Koirat.com

^Näinhän se pitäisi olla.
Kun tuli harkkarit, jotka tarvitsee valvojan=tarvitaan valvojia töihin yksi per harkkari töihin, tarvitaan meitä "ei valvojien oikeuksien omaavia" töihin vain 2-4 henkilöä ja meitä on yhteensä n.10 henkeä. Joten ihan niin se ei tosiaan taia olla. Liittoon on oltu yhteydessä useamman tahonkin osalta ja asia on käsittelyssä.
Siitä huolimattakaan kun liitto on puuttunut asioihin, ei huvita kyseisessä työpaikassa työskennellä johtoportaan vuoksi.

petuunia kirjoitti:

Kysymykseni kuuluukin mitä te ootte ammatiltanne tai mitä teette työksenne?
Miten ootte siihen työhön kouluttautunut tai mitä muuta reittiä sinne päässy?

Peruskoulun jälkeen opiskelin ammattikoulussa hevostenhoitajaksi ja samaan aikaan kävin lukion. Neljässä vuodessa olikin sitten hevostenhoitajan paperit taskussa, lukion päättötodistus kourassa ja lakki päässä. Paperit lukiosta ok (CMMMEL) Kesät tein hevostenhoitajan hommia, lukion jälkeen hain suoraan AMK:hon agrologiopintoihin, jotka eivät sitten napanneet ollenkaan. Ala tuntui mitä omimmalta, mutta opiskelu ko. laitoksessa oli tuskaa, joten ensimmäisenä keväänä päätin jättää sen uran sitten siihen. Olen hakenut nyt kaksi kertaa eläinlääkikseen onnistumatta. Välivuodet olen tehnyt maatalouslomittajan töitä (kotona oli maatila, joten oppi alaan on sieltä lähtöisin) ja nyt Helsinkiin muuton jälkeen oon jakamassa postia.

Lomitushommat tuntuivat luonnolliselta vaihtoehdolta väliaikaistöiksi, koska maatalousala tuntuu mitä omimmalta. Lomittajan työ on kuitenkin aliarvostettua sekä erittäin raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. En koskaan ajatellutkaan tekeväni sitä eläkeikään asti. Hevoshommat tökkäävät kaikenkaikkiaan huonoon työtilanteeseen. Töitä kyllä on, mutta ala on varsin alipalkattu, työ on erittäin sitovaa ja raskasta.

Postinjakajaksi päädyin sattuman kautta. Muutimme avon kanssa maaseudulta Helsinkiin tämän opiskelujen takia ja olin pari kuukautta työttömänä. Netistä huomasin postin ilmoituksen, jossa hakivat keikkatyöläisiä ja hain paikkaa. Postinjakajista on kuitenkin pulaa, joten sain loppuvuodeksi työsopparin ja keikkaakin on varmasti ensi vuonna tarjolla. Tosin aion keskittyä keväällä täysin pääsykokeisiin valmistautumiseen, joten jätän työt niin minimiin kuin suinkin pystyn (jossain vaiheessa kokonaan pois). Postille hain siksi, että työhön ei vaadittu aikaisempaa kokemusta tai mitään koulutusta. Lisäksi kun sai jalkaa oven väliin tuollaiseen isompaan laitokseen, niin töitä voisi löytyä myös opiskelujen oheen tulevaisuudessa.

Niin näistä töistä ja opinnoista.

Peruskoulun jälkeen ollut jonkun verran töissä hevostalleilla (mä olin melekonen jahkailija nuorena, enkä oikein löytänut/uskaltanut hakeutua omalle alalla heti). Vuoden verran kokeiltu puuartesaanin hommia, köökkipuolta puolisen vuotta...

Onneksi omin koulutus löytyi opiskellessani vihdoin Audiovisuaalista viestintää (media-assari), ja 10 viikon työharjoittelukaudella sain paikan mainostoimistosta. Koulutus oli kyllä kuvaus-/äänipainotteista, mutta onneksi omatkin intressit otettiin näissä suuntautumisissa huomioon (ja on noistakin ollut hyötyä nykyisessäkin hommassa). Työ itse ja upeat lahjakkaat työkaverit ovat kannustaneet/opettaneet siltikin enemmän tähän, ei tätä koulun penkillä opi...

Opintojen jälkeen jatkanut nyt kuusi vuotta putkeen graafikkona, ekat kolme vuotta samaisessa paikassa mihin tutustuin opiskellessa ja kolme vuotta toisenlaisessa prokkiksessa Ruotsissa.

Kai tää jollain sadistisella tavalla on silti sitä ominta alaa ;). Ja joskus toivottavasti enemmän myös kuvittaja/muu häröilijä.

Mulla alkaa työelämävalmennus mitä todennäköisimmin joulukuun alussa!!

Noni. Olis pitänyt arvata. Työkkäristä olikin ilmoitettu ettei tuohon firmaan saa ottaa TEViläistä, ku niillä ilmesesti on sellanen siellä jo. Eli se siitä paikasta taas. Jipii. -.-

Sain VIHDOINKIN uusia töitä!! Oon kauan halunnut postiin töihin, kaveri on ollut siellä ja kehu hirveesti. Viime viikolla soitin sinne, tällä viikolla olin haastattelussa, tänään sieltä soitettiin että töitä olis tarjolla ja maanantaina alkaa!

Oon niiiiiiiiiiiiiiiin ilonen ettei mitään järkee, saan elämäni takas kun töitä on aamulla/päivällä niinku normaaleilla ihmisillä. Voin käydä salilla ryhmätunneilla, voin nähdä kavereita ja käydä niiden kanssa lenkillä illalla ilman hirveetä paniikkia ja kiirettä, näen taas Salkkarit tv:stä (tää on tärkee!), ei tarvi stressata lauantaitöitä (kaukosuhde + lauantaityöt = ei hyvä) ja perjantaisin pääsen lähtemään miehen luo jo päivällä

Voi kuinka monta kertaa oon yksikseni tuolla tän hetkisessä työpaikassa itkenyt vitutusta ja nyt voin soittaa että TERVE!!! Päivät ei mee enää hukkaan eikä tarvi enää hinkata mitään lihakoneita eikä tarvi kuunnella ärsyttäviä valituksia. Tai pitää niitä helvetin rumia työvaatteita!

^ Onnea työpaikasta

Parempi sitä on olla mieluisassa työpaikassa kuin semmoisessa missä ei viihdy laisinkaan. Tietysti sitä on tehtävä mitä on tarjolla, mutta kyllä se työn mieluisuus ja työilmapiiri vaikuttavat suuresti omaan viihtyvyyteen ja motivaatioon

dronttiedward kirjoitti:

Voi kuinka monta kertaa oon yksikseni tuolla tän hetkisessä työpaikassa itkenyt vitutusta ja nyt voin soittaa että TERVE!!! Päivät ei mee enää hukkaan eikä tarvi enää hinkata mitään lihakoneita eikä tarvi kuunnella ärsyttäviä valituksia. Tai pitää niitä helvetin rumia työvaatteita!

Samaistus. Olin yhteen väliin marketissa hinkkaamassa lihakoneita aina iltayhdeksän jälkeen :))))))))) Hyi helvetti..

^^^Onnea uudesta työpaikasta! :)

Tuli laitettua hakemus muutamaan vakkaripaikkaa tarjoavalle. Jospa sitä pääsisi jonnekkin töihin ihan ympäri vuotisesti, extrana voisin sitten tehä nitä turvarihommia. Mutta toivotaan vain sormet ja varpaat ristissä että onnistaa! :)

Oon vähän jäljessä mutta kiitos onnitteluista! :D

Oon nyt ollut postilla päälle viikon ja tykkään ihan hirveesti! Ei tosta mitään uraa oo mulle tulossa, mutta ihan supermahtava työ välivuodeksi. Törkeen hyvä palkka tämmöselle, joka on ollu aiemmin töis 8 euron tuntipalkalla, ei kirpase ylityötkään yhtään ku saa kuitenki tuplapalkan. Tykkään ajella autolla niin toi on senkin puolesta ihan täydellinen työ mulle, saan vaan kruisailla ympäriinsä ja kuunnella musiikkia

Päivät veny viime viikolla superpitkiksi ku piti opetella kaikki, pisimmillään olin töissä 12h mut tuolla päivät ei tunnu yhtään pitkiltä, eikä oo ikinä semmosta oloa että voi pääsis jo kotia ja voi mitähän se kello nyt on ja voi vielä niin ja niin monta tuntia.

Aamuherätys (työt alkaa 5:15) on kyllä pikkusen inhottava, mut sekin kirpasee vaan ekan 10 minuuttia Oon niiiiiin onnellinen että pääsin tonne töihin!

Löytyihän tämä!

Mulle on tänään tarjottu kahdesta paikasta töitä. Sama pesti, lastentarhanope = työ, joka ei niin kovin kiinnosta. Ja kumpikin yhtä pitkiä, eli lukuvuoden.

Paikka1. Tuttu talo ja työkaverit. Ryhmä johon menisin, on alle 5-vuotiaiden sisarusryhmä, työkaverit ei-niin-mukavia... Paikka kävelymatkan päässä. Toisaalta hyvä, toisaalta ei, koska siellä on kotitien lapsia joita sitten näkee kokoajan ja kaikkialla.

Paikka2. Ihan uus paikka. Ryhmä 3-5-vuotiaat, eli ihan jees, ei pieniä nosteltavia. Työmatka autolla noin 10-20min ruuhkasta riippuen. Näppärä matka, mutta tulis bensakulut.

Paikasta 1 soitettiin ensin ja pyysin tämän viikon miettimisaikaa, koska mielessäni mietin tuota tiimin toimivuutta.
Paikkaan 2 menen huomenna haastatteluun ja käsittääkseni siis saan paikan jos vaan haluan.

Kumman siis otan? Huomenna ratkasen ihan fiiliksen pohjalta, mutta jos yhtään tuolla uudessa paikassa tulee kiva, jees tunnelma, niin sinne taidan mennä. Mulle työyhteisön toimivuus on kaikki kaikessa, varsinkin työssä, josta ei muuten niin välitä.

^ ehdottomasti ei paikalle, jossa huono työyhteisö! Syö niiiiiin äkkiä vähänkin motivaation hommasta. Mutta toisaalta eihän sitä uudestakaan paikasta voi tietää varmaksi... eli kuten sanoit, fiilispohjalta. :) Erot noissa on niin mitättömät (työmatka) et ne ei ratkase suuntaan tai toiseen.

^^ Jos paikka2 edes yhtään vaikuttaa ok:lta ja saat sen, niin tarraa kiinni. Ei ole kiva olla töissä paikassa missä työkaverit on ei-niin-kivoja. Tsemppiä huomiseen haastatteluun

Jep, näin olin itekki ajatellu. Eipä sitä tosiaan voi ihan oikeasti tietää mimmosia tyyppejä siellä uudessa paikassa työkaverit olis, mutta tuolla toisessa olis se ryhmä just se, jossa on ihan älyttömästi ongelmia ja nyt olikin tosiaan lto lähteny ihan yllättäen sieltä kävelemään. Jos ois ollu sama ryhmä jossa olin nytkin, niin oisin iloiten menny, siinä meillä toimi juttu tosi hienosti. Mutta koska vaihtuis, niin... No, huomenna näkee!

Toi Paikan 1 läheisyys vois kyllä kääntyä myös negatiiviseksi asiaksi. Koska jos siellä tosiaan olis moni asia huonommin niin sit sä näkisit niitä ärsyttäviä asioita (töihin kulkevat ärsyttävät työkaverit ym) myös vapaa-ajallas. Ja sit ärsyttäis lisää.

Paikka 2! Työporukka vaikuttaa ihan hirveästi. Itse lasken päiviä että työ loppuu, koska työkaverit on kuivia ja nuivia. Töihin ei ole kiva mennä kun ei ole kiva porukka. Mulla on vielä tunnin työmatka...

^^ Paikka 1 on siitä huono, tai siis meidän alalla tuo työpaikan läheisyys, kun asiakasperheet/hoidettavat lapset on samoilta seuduilta. Harva se päivä sai kuulla joltai, että hei me nähtiin sut illalla ku olit koirien kanssa lenkillä! Minäpä näin Karvakamun kaupassa eilen! Jep. Sais myös hiukan yksityisyyttä.

Harmi kun ei voi kilpailuttaa palkkaa

Mut toivottavasti työyhteisö vaikuttaa yhtä kivalta miltä johtajakin puhelimessa, olispa niin mahtava viettää kesää kun tietää, että työt alkaa elokuussa ja palkka ois taattu vuodeksi eteenpäin!

Mie tulin valittavaan töistä, tai oikeastaan niitten puutteesta. En saanut vakkaripaikkaa kesäksi mistään oman alan yrityksestä vaikka hain kaikki lähiseudun maalausliikkeet, rautakaupat yms. läpi. Lomailu tuntuu niin tylsältä kun miellään tekisi sitä mistä tykkää ja missä on hyvä.

Hain myös sellaisiin tehtäviin mitkä eivät ole edes oman alan juttuja, mutta ei yhdestäkään paikasta ole vaivauduttu edes vastaamaan. Ärsyttävää.

Onneksi sain yllätysprojektin ensi viikolle mikä kestää noin kaksi viikkoa ja palkkakin on hurjasti parempi kun mitä normi maalausliikkeessä. Saa ainakin kuukauden taas elellä ilman huolia.

Pakko tulla tänne myös purkamaan omia työ(tön)kuvioita kun tässä nyt junnataan kirjaimellisesti paikoillaan. Kaks vuotta sitten valmistuin (ja tarvii kyllä mainita et vaikka alasta tykkäänkin hirveesti niin harvinaisen huono valinta täälläpäin) sen jälkeen vuoden työttömänä, vuosi sitten keväällä pääsin työkkärin työelämävalmennukseen ja löytyi vahingossa aivan mieletön harjoittelupaikka, jossa sitten sainkin olla vielä ihan loppuvuoteen asti.
Tyhjän päälle en sen jälkeen jäänyt vaan aloitin uudessa työpaikassa tammikuussa jossa luvattiin ihan vakituista duunipaikkaa, ruvettiin siinä vaiheessa miehen kanssa miettimää yhteenmuuttoa kun molemmilla töitä jne. Noh kämppä löytyi ja kuukauden kerkesin töissä olemaan kun kerrottiin että mulle ei riitä töitä enään että katotaa jos sitten keväämmällä (vieläkään mitään kuulunut) . Toisaalta ei se niin hirveesti haittaakkaan jos en sinne mene enään, koska työilmapiiri aivan sieltä jostain syvältä ..
Tässä nyt sitten osa-aika pätkiä välillä tehnyt, kouluun taas haettu ja onneks heinäkuuks pääsen tonne töihin jossa olin viime vuonnakin. Pääsis nyt edes tonne kouluun niin olis jotain tekemistäkin seuraavat kaks vuotta kun tää kotona nyhjääminen alkaa pikkuhiljaa nyppimään (oppis koirakin joskus olemaa yksin ).
Tulipas pitkä ja toivottavast joku jotain selvää saa tästä ..

Blääh. Oon nyt ihan sekasin, pitänee ottaa ihan paperia esille ja rustata ajatuksia ylös!

Tuosta paikasta missä kävin, niin ei se ollutkaan niin varma juttu ku luulin. Maanantaina ilmottelee siitä. Mutta vois olla aika rankka paikka, että en tiedä kuinka mun pää kestäis. No, kävi siinä jutustellessa sitten ilmi että johtajan toisessakin paikassa olisi yksi paikka auki. Mutta! Se olis täyspäivänen vaan 2kk ja sen jälkeen muuttuis 2,5pvä/viikko soppariksi toukokuuhun asti. Sen kuulemma vois mulle luvata vaikka heti. Onhan tässä nimittäin pyöriny yks juttu ja nyt pitäis tän viikon kuluessa päättää:

a) Jos saan tuon paikan 2, niin uskallanko ottaa vastaan.

b) Jos en saa paikkaa 2, otanko vastaan paikan 1.

c) En ota kumpaakaan, vaan yritän löytää jonku muun sijaisuuden, tai ainakin lyhyitä löytyy.

d) Otan sen puoliviikkoisen homman ja pistän toiminimen oheen ja alkaisin myymään korujani ihan kunnolla. Riski, että teet töitä, mutta tienestit pysyis päivärahan pinnassa.

APUVA!