Koirat.com

^En kylä muista, että Sumu olisi hirveästi pentuna näykkinyt, siis ainakaan normaalia pentupuremista enempää. Terrierin pentu oli aikanaan paljon enemmän puntissa kiinni. Kuonosta kiinniottamisen en usko siihen juuri auttavan ja kiellonkin vain jos se on pennulle kunnolla opetettu, mitä 4 päivää teillä ollut pentu ei varmasti osaa. Naama ja kädet on tietysti sinänsä helppoja, että senkun nouset ylös ja siirrät naaman ja kädet pois pennun ulottuvilta. Jos huomioimattomuus on mahdollista, niin tapa jää ajan kanssa yleensä pois, ellei kyse ole paimentyyppisestä jahtaamisesta. Muussa tapauksessa, vinkaisu tai ärähdys toimii paremmin kuin kieltä, jota pentu ei vielä osaa ja tietenkin kaikki kiva loppuu siihen paikkaan. Jos oikein villiksi alkaa, niin pentu sitten vaan jäähylle ja takaisin pääsee kun rauhoittuu (ja uudestaan jäähylle jos vimmailu vielä jatkuu)

Miips
Vimma ei ole näykkimistä harrastanut. Yhden käden sormilla voin laskea ne kerrat, kun pentu on yrittänyt napata housunlahkeesta kiinni. Itse tekisin kuten Vuorisumu jo neuvoi.

Vimpula kasvaa kohisten. Poissa on pehmoinen pentu ja tilalla hampaita vaihtava teini. Tokon ja jäljen treenaaminen ollaan jo ehditty aloittaa ja varmasti tullaan kokeilemaan myös muita lajeja. Potentiaalia tuossa pennussa tuntuu riittävän.

Kiitos molemmille, luultavasti on sitä normia pentunäykkimistä vaan, näin mulle on sanottu :D
Yli-innokkaana vaan vetelin siitä itsekseni omat johtopäätökset kun näin ekan kerran sen näykkivän.

Ja voi että on lutuisen näköinen Vimpula! :D Minkä ikäinen on tossa kuvassa?

Miips
Vimma on kuvassa (ja edelleen) noin 5 kuukautta.

Pentunäykkimistä tai ei niin kitkisin heti alusta pois. Huomiotta jääminen on hyvä keino saada se loppumaan. Jos suuremmissa määrin sitä harrastaa niin terävä, lyhyt ärähdys jolla toiminta saadaan loppumaan ja sen jälkeen tilanteen nollaus.

^^Ihana! Luulin nuoremmaksi kun näytti jotenkin lutuisen pieneltä kuvassa :D

^Juu, olen kyllä kielltänyt tai ärähtänyt aina kun olen ehtinyt reagoimaan siihen ajoissa, joskus se vaan nappaa silleen ohimennen enkä tajua sitä ennen kun se on jo viipottanut muualle :D
Pitää vaan jatkaa samaan malliin, toivottavasti alkaa jossain vaiheessa tuottamaan tulosta.

Minkähän kokoinen kevythäkki olisi sopiva aikuiselle nartulle? Mun olis tarkoitus ostaa nyt häkki pennulle, mutta jotenkin on hankala valita oikeaa kokoa. Mietin, että jotain p90l60k70 tapaista se varmaan olisi. Meneekö toi pituudesta liian pieneksi?

Huomenna pennuille tehdään pentuetestaus, jonka jälkeen kodit vielä varmistetaan ja viikon päästä onkin jo luovutus :)

No niin enään yks yö niin saan mun kauniin tytön kotiin :) tänään laitan kodin tyttöä varten kuntoon :) huomiasin eilen että tytölle oon ostanu yhden muovolaatikollisen verran leluja pitäis nyt aluks riittää

Mä olen ite miettiny kans kevythäkkiä jos ostaisin Nanalle :)

^Oih, onnea uuden pennun johdosta! :D
Näenkö mä väärin vai onko se blue merle väritykseltään? Jos siis on tuo, mikä sun profiilikuvana on :D

Tämmöinen nappisilmä makoilee tuossa jaloissa :)

On tää aika hieno pentu. Tosi rohkeasti tutkii uusia paikkoja ja ottaa kontaktia hyvin. Kotonakin osaa jo rauhoittua omaan tilaansa. Tänään tuli ensimmäinen "onkos toi nyt sellainen kelpie" -kysymys, pitää varmaan totutella vastaamaan noihin :)

^ Oi mikä suloisuus!

Moi,
Haluaisin kysyä teiltä bordercollien omistajilta, millainen bordercollie sopisi minulle vai oletteko jopa sitä mieltä, ettei tämä olisi oikea rotu lainkaan?
Olen siis opiskelija tyttö, jolla on paljon koirakokemusta, niin omista rottweilereista kun sukulaisten koira kennelin koirista ja muistakin. Lisäksi meillä on kissoja ja kaneja. Asumme maalla ja urheilu vamman takia lopetan kilpahiihtämisen sekä minulla on seuraavat 3 vuotta aika rentoa opiskelussa. Joten olemme ajatelleet uuden koiran ottamis ajankohdan olevan täydellinen seuraavana kesänä/sitten kun sopiva pentu löytyy.
Rotuna olemme päätyneet bordercollieen, jonka kanssa haluaisin harrastaa agilityä, tokoa ja mahdollisesti koirahiihtoakin, jos koira vaan persoonaltaan olisi mitenkään sopiva siihen hommaan. Kilpaurheilijana olen tottunut päivittäisiin pitkiin ja rankkoihin treeneihin päivittäin ympäri vuoden, ja kilpauran loputtua keväällä, varmasti urheilu on tärkeä osa elämääni.
Haluaisin siis sellaisen koiran, joka voisi olla harrastuksissa mukana, niin pitkillä kuin kova vauhtisillakin lenkeillä ja jolla riittäisi energiaa enemmän kuin minulla. Ainainen unelmani on ollut agility, jota en ole koskaan päässyt harrastamaan koirani nivel vikojen ja selkä vamman takia :(
Energiaa ja aikaa minulla olisi koiralle runsaasti ja loppumatonta motivaatiota. Haluaisin kuitenkin että koira urheilun lisäksi osaisi olla kotona ja touhuta perheen askareiden parissa.
Pienenä tyttönä, ala-aste ikäisenä olen meidän rottweilerimmekin kouluttanut, ja ei siitä ole kun vain positiivista sanottavaa niin perheenjäsenillä, kun vieraillakin. Ennen kävin jokapäivä juoksemassa 12km lenkin koirankanssa monien vuosien ajan, niin sateessa kuin tuiskussakin, lukuisien sairauksien takia kuitenkin nyt lenkit koiran terveyden takia jääneet lyhyiksi ja rauhallisiksi :/
Mahdollisesti kesällä tai sen jälkeen olisimme valmiit ottamaan pennun. Luultavimmin ainoaksi koiraksi kuitenkin tulisi koiramme huonon ennusteen takia, sillä vanhuksellamme on immuuni sairaus jossa omat solut tuhoavat terveita soluja.
Elikkäs kerrän mielelläni lisää itsestäni ja pennun kriteereistä, haluaisin nyt tietää vielä muiden mielipiteitä rodusta ja siitä mitkä olisivat tärkeitä asioita terveyden ohella mihin pitäisi pennun hankinnassa kiinnittää huomiota.
Suuri kiitos jo etukäteen!

Moi,
Haluaisin kysyä teiltä bordercollien omistajilta, millainen bordercollie sopisi minulle vai oletteko jopa sitä mieltä, ettei tämä olisi oikea rotu lainkaan?
Olen siis opiskelija tyttö, jolla on paljon koirakokemusta, niin omista rottweilereista kun sukulaisten koira kennelin koirista ja muistakin. Lisäksi meillä on kissoja ja kaneja. Asumme maalla ja urheilu vamman takia lopetan kilpahiihtämisen sekä minulla on seuraavat 3 vuotta aika rentoa opiskelussa. Joten olemme ajatelleet uuden koiran ottamis ajankohdan olevan täydellinen seuraavana kesänä/sitten kun sopiva pentu löytyy.
Rotuna olemme päätyneet bordercollieen, jonka kanssa haluaisin harrastaa agilityä, tokoa ja mahdollisesti koirahiihtoakin, jos koira vaan persoonaltaan olisi mitenkään sopiva siihen hommaan. Kilpaurheilijana olen tottunut päivittäisiin pitkiin ja rankkoihin treeneihin päivittäin ympäri vuoden, ja kilpauran loputtua keväällä, varmasti urheilu on tärkeä osa elämääni.
Haluaisin siis sellaisen koiran, joka voisi olla harrastuksissa mukana, niin pitkillä kuin kova vauhtisillakin lenkeillä ja jolla riittäisi energiaa enemmän kuin minulla. Ainainen unelmani on ollut agility, jota en ole koskaan päässyt harrastamaan koirani nivel vikojen ja selkä vamman takia :(
Energiaa ja aikaa minulla olisi koiralle runsaasti ja loppumatonta motivaatiota. Haluaisin kuitenkin että koira urheilun lisäksi osaisi olla kotona ja touhuta perheen askareiden parissa.
Pienenä tyttönä, ala-aste ikäisenä olen meidän rottweilerimmekin kouluttanut, ja ei siitä ole kun vain positiivista sanottavaa niin perheenjäsenillä, kun vieraillakin. Ennen kävin jokapäivä juoksemassa 12km lenkin koirankanssa monien vuosien ajan, niin sateessa kuin tuiskussakin, lukuisien sairauksien takia kuitenkin nyt lenkit koiran terveyden takia jääneet lyhyiksi ja rauhallisiksi :/
Mahdollisesti kesällä tai sen jälkeen olisimme valmiit ottamaan pennun. Luultavimmin ainoaksi koiraksi kuitenkin tulisi koiramme huonon ennusteen takia, sillä vanhuksellamme on immuuni sairaus jossa omat solut tuhoavat terveita soluja.
Elikkäs kerrän mielelläni lisää itsestäni ja pennun kriteereistä, haluaisin nyt tietää vielä muiden mielipiteitä rodusta ja siitä mitkä olisivat tärkeitä asioita terveyden ohella mihin pitäisi pennun hankinnassa kiinnittää huomiota.
Suuri kiitos jo etukäteen!

^Minusta bordercollie voisi sopia sinulle hyvin, jos vaan bc:n luonne tuntuu muuten sopivalta. Eli ei kun vaan tutustumaan rotuun ja kasvattajiin ihan livenä. Terveyspuolen osalta taustat kannattaa tietysti selvittää tarkasti ja jos tuo vetohiihto kiinnostaa, niin siinä tapauksessa on tietysti plussaa, jos koiran vanhemmat tai muut sukulaiset ovat myös vetohaluja osoittaneet.
Tietystki kannattaa muistaa, että bordercollie on aktiivinen harrastuskoira parhaimmillaan sinne lähemmäs 10 vuoden ikään saakka, joten tilaa koiraharrastuksille pitäisi löytyä kalenterista vuosiksi eteenpäin, ja juoksu- ja hiihtolajeja pääsee harrastamaan oikeastaan vasta sitten n. 1 v. ikäisen koiran kanssa, kun luusto on täysin kehittynyt. Lihaksistoltaan ainakin oma bc:ni kehittyi ihan silminnähden lähemmäs 3 v. saakka.

^ kiitos vinkeistä! Tietysti ymmärrän, että koiralle pitää riittää aikaa paljon yli kymmeneksikin vuodeksi, mutta lähinnä tarkoitin sitä, että nyt on aika pitkään erityisen paljon aikaa olla koiran kanssa kun se on nuori, kun itse pidän vaisinkin pentu vaiheen ja nuoruuden tärkeänä aikana jolloin on vieläkin tärkeämpää viettää niinpaljon kuin suinkinmahdollista koiran kanssa. Ja sitä parempihan se on mitä kauemmin saa harrastaa kaikkea koiran kanssa! :)
mietin kuitenkin ottavani näyttely linjaisen, sillä koiralle en voisi tarjota enempää kuin muutaman kerran viikossa mummoni maatilalla ankkojen paimennusta.
Olen jo jonkun aikaa katsellut erilaisia yhdistelmiä ja niiden sukujen terveyttä. Mikä olisi teidän mielestä harrastus koiran ehdoton raja, minkä lonkat saisi olla? Ja pystyttekö yhtään sanoa kuinka suuri osa suvusta pitäisi olla esim A lonkkaisia jne. Toki ainakin tutkimissani pentueidenkin sisällä on terveydessä huimia eroja. Onko mitään mahdollisuutta tietää pennun lonkista vielä luovutus ikäisenä? Sillä sääliksi kävisi aktiivista koiraa joka ei saisi mielensä mukaan harrastaa urheilua.
Ja vielä yksi kysymys, kuinka pystyn tietämään kuka on rehellisesti hyvä kasvattaja?

Itse harkitsisin tosi tarkkaan,, mikäli jomman kumman vanhemman lonkat olisivat jotain muuta kuin A tai B, tai lonkkaindeksi alle sadan, mutta bortsuissa pidän tällä hetkellä esim OCDtä pahempana ongelmana kuin lonkkia.

Vuorisumu kirjoitti:

Itse harkitsisin tosi tarkkaan,, mikäli jomman kumman vanhemman lonkat olisivat jotain muuta kuin A tai B, tai lonkkaindeksi alle sadan, mutta bortsuissa pidän tällä hetkellä esim OCDtä pahempana ongelmana kuin lonkkia.

Joo kyllä tulen varmasti todella tarkkaan katsomaan nuo terveys asiat. Nykyinen Rottweilerimme ostettiin niin huonolta kasvattajalta (ihan pentutehtailija) meidän sinisilmäisyyden ja typerän tietämättömyyden takia. Seurauksena koirallamme onkin nivelrikko ja varmaan kaikki mahdolliset nivel viat. Muutenkin ollut todella sairas koira koko elämänsä :( tänään sitten ihan kiinnostuksen vuoksi katsoinkin tämän suvun terveyttä ja eipä löytynyt kuin vaan D,E ja C lonkkia, miltei poikkeuksetta. Kasvattajan miltei 500 pennusta vain muutamalla oli A tai B. Kaikki muutkin terveys tulokset meni rimaa hipoen.. Voi kun olisikin silloin tajunnut oikeasti perehtyä terveyteen eikä uskoa kasvattajan luotettavalta kuulostavaan kertomukseen terveistä A lonkkaisista vanhemmista... Mutta tehty mikä tehty..

Uuden pennun osalla kriteerit ja vaatimukset on kyllä niin korkealla, että saa nähdä löytyykö niihin sopivaa koiraa edes seuraavan 5 vuoden aikana :D terveys ja luonne on kyllä niin tärkeitä juttuja, ja vieläpä säästyy näiltä monien kymmenien tuhansien eläinlääkäri maksuilta:)

^^ ja mitä se lonkkaindeksi siis käytännössä tarkoittaa? Kun sitä olen pähkäillyt tuossa sukutauluja tutkiessani

Onkos niitä lyhytkarvaisiakin muunnoksia olemas ku jotai semmost oon kuullu
Ja minkäs hintasia noi mahtais nykyää olla, että tietää kuinka paljon säästää jos sitte ehkä hankkii.

^Kyllä, bortsuja (lähinnä työlinjaisia) on myös lyhytkarvaisia. Pentujen hinnat taitavat liikkua 1 000 € molemmin puolin.

Linduli kirjoitti:

^^ ja mitä se lonkkaindeksi siis käytännössä tarkoittaa? Kun sitä olen pähkäillyt tuossa sukutauluja tutkiessani

Lonkkaideksi huomioi ko koiran oman lonkkatuloksen lisäksi muun suvun lonkkatulokset ja muistaaksni myös sitä arvosteluvarmuutta, joka riippuu siitä kuinka suuri ko. suvun koirista on kuvattu, ja vertaa sitä ko. rodun muiden yksilöiden tuloksiin. Jos lonkkaindeksi on 100, niin silloin ko koira on perimältään keskiverto lonkkien suhteen, jos taas yli 100, niin odotettavissa on keskivertoa paremmat lonkat, jos taas alle 100, niin sitten odotettavissa on keskivertoa huonommat lonkat.

Terveysasioita selvitellessä on Koiranetti tietysti oiva apuväline ja bortsuille on myös OCD:stä omia tietokantoja (OCD:tä ei merkitä Koiranettiin) ja olisiko myös epilepsiasta olemassa joku tietokanta. Kasvattajalle näiden seuraaminen pitäisi tietysti olla itsestään selvyys.
Mikäli miettii bortsun hankintaa, niin kannattaa lukaista myös bortsujen Jalostuksen tavoiteohjelma. Siitä saa paljon hyödyllistä perustietoa.