Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KOIRARODUT - Maanantaina, 10.10.2011 klo 15:40

Bordercollie - osa 2

Siirry sivulle: 1 2 3 4 ... 38

Inna

Inna
Viestimäärä: 163

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Keskiviikkona, 02.11.2011 klo 22:06  
+
0
^^ Täälläkin opetettu 2x2 metodilla kepit, ja saatiin kyllä heti itsenäinen suoritus ja edistyminen todella nopeaa. Tosi hauska tapa opettaa, kun koira joutuu itse hoksaamaan pujottelun idean, ja harjoitella voi misää vain mihin kepit sai tökättyä. Paljon plussia, mutta meidän kohdalla oli yksi miinus, Moonan tekniikka oli aika hidas kun opetus tapahtui "rauhassa". Ta no ei se nyt hidas ollut, mutta opetin kuitenkin sitten uudelleen melkein kiinni olevalla kujalla, jotta saatiin nopeampi pujottelu tekniikka. Seuraavan koiran kanssa aion tehdä saman, paitsi aloitan kujan jo aikaisemmin, eli että opetellaan tupla metodein :D Ohjureista en tykkää, kun siinä ei suoritus ole heti itsenäinen, verkot on paremmat, mutta mitä olen nähnyt niin niistä eroon pääseminen kestää ikuisuuden, jos tavoitteena on kokonaan itsenäiset kepit, ja lisäksi kummatkin mun koirat on varonut verkkoja ja hidastaneet vauhtia.

^Kyllä kuulostaa bortsulta :) Kaikista linjoista löytyy varmasti niin hyviä kuin huonompiakin harrastuskoiria. Kurkkaapa edellista bortsu keskustelua, siellä on jossain loppupuolella paljonkin keskustelua linjaeroista. Sanoisin että parhaan kuvan saat rodusta ja linjoista, kun menet tapaamaan kasvattajia ja heidän koiriaan, sekä pidät silmät auki harrastuksissa, ja kiertelet vaikka tokokokeita, ja menet rohkeasti juttelemaan bortsun omistajille. Sitten kun on nähnyt paljon erilaisia bortsuja, alkaa vasta hahmottamaan minkälaisia eroja niissä on. Tärkeämpi on kuitenkin mun mielestä yhdistelmä, kuin se linja.

Itsellä on mielikuva, että pakkomielteet on yleisimpiä työlinjaisilla, kuin näyttely, mutta faktatietoa ei ole.

kiharapaa83

kiharapaa83
Viestimäärä: 357

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Keskiviikkona, 02.11.2011 klo 23:23  
+
0

chelle kirjoitti:

Voisinpa minäkin ilmotella täällä itsestäni.

Bortsua ei vielä ole, mutta sellainen olisi vakavan harkinnan alla. Tällä hetkellä jaloissa pyörii pari shelttiä, toinen täyttää pian 2, toinen taas 6 vuotta. Nuoremman kanssa kisaamme tokoa, ja kisatähtäimet löytyy agilitystäkin. Jälkeä harrastamme myös, ja vaikkei koskaan päästäkään kisaamaan niin tavoitteena olisi että ainakin alo-luokan jälki pystytään ajamaan. Poika myös hakuilee jonkin verran, on käynyt raunioilla ja lampailla. Vanhempi poika taas on entinen agilitykoira ja tällä hetkellä toteuttaa uraa puhtaasti eläköityneenä sohvakoirana.

Molemmilla pojilla terveys kuitenkin reistaa sen verran, että olisi pian harrastuskoiralle paikka avoinna (tai no, yhden-kolmen vuoden päästä). Tässä on kuitenkin koulua vielä yksi vuosi jäljellä, jonka jälkeen tulee taas muuttoa ja töiden etsimistä eteen, mutta ehkä sitten olisi aikaa kolmannellekin koiralle. Tokokoirasta haaveilen, mutta pk-lajeja tulee ainakin koitettua (varsinkin jälkeä), samoin kun pelastuspuolta. Agilityyn kisakoiraa en tarvitse varsinkaan jos tuon nykyisen junnun saan koskaan kisakuntoon, mutta varmaan sitäkin tulee ei-niin-vakavasti harrastettua.

Rodun vaihtaminen on kyllä maailman inhottavinta hommaa ikinä. Vaikka on yrittänyt ottaa rodusta paljon selvää, niin tuntuu ettei vieläkään tiedä sen vertaa, että uskaltaisi alkaa katsomaan kasvattajaa tai koiraa, josta pennun haluaisi. En edes tiedä haluanko näyttö-, paimen- vai sekalinjaisen. Paimenlinjaisessa pidän kuitenkin pienenä miinuksena sitä päähän taottua hakukaarta, koska toko on vaan suoraa linjaa. Joku paimenia kasvattava onkin sanonut, että sen koirat soveltuvat töihin loistavasti mutta harrastuksiin välttämättä ei. Ja onko työlinjaisilla pakko-oireet yleisempiä mitä näyttelypuolella? Näyttelypuolta yleensä hitusen kartan, koska monissa roduissa (en kyllä tiedä miten bortsuissa) näyttelylinjaisilla tuntuu olevan heikompaa hermorakennetta, ja yhden hermoheikon kanssa asuminen riittää kivasti, toista samanlaista en halua. Lisäksi näyttelyt eivät juurikaan kiinnosta, ja olen nähnyt muutaman tositosi laiskan näy-bc:n.

Ihannekoiranihan olisi hyvähermoinen, avoin, rohkea (tai ennemminkin toimintakykyinen), kohtuu terävä ja kohtuu kova (haen lähinnä sitä, että ikävät kokemukset eivät jää kummittelemaan taka-alalle, ohjaajapehmeys ei ole miinusta, jos ei liiallisuuksiin mennä). Semmoinen joka kestää useita toistoja, ja on innolla mukana kaikessa ja tykkää tehdä ja harrastaa, mutta kuitenkin kotona on ihan vaan koira, ja osaa rauhottua. Kuuloistaisko tämä yhtään bortsulta?



Hei!
Itselläni on eka bc, joka on iältään 8,5 viikkoa.

Kävin läpi kasvattajia ja foorumeita 1,5-2 vuotta ja nyt on tosiaan pikkupentu kotona.
Olin jo luovuttamassa kesällä koko haaveesta saada itselleni bc, mutta sitten ystäväni käski mennä katsomaan yhden kasvattajan sivuja ja menin, elokuun lopulla löysin itseni ystäväni kanssa tapaamasta kasvattajaa, jos saisin häneltä pennun vuoden päästä.

Parin sähköpostin jälkeen päätin, että haluan tavata kasvattajan, mutta en vielä tässä vaiheessa mennyt sinne mieheni kanssa. Vaan mieheni vein tapaamaan kasvattajaa vasta, kun olin päättänyt mistä haluan pennun.

Kasvattajan kanssa ajatukset oli aika pitkälti samanlaiset monista asioista ja kasvattajan kanssa juttelin facebookissa sen jälkeen ja hän sanoi olevansa onnellinen jos saa meille yhden pennun myydä.

Mennessämme sinne oli kasvattajalla minä hetkenä hyvänsä syntymässä pentue ja ensin meinasin, että odotan sinne vuoden päästä.
Uros oli sama molemmissa pentueissa, joten viikon-parin jälkeen ilmoitin kasvattajalle, että jos löytyy sopiva pentu meille, niin voisimme ottaa jo tästä pentueesta pennun. Koska halusin juuri siitä uroksesta pennun.
Uros oli avoin, sosiaalinen jne. kaikkia niitä luonteenpiirteitä, joita olin toivonut saavani siinä pennussa.

Koska meillä oli ennestään vähän epävarma koira, niin toisen tuli olla reipas, tasapainoinen, kohtalaisen kova, itsenäisyyttä, rohkea, utelias, jne. JA SAIN kaikki tässä pennussa.

Suosittelen tutustumaan kasvattajien sivuihin sekä ottamaan yhteyttä heihin.
Kasvattajaan olen ollut todella tyytyväinen ja tukea saa, jos on jotain kysyttävää.
Kasvattaja haluaa auttaa parhaansa mukaan ja hän itse valitsi kaikkien pentujen kodit.
Meille muuttanut pentu on aivan mahtava.

Toivottavasti sait jotain tukea pennun hakuun tästä. Mutta muistan vielä todella hyvin sen tunteen, kun ei tunne rotua ja täytyy johonkin perustaa omat mielipiteensä.
Itsellä tämä pennun metsästäminen päättyi parhaalla mahdollisella tavalla.
kääsna Wilma 09/2008
borcol Windy 08/2011

Wilman ja Windyn kotisivut
Wilman ja Windyn blogi

Vuorisumu

Vuorisumu
Viestimäärä: 1642

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 10:31  
+
0
Itse olen Innan kanssa samoilla linjoilla, että mikäli ei ole ihan suoraan hankkimassa tilalle paimenkoiraa, niin linjarajoihin ei kannata liikaa lukkiutua tai tehdä liian tiukkoja yleistyksiä. Sopivaa kasvattajaa ja yhdistelmää etsiessä kannattaa sekä selailla kasvattajien sivuja ja koiranettiä, mutta myös kiertää esim. toko- ja agilitykokeissa katsomassa eri koirien tapaa työskennellä ja käyttäytyä ja laittaa sitten ylös seikkoja miksi piti tai ei pitänyt jostakin koirasta ja miltä kasvattajalta ja mistä yhdistelmästä ko. koira on. Kasvattajiakin voi ja kannattaa mennä tapaamaan vaikka vasta olisi tutustumassa rotuun. Kasvattajan luona koirat näkee kuitenkin kotioloissa, jolloin ne voivat käyttäytyä hyvinkin eri tavalla kuin kilpailupaikoilla.

Remux

Remux
Viestimäärä: 389

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 11:45  
+
0
Linja jaosta ja eroista saa aikaiseksi helposti väittelyn. Factaa ei asoista juuri ole mutta mutua sitäkin enemmän. Työlinjasta löytyy yksilöitä millä ei harrastuskäytössä tee mitään, niin kova on silmän käyttö ja muut paimennusvietit. Mutta jalostusyksilöinä käytetään yleensä vain "työkäytössä" toimivia yksilöitä. Näyttelylinjassa on suurta vaihtelua, mutta ulkonäön ajatteleminen ei voi olla aiheuttamatta sitä että jotkut muut ominaisuudet jää vähemmän tärkeiksi. Olen kuullut kasvattajista jotka hakevat rauhallisia, mahdollisimman vietittömiä yksilöitä, joiden kanssa ei tarvitse harrastaa kuin näyttelyitä. Bc on jokatapauksessa käyttökoira, mutta ei kuitenkaan niin vaativa kuin monet antavat ymmärtää. Nöyrä koira joka rakastaa työntekoa ja omistajan kanssa puuhailua, sellainen mielestäni BC pitää olla, linjasta riippumatta.

Cressie

Cressie
Viestimäärä: 319

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 12:12  
+
0
Minkä ikäisenä olette aloittaneet koiran hieronnan? Troilus on nyt sen 11kk ja 1vko ja vieläkään ei kuulemma saa hieroa. Haluaisin jo pojan hierottavaksi, että saataisiin nopeammin selän ja niskan jumit auki. Nythän me jumpataan kolme kertaa päivässä, mutta se ei ole ainakaan oireisiin vaikuttanut (vetäminen hihnassa=kuulemma kipukäyttäytymistä, tassujen nuoleminen, aika voimakas läähätys sisällä jne). Huomenna on tosin fyssari joka katsoo taas tilanteen.

Harmittaa niin mennä sinne, kun ei tuo vetäminen ole mihinkään muuttunut. Sen olisi kuulemma pitänyt saada viikossa pois. Ongelma siinä on vaan se, että Troilus menee välillä ihan sekaisin ja vetää maanisesti. Tuntuu ettei poitsu itsekkään edes tiedä mihin haluaa vaan vetää joka suuntaan. Sitten jossain vaiheessa ihan kuin heräisi ja kulkee taas hetken nätisti. Saatiin ohjeeksi koittaa sellaista pastatuubia tms. mistä Troilus voi nuolla lenkillä. No joo, ei oikein toiminut. Troilus puri sen rikki ja oli niin innoissaan, että hyppi vain mua vasten. Sitten kun pistin tuubin piiloon niin Troilus lähti vetämään. Kun otin sen taas esiin niin alkoi hyppiminen. Mua naurattas tää tilanne jollei v****tas niin hirveästi. :D
Bordercollie Troilus 28.11.2010
Beauceron Jago 6.6.2014
blogi

NepNep

NepNep
Viestimäärä: 51

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 12:27  
+
0
Pitää ihan osallistua keskusteluun, kun itselläni on myös toimivana kombona sheltti ja sekalinjainen bc. Uroksia molemmat.

Uskoisin, että bordercollie sopisi hyvin teidän jengiin. Vaikka tällä omalla bc:llä tuntuu olevan hyvin paimennusviettiä, ei sitä juurikaan huomaa tokossa tai arkielämässä. Ei jahdata autoja, pyöriä, ihmisiä tms ja luoksetulo on suora. Kuten moni onkin jo sanonut, katso yhdistelmää älä linjoja :) Ei ne paimen/sekalinjaiset ole mitään viettihirviöitä, jotka tuijottavat maailmantappiin joka aidantolppaa :nauru: Oman bc:n pentuaika on ollut huomattavasti helpompaa kuin sheltin kanssa aikoinaan. Esimerkiksi luoksetulon opettaminen, kontakti ja yleisesti häiriötreenaus ovat olleet tosi iisejä opetettavia. Ja täytyy ottaa huomioon, ettei sheltinkään kanssa ollut erityisen hankalaa ;)

Ei ole yhtään mahdotonta löytää tasapainoista, rohkeaa ja avointa bortsua, joka ei pienistä hätkähdä. Omat koirani ovat molemmat nöyriä ja kilttejä ihmisiä kohtaan, mutta vähät välittävät pienistä äksidenteistä eivätkä muistele menneitä. Ne ovat vähän sellaisia "oho, tuli lentokeinu ja ohjaaja astui hännän päälle - jee, uudestaan!" :nauru:

Oma bc osaa rauhoittua kun mitään ei tapahdu, mutta syttyy hetkessä treenaamiseen. Tälläkin hetkellä se köllöttelee umpiunessa sohvalla :love: Yleisillä paikoilla, treenikentällä jne se on heti pienestä pitäen ollut rauhallinen tarkkailija, joka keskittyy mieluummin rapsujen kerjäämiseen kuin hötkyilyyn :hymy:
(Viestiä on muokattu torstaina, 03.11.2011 klo 12:36)

Vuorisumu

Vuorisumu
Viestimäärä: 1642

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 14:49  
+
0
Cressie Siis onko fyssari sanonut tuon, että ei saisi vielä hieroa? Miksi ihmeessä? Kannattaa kyllä tuossa vaiheessa kysyä vaikka jonkun toisen fyssarin mielipidettä. Tassujen nuoleminen ja läähätys sisällä viittaavat kyllä stressiin, joka voi aiheutua kipuilusta, mutta myös esim. tekemisen puutteesta tms. Ja koska Troilus ei ole missään vaiheessa tainnut oikeasti kulkea vetämättä hihnassa (siis tarkoitan viikkoja), niin itse olisin kyllä sitä mieltä, että kyse on opitusta käyttäytymisestä ja koska se on saanut epäsäännöllisesti vahvistua viimeisen vuoden, niin siitä ei ihan helposti opita pois. Mites se kuonopanta? Eikö se ollu ihan toimiva Troiluksella?

Nemi

Nemi
Viestimäärä: 15

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 15:23  
+
0
Empä ennen ole kuullut, etteikö saisi iän puolesta hieroa? Jo pentujakin voi hierontaa totuttaa ihan lyhyillä (ja tietysti hiukan erilaisella) käsittelyllä. Yleensä kovin nuoria koiria todennäköisesti ei hierota siksi, että sille ei vielä ole niin suurta tarvetta. Mutta kyllä oma koira on käynyt hierojalla ensimmäisen kerran muistaakseni ollessaan noin 9kk?

Vai onko Troiluksessa selässä kenties jokin sellainen paha tulehdus, ettei sen puitteissa voi hieroa?

Cressie

Cressie
Viestimäärä: 319

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 16:02  
+
0
Vuorisumu ja Nemi, fyssari joo sanoi ettei saa hieroa vielä. Huomenna kysyn taas asiaa uudestaan. Ja siis mitään tulehdusta ei pitäisi olla.

Troilus meni lenkillä ihan kohtuullisen kivasti hihnassa 4-7kk ikäisenä (aika kultaa muistot?). Esimerkiksi silloin poitsu veti aina alussa, mutta kun huomasi että mennään lenkille (ei esimerkiksi käännytä heti kotiin tai koirapuistoon) niin käveli tosi kivasti. Silloin myös esimerksi tokoreenit väsytti sen verran hyvin, että käveli ihmeen kauniisti takaisin kotiin. Nyt jos kävellään Pirkkahallille tokoreeneihin ja viihdytään siellä vaikka tunti niin ihan samanlaista vetoa tultaisiin takaisin. Samoin vaikka olisi riehunut puistossa tunninkin niin vetää kotiin. Ja siis vetohan ei ole kokoajan kiskomista vaan saattaa kävellä kauniisti ja siitä yhtäkkiä repäistä eteenpäin/sivulle ilman mitään näennäistä syytä.

Eilen oli taas sellainen tilanne, että T vain veti ja veti. En saanut mitään kontrollia. Pysähdyin ja kuljin taaksepäin. Troilus seurasi ja kiskoi mun ohi. Sitten kiskoi sivulle, eteen jne. Pysähdyin ihan kokonaan ja puhuin poitsulle. Sitten yhtäkkiä Troilus ihan kuin heräsi ja katsoi mua ja tuli viereen tapittamaan. Sitten mentiin oikein nätisti taas eteenpäin.

Tuo kehuminenkin (ja palkkaus) on lenkillä hieman hankalaa. Tuntuu, että Troilus on ottanut kehut luvaksi lähteä painelemaan taas vauhdilla. Sitten kun pojan saa taas menemään nätisti ja kehuu niin uusi repäisy tulee heti. Ja en siis kehu mitenkään innokkaasti vaan rauhallisesti (kuten esimerkiksi paikallamakuussa).

Kuonopanta toimii ja ei toimi. Vedon estää ihan kivasti ja hallintakin on helpompaa mutta T menee sitten kokoajan nenä kiinni maassa ja kun kuonopanta on löysällä niin yrittää päästä pois repien tassuilla tai hangaten maahan. Tätä siis jatkui yli viikon putkeen. Ajattelin ensin, että siinä menee päivä tai pari. Ja tässä viikossa taistelu pannan kanssa ei vähentynyt vaan lisääntyi kokoajan lenkistä toiseen. Eli ongelma vaihtui toisesta ihan yhtä ärsyttävään.

Muuten, joka puolella sanotaan että koiraa olisi hyvä opettaa kulkemaan nätisti sellaisessa paikassa missä ei ole pahemmin häiriötä (tyhjä parkkis jne). Troiluskin käveli nätisi kun sitä reenattiin kentällä. Mutta mitäs sitten jos sinne kentälle ei pääse kävelemättä ensin varttia muiden ihmisten/koirien/autojen/hajujen seassa. Onko siis hyötyä kävellä ensin kentälle enemmän tai vähemmän vetäen ja sitten reenata kentällä jossa varmasti menee ihan hyvin. Sitten taas kävellä saa reittiä kotiin.

Ja tekemisen puutetta Troiluksella varmasti on. Tosin tuo läähättely ja tassujen nuoleminen alkoi jo silloin kun tuli kasvukipuoireet. Ne oli ne ekat oireet mitkä huomasin. Fyssarin mukaan Troilus ei saa laskea päätään hirveästi alaspäin ja kielsi jäljen ja namien/lelujen piilotuksen. Toki korkeammalle saa piilottaa, mutta Troilus haistelee tietysti lattiatason ensin. Ulkoillessakaan en saisi antaa haistella. Kotona nyt reenataan temppuja ja hieman tokoillaan päivittäin, mutta parhaiten nenän käyttö Troilusta väsyttää. Ja mulla itsellä on niin hirveän huono omatunto kun ei päästä tekemään mitään pitempää lenkkiä (fyssarin mukaan tällä hetkellä ei kannata edes yrittää. Pääasia on vain että mahdollisimman hyvin vetämättä menee. Kai sillä on eroa vetääkö T vaikka 20 minuuttia vai 45 minuuttia?)

Meidän vanha toko-ohjaaja (Vuorisumu ja Nemi varmasti tuntevatkin) tuli katsomaan meidän ulkoilua ja sanoi etten ole aiheuttanut Troiluksen hihnakäytöstä. Se on kuulemma jotain ihan muuta mitä oletti aluksi. Siksi sanoikin, että ensin fyssarille ja jos ei sekään auta niin sitten pitää miettiä mitä voi tehdä. Hänkään kun ei saanut Troilukseen kunnolla kontaktia vaikka koko lenkin olikin hihnan päässä.
Bordercollie Troilus 28.11.2010
Beauceron Jago 6.6.2014
blogi

Vuorisumu

Vuorisumu
Viestimäärä: 1642

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 21:41  
+
0
^Hankala kyllä tuo teidän tilanne. Tekemisen puute varmasti pahentaa vetämisongelmaa, joka taas pahentaa selkäjumia, joka taas rajoittaa liikkumista jne.
Kysyppä fyssarilta vähän tarkemmin, että miksi tuon ikäistä ei saisi hieroa. Itselle ei kyllä tule mieleen, että miksi nuorta koiraa tai jopa pentua ei voisi hieroa. Ja jos edelleen kieltäytyy hieromasta, niin itse varmaan kysyisin jonkun toisenkin fyssarin mielipidettä. Jos jumit ovat pahat, niin itseäni ainakin epäilyttää, että kuinka ne aukeavat pelkällä jumpalla.

chelle

chelle
Viestimäärä: 555

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 22:12  
+
0
Kiitoksia kaikille. :) Mulla olis periaatteessa kolme kenneliä, jotka nettisivujen perusteella kuulostais kivoilta ja joilla on ainakin Koiranetin perusteella hyvin pärjänneitä kasvattajia. Harmittaa vaan, kun ne kaikki sijaitsee etelässä, itse olen pohjoisesta enkä omista ajokorttia. :/ Vaikeuttaa asioita kohtuullisen huomattavasti. Kuitenkin haluaisin nähdä niitä koiria mielummin useaan kertaan, ja eri tilanteissa. Tämä seuraava koira on kuitenkin kolmas, ja neljättä ei voi tulla toivottavasti vielä moneen, moneen vuoteen, joten taustatyön kanssa pitää yrittää olla mahdollisimman tarkka.

Tuosta hieronnasta. Itelläni se vanhempi koira on selkävammainen, ja käy hieronnassa noin kerran kuussa. Viimeksi kysyin tältä meidän hierojalta, että onko hierontaan alaikärajaa, ja kuulemma ei ole. Se sanoi, että nuori, kehittyvä koira, jolla on lihaksistossa ongelmaa, on parempi hieroa kuntoon mitä antaa lihaksiston kehittyä väärin, koska siinä tapauksessa lihasongelmista voi tulla pysyvämpää haittaa.

Cressie

Cressie
Viestimäärä: 319

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Torstaina, 03.11.2011 klo 22:13  
+
0
^Joo, mä kysyn. Kyllä muakin se ihmetyttää miksi ei saisi nyt jo hieroa. Troilus nyt on kuitenkin jo sen kovimman kasvunsa käynyt joten ei senkään pitäisi olla esteenä.

Mä olen nyt kuitenkin piilottanut namia ja sellaista vaikka ei saisi. Pitäähän tuon pojan saada jotain tehdä. Ollaan myös temppuiltu (opeteltu ryömimään ja heittämään nami kuonolta pois :D ). Mies vei Troiluksen tuossa kuitenkin pitemmälle lenkille ja pyysin että kävelisi reipasta tahtia eteenpäin, mutta ei sekään auttanut. Mies oli aika kyrpiintynyt kun tuli takaisin. Ja oikeasti sitä on hankala saada suuttumaan.

Kyllä tämä tästä kuitenkin vielä iloksi muuttuu! Tärkeintä mulle on nyt vain saada Troilukselta kivut pois ja päästä tekemään jälkeä ja juoksemaan metsään jne.
Bordercollie Troilus 28.11.2010
Beauceron Jago 6.6.2014
blogi

Nemi

Nemi
Viestimäärä: 15

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Perjantaina, 04.11.2011 klo 08:50  
+
0
Kävi mielessä myös panosteiitin vaikutus tuohon hieronta asiaan, mutta olen käsittänyt että hieronta nimenomaan voisi auttaa kasvukipuihin.

Alla olevasta linkistä löytyy myös tietoa koirahieronnasta ja tämänkin mukaan enempi on positiivista hoitaa nuoria (mahdollisesti kasvukipuisia) koiria hieronnalla. Alla on myös listattu syitä, miksi ei tulisi hieroa, mutta ilmeisesti Troilukseen ei mikään niistä täsmää?
Hieronta

Muoks. Voin myös lämpimästi suositella eläinfysioterapeutti Kirsi Piispasta. On erittäin mukava ja todella osaa hommansa!
(Viestiä on muokattu perjantaina, 04.11.2011 klo 08:56)

Annny

Annny
Viestimäärä: 273

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Perjantaina, 04.11.2011 klo 11:02  
+
0

Tiainen kirjoitti:

Ohjureilla nimenomaan. Ai höh, eikö koira voikaan muka heti kättelyssä tietää mitä jokin este meinaa ja miten se suoritetaan, damn... Mä ajattelin, että sellainen metodi olisi mukava, joka heti kättelyssä kertoo koiralle että näin tämä käy. :nauru:



Valitettavasti edes bordercolliessa ei ole tällaista sisäänrakennettua ominaisuutta että se tietäisi heti esteen nähdessään miten se suoritetaan :(

Noihin keppeihin vielä...meillä oli aluksi verkot, mutta hyvin nopeasti vaihdoin ohjureihin. En itse verkoista tykännyt sekä mielestäni niiden pois ottaminen on pidempi prosessi kuin ohjureissa. Ohjureihin vaihtamisessa ei ollut mitään ongelmaa ja niillä on saatu rakennettua hienot kepit. Tuolle junnulle tulen kepit opettamaan myös ohjureiden avulla. Oon niin laiska ihminen etten jaksa mitään uusia koulutustapoja ruveta kokeilemaan, kun tuo on kerran hyväksi havaittu. Mietitään sitten jos ohjureiden kanssa joku ongelma tulee eteen.


Meille koirahierojakoulutuksessa opetettiin että koiraa voi alkaa hieromaan reilun vuoden ikäisenä, koiran koosta riippuen. Pennun lihaksistoa on turha mennä runnomaan, kun sen kehitys on ihan kesken. Sivelyä voi tehdä jo ihan pennullekkin ja näin totuttaa sitä käsittelyyn sekä tuleviin hierontakertoihin.
"Anything your dog can do my Border Collie can do better ;)"

(Viestiä on muokattu perjantaina, 04.11.2011 klo 11:04)

Vuorisumu

Vuorisumu
Viestimäärä: 1642

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Perjantaina, 04.11.2011 klo 11:52  
+
0
^Ei kai sitä lihaksistoa nyt muutenkaan varsinaisesti runnota? En nyt varsinaisesti ole perehtyny eläinten tai ihmisten anatomiaan ja fysiologiaan, mutta mitä haittaa siitä hieromisesta voisi olla kasvavalle koiralle? Lihakset kuitenkin muuttuvat muutenkin koko koiran eliniän ajan riippuen esim. liikunnan määristä yms. Ja luulisi pennulle tosiaan olevan enemmän haitaksi se, että sen lihakset ovat pahasti jumissa, niin että aiheuttavat sille kipuja ja virheellistä liikkumista? Millä tavoin tätä käsiteltiin hierojakoulutuksessa?

Tiainen

Tiainen
Viestimäärä: 976

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Perjantaina, 04.11.2011 klo 13:08  
+
0
Minä taas en juurikaan tiedä hieronnasta, mutta eräs näkökulma anatomiasta/fysiologiasta:

Luustolihassolut eivät jakaudu, vaan kasvu pienestä pennusta täysikasvuiseksi koiraksi tapahtuu yksittäisten lihassolujen laajenemisena. Toisin sanoen koiran kasvaessa kokoa luustolihassolu kasvaa pituutta (vrt. täysikasvuinen yksilö, jonka lihassolu on jo saavuttanut pituutensa, mutta kasvattaa ympärysmittaansa). Pennun lihaksiston kehitystä ei voi siis suoraan verrata täysikasvuisen yksilön lihaksiston kehitykseen.

En tosin osaa sanoa miten herkkä huimimmassa pituuskasvuvaiheessa oleva lihassolu on vaurioille, ts. täytyykö tätä ottaa huomioon pennun hieronnassa ja jos täytyy, niin mihin asti. Oma maalaisjärki sanoisi, että kiivaimman kasvun ohittanut koira hyötyisi hieronnasta, mutta mutuahan tämäkin on kun ei ole asiaan perehtynyt.

Cressie, onko Troiluksella Back on Track -tuotteita tai onko niitä suositeltu teille? Mulla ei ole kokemusta kuin hevospuolelta, mutta pari omaa hevosta on saatu selkäjumikierteestä BOT-loimien avulla.

emni

emni
Viestimäärä: 37

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Perjantaina, 04.11.2011 klo 13:43  
+
0
chelle, tunnistin! tsemppiä bortsunhankintasuunnitelmiin :peukku:

Cressie

Cressie
Viestimäärä: 319

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Perjantaina, 04.11.2011 klo 17:05  
+
0
Hyviä uutisia! Jumppa on purrut ja Troiluksen selkä ei ole enää yhtään jumissa! :) Myös niskan jumi on lähes poissa. Tässä on fyssarin kirjottamaa:

Troiluksen vointi on nyt paljon parempi. Sekä etupään ryhti että selkälinja ovat parantuneet huomattavasti. Troilus on myös henkisesti tasapainoisemman oloinen. Pientä lihasjännitystä löytyy vielä niskasta, oikeasta kyynärpään ojentajasta sekä molemmista hauiksista. Selässä ei ole nyt lainkaan aristusta. Lonkkien syvät lihakset aktivoituvat pienen herättelyn jälkeen.

Fyssari oli oikein tyytyväinen muutokseen. Sanoi, että Troilus on kuin hänen uroksensa. Poika heijastaa kuten sielun peili mun tunnetilani. Mun täytyy opetella olemaan rauhallinen ja pitää tunteet poissa esimerkiksi lenkillä. Fyssari on varmasti oikeassa. Siinä kun istuttiin lattialla ja juteltiin rauhallisesti vailla minkäänlaista tunteen paloa niin Troilus istui rauhallisena meidän vieressä. Muutenkin T oli hyvin rauhallinen koko fyssariajan. Mulla itsellänihän on tällä hetkellä ihan musertava stressi päällä ja se varmasti heijastuu myös Troiluksen käytökseen. Fyssarin mukaan Troiluksen stressitaso on hienosti laskenut (esimerkiksi nyt on jauhelihakonginsa syönyt rauhassa eikä heitellyt sitä ensin puolta tuntia). Saatiin ohjeeksi rauhoittaa kaikki tilanteen missä Troilus on levoton. Vielä ei saada lenkkeillä muuta kuin lisäämällä 5-10 minuuttia ja jos öiset oireet (paikan vaihtaminen ja levottomuus) jatkuu/tulee takaisin niin sitten taas vähentää lenkkeilyä. Mutta jos sen vetämisen saisi nyt pois tai ainakin rutkasti vähennettyä niin varmasti oireetkin katoaisivat pikku hiljaa.

No, mun täytyy nyt koittaa saada oma stressi myös hallintaan. Ja se onkin helpommin sanottu kuin tehty. :)

Tiainen, meillä ei ole Troiluksella mitään Back on Track tuotteita.
Bordercollie Troilus 28.11.2010
Beauceron Jago 6.6.2014
blogi

Misteli

Misteli
Viestimäärä: 703

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Lauantaina, 05.11.2011 klo 12:12  
+
0
^Onpa hyvä kuulla! Toivottavasti vointi paranee entisestään eikä uusia ongelmia ilmaannu. :)
Käytätkö muuten Troiluksella valjaita lenkillä? Musta tuntuu, että jos on valjaat käytössä etenkin veto-ongelmaisen koiran kanssa, ei ainakaan niska-kaulaseudun pitäisi rasittua. Eikö valjaat ole osittain sen takia keksitty. Pantahan on just siitä huono, jos koira vetää, niin kroppa voi olla joistain kohtaa kovalla koetuksella.

Tuosta Troiluksen tapauksesta tuli mieleen, että onkohan Mistilläkin ollut jonkinlaisia jumeja jossain reiden liepeillä, kun on sitä aristellut ja jännittänyt koskiessa. Nyt en ole vähään aikaan testaillut, mutta voi hyvinkin olla että Mistillä oli siellä jotain kipukohtia. Kasvattajallekin niistä pari kuukautta sitten mainitsin, mutta ei osannut sanoa mistä voisi johtua ja onko syytä huoleen. Muuten pelittää ihan normaalisti, mutta koskiessa ja kevyesti hieroessa jännitti.

Tiainen

Tiainen
Viestimäärä: 976

VS: BORDERCOLLIE - OSA 2 - Lauantaina, 05.11.2011 klo 12:40  
+
0
On kyllä todella kiva kuulla, että Troilus alkaa olla parempi. :aurinko:

Snöö sai aamulenkkikaveriksi kameran pitkästä aikaa.








  Siirry sivulle: 1 2 3 4 ... 38
Ohjeet ja säännöt
Takaisin
KESKUSTELUN TILASTOJA:Kpl:
Rekisteröityneitä käyttäjiä25797
Moderaattoreita16
Viestiketjuja yhteensä5783
Viestejä yhteensä543763
Uudet käyttäjät tänään1
Viestiketjuja aloitettu tänään0
Viestejä kirjoitettu tänään0
Aktiivisimman kirjoittajan nimimerkkiSipulu
Peukkuja ylös262991
(Tilastot päivitetty viimeksi 18.09.2019 klo 22:30)