Koirat.com

Uuden asunnon myötä koiran jo kerran voitettu eroahdistus palannut. Surettaa tuon koiran puolesta. Ulvonut ja itkenyt perään.

^Voi ei tosi kurjaa. Mutta sääli on sairautta.

Vanis kirjoitti:

[quote=Johanna]Poika on todella huono nukkumaan päivisin, ja joka kerta, kun se herää tuon piskin takia, tekisi mieli nakata se jonnekin lumihankeen ja jättää sinne.

Nukkuuko se hangessa sikeämmin?
(Hehhehhee, en voinut vastustaa. Tsorge! )
[/quote]

Ehhee.

Kiitos kaikille vinkeistä.

Saa nähdä, mitä me ton kans tehdään. Se on ollut nyt porukoilla melkein viikon, ja ah, miten ihanaa ja hiljaista täällä onkaan! Tai just se, että tänne kotiin voi tulla ilman, että hirveä haukkumisshow on päällä, ja ettei tarvi ajatella, että nukkuuko poika tms.

Harmi, että iskä ei tykkää siitä yhtään, juurikin tuon haukkumisen takia, muuten äiti ottais sen kuulemma mielellään itselleen.

Mä en tiedä miten toimis jos etsis sille uuden kodin, se kun on aina hoidossa sellainen, että istuu oven edessä ja piippaa, haluaa vaan kotiin. Porukat on ainoa paikka, missä se viihtyy eikä ikävöi.

Kyllähän se varmaan tottuisi jos vain antaisi ajan kulua, mutta se on niin minun perään, että en tiedä kauan sillä menisi tottua uuteen kotiin ja uusiin ihmisiin..
Ja tosiaan, kuka tollasta superräksyttäjää edes haluaisi..

Mutta en tosiaan tiedä. Se saa nyt olla tuolla porukoilla niin kauan että iskällä menee hermot... Ne asuu maalla, että siellä se haukkuminen ei haittaa ketään muuta kuin sitten isukkia. Mutta eipä sekään ole kiva, kun tietää että se oma koira aiheuttaa muille harmia..

Edit. Lainaus kuntoon.
Edit 2. Jaa, enpä osannutkaan..

Äääh, katkesi hyvä aamulenkkeilyputki, kun lapsi sairastui. Ja illaksi pitäisi mennä pitkästä aikaa yleisiin treeneihin, suunnittelin mittauttavani tuon juniorin. Plaah, kun me mennään sinne, niin tietenkin se on ihan täynnä virtaa ja eikä malta keskittyä kahta sekuntia kauempaa.

Huoh, milloinhan tuo pentu oppii edes himppasen sisäsiistiksi? Ikää jo yli neljä kuukautta ja pystyy idättämään 1-1,5 tuntia hereillä ollessaan. Ei pyydä ulos, mutta tietää kyllä että sinne pitäisi tehdä. Yöllä nukkuu alakerrassa sohvalla ja yleensä aamulla saa kerätä vähintään kahdet sonnat lattialta. Alkaa pikkaisen turhauttaa kun tuntuu ettei mitään kehitystä tapahdu. Varsinkin kun väismättä tulee verranneeksi Muhkuun, joka on elämänsä aikana tehnyt isomman hädän tasan kaksi kertaa sisälle.

Autokin levisi eilen. Ja sain koululta Wilma-viestin että lukion iltalinja lopetetaan, joten nyt pitäisi päästä jokainen kurssi läpi, koska tulevaisuudessa ei ole enää mahdollista uusia mitään. Kaikenhuipuksi koko koulurakennus missä olen ajetaan alas kosteusvaurioiden takia ja väistötilat oppilaille tehdään paikalliselle PESÄPALLOKENTÄLLE. Toivottavasti tää meidän iltalukio saisi tilat amikselta käyttöön.

Mmaija, toi vertailu toiseen koiraan on kyllä pahinta. Itellä 7kk penneli, jonka sisäsiisteys on täyttä lottoomista edelleen. Välillä on yksin vanhemman koiran kanssa kotiin jäädessään yli 7h pissaamatta, sit välillä lorauttelee menemään vartin välein vaikka ei tekiskää muuta ku söis luuta. Vanhempi koira oli about 5kk iässä sisäsiisti niin, että vahinkoja tuli sisälle ehkä kerran viikossa ja sekin tosiaan aina ilmotti kun halus ulos. Mulla on niin ikävä MATTOJA, mutta ei niitä voi laittaa vielä lattialle ku saman tien ne ois kusessa. Kerran jo ärähdinki tolle pennulle kun meni kusemaan taas keskelle lattiaa, vaikka tiedän että pentua ei sais koskaan sisälle pissaamisesta torua. Palo vaan käämi ihan totaalisesti, kun just luutunnu lattiat tokaa kertaa viikon sisään ja sit toi saman tien menee lorottelemaan lattialle vaikka oltiin ulkona puol tuntia sitä ennen ja sinnekin lorotteli isot pissat. En tiedä juoko se sit niin helvetisti että edelleen kokoajan on hätä, ois vaan kiva että toi kusirytmi ois edes jotenki ennustettavissa, nyt tarttis jonku kristallipallon et tietäis tuleeko kuset kahen tunnin vai vartin välein.........................

mmaija, onko ruokailuajoilla ja määrillä merkitystä siihen, miten yön aikana tulee tarpeita sisälle? Nelikuinen on vielä tosi pieni, joten täydellistä sisäsiisteyttä on aika kaukaa haettua toivoa.

Meillä yhdellä koiralla oli myös ihan tapana pentuna käydä pissalla sisällä. Se kehitti hassunhauskan kaavan, että aina ulkoa tullessa juoksi keskelle olohuonetta ja meni pissalle - siis vaikka ulkona oli juuri käynyt nimenomaan pissalla. Kerran sitten tehtiin niin, että estettiin pääsy olkkariin ja suunnattiinkin suoraa nukkumaan (käytös ilmeni erityisesti iltaisin) ja kas, tyytyväisenä meni koira nukkumaan. Hätä ei siis ollut kyseessä, vaan opittu tapa...

Sisäsiistiksi oppimisesta.
Mulla on kaksi pikkuterrieriä (uroksia), joilla kaksi vuotta ikäeroa. Vanhempi (nyt 11 v.) oli lopullisesti sisäsiisti 7 kuukauden ikään mennessä. Mulla oli aikaa opettaa ja viedä sitä ulos, mutta oppiminen kesti ja kesti, ja ehdin moneen kertaan ajatella, että se ei tule ikinä olemaan sisäsiisti.
Nuoremman kanssa meni vieläkin kauemmin. Se oli varman päälle sisäsiisti vasta joskus 8-9 kuukauden ikäisenä. Ja sen kohdalla varma olinkin, että ei tule mitään.
Molempia kiikutin ulos parikymmentä kertaa valveillaolo-aikana, kaikkien ymmärtämieni oppien mukaisesti muutenkin.
Kylläpä kai nuo pennut aina oppivat, vaikka vaatii välillä kärsivällisyyttä.

Meillä on kaikki nartut alkaneet nelikuisena vasta väläytellä sitä sisäsiiteyttä, mutta siitä ei ollut mennyt enää kuin kuukausi-pari että tarpeet on tulleet pääsääntöisesti ulos. Lopullinen niitti on tullut vasta juoksujen myötä, mitä odottelenkin nyt belgille alkavaksi kun se kuvittelee että meidän olkkarin räsymatto on ihan ok jos iskee pahempi hätä.

Angat kirjoitti:

mmaija, onko ruokailuajoilla ja määrillä merkitystä siihen, miten yön aikana tulee tarpeita sisälle? Nelikuinen on vielä tosi pieni, joten täydellistä sisäsiisteyttä on aika kaukaa haettua toivoa.

Ollaan kokeiltu ties mitä ruoka-aikoja, mutta aina on sonnat lattialla aamulla (paitsi tänä aamuna wuhuu!). Ollaan myös huvikseen testattu nukkua Mytyn kanssa alakerrassa sohvalla ja vola, silloin nukkuu koko yön vieressä, ei riehu yksin pitkin yötä lelujen kanssa, ei pyöri etsien hyvää nukkumapaikkaa eikä tee mitään tarpeitaan sisälle. Nukkuu ihan nätisti vaan koko yön. Yläkertaa Mytty jostain kumman syystä pelkää aivan tajuttomasti, eikä uskalla siis olla siellä vaan nukkuu yönsä yksin alhaalla.

Mmaija, ootteko koittanu rajata sille yöks pienempää nukkuma-aluetta kompostiaidoilla tms? Mä huomasin heti kun annoin pennun nukkua vapaasti koko kämpässä aitauksen sijaan, että öisin pissailu yleisty. Pienemmässä aitauksessa ei niin helposti alkanu ittekseen leikkimään, eikä tietenkää halunnu tehä tarpeita niin lähelle petiään. Nyt tosin 7kk ikäsenä oppinut jo ettei yöllä leikitä ollenkaan ja pidättelee pääsääntösesti sen 8h mitä mä nukun.

Mulla oli tänään viikon ainoa vapaapäivä gradunteosta. Suunnittelin pitäväni rentouttavan päivän ja ulkoilevani auringonpaisteessa ja jeejee. Ei ihan onnistunu. Oon pyykänny 4 koneellista, siivonnu, säätäny fabokirppistavaroiden noutojen kanssa (miksei ihmiset voi ilmottaa jos ei haluakkaan enää tuotetta eikä aio tulla hakemaan sitä sovittuna aikana!?!?! ) ja kattonu telkkarista järjettömän huonoja sarjoja. Koirien kanssa lenkkeily tapahtu räntätihkussa ja nyt just mopatut lattiat on taas täynnä hiekkaa. Jee!

Minulla yksi pentu vielä 4-kuisena saattoi pissata vartinkin välein, sisälle tietenkin kun en jaksanut käyttää ulkona kuin puolen tunnin - tunnin välein, kerrostalossa kun asuin. Mutta kyllä sekin oppi sisäsiistiksi ennen aikuisikää Essikin pissaili sisälle tosi pitkään öisin, päivisin pyysi ulos, joten silloin ei tullut vahinkoja sisälle. Siinä vähän alle 5-kuisena oppi pyytämään yölläkin ulos, siitä eteenpäin on ollut sisäsiisti. Helmi taas herätti joka aamu(yö) klo 4 vielä 1,5-vuotiaana kun halusi ulos. Kaikki nämä on erilaisia, mutta kuitenkin suurin osa koirista oppii sisäsiistiksi ennemmin tai myöhemmin. Yhden kaverin bichonkin oppi sisäsiistiksi, vaikka kaveri ei sitä pentuna ulkona käyttänytkään kuin pari-kolme kertaa päivässä, eikä koskaan aamuisin.

Argh hemmetin Tutuli!!1 Mulla oli tuossa yli viiden vuoden pätkä niin ettei ollut yhtään virtsatieinfektiota, ja nyt mulle on puolen vuoden sisään käynyt kahdesti niin että hieman sen jälkeen kun luen täältä siitä purnausta niin mulle pamahtaa se ihan randomisti. Mikä sympatiarakko?! Onneksi olin tänään töissä niin sain heti tehtyä seulan ja viljelyn, ja meidän yksi lääkäri sattui käymään niin sain heti antibiootitkin joutumatta päivystysjonoon. En enää lue tätä palstaa ikinä

^Hahah, voi ei. Toivottavasti mun rakko ei nyt tulehdu, ku luin sun pahan onnen viestin.

Mä oon kuumeessa ja tietty just nyt ku on kauhee kiire töiden kanssa. Ja kiire on tietty omaa syytä, ku en alottanu hommia sillo, ku oli viel aikaa.

Jaha nyt on ilmesesti mulla elämän ensimmäinen virtsatietulehdus.. Ei voi olla totta! Ihan puun takaa tuli ja kivut on vaan ihan super tuskaset ja äääh. Miksi??

Maailman paskin koiranomistaja -fiilis. En vaan välillä osaa yhtää ohjata noin ohjaajapehmeää koiraa. Edellinen oli kova ku mikä, joten tämmönen herkkyys koirassa on mulle ihan uutta ja en aina osaa ottaa sitä ajoissa huomioon. Ei mun tarvi ku puhista itekseni jos oon pahalla päällä ja tuo vetäytyy johonki nurkkaan. Enhän mä koskaa ees oo sille vihanen vaan aina itelleni, vaikka eipä tuo sitä kai osaa erottaa. Pelkään, että kusen koko koulutuksen tätä menoa. Pelkään, että ennen jo lähes pomminvarma luoksetulo on jo ottanu takapakkia jonku mun tiedostamattoman turhautumisen takia ja argh. Vertaistukea, anyone? Ja vinkkejä, miten ohjaajapehmeän koiran kanssa toimitaan?

^No voi kökkö . Minkärotuinen koira sulla on?

Gabe kirjoitti:

Jaha nyt on ilmesesti mulla elämän ensimmäinen virtsatietulehdus.. Ei voi olla totta! Ihan puun takaa tuli ja kivut on vaan ihan super tuskaset ja äääh. Miksi??

Sielläkin sympatiarakko?

Mä oon vieläkin kipeenä. Menin eilen Tepsin peliin siskon kanssa, ei ois ehkä pitäny, koska oli vähän tuskaa istua siellä kuumeisena ja sen jälkeen kuume nousiki yli 38 asteeseen. Ja sit viel Tepsi hävis hyvän pelin jälkeen jatkoajalla jonkun lörppämaalin takia.

Ylinopeussakkoa 170 euroa! Ihmettelen vaan, että eikö tuo ole aika kova summa siitä, että ajaa 60:ä 50-alueella? En halua vähätellä "liikenteen vaarantamista" enkä mitään, mutta noin lievistä nopeuksista tuo on mielestäni kuitenkin aika raju sakko.

Ja toinen harmituksen aihe on se, että eivät siinä datapaikassa taaskaan vastaa sähköposteihini, missä piti palauttaa mun viottuneet valokuvat mutta valokuvat eivät olleetkaan palautuneet ja maksoi 200 euroa. Kohta pitää varmaan taas soittamalla ahdistella, mutta kun viimeksi sinne soitin väittivät että tarkistavat kuvat labrassa olevista kopioistaan ja mukamas soittavat sitten takaisin. Siitäkin varmaan jo kuukausi tai ylikin, eikä mitään soittoa tullut!

Nauru kirjoitti:

Maailman paskin koiranomistaja -fiilis. En vaan välillä osaa yhtää ohjata noin ohjaajapehmeää koiraa. Edellinen oli kova ku mikä, joten tämmönen herkkyys koirassa on mulle ihan uutta ja en aina osaa ottaa sitä ajoissa huomioon. Ei mun tarvi ku puhista itekseni jos oon pahalla päällä ja tuo vetäytyy johonki nurkkaan. Enhän mä koskaa ees oo sille vihanen vaan aina itelleni, vaikka eipä tuo sitä kai osaa erottaa. Pelkään, että kusen koko koulutuksen tätä menoa. Pelkään, että ennen jo lähes pomminvarma luoksetulo on jo ottanu takapakkia jonku mun tiedostamattoman turhautumisen takia ja argh. Vertaistukea, anyone? Ja vinkkejä, miten ohjaajapehmeän koiran kanssa toimitaan?

Mulla on superohjaajapehmoinen seropi joka mm. tulee jalkoihin siristelemään ja maiskuttamaan jos miehen kanssa keskustellaan astetta kiivaammin. Samaten ottaa itseensä kaiken myös muille koirille ohjatun palautteen, siinä missä nuo muut tuntuvat paremmin ymmärtävän että kommentti on sille johon mulla on katsekontakti. Se on siinä mielessä raskasta kun surettaa että raukkaparka kantaa kaikki maailman murheet, mutta oon lähinnä mennyt sillä että koiraan ei oikeastaan kiinnitetä huomiota ja sitten kun tilanne purkautuu niin saatan ohimennen taputella että ei tässä mitään. Mutta en hössötä enkä toru.