Koirat.com

miksen voi saada noiden kolmen ominaisuuksia paloina jotta pystyisin rakentamaan niistä Täydellisen Miehen™?

^ Mul oli TISMALLEEN sama ongelma jokin aika sitte!

Mut nyt Jestas mä oon oikeesti löytäny täydellisen miehen! Mietin vieläki mikä tos jätkäs on vialla koska siin on PAKKO OLLA joku huono puoli. Enkä keksi viel mitään. Olin eilen niillä kattomassa leffaa, katsottiin Black Swan ja en ees muista milloin oon viimeksi kattonu leffaa jonkun kainalossa! Oli ihanaa ja lopulta jäin sit yöksikin ja purrrr. Jestas oli ihanaa omnom.

aaaws hän sanoi et pärjäisin kaikil maailman malleil tosta vaa ::DD Itku et oon liika lyhyt ;c :D

No voi kilinpallerot mäki tahon jonkun kainaloon! Ja siis jonkun erityisen kainaloon nimenomaan, mutta tää homma nyt ottaa jotenki takapakkia ku nössöilen. En osaa oikeen selittääkään tätä tilannetta, kun tää ei oo niin yksinkertanen hmph tai sitten mä vaan teen tästä monimutkasen en mä tiiä.

meillä on nyt jotenki tosi hiljanen vaihe menossa. tolla on kiireitä töissä ja mä oon hengannu omien kavereiden kanssa ja tehny töitä niin yhteinen aika on ollu vähän vähissä. mut elokuun alussa suunnataan saaristoon naatiskelemaan niin eiköhän se herättele tätä suhdetta taas :)

Mä näin tänään niiiin täydellisen näkösen jätkän et apua! Pitää vissiin useamminki kävellä ton yhden dna-liikkeen ohi.......... Mut oikeesti sillä oli just ihan unelmahiukset ja muutenki ah!

Ai nii ja jollaki meidän naapurilla(tai sen kaverilla?) on yli ihana nauru! :D Ne on melkee joka ilta(nytki itseasias) tos pihalla ja ku mulla on ikkuna auki nii kuulen niitten äänet. Oikee söpöä naurua!

Mä en ymmärrä, miten tuo mies voi tulla toimeen munkaltaisen hormonihirviön kanssa, mut kai sillä vaan on niin pitkä pinna ja ymmärtää, mistä tää johtuu :D On se vaan niin kultainen <3

viimiset kolme päivää on ollu ihan perseestä.

en tiiä oonko mä tehny jotain vai mitä on tapahtunu koska musta tuntuu että toi yrittää tarkotuksella saada mua ärsyyntymään jatkuvasti x_x mulla on muutenkin ollu hirvee kriisi etten oo kauheen hyvä sille, ja sitten ku se heittää tommosia ihme kommentteja ja saa mut suuttumaan niin mua rupee pelottaa entistä enemmän että ajan sen kohta pois.

ollaan kuitenkin päällisin puolin oltu ihan normaalisti mitä nyt tuntuu et kummatkin on ottanu vähän etäisyyttä.. luulen että mun pitäis tässä vaiheessa vaan lopettaa taas liika miettiminen ja se et yritän väkisin olla jotenkin täydellinen koska kokemuksesta muistan et se on lähinnä ärsyttävää ja johtaa vaan ongelmiin D:

tää kaikki on menny jotenkin ihmeelliseks nyt ku mun paras kaveri on ollu täällä kuvioissa. suoraan sanottuna mua välillä vituttaa sen jotkut kommentit, ja sit toisaalta jos mua vituttaa joku niin pääsen sille siitä heti lapsellisesti vinkumaan sen sijaan että sanoisin suoraan tolle miehelle ja niin päin pois.

sen lisäks oon mustasukkanen henkilön takia joka asuu yli 8000 kilometrin päässä ja joka on munkin tuttu, mutta kun mä tiedän että t on aina tykänny hirveesti ja aina puhuu siitä ja tää henkilö vaikuttaakin paljon sopivammalta t:lle...... t kyllä sano että ne on jutellu sen kanssa paljon lähinnä musta tai meistä, mutta miks? miks sen tarvii sille selitellä mitään.

ei voi muutaku toivoa että tää ihminen ei tuu koskaan takas tähän maahan koska luulen että oon vaan sen korvike :D

semmosta oon mietiskelly tässä viimepäivinä. toivottavasti tilanne normalisoituu pian :)

Huomen S:ssän kansa iltaaa vietteleee häne kavereitten kans ja sit niille yöks :) uijui !

eh luovutan kohta ja soitan a:lle, voivoi kun oon heikko mutku äääh miks sen pitää olla tollanen. tää joppe paskakin vaan vituttaa, en mä jaksa juosta kenenkää peräs nii fak this JA EI SIT! haluisin vaan ajassa taaksepäin

// eikä. ei mun nyt pidä luovuttaa vaan yrittää kunnolla, eikä mitään hiton aata nyt pitäis sotkee tähän taas kunnolla mukaan. yhen miehen politiikka!

^Yhden miehen politiikka toimii!

Mä muuten tajusin, että miehet toimii pohjimmiltaan just niin kuin naisetkin. Kehaisin tota sivulauseessa älykkääksi ja komeaksi, niin johan alkoi tulla viestiä ja kyselyä, että milloin mulle voi soittaa sekä "viikon päästä nähdään, jee!" -kommentteja. Heeehehe, musta tulee kohta hyvä käsittelemään ihmisiä!

Tämä ei nyt periaatteessa tänne kuulu, mutta isken nyt pohdintani tähän kuitenkin, onhan kyseessä entinen sydänkäpystelyn kohteeni.

Tutustuin tähän jätkään intissä, hän oli alaiseni. Laittoi mulle facebookissa kaveripyynnön ja hyväksyin (vaikka periaatteeni olikin etten hyväksy alaisia kaveriksi, koska yksityiselämäni ei heille kuulu, mutta nyt olin jo niin oman palvelukseni lopussa että annoin mennä), jonka jälkeen juteltiin aika aktiivisesti. Aloin vähäsen ihastumaan häneen, mutta annoin olla. Kotiuduin tammikuussa ja hän jäi vielä puoleksi vuodeksi. Kotiutumispäiväni iltana sitten tunnusti, että on ihastunut muhun ja kerroin että sama tilanne. Siitä sitten alkoi juttu, puhelin piippasi koko ajan kolmen viikon ajan ja soiteltiin päivittäin. Näin pelkkää vaaleanpunaista koko sen ajan, olin niiin onnellinen. Sitten menin hänen luokseen yöksi, ja kaikki muuttui seuraavana aamuna. Illalla oli oikein ihanaa ja puhuttiin, että mitä me nyt tässä vatvotaan, eiköhän virallisteta tämä, eli alettiin seurustelemaan. Seuraavana aamuna tämä oli tosi hiljainen, ei oikein saanut mitään kontaktia. Junalle lähtiessä mun ois kaiken järjen mukaan pitänyt leijua mutta ei, lähinnä oli pska ja epävarma fiilis, etenkin kun ennen autosta lähtemistäni jätkä totesi "ei tässä ole mitään järkeä".

Samana iltana oli jo toinen ääni kellossa, tuli niin hellää viestiä että, sama jatkui koko viikon kunnes taas menin hänen luokseen yöksi seuraavana viikonloppuna. Eka ilta oli okei, aamulla tuntui että hän haluaisi vaan pian eroon musta ja olla yksikseen. Viikon päästä oli hävinnyt parisuhdetilanne, siellä ei lukenut mitään. Tekstasin sitten että ei taida olla kaikki nyt ihan kohdallaan meidän jutussa. "Joo no kun ei pitänyt edes mitään parisuhdetta tulla intin aikana, sitäpaitsi on tätä välimatkaakin"... Sovittiin sitten että jatketaan kavereina, kuitenkin vielä tunteita toisiamme kohtaan. Maaliskuun loppuun asti oli ihme säätämistä, en oikein tiennyt halusiko hän olla kaveri, jotain enemmänkin, vai kiinnostiko pelkkä k-18 mun kanssa vai ei mikään noista. Aika hmm.. vihjailevia viestejä lenteli ja silloin maaliskuussa sekä kerran huhtikuussa kävin hänen luonaan ja olin yötä. Viimeisimmällä kerralla oltiin kuin pari, maattiin toistemme kainalossa ja pussailtiin telkkarin katsomisen ohessa.

Myöhemmin tuossa kuussa hän suuttui mulle tosi turhasta aiheesta, liittyen futikseen joka on hänelle niin kovin rakasta. Ei oltu pariin viikkoon tekemisissä, poisti mut fb-kavereistakin. Mie mietin ja ikävöin. Sitten yhtäkkiä tuli tekstari ja siitä lähti varovainen tekstailu. Toukokuun lopulla taas puhelin lauloi niinkuin silloin tammikuussa, aika rivoa oli taas teksti. Tuota jatkui viikon, ja loppui taas kuin seinään.

Nyt taas välillä tekstaillaan, sitten vietetään taas hiljaiseloa. Lisäsin sen fb-kaveriksi ja hän hyväksyi pyynnön. Kiireellä kuitenkin poisti sen X ja X X ovat nyt kavereita -ilmoituksen, ja kun äskettäin kommentoin hänen päivitystään, niin poisti sen. Ihan kuin jotenkin yrittäisi piilotella mua muilta?

Kiva jos joku jaksoi lukea ja mahdollisesti sai näkemystä mikä tässä nyt on, tai jos jollain on ollut samanlaisia kokemuksia. Mulla hajoaa pää! Vaikka en enää kiinnostunut ko. jätkästä olekaan niin silti. Oli tosi raskasta aikaa silloin alkukeväästä, kun itse olin niin ihastunut ja tuo oli tuollainen.

^ mullon samankaltaisia kokemuksia.

mulla meni about pari vuotta tuollasita peliä m:n kanssa, soli kyllä hermoja raastavaa ja raskasta omalla tavallansa. ja välillä niiiiin ihanaa.
m lupaili samallatavalla muttei siitä kuitenkaa mtn ikinä tullu, aina oli jotain tai luikittii karkuu jos vihjailtii. mä tulin sitte vaan siihe tuloksehen, että joko jätkällä on pahimmanlaatuune sitoutumis kammo tai se halus vaan sitä yhtä mikä oli mun vahvin veikkaukseni tai sitte se ei oikeesti tienny mitä haluaa. mä oon kyllä kakkosen kannalla.

mä lopetin sitte jossaan välissä (monen yrityksen jälkeen) yhteyren piron ku seinään ja j helpotti asioita ku se rupes pyörimähä kuvioossa mukana.
nykyään me jutellaan m:n kanssa aina välillä ja välillä aina joku sen sanominen sykähryttää mua aikalailla mutta oon koittanu pitää itelläni kaikki palikat kohillaa pää nupis ja ollaan aika hyviä kavereita nykyään, juhannuksena puhuttii tunnin verta puhelimes ja muisteltii (tai oikestaa m rupes muistelee ja sanomaan että oli paras jussi ikinä ja parasta seuraa? mä sitte jätin sen kommentin omaan arvoonsa) erellistä jussia ku oltiin kalajoella ja remuttii yhes joka paikas ja fiilisteltii klamydian keikalla aiva hulluna.

Mulla on käyny ihan samallatavalla. Et ekana ollaa oltu niii "ihastuneita" ja pussaillaaa ja laadilaa ihanaa viestiä tulee, sit vaan ilman mitään selitystä seuraavana päivänä, ei mitään. -.- Sellanen on niin perseeestä, jos vois ees sanooo et mikä on , se ois aika jeees .

"Kiva" kuulla, että meitä on muitakin. Miekin oon miettiny että onko sillä sitoutumiskammo, olinko sille vaan sänkykaveri tammikuun jälkeen vai eikö se vaan osannu päättää mitä halusi. Mullahan alkoi kyllä sen käytöksen takia itsellänikin pikkuhiljaa vaihtelemaan tunteet ko jätkää kohtaan. Välillä se oli niiin ihana, välillä taas halusin toivottaa koko jätkän jonnekin ja lopettaa yhteydenpidon. Mutta ei, yksi viesti siltä niin se yritys kariutui siihen. Ärsyttävää!

Niin ja se on tosi kova aukomaan päätään. Huomautin sille siitä, niin on kuulemma sen tapa ja vttuilee ihan huomaamattaan. Monet kaverit kysyivät että miten jaksat tuollaista, että se saa aukoa sulle päätään mutta auta armias jos menee toisinpäin. Niinpä niin, sitä kysyin aina itseltänikin. Mietin sitäkin miksi se sitten aukoo päätään, onko niin huono itseluottamus ja siksi täytyy peittää se tuollaisella? Ajattelin jotenkin, että jos vaan jaksan kuunnella ja silti pysyä tekemisissä, niin jospa se alkaisi kunnolla luottamaan muhun ja vttuilu loppuisi. Kun jätkä ei pariin viikkoon tehnyt sitä kertaakaan niin sanoin sille asiasta ja totesi että "meidän suhde on vaan kehittynyt :)" öö? Eipä mennyt kuitenkaan kauaa kun sama meno jatkui taas...

saf kirjoitti:

Seuraavana aamuna tämä oli tosi hiljainen, ei oikein saanut mitään kontaktia. Junalle lähtiessä mun ois kaiken järjen mukaan pitänyt leijua mutta ei, lähinnä oli pska ja epävarma fiilis, etenkin kun ennen autosta lähtemistäni jätkä totesi "ei tässä ole mitään järkeä".

Viikon päästä oli hävinnyt parisuhdetilanne, siellä ei lukenut mitään. Tekstasin sitten että ei taida olla kaikki nyt ihan kohdallaan meidän jutussa. "Joo no kun ei pitänyt edes mitään parisuhdetta tulla intin aikana, sitäpaitsi on tätä välimatkaakin"...

Myöhemmin tuossa kuussa hän suuttui mulle tosi turhasta aiheesta, liittyen futikseen joka on hänelle niin kovin rakasta. Ei oltu pariin viikkoon tekemisissä, poisti mut fb-kavereistakin.

Lisäsin sen fb-kaveriksi ja hän hyväksyi pyynnön. Kiireellä kuitenkin poisti sen X ja X X ovat nyt kavereita -ilmoituksen, ja kun äskettäin kommentoin hänen päivitystään, niin poisti sen. Ihan kuin jotenkin yrittäisi piilotella mua muilta?

Se haluaa pitää sua siinä varalla ja panna sua. Jos se olisi ollut oikeasti kiinnostunut, välimatkat ja väärät ajoitukset eivät olisi olleet minkäänlainen este. Nyt kuulostaa lähinnä siltä, että jätkä on vaan keksinyt jonkinlaisen mukauskottavan selityksen törkeälle käytökselleen, jotta voisi jatkaa sun pompottelemista samaan malliin.

Kannattaa muistaa, että maailmassa on sellaisia ihmisiä, jotka kohtelevat sua juuri niin huonosti kun annat itseäsi kohdella. Jos aina annat anteeksi päänaukomiset ja "tästä ei tule mitään" -puheet mutta kuitenkin annat riettailla viesteillä ymmärtää olevasi kiinnostunut, tietynlaiset ihmiset käyttävät sitä hyväksi. Ja nyt en puhu narsisteista vaan kuspäistä. Helpommalla pääset, kun unohdat koko jätkän.

tää meiän juttu on nyt kyl tullu tiensä päähän. päätin sen viime yönä.:p se sano et toisaalt se haluis vaa olla mun kaa koko ajan, ja toisaalt se taas haluis vaa pitää hauskaa jne (=olla sinkku).. ja siis mulla on ihan samat fiilikset!! plus oon lähössä sinne hollantiinkin kohta moneks kuukaudeks. joteeeeen siis se on varmaa, ettei aleta seurustelee, mut koska välitän siit niin paljon niin tekee pahaa tällane et nähään aina sillon tällön ja sit aina tapahtuu kaikkee... eli siis parempi vaan nyt oikeesti jättää tää tähän vaikka pahalta se tuntuukin. se on parempi kummalleki, ettei enää nähä. :(

^ No höh :(( Tollanen on kaikkee muutaku kkivaa, mut voin omasta kokemuksesta sanoo et toi on ehkä paras vaihtoehto tollasessa tilanteessa. Meillä oli exän kanssa vähän sama tilanne, tosin ite olin se joka halus juhlia ja pitää hauskaa, ja vaikka seki oli täysin viatonta nii herra oli järjettömän mustasukkane, mut kyl noistaki sit aina jossai kohtaa pääsee yli :) Tsemppii sinne !

Kadaver; näin vähän olenkin päätellyt. Toisaalta ei se nyt silleen periaatteessa haittaa, kun ei häneen ole enää muita kun kaverillisia tunteita. Ja kyllä miekin voin sitä käydä välillä vähän :D

Rosiee; voih :( Jaksamisia! Se vaan on jännä, miten ratkaisu tuntuu niin pahalta tehdä vaikka tietäisi sen olevan oikea.

Ja sitten lisää miesten takia ärsyyntymistä. :D Niin siis tämä jätkä kenelle tunnustin vajaa pari viikkoa sitten tunteeni. Sehän tosiaan sanoi ettei ahdistunut tms. tunnustuksestani. Sinä lauantaina tekstailtiin muutamia viestejä ja ei mitään, nauruhymiöitä tuli ja näin. Nyt alkuviikosta aloin puhumaan sille facebookissa, ei sanonut mitään ja kohta lähti. Loppuviikosta mulla tuli yks kemiallinen kysymys mieleen ja kysyin sitten häneltä, kesti ennen kuin vastasi. Kysyin lisäkysymyksen, ei vastannut ja lähti kohta. No menin sitten eilen pienessä sievässä laittamaan sille tekstarin, ei vastannut. Tiiä sitten mikä tuollekin nyt on tullut, miesten ailahtelevaisuuttako vai mitä. No ihan sama oikeestaan, ehkä se siitä kun annan koko hepun nyt olla ihan jonkun aikaa. En jaksa miettiä miehiä ja niiden tekemisiä kun ei niistä ikinä tiiä. Argh!

mwahahahh, voin niin kuvitella ettei monikaan aina ymmärrä mun ja t:n kommunikointia joka on tämmönen epämääränen sekotus japania, suomea, englantia, omakeksimiä sanoja ja whatnot :D
silti ei oo koskaan ollu sellasta fiilistä etteikö sanat riittäis, ja musta tuntuu että t ymmärtää mua paremmin ku kukaan muu ikinä vois ja vice versa. ainoo syy miks ylipäätään seurustelen ekaa kertaa vakavasti on että niin hankala kun oonkin niin toi lukee mua hemmetin hyvin.

oon super onnellinen enkä enää muista mitä tein ennen tota ihmistä :)