Koirat.com

Jopas oli omatoiminen ajatus Auroralta .

^No niin oli Eero oli kyllä pesty ennen meille tuloa. Mutta ilmeisesti se sai kipinän kun pesin Bean eilen.

Tosi tosi aska päivä, ahdistaa ja ketuttaa eikä tunnu helpottavan. Onneks pääsee kohta nukkumaan.

Atooppinen iho ja talvi ja ihottumat ja kutittaa ja kiristää ja äääää! En ala. Tule kesä jo!

^Voisin samaistua! Ihottumaa, iho kuivaa ja rasvaa kuluu.. Suihkun jälkeen ei voi olla naamaansa rasvaamatta ilman että ihoa kiristäisi.

catteri kirjoitti:

^Voi kuule, on meilläkin tunteet kuumunut miehen kanssa puolin ja toisin tässä asunnon etsinnässä, ja veikkaampa, että kuumuu vielä jatkossakin. Että varsinkin jos teillä "loppu hyvin, kaikki hyvin" tuon talon kanssa, niin tuskimpa miehesikään jaksaa kauaa mököttää.

Toi ei onneksi oikein ymmärrä mököttämisen päälle. Se pääasiassa antaa mun kiukutella rauhassa tai saattaa jotain pientä kommentoida. Kai se on liian tottunut mun tuittuiluun välittääkseen...

Toivottavasti teillekin pian se talo löytyy.

Laihdutus tyssännyt aivan täysin. Pari kiloa jopa tullut takaisin
Tasan 10 kg pitäs jotenkin saada pois ennen kesää (no okei, aika ultimatetavoite..). Voi olla että tulee pieni kiirus

Nuori mies menehtyi nokkakolarissa Poika oli mun kanssa vuoden samalla luokalla AMK:ssa. Vaikkei läheisiä oltukaan, niin äärimmäisen pahalta tuntuu. Jo toinen tuolta luokalta kuollut nuori mies. Sanoinkuvaamattoman ontto olo.

^Ihan kamalaa.. Se tunne, vaikka olisit vain nähnyt kyseisen ihmisen ja tapahtuu tällaista, on ihan hirveä. Osanotot ja jaksamisia.

Flunssa vaivannut 3kk nyt ja olo on niin vetelä. Töissä kiukututtaa kokoajan ja ei vain jaksa siivota, tehdä ruokaa, ei mitään.
Tällaista ollut jo viikon. Syönyt vain leipää ja tiskit kasaantuu.
Aamulla työhaastis meni hyvin ja kertoi että olen vahvoilla pääsemässä siihen, tai toiseen respa hommaan. Siitä se alamäki taas alkoikin tänään...

Taitaa olla hengähdys tauon paikka.

Pepillä on tänään todettu kyynärpäässä nivelrikko, irrallaan oleva ruston tai luun pala sekä lievä coronoid process. Kipulääkitys nyt alkuunsa, sai myös reseptin mielialalääkkeisiin, joita varmaan kokeilen kunhan näen ensin miten kipulääkitys mielialaan vaikuttaa. No, selkä ja lonkat oli kyllä kunnossa, hienoa tietenki se!

Mumma on siirretty vanhainkodista terveyskeskukseen vuodeosastolle, ja näyttää vähän siltä, että ei taida sieltä enää päästä pois.

Antero on myös aika huonona, eikä ell anna nostaa kipulääkettä - seuraavan kerran sais ottaa kipulääkettä (en nyt muista mitä kaikkea se syö) vasta 15.3., mutta on jo nyt kipeä polvistaan.. Ell.n kanta oli ollut ehdoton ei kun äiti oli kysellyt voiko sitä annostusväliä tihentää. Mä en kyllä tajua mitä väliä on huolehtia kohta 13-vuotiaan koiran munuais- ja maksa-arvoista, jos se on kipeä, eikä sillä todennäköisesti ole elinaikaa jäljellä kuin kuukausia!

Ja kaiken kukkuraksi, mun äidillä on niskassa yhdessä nikamassa kasvain tai kysta, oli tänään käynyt tietokonetomografiassa ja vastaus tulee keskiviikkona. Jos se on kasvain niin leikataan, jos "vain" kysta niin On kuulemma kipeä...

Mullahan on ollut melko helppo elämä tähän asti läheisten menettämisen suhteen. En mä kyllä nyt sitä silti saatana toivonu, että huonolla tuurilla saan lähiaikoina kolmet suru-uutiset. Varsinkin äiti pelottaa, toivottavasti toivottavasti toivottavasti on vain kysta ja kivuille voidaan tehdä jotain.

Toivottavasti

Paha olo.

^^ Voimia sinne! Se on hassua, miten aina kaikki asiat kasaantuu..

^
^
^ Voi ei, Jannie , kaikenlaiset patit on aina suunnattoman huolestuttavia, varsinkin kun oma äiti kyseessä.
Vanhat Mummot ja koirat, vaikkakin kuinka rakkaita, ymmärtää jotenkin kuitenkin luonnollisemmin, kun ovat jo vanhoja, mutta äidit ja isit kun ovat vielä elämänsä vedossa olevia viiskymppisiä...

Koita jaksaa ja toivotaan, että äitisi vaiva olisi harmiton, sitten voisitte tukea toisianne mummon ja koiran kohtalon koittaessa.

Jooh.. kyllä tuo vanhuksista luopuminen on aina jotenkin .. vähemmän vaikeaa, varsinkin kun mumma on ollut huonona jo pidempään ja hänestä kyllä huomaa, että elämänilo on kadonnut. Ja Antero.. mun ihana maailman paras Anteroiseni, sille mä nyt vaan haluaisin kivuttoman loppuelämän - vaikkakin sitten lyhyen.

Mutta äiti... Ei ole edes kuuttakymmentä vielä, ja mun olo on ihan kauhea, mitä jos se kasvain onkin jotain vakavaa?! Äiti on muutenkin ehkä mun elämäni tärkein ihminen, enkä mä edes halua ajatella, "mitä jos". Ei vielä, ei vielä

No, toivottavasti mä olen huomenna asian suhteen viisaampi. Äitin sanojen mukaan lääkäri oli ollut aika luottavaisin mielin, että patti on "vain" kysta, mutta on siellä siltikin kulumaa niskanikamissa ja särkyä.

Ääh

^ toivotaan parasta, että olis "vain" kysta

Omaa valitusta aiheuttavat viisaudenhampaat kesällä poistettiin molemmat oikealta kun tulehtuivat. Olin aivan kamala potilas paniikkikohtausteni takia, eikä multa kuulemma enää poisteta yhtäkään hammasta ilman rauhottavia heräsin tänään ja puol naamaa on ihan turvoksissa. Kiva lähteä tenttiin. Josko tää buranalla helpottais ja voisin tentin jälkeen mennä hammaspäivystykseen vinkumaan kun se on samassa rakennuksessa kuin meidän koulu

Paha olo (henkisesti) ja selkäkipu..

Kyllähän mä tiesin, ettei tuolla koiralla puhdas selkä ole, mutta en mä sitä noin pahaksi osannut arvata. Lunan selästä ei löytynyt kuin muutama terve nikamaväli. Pahimmillaan siellä oli viis nikamaa luutunut/sillottunut täysin yhteen. Se on sit hyvästit useimmille lajeille ja uutta harrastuskoiraa ei tähän talouteen tule, koska avokin koirakiintiö on yks kerrallaan. Pikkasen on nyt suru puserossa Muuten terve koira, mut selkä ei vaan oo harrastuskoiramateriaalia.

muoks. Ja eihän tuo koirallekkaan mikään hyvä uutinen ole. Sen verran romu tuo selkä, et vanhemmiten siltä voi lähteä pidätyskyky tai jalat alta.

^ Voi ei! Tsemppiä teille. :(

Tsemppiä ja voimia kaikille purkautujille!

Mulla on itselläni vaivana taas kova vatsa. Tällä kertaa on vähän huono olokin ja vatsaan sattuu/polttelee vähän. No, tämän siitä sai kun viikonloppu mätettiin kaverin luona kaiken maailman herkkuja.