunomassa paljastui vähän laajemminkin, joten ei kai tässä enää ole mitään salailtavaa.
Täällä olis rv 16+6 ja eka tulossa! Rakenneultraa pitäisi malttaa odotella vielä reilu kolme viikkoa.

^Paljon onnea!

miiny kirjoitti:

Uskaltautuisinkohan mä jo tänne....
Asia eilen kaveriporukalla saunomassa paljastui vähän laajemminkin, joten ei kai tässä enää ole mitään salailtavaa.
Täällä olis rv 16+6 ja eka tulossa! Rakenneultraa pitäisi malttaa odotella vielä reilu kolme viikkoa.

Onnea!

Mulla issias vaivasi elokuun alusta lapsen syntymään 16.12(viime vuonna) ja linea negrakin oli ja poika siis tulla tupsahti. Mä en kyllä itse henk. koht. usko noihin juttuihin yhtään. Esim. miehen veljen vaimolla ensimmäistä odottaessa kaikki sanoi, että on poika-vatsa, tulikin tyttö ja toista odotteassa oli tyttö-vatsa, no se sieltä tulikin... mutta ei ehkä ihan luotettavia juttuja.
Hauskoja kylläkin, varsinkin jälkikäteen miettiä, että osuiko oikeaan nuo uskomukset.

Onnea Miiny! :)

Kiitos kaikille! <3
On tää aika jännää... :)

Onnea Miiny! Odotus todellakin on jännää

Meillä oli valmennusta 4 kertaa. Ensimmäinen kerta koski odotusta. Muistaakseni jokainen äiti vähän kertoi millä viikoilla mennään, miten on voinut jne. Isät oli toisessa huoneessa ja niiltä oli kysytty että onko jännää jne.
Toisella kerralla käsiteltiin synnytystä,kivunlievitystä ja katottiin synnytysvideo.
Kolmas kerta olisi ollut joku tunne-juttu, ei menty sinne.
Neljäs kerta sitten oli se tutustuminen synnärille.

Nyt tuli viime viikolla kotiin kirje, että muutaman viikon päästä on joku kokoontuminen jossa keskustellaan vauva-arjesta ja sitten vähän syksymmällä on tossa avoimessa päiväkodissa myös joku tutustuminen toisiin alueen vauvaperheisiin ilta.

Muoks. Niin joo ja olisko ollut toinen toinen kerta niin siellä valmennuksessa oli yksi perhe vastasyntyneen vauvan kanssa kertomassa niiden arjesta. Oli ihan kiva juttu

Onnea miiny! Mukava saada muitakin odottajia mukaan.

Sain eilen uuden työvuorolistan, saas nähdä kuinka puolentoista viikon päästä alkaa taas yövuorot sujumaan... Neuvolasta meinasivat, että luultavasti joudun jäämään sairaslomalle ennen lokakuuta viimeistään. Ja jos samanlainen olotila jatkuu, mikä oli ennen lomaa yövuoroissa, niin voipi olla tosiaan etten äippälomaan asti pysty tekemään öitä.

Täällä siirryttiin jo seitsemännelle kuulle, rv 24+2 nyt menossa. Lauantaina häissä kaikki sanoi kun kuulivat lasketun ajan (27.11), että "niinkö pian, sehän on jo ihan kohta!" ja minusta siihen on vielä ikuisuus. Ei me olla vielä edes mitään tarvikkeita hommattu, pari bodya on tullut ostettua.

Onnittelut miiny! Ja onnittelut jokaiselle muullekin jolle on tulossa perheenlisäystä tai on jo putkahtanut maailmaan!

Mä tulin täältä kysymään kun kaveri tossa pohti äsken, että mitä kaikkea sillä pitäis olla hankittuna ennenkun se vauva syntyy. Eli mitä niinkun tulis olla että pärjää ensimmäiset viikot vauvan kanssa? Kyllähän hänellä siis tietysti on tietoa mitä tarvitsee, mutta mainitsi että olis hyvä kun olis joku lista siitä mitä kuuluu olla että vois sitten selkeästi hahmottaa että mitä tulis hankkia. Ei vissiin pää toimi ihan täysillä eikä jaksa niin keskittyä töiden lomassa siihen kaikkeen, mitä tulisi hankkia. Esim. se ei ollu tajunnu ollenkaan että lakanoitakin tarvii vauvalle ja tuli ihan puun takaa. Eli siis pelkää että unohtaa tommosia itsestäänselvyyksiä.

Eli osaisko joku listata ne tärkeimmät hankittavat? Kiitos!

Onnea Miiny! Nauti odotusajasta täysin rinnoin - se on joka kerta yhtä ihmeellinen ja ainutkertainen. Vaikka minäkin odotan jo viidettä niin silti tämä on uusi ja ihana kokemus - juuri tätä lasta en ole ennen odottanut.

Minä kotiuduin juuri jokin aika sitten neuvolasta. Sain "kotiläksyä" eli kävin tuossa jo täyttelemässä sairaalan esitietolomaketta tässä vaiheessa (keskiviikkona rv22 täynnä...) Minulla kun on aiemmissa raskauksissa sitä sairaalamakoilua ja yksi keskonenkin, niin oltiin neuvolassa sitä mieltä, että kannattaa täytellä mahdollisimman pian.

Kaikki oli hyvin, kuten kuuluukin ja tällä kertaa olen ottanut tähän raskauteen sen asenteen, etten tällä kertaa turhia stressaile. Jos jotain tulee eteen niin huolehditaan sitten, mutta ei kannata kuluttaa aikaansa miettien mikä kaikki voikaan mennä pieleen.

Semmoisia hankintoja mitä tarvittiin heti parin viikon sisällä vauvan syntymästä oli ainakin harsot (musta on kätevää että niitä on enemmänkin kun mahd. äitiyspakkauksen harsot koska niitä kyllä kului varsinkin alkuun, niin ei tarvinnut sen takia pestä pyykkiä jos ei muuta ollut), just ne lakanat pinnikseen (ihan alkuun toki pärjää äitiyspakkauksen jutuilla jos vauva nukkuu siinä pakkauksen laatikossa, toki kaikki ei pakkausta ota), puhdistuslappuja, pikkupyyhkeitä, pumpulipuikkoja, puhdistuspyyhkeitä, vaippoja, puhdistusainetta, nenätippoja ja pikkuniistäjä (ei välttämätön mutta äärimmäisen kätevä jos vauva on nuhainen alkuun). Sen lisäksi toki vaunut, turvakaukalo ym. Pieniä vaatteita kun ostelee, niin ekat pari viikkoa kaikkein kätevimpiä on ne, mitä ei tarvitse pään kautta pukea eli kietaisumallit, kunnes niskat vähän jäntevöityy. Jos ei ota äitiyspakkausta, hankittavaa on tietty paljon enemmän, pakkauksessa tulee aika hyvin noita tarpeellisia perustarvikkeita (huppupyyhe, hiusharja, harsoja, peitto, lakanasetti, pakkauksen kokoinen patja ja siihen kosteussuoja ym.) Vaatteet siinä on ainakin meidän sirolle tytölle ollu tosi isoja, nyt vasta ensimmäiset alkaa olla sopivia kun tyttö täyttää 3kk. Mitäs muuta. Välttämättömiä ei nyt heti tule mieleen enempää, lisätköön joku jos tullee mieleen. :)
muoks. Niin ja mä tykkäsin hommata vähän laajemminkin esim. sitterit, vaatteita pari ensimmäistä kokoa kun jää nopeasti pieneksi, pehmokirjan ja pari helistintä ym. valmiiksi, kun pienen vauvan kanssa ei tule lähdettyä kaupoille. Vaikka nettikaupat onkin hyviä keksintöjä.
ja muoks. Kylpyamme! :) Näin se vaan on, että nuo tarvikkeet on jo niin tuttuja ettei edes muista mitä sitä on hankkinu tässä puolen vuoden sisään. :D Mutta sen muistan että pitkä lista mullakin oli, pitäis katsoo löytyiskö se jostain niin vois siitä tarkistaa oliko vielä jotain. Meille ei listan ansiosta juuri yllätyksiä tullut, joten se on kyllä hyvä keino. :)

mill tossa luettelikin kaikki tarpeelliset, mä tulostin aikoinaan semmosen listan mistä sitten yliviivasin kun olin hankkinut. En nyt löytänyt sitä, mutta jos on aikaa niin googleen kun kirjottaa "mitä vauva tarvitsee" niin tulee kymmennittäin eri listoja

Onnea miiny!

Eipä täälläkään ole hankittu oikeastaan yhtään mitään. Naapureilta saatiin kylpyamme jaloilla, joka kulkee kaverilta toiselle. Sit on pari bodyä. Äiskä kutoi jo villahaalarin, tumput ja villasukat pikapikaa...kylmät kelit kun on edessä, niin hyvä niin. Työkaverilla on myynnissä vaunut, turvakaukalo, pinnasänky, hoitoalusta yms. Vähän jo lupailtiin ostaa nuo. Ei vaan olla vielä käyty katsomassa tavaroita livenä. Täytyisi sen verran saada aikaiseksi, että kävi tavaroita katsomassa ja saisi sovittua kaupoista, jos tavarat miellyttävät. Äitiyspakkaus on mua odottamassa postissa, täytyisi se koittaa tällä viikolla hakea, niin näkee livenä, mitä kaikkea pakkaus sisältää.

Mullahan on nyt menossa 30. viikko. Olin eilen koiranäyttelyssä koiruuden kanssa ja ennen ilmoittautumista kysyin koirani kasvattajalta, onko tulossa näyttelyyn ja voiko esittää koirani, jos musta ei jostain syystä olekaan siihen. Kasvattaja odotti, että meikäläinen on iso ja turvonnut. Hän oikein yllättyi, kun en ole lainkaan turvoksissa ja mahakin on kuulemma suht pieni. (Eipä mulla ollut vaikeuksia koiran esittämisen kanssa.) Samoin kävin hakemassa miehen auton tutun korjaamolta ja kyseinen tuttu ei ollut kuullut, että meille tulee perheenlisäystä. Hän kysyikin, että koskas jään äitiyslomalle...vuoden lopussako. Kerroin totuuden ja hämmästeli myöskin mun mahani pienuutta. Kyllä sitä vaan kokoajan tulee painoa lisää. Äiti kylläkin jossain vaiheessa sanoi, että mä oon tainnut muuten laihtua...ainoa lisä mitä on tullut, niin on tullut mahaan. Mahani kasvaa täysin eteen...esim. takaa ei voi sanoa, että tää naikkonen on raskaana. Kyllä musta itsestä vaan alkaa tuntumaan, että vatsalla on jo kokoa. Välillä en oikein osaa arvioida tota mahan ulottuvuutta ja törmäilen sen kanssa joka paikkaan.

^ Tuo olikin muuten hauska ilmiö, mäkin puskin mahallani aina joka paikassa kun ei osannut hahmottaa mittasuhteita. Roskiskaappi taisi olla se yleisin.. Niin ja mies törmäili vatsaan aina ohittaessaan mua käytävällä.

^Me jumituttiin miehen kanssa eilen vessaan, seinän ja altaan väliin, ku mun maha otti kiinni. Nauraa kikatettiin siinä varmaan vartti ennenku päästiin pois. Ja mullakaan ei siis mielestäni ainakaan ole vielä iso tuo maha, 2,5 kg oli viime neuvolaan mennessä tullut painoa lisää yhteensä (viikko sitten kävin).

Kiitokset! Välitin tiedot kaverille, lähti heti lisäharso-ostoksille

Onnellista odotusaikaa jokaiselle, ja muutoin onnellista aikaa jo syntyneiden pienokaisten kanssa!

^^ Vessaan me ei koskaan jumiuduttu. Tosin ei kyllä taidettu edes änkeä sinne samaan aikaan vaikka muuten monesti saatetaan hampaat pestä samaan aikaan.. Mulle tuli muuten koko raskauden aikaan painoa 2,7kg ja tyttönen yksinään oli 3,3kg. :) Sairaalasta tultua oli pakko rynnätä puntarille ja niinhän se näytti nelisen kiloa vähemmän kun ennen raskautumista. Harrastinkin kyllä raskauden alussa ekat neljä kuukautta aktiivista oksentelua joten sillä oli vaikutuksensa.

Vaikka äiskän sanojen mukaan olisin laihtunut ja muidenkin mielestä en ole lisäkiloja lainkaan kerännyt, on mulle tullut kyllä painoa jonkun verran...tähän ennessä näyttäisi suunnilleen 9 lisäkiloa. Mulla ei alussa ollut lainkaan pahoinvointia, joten eipä tullut oksenneltuakaan. Työkaveri voi myös todella pahoin raskautensa alussa ja oli sairaslomallakin viitisen viikkoa. Sanoi, että reilusti yli puolenvälin raskautta oli saanut painonsa takaisin siihen, mitä oli ennen raskautta.

Itseä on harmittanut raskauden aikana se, että ei ole päässyt harrastaamaan liikuntaa totutulla tavalla. Vähän vajaaseen puoleen väliin kävin aikas normaalisti salilla, mutta sitten se piti jättää pois...ja loppuvaiheessa piti jo painojakin keventää. Yhyy...Mun lihakset surkastuu ja joudun aloittamaan taas treenaamisen alusta. Kuinkahan sitä sitten joskus, kun pääsee taas salille, osaa ottaa sellaiset painot tankoon, että niitä jaksaa edes nostaa.