Koirat.com

Meillä on sitten päästy täistä eroon ja Anninkin rapsuttelu on lähes lakannut. Mutta niiden aiheuttama ihoärsytys saattaa kestää 1-2 viikkoa. No nyt sitten sen kunniaksi mä olen saanut varmaan noroviruksen ja tämä iltapäivä on mennyt vessanpöntön kanssa seurustellessa. Aivan hirveitä vatsakramppeja oli monta tuntia ja mä vaan makasin vessan lattialla sikiöasennossa, kun sattui niin paljon. Lisäksi mulla oli tietysti vielä menkkakivut siihen kaupan päälle ja särkylääkkeet ei pysyny sisällä. Jossain vaiheessa alkoi helpottaa,niin siirryin sänkyyn kippuraan ja nukuin varmaan kolme tuntia. Ei mitään hajua mitä koirat on tehny (tai lähinnä Nelli) sillä aikaa. Sillä kun on tapana tylsistyttään alkaa tunkemaan itseään kaikkiin paikkoihin ja alkaa maistella kaikkea mahdollista. Onneksi kun heräsin niin vatsakrampit oli ohi ja nyt oon juonu vaan teetä, joka tuntuu pysyvän sisällä. Mulla olisi ollut tällä viikolla vain huomenna työvuoro ja sen vuoksi työpaikalle ei koidu suurta haittaa tästä mun taudista. Mietin vaan että kuinka monta työkaveria oon tartuttanu, kun eilen jo mulla oli vatsa tosi kipeä ja monta viikkoa jo suolisto sekaisin. Että tämmöistä tällä kertaa...

Aaargh. Olin tänään tuon nuorimmaisen kanssa pyörälenkillä, kun huomasin vapaana olevan kultsun n. 20 metrin päässä. Pysähdyin ja etsiskelin omistajaa, no siellähän se matkan päässä löntysti fleksirulla kädessä puhelimeen puhuen. Koira säntäili siinä ihan päättömänä yksikseen pitkin jalkakäytävää ja juoksi jonkun pihan aidan viereen riehumaan, missä oli koira ulkona. No, mä huokasin helpotuksesta ku omistaja näki meidät ja kääntyi vähän eri suuntaan. Kultsu näytti seuraavan. Lähdin varovasti polkemaan ku yhtäkkiä se koira kyttää meitä viereisen mäen päällä, ihminen raahustaa edelleen kauempana. Mää ajattelin että no, ehkä se ei tuu ku tällases paikas on irti.. Sitten wroooom!! koira juoksee suoraan mun koiran iholle. Mä pysähdyin mutta pyörä kaatui, vesipullo meni tuhannen päreiksi, joustonaru sekos pinnoihin mutta jollain ilveellä itse pysyin pystyssä. Koitin hätistää koiraa pois ja hiukan se perääntyikin, mutta tuijotti ihan iholla tyyliin "sanos yks poikkipuolinen sana ni täältä pesee..". Tässä vaiheessa mun takaa tuli pyörällä joku mummu mikä ei päässyt meistä ohi. Katsoin mäelle ja karjuin raahustaja-omistajalle, että tuu nyt *piiiiip* ottaa tää koira täältä pois! Se vaan puhu siihen luuriinsa, mulkas mua ja löntysti POISPÄIN!! Mää viitoin kädellä ja huusin *piiiip* tänne näin NY!!! ..Tyyppi katos mäen taakse. Ei mitään, siinä mä seisoin kaks uroskoiraa nokakkain hihna tuhannen solmussa pitkin pinnoja. Ne sekunnit tuntu tunnilta.. Sit se koira onneks lähti. Mä istuin maahan ja se mummu tuhahti vaan jotain "koirat kiinni" ja polkas menee. Siinä mä istuin vartin ennen ku tärinä lakkas. Siis voiko noin välinpitämättömiä k*sipäitä olla olemassa? Jos mulla olis ollu Nova mukana, tappelu olis ollu pystyssä sillä sekunnilla ku se koira ylitti jalkakäytävän keskiviivan. Millähän ilveellä olisin erottanut kaks kauheeta koiraa toistensa kimpusta yksin, pyörään sidottuna? Jos en olis ollut umpparissa, olisin juossu sen ämmän perään ja sanonu pari valittua sanaa..

Kiitos ja aamen.

Turhauttaa, jotenkin vaan tuntuu, että osaako tosta kakarasta kasvattaa kunnon koirakansalaista

^ ihan varmasti osaat! Jokaiselle tulee joskus noita epätoivon hetkiä. Kyllä se siitä taas heloppttaa!

Rez, I feel your pain. Mikään ei vituta enempää kuin idiootit koirien kanssa, paitsi ehkä idiootit irtiolevien koirien kanssa.

wuf kirjoitti:

Turhauttaa, jotenkin vaan tuntuu, että osaako tosta kakarasta kasvattaa kunnon koirakansalaista

Ihan varmasti osaat. Jokaisella varmasti on jossain vaiheessa sellaisia ajatuksia että tuleeko tästä koirasta kelvollista eläjää, mutta ne on niitä hetkiä vaan.

wuf, no aivan varmasti osaat! Tosiaan kaikki noiden asioiden kanssa painiskelee, kyllä muakin jänskätti saanko tuosta pikkupiskistä järkevää otusta koulutettua ikinä Mutta niin siinä kuitenkin kävi että yllättävän fiksu tapaus siitä kuitenkin tuli vaikka välillä olikin vähän takapakkia. Ja kohta on taas edessä ne samat painiskelut mikäli se pentu tulee...

Tsemppiä!

Järkyttävää koiranpitämistä tuo mistä Rez kerto. Kyllä ois saanu sellaselle omistajalle takoa järkeä päähän! Näitä on joskus tullu itsellekin vastaan että annetaan koirien mennä flexissä ihan miten päin haluaa, mutta näissä tilanteissa saa olla kiitollinen siitä että omat koirat nostaa mekkalan jolloin se flexin ihmispää yleensä tajuaa kelata koiransa lyhemmälle.

Tänään ois meidän vanhemmalla koiralla leikkaus. Leikataan histiocytooma jalasta pois. jännittää, stressaa, pelottaa

kiitos, eiköhän tää tästä. Vaikka siis onhan tuon kanssa kiva mennä, se vaan niin herkästi haukkuu kun sitä pelottaa..

^ Trust me, kyllä se siitä rohkaistuu!
Taiga kirkui pentuna kun sitä pelotti (varmana myös välillä ihan puhtaasti draamaili), nykyään se on jopa hieman liian rohkea ja röyhkeä.

Harmittaa oma laiskuus ja saamattomuus. (Ja se että en saanut aktivoitua mun entistä nikkiä.)

wuf, kyllä se siitä. Itselläkin on välillä ollut epätoivon kausia, mutta nyt murkkuiän sarastaessa toivoa on silti. Armas on myöskin kamala drama queen, esim. viime viikolla Megahertsi-kauppakeskuksessa käydessä Armas laittoi show'n pystyyn sellaisen kivilattian, jossa oli poikkiraitoja, vuoksi. Luuli kai sitä sellaiseksi oven suussa olevaksi ritiläksi, joita se pelkää ja ihmiset jo siinä katsoi, kun olla pönötin vaan ovella kyykyssä ja odottelin, että herra juniori suvaitsee poistua ulos samaa kautta kuin tultiinkin. Keskenkasvuisten ajatuksenjuoksu on joskus aivan käsittämätöntä, mutta itseä lohduttaa Ropia katsoessa, että jossain vaiheessa Armaskin vaan yhtäkkiä keksii, että mikään ei enää säikytä saati hätkäytä. Ja mikäli Sini ei teillä sätky niistä asioista, jotka pelottavat Hiroa, niin reippaasti vain Sini näyttämään mallia. Meillä onnistuu uusiin paikkoihin tutustuttaminen loistavasti, kun Ropi noteeraa nykyään enää vain puput ja toiset koirat, mikään pauke tai kalske (Armaksen painajaiset) ei voisi vähempää kiinnostaa :)

Siniä taas pelottaa pauke, Hiroa ei.Muutenhan Sini on siitä hyvä kun se vaan menee ja nuuhkii. Kyllähän se ihan rohkee sillain toisaalta on ja pelottavat jutut käydään katsomassa, en vaan halua, että siitä tulee remmiräyhää ja nyt sitten tuli epätoivon hetki, että mitä jos en sitä osaakaan opettaa.

Ääh, ei mene putkeen taas. Vietettiin tuossa tuntu eläinklinikka Hertassa miettimässä ja tutkimassa, että mikähän tällä meidän Armaksella nyt on, koska pissatulehdus on poissuljettu vaihtoehto. Rakko ultrattiin ja todettiin terveeksi, kun taas munuaisten ultraamiseen ei koneiden tarkkuus riittänyt, vaikka kuinka yritettiin. Verikokeiden perusteella UREA eli munuaisarvot ovat kohollaan ja puolestaan HCT eli jokin punasolusysteemi hieman alhainen (hitusen aneeminen, mikä ei kuulemma ole erikoista pennuilla). Oireina ovat siis olleet juomisen lisääntyminen rutkasti sekä holtiton pissaaminen. Pissa on myös väkevää hajun perusteella, vaikka sitä tulee litratolkulla yhden ulkoilun aikana.
Eläinlääkäri laittaa Viikkiin menemään lähetteen munuaisultraukseen ja tässä nyt sitten odotellaan soittoa sieltä suunnasta. Toivottavasti ei jouduta odottelemaan kovin kauaa, sillä kuulemma "ammattiultraajat" ovat aika harvassa.

Mikähän pirskatti tuolla meidän pienellä on? Muutoin ipana on kovin pirteä ja oma hössäävä itsensä eikä mikään viittaa kipuiluunkaan.

^Armakselle paranemisia!

Kyllä on KIVAA kun lenkillä yrittää harjoitella koiran kanssa muiden koirien ohitusta nätisti, niin vastaantulevan koiran omistaja päästää sen rakkinsa räksyttämään ihan meidän iholle. Yritä siinä sitten, niin.

Mulla alko loma, ja nyt tottakai tuntuu vähän siltä, että oon tulossa kipeeksi.

^^Sepä se, meillä menee ohittamiset välillä ihan huippuhyvin, mutta sitten sattuu taas jotain. Eilen jostain pihasta ryntäsi pitkän fleksin päässä ärisevä terrieri, ja tuli sitten taas vähän takapakkia näissä ohituksissa.

Tein eilen pitsaa ja taikinaa tehdessä mätin liikaa jauhoja. Nyt se pohja on ihan kova. Mies ei ees suostunut ottamaan töihin evääksi vaan syö mieluummin valmisruokaa. Eli niin hyvin onnistui.

Ai saameri mun kieli on kipee Oon varmaan purru siihen vahingossa kun siinä on ihan haava. Ja sattuu niin per....

Kyllä on KIVAA kun lenkillä yrittää harjoitella koiran kanssa muiden koirien ohitusta nätisti, niin vastaantulevan koiran omistaja päästää sen rakkinsa räksyttämään ihan meidän iholle. Yritä siinä sitten, niin.

Tuttu juttu! Täällä treenataan koiran kanssa samaa ja yksikin mies jäi kahden räkyttävän koiransa kanssa paikoilleen oikein katsomaan mun taistelua oman koirani kanssa, kun yritettiin vaan päästä ohi niistä...

^Käypä apteekissa ostamassa Bepanthen imeskelytabletteja, ne nopeuttaa juuri tuollaisten paranemista, haavoja ja vahingossa esim. poskeen portuja vekkejä. Suosittelen!