Koirat.com

Kellään ideoita mitä mä teen ton junnun kans ku se hallilla näyttää mulle enimmäkseen vaan keskaria, ei jää lähtöön odottamaan, hyvä kun osaa enää ees istua, hilluu ympäri hallia, jää parin metrin päähän tuijottaan eikä meinaakaan tulla luo, suorittaa itekseen esteitä... Multa menee hermot Mä turhaudun, kouluttaja turhautuu, kanssatreenaajat turhautuu, koira turhautuu eikä kellään oo kivaa

Tää on varmaan sitä kuuluisaa murkkuikää (toivottavasti), mutta silti, mitä mun kannattais ton kans yrittää ees tehä että mä saisin sen taas tekeen hommia mun kans? Mitä te tekisitte siinä tilanteessa kun koira lähtee toistuvasti hillumaan ympäriinsä/ei tottele? Kun ei tunnu keppi eikä porkkanakaan tehoovan. Ongelma ei oo siis se etteikö se osais ja välillä se tekeeki ihan superisti, mut sit välillä se on taas niin teini, niin teini...

^Meillä oli ihan samaa ongelmaa kun tää kakara oli vähän pienempi. Jotain uhmaikää vissiin. Kylmästi tehtiin niin että koira hihnaan. Suoritettiin hihnassa sitten kaikenmaailman harjotteita, lähinnä siellä radan reunalla kun aksailu on jokseenkin hankalaa hihnassa Sitten kun oppi keskittymään hihnassa. Päästettiin taas irti, jos rupes pelleileen niin takas hihnaan ikäänkuin arestiin. Muutaman treenivuoron ajan jakso pelleillä, sit tajus onneks lopettaa.

Meillä on kanssa ollut tollasia ongelmia (toistaiseksi tällä kaudella ei, mahtavaa!!). Koirapuistossa istuin penkille ja odotin, että se rauhoittuu ja palkkasin sitten, kun tuli luo. Eli olin tosi tylsä. Auton kohdalla oli sama rallattelu pulma, sen ratkaisin opettamalla super palkalla autoon hyppäämisestä tosi kivan tempun. Agilityssa auttoi, kun sain H:n suorittamaan jonkun yhden esteen, korvat yleensä palasi sillä. Istumisesta olen nyt toistaiseksi luopunut. Käsky on "odota", jos ei ole aikaa palkata pelkästä lähdöstä ja siinä saa olla siinä asennossa, jossa haluaa. Omissa treeneissä koetan treenailla istumista ja hiljaa odottamista takasin.

Miten olisi joku liukas ja kevyt naru, josta saa napattua sitten kiinni tarvittaessa, mutta joka ei tartu minnekään? Jos menee pelleilyksi, hetken rauhoittuminen ja uusi yritys? Hommat myös niin lyhyisiin pätkiin, ettei kerkeä leipääntyä ja häippästä. Jos itse mokaat, palkkaa nassuun heti, kun tulee luo. Helppoja, kivoja juttuja, josta pääsee palkkaamaan heti. Joku mielitemppu, jolla sen saa hallintaa (ei toimi ovelilla ketuilla, ne kyllä arvaa, mistä on kyse..).

Ohjatuissa treeneissä on kyllä haastavaa, kun ei voi rytmittää itse, mutta eipä se auta. Paljon ei saa treeniajasta irti silloinkaan, kun koira rallattaa menemään omiaan. Lopulta ei kai auta kuin odottaa aikuistumista.

No sepä, ku haluais ohjatuista kaiken irti kun niistä kuitenki maksaa niin tympää viedä koiraa koko ajan jäähylle. Ja kun tuo ongelma on lähinnä tuolla ohjatuissa treeneissä, ei kun ollaa itekseen hallilla. Mut pakko kai se on, ei tuosta muuten tuu yhtään mitään. Kouluttaja ehotti että lähen hallista pois ja palaan kun koira alkaa kaipailla takas, vähän samaan tapaan ku toi tylsäks alkaminen. Ei keretty testaan ku tekiki sitte ihan nätisti, mutta täytyy ehkä ens kerralla kokeilla. En kyllä oo ihan varma kerkeekö sille tulla mammaa ikävä ollenkaan...

Tuota mielitemputtamista (meillä kieriminen) oon kyllä itseasiassa tehny ja sillä saanki sen välillä hallintaan ja istumaan lähtöön mut sit se saattaa tehä sitä, että heti ku mä näytän paikkakäskyn niin se ottaa hatkat Mulle on ihan sama missä asennossa se sinne lähtöön jäis, kunhan vaan jäis.

Mä en oikeesti ymmärrä tota koiraa kun se saattaa istua tapittaa hallissa vapaana vieressä ihan nätisti ilman käskytystä kun esim kuuntelen kouluttajan ohjeita, mutta heti ku alettais hommiin niin alkaa apinoida. Huoh.

Mut kiva että mä en oo ainoo joka on joutunu näitten ongelmien kans painimaan, ehkä se tästä

Jos koira toimii omatoimitreeneissä mutta ei kouluttajan kanssa, niin onko mahdollista että tiedostamatta paineistat koiraa kun tuntuu että haluat näyttää jotenkin että osaatte, tai esim. juuri että ajattelet että "tästä pitää ottaa kaikki irti kun on kouluttaja" ja sitten koira siitä paineistuu?

Onko sulla mahdollisuutta ottaa kaveria mukaan omatoimitreeneihin leikkimään kouluttajaa?

kiivilintu kirjoitti:

Jemima, kiitoksia vinkistä! Tänään kokeilin ja Jedi meni hienosti yli joka kerta.

Hieno kuulla! Kiva että oli apua!

Ja Tiaisen irtoamisympyrävideo oli hyvä, kiitos! Pitääkin itsekin joskus testata :D

Me palattiin treeniruotuun 6 viikon jälkeen vanhalla tutulla häsläämisellä. Mut oli enimmäkseen kivaa :D

Mun korvaan toi henhin kakaran pelleily kuulostaa ihan teineilyltä, mikä voi mennä omiaan aikojaankin ohi. Siis paino sanalla voi mennä. Ootko kokeillut esimerkiksi ihan yksinkertaisesti vaihtaa palkkaa? Jos palkaksi löytyisi jotain niin super hienoa, että sen takia koiran on vaan pakko tulla sun luokse.

Onko ongelma nimenomaan toi paikkakäsky eli kun koiran tarttee jäädä sinne odottelemaan (suomeksi: tylsää jäädä odottamaan, olisi kivempaa juosta ympäriinsä)?

^^ Joo, hyvinki mahollista ellei jopa todennäköstä. Oon ite miettiny samaa. Mut mä en voi sille mitään? Vaikka mä luulen olevani ihan että ok, ei tässä mitään, niin kun se alottaa sen temppuilun niin mä ärsyynnyn ja turhaannun ja kyllä se varmasti vaikuttaa koiraanki. Ja oon kyllä omatoimitreeneissä varmasti iteki rennompi ku ei oo ketään "paineistamassa" mua. Täytyy pyytää kyllä joku kaveri treeneihin mukaan.

Täytyy vissii alkaa harjottaan kans jotai sisäisen mielenrauhan löytämistä tai jotai

muoks. ^ Ongelma on siinä että toi on uraattikiviongelmainen eikä saa syödä mitään ylimäärästä. Meillä toimii palkkana tällä hetkellä juusto vaikka varmasti jotkut nakit ja lihapullat oiski tehokkaampia. Sille ei oikein tällä hetkellä voi mitään. Lelulla mä saan sen kyllä tuleen luo, mutta siitä se nostaa semmoset yleensä semmoset kierrokset ettei tekemisestä sen jälkeen oikeen tuu mitään ja sen mielenkiinto loppuu heti kun lopetan lelulla leikittämisen ja pitäis jäädä taas lähtöön.

Ja no joo, kai se ongelma on enimmäkseen paikallejäämisessä.

Jos yhtään lohduttaa niin Jedi oli vuoden ikäisenä hetken aikaa ihan hirveä. Sitten siitä tuli kuin ihmisen mieli.

Tätä voisin komppailla kyllä omasta puolestani myös:

lintuja kirjoitti:

Omissa treeneissä koetan treenailla istumista ja hiljaa odottamista takasin.

Se siinä varmaan eniten auttaa, oman itsevarmuuden kehittäminen ja aika :)

Hätäapuna mä tein viime talvena kun oli Lokin kanssa vähän samanlaista ilmassa (Loki paineistu ympäristöstä -> minä paineistuin -> kierre) tosi lyhyet toistot, koira aina hihnassa odotteluajat, vapaaksi vain ja ainoastaan suorituksen aikana ja aina lopetetaan huipulle. Innostin koiraa treenaamalla toisen koiran kanssa (mitä Loki ei siedä!). Ei yhtään kielletä tai rankaista, kehutaan vain ja tosi paljon palkataan. Siitä se into pikkuhiljaa kasvoi niin että ylitti ympäristön ärsykkeet ja samalla oma itsevarmuus kasvoi ja aloin taas nauttimaan enemmän hommasta. Auttoi tosi paljon sekin että itse heitti omat paineet romukoppaan ja unohti välillä miten "pitäisi tehdä" ja teki vaan niinkun oli kivaa ja tuntui itsestä ja koirasta hauskalta.

lintuja kirjoitti:

Omissa treeneissä koetan treenailla istumista ja hiljaa odottamista takasin.

Mä en koskaan treenaa tätä :). Mä treenaan vaan koiran innostamista ja saamista hulluksi. Agilitykentällä ei koskaan tehdä mitään tylsää ja koira saa vetää ja riekkua sielunsa kyllyydestä (niinkauan kun kohdistaa ne esteisiin ja tekemiseen, sillä ehdolla!). Mitä enemmän se huutaa sitä tyytyväisempi mä olen. Hieman eri ongelmat ehkä siis :D

^^Lohduttaa kyllä, meillä on toivoa

Ja niin, omatoimitreeneissä ollaan harjoiteltu istumista ja paikallaoloa eikä yleensä mitään ongelmaa.

Mä mietin että oisko mitään ideaa tahtoa jotain ihan pitämään pannasta lähössä niin ettei mun tarttis sen paikallolosta stressata ja päästäis oikeesti tekeen? Ja kiinnittäis lähtöön sitte huomiota joskus myöhemmin? Vai pitäiskö se olla vaa koiralle alusta asti selvää että lähtöön on jäätävä?

Me ollaan sitte ihan alottelevia vielä, alkeiskurssi käyty ja nyt jatkokurssi lopuillaan. Että ehkä tällä ei oo vielä vaan semmosta motivaatiotakaan aksailuun niin on kivempaa hiimailla vapaana?

Se on niin helppo kirjottaa että heitän paineet romukoppaan, käytännössä se on vaan niin paljon vaikeempi toteuttaa ku ei tuo mieli aina tottele Mutta täytyy yrittää. Se vaan oli alkeiskurssilla ihan unelma niin luulen että nää onkelmat alko murkkuilusta ja sitte se kierre alko. Mut suunta nyt ei voi olla ainakaan kuin ylöspäin

muoks. väksyjä

henh kirjoitti:

Mä mietin että oisko mitään ideaa tahtoa jotain ihan pitämään pannasta lähössä niin ettei mun tarttis sen paikallolosta stressata ja päästäis oikeesti tekeen? Ja kiinnittäis lähtöön sitte huomiota joskus myöhemmin? Vai pitäiskö se olla vaa koiralle alusta asti selvää että lähtöön on jäätävä?

Kyllä mä voisin hyvin tehdä noin, pennun kanssa kun treenailin niin lähdöt otettiin pitkään pelkästään takaakierrolla, jolloin ei tarvinnut opettaa tylsää paikallaoloa heti aksaan vaan sai etumatkan (ja opetti takaakierron samalla :)

henh kirjoitti:

^^Lohduttaa kyllä, meillä on toivoa

Mä mietin että oisko mitään ideaa tahtoa jotain ihan pitämään pannasta lähössä niin ettei mun tarttis sen paikallolosta stressata ja päästäis oikeesti tekeen? Ja kiinnittäis lähtöön sitte huomiota joskus myöhemmin? Vai pitäiskö se olla vaa koiralle alusta asti selvää että lähtöön on jäätävä?

muoks. väksyjä

Mun mielestä toi pannasta kiinni pitäminen on ihan hyvä vaihtoehto tai sitten lentävät lähdöt, jos kuitenkin haluatte noissa ohjatuissa treeneissä päästä tekemään harjoitteitakin. Tuo pannasta kiinni pitäminen tai lentävät ehkäisevät sitä ettei koiralle tässä vaiheessa tule epäonnistuneita lähtöjä varastamisen takia. Se hankaloittaa mahdollisesti paikallaoloa jatkossa jos koira saa nyt lähteä lähdöstä milloin haluaa ja jatkaa suoritusta ja/tai riekkumista. Noita lähtötilanteita voi harjoitella sitten aivan erikseen varmoiksi ja liittää pikkuhiljaa varsinaisiin treeneihin kun alkavat sujua.

Agilitykentällä asioista kieltäminen on aina kurjaa kun agilityn pitäisi olla koiralle hauskaa yhdessä tekmistä, siksi olisikin hyvä pyrkiä välttämään niitä tilanteita missä joutuisi kieltämään koiraa. Kuten tässä aiemmin on jo ehdotettukin niin jos tuntuu, että koira ei keskity lainkaan tai riekkuu vaan omiaan niin silloin sen voi kyllä sen kummempia sanomatta viedä hetkeksi ulos rauhottumaan tai muuttua vaan itse mahdollisimman passiiviseksi, jolloin koira ei saa mitään vahvistusta riekkumiselleen. Ja heti kun koira kääntyy katsomaan ohjaajaa niin paljon kehuja. Toki yhteistyötä ja palkkaamista on hyvä harjoitella ihan kotioloissakin, niinkun ootte varmaan tehnykin, niin silloin yhteistyö alkaa todennäköisesti onnistua myös häiriössäkin. Murkkuikäisen koiran ajatus tuppaa kyllä vähän harhailemaan muutenkin, joten kärsivällisyyttä vaan. Hyvä siitä tulee :)

Tossa innostamismielessä mäkin oon antanut H:n ryhtyä niinkin mahdottamaksi kuin se nyt on.. Ennen olin melko tarkka siitä, ettei se haukkuisi turhia. Enää en jotenkin vaan ole jaksanut. Nyt tuntuu, että se hiljalleen voisi taas oppia patoamaan sitä haukkumistaan vähän (naapurikentän tokoryhmällä palaa käämi). Ja suorituksetkin on monesti parempia, jos saan sen suuntaamaan energiaansa esteille, ei pelkkään huutoon. Yritän siis olla lähtemättä liikkeelle ennen kuin nokka on sen verran tukossa, että käskyt kuuluu..

Istumisen vaihdoin odottamiseen, kun tuntui, että menee koko paikalla istumisen idea pieleen, kun ei vaan malta millään.. Helmin odotusasento onkin tällä hetkellä yleensä lähinnä räksytys ja leikkiinkutsu. Pysyy se siinä yleensä.. Kisoissa vaan olisi aika jees, jos se ei ryömisi siitä minne sen olen jättänyt, joskus kun saattaa olla sellanenkin tilanne, jossa jonkun järkevän linjan valitseminen voisi olla jees. Mutta hiljalleen ja paljolla palkalla vahvistellaan nyt tota HILJAA istumista, sehän on oikeasti kiva juttu. Oikeastaan voisin ehkä opettaa sen samalla vaivalla seisomaan lähdössä.

Mikähän on tehokkain aloitusasento?

henh Itse olen Jeminan kanssa suht samoilla linjoilla ja taktiikka on kyllä toiminut ainakin omilla koulutettavillani. Eli ensinnäkin suunnittelet etukäteen kaiken mitä kentällä tapahtuu, mistä harjoitus alkaa ja mihin se loppuu, mitä teet jos menee hyvin ja mitä jos ei, mistä harjoitus alkaa, mihin se loppuu ja mitä lopun jälkeen tapahtuu. Kentällä koiralle ei annata aikaa sekuntiakaan ajatella mitään muuta kuin mitä tehdään. Muut ajat koira on kiinni hihnassa/lelusssa/nameissa (tai käskyn alla jos se osaa jonkun käskyn 100 % varmasti). Käytännössä koira on siis joko tekemässä harjoitusta, joka on niin lyhyt, että on todennäköistä että se onnistuu ilman että ajatus katkeaa ja haahuilu/rallattelu alkaa, koiraa palkataan tai koira on sulla kiinni/käskyn alla. Itse juttelet kouluttajan kanssa vasta aina sen jälkeen kun olet ottanut koiran kiinni/laittanut käskyn alle ->kun sinun huomiosi on 100 % koirassa ja harjoituksessa on koirankin huomio 100 % harjoituksessa (ja palkkiossa), jolloinka rallattelu häviää pois kuviosta. Lisäksi ja samalla tulee huomioitua se, että a) sun ohjauksen seuraaminen on ainut tie palkkiolle, kentällä on kaikkein hauskinta kun tekee yhteistyötä sun kanssa, ja muuten on sitten tylsää.

Lähdöt ovat vain yksi palikka agilityä ja niitä kannattaa harjoitella ihan erikseen ja ennen kuin ne sujuvat omana harjoituksenaan, ei niitä mielestäni kannatakaan yhdistää muuhun harjoitteluun, vaan lähettää koira ns. lentävillä lähdöillä tai sitten appari pitää koiraa pannasta. Ei uusia ohjauksia tai esteitäkään pitäisi ottaa mukaan rataan ennen kuin ne sujuvat omana juttunaan ja sittenkin ne yhdistetään pikkuhiljaa, pienissä pätkissä.

Murkkuikäinen kiinnittää ympäristössä huomiota eri asioihin kuin ennen, jolloin tututkin treenitilanteet ovat sille erilaisia kuin ennen, eivät enää tuttuja, vaan täynnä uusia häiriöitä.

Lintuja: Aloitusasennolla ei varmaan sinänsä ole väliä, mutta ehkä olisi hyvä, että se olisi aina sama, koska silloin on helpompi asettaa kriteerit paikalla ololle ja pitää niistä kiinni. Itse koen, että istumasta lähteminen on ollut helppo opettaa ja koska siinä pystyy hyvin vaatimaan, että koira istuu paikallaan juuri tietyllä kohtaa, oikeassa asennossa ja hyvässä tasapainossa. Koira voi lähteä myös maasta, kunhan lähtee riittävän kaukaa, että pääsee hyvin myös ensimmäisen esteen. Tai miksei voisi lähteä seisomastakin, jos se oikeasti pysyy paikallaan.

Tuli mieleen tuosta !00%:sta, että mitä teidän seuroissa ja ryhmissä on tapana tehdä oman suoritusvuoron odottamisen aikana? onko koirat autossa vai kentän laidalla? Tai teettekö yleisesti monia lyhyitä pätkiä vuorotellen vai niin, että kaikki on vuorossa vaan kerran ja tekee putkeen sen minkä tekee?

Hitsi, mulle on jostain syystä tullu hirvee bc-kuume :D vaikka sen haaveen toteuttaminen ei oo vielä piiiitkään aikaan ees mahdollista kun mun nuorempi koira on niin pieni vasta.

Kiitoksia kaikille neuvoista, yritetään näillä Mä aattelin nyt yrittää muutenki mahollisimman usein hallille sillon kun siellä on muilla kentillä häiriötäki niin jos se sitte ohjatuissaki alkais sujuun. Jos vaikka pientä tokoilua ja lyhyitä pätkiä jos vahvistais siellä hallilla sitä yhdessä tekemistä tai jotain.

lintuja Mä muistan jostain lukeneeni että istuminen lähdössä ois se tehokkain?

^Meillä koirat on joko autossa tai kentän laidalla häkissä. Ja treenejä tehään lyhyissä pätkissä vuorotellen, kentällä on siis tekemässä yks koira kerrallaan. Alkeiskurssilla meillä oli useempi piste jossa sitte kierrettiin pienissä ryhmissä tekemässä. Häiriötä oli siis enemmän mut Jali teki tollon ihan superhyvin häiriöstä huolimatta (oi niitä aikoja...)

Miksei sitä paikalla pysymistä voi opettaa ennenkuin menee sinne ohjattuihin? On moniakin asioita mitä en ymmärrä, mutta ehdoton paikalla pysyminen on meillä edellytys että pääsee radalle. Toinen täysin ehdoton edellytys on oman vuoron odottelu rauhallisena ja hiljaa. Agilitypiireissä näkyy hirveästi huutavia koiria ja ohjaajat selvästi sallivat sen. Sillä huutamisella ei ole mitään yhteyttä siihen miten koira menee radalla, korkeintaa huonommin. Se vain osoittaa ettei koiraa olla opetettu patoamaan tai sitten sillä on huono hermorakenne. Tokossa, pk:ssa jne on ehdotonta koiran hiljaisuus, ääntely on merkki ettei koira ole tehtävien tasalla.

^Mä en tiiä oliko tää nyt varsinaisesti mulle, mutta siis joo. Koira osaa paikallaolon, tai siis on ainakin osannu Alkeiskurssilla ei ollu mitään ongelmaa vaan paikalle jäätiin oottamaan oikein mallioppilaana, se nyt vaan on alkanu hajoilla ton pelleilyn/murkkuilun/painoistumisen/minkälie takia nyt lähiaikoina. Eli pitäiskö meiän jäädä ohjatuista pois tän takia? Missäs me sitte harjoteltais paikallaoloa jos se muualla sujuu muttei ohjatuissa? Kyllä muaki ottaa päähän kun aikaa menee siihen ettei tuo muka osaa jäädä paikoilleen treeneissä vaikka kuinka itsenäisesti sitä harjotellaan.

Tää onneks osaa sentään oottaa vuoroaan hiljaa eikä huua kentälläkään.

Jos annat sille periksi paikallaolon nyt ohjatuissa, et ikinä saa sitä varmaa. Vaikka olisikin ohjatut niin pidät kiinni niistä säännöistä koiralle. Yksi, kaksi tai useampi (riippuu koirasta) treenikerta menee plörinäksi sen vuoksi mutta mielestäni se on sen arvoista jos koiralla on sen jälkeen varma paikalla pysyminen. Jos ajattelet että nämä on maksettu eikä näitä voi käyttää tuollaiseen, niin milloin saat paikallaolosta varman? Eihän tuossa ole sellaista ettet ohjatuissa pidä sille samanlaista kuria kuin keskenään ja koirakin on sen huomannut?

Koiralle nimenomaan on tähän mennessä vaadittu pysymään siellä ohjatuissa lähdössä paikoillaan vaikka se on tarkottanu sitä, että me keretään tehä ehkä vaan se yks toisto omalla vuorolla. Kerran taisin mennä ohjatuissa lentävillä lähdöillä kun oli meiän vuoro ja tunti oli lopuillaan ja halusin saada treenin tehtyä. Kyselinkin täällä vain mielipidettä oisko tuommonen pannasta pitäminen/lentävät lähdöt hyvä idea ohjatuissa.

Mietin vaan että jos sillä on sitä paineistumista, niin eikö se auttais jos ei hetkeen keskitytä siihen lähtöön vaan saadaan onnistumisia radalla jollon se sais enemmän niitä onnistumisia ja rentoutuis kans vähän ja saattais alkaa jäämään paremmin lähtöönkin? Kun mun mielestä se luovuttaa tosi helpolla jos se ei onnistu eli jos jankataan sitä lähtöön jäämistä eikä se saa palkkaa siitä jos se ei jää ja toisaalta se usein alkaa kuuntelemaanki paremmin kun saadaan niitä onnistumisia. Voi kökkö kun mä en osaa selittää mitä mä tarkotan.

Aa niin ja tuosta kurista. Mielestäni ainakaan en siis pidä löyhempää kuria ohjatuissa.