Koirat.com

^^Onnea tuleviin koitoksiin!

Mua alkaa jo jännittämään tulevana lauantaina pidettävä viettitestaus. Tai ei oikeastaan se leikkiosuus, vaan se tottisosuus. Mä en tiedä kehtaanko viedä tuota sinne kaikkien katseltavaksi. Onneksi ollaan viimeisenä vuorossa, niin ehkä kaikki muut on jo ehtineet lähteä paikalta ennen meidän vuoroa... En kyllä edes tiedä miksi pitäisi nolostella. Koira on sellainen kuin on, ja sen takiahan sen sinne vien, että saan osaavimmilta apua siihen, että miten tuota koiraa kuuluu käyttää.

Täytyykin käydä holskupalstaa tsekkaamassa, en olekaan sielä aikoihin pyörinyt!

Melkein harmittaa, ettei olla tulossa viettitestaukseen - olisi nimittäin todella mielenkiintoista kuultavaa. Laita sitten tulemaan kaikki mahdollinen info.

Ja nohnoh, itse muistan joskus taannoin holskuleiriltä sen, kun kokeiltiin vinoestettä aivan törkeässä helteessä. Tennispallolla piti tehdä noutoa, mutta kuumuuden takia homma oli aika hikistä. Vedettiin sitten kunnolla ranttaliksi, eli minä kannustin ja kiipesin koiran kanssa taisi tulla vähän silmienpyörittelyä kehän laidalta, mutta tärkeäähän on vain se, että omistajalla ja koiralla on kivaa! Tästähän on siis kuviakin: tässä ja tässä.

Noniin, raportoidaas viettitestauksen herättämät fiilikset tänne! Elikkäs, elikkäs... Maalimies leikitti koiraa ja kartoitti minkälaista potentiaalia se osoittaa suojelua ajatellen. Kaikki koirat saivat kaksi kertaa käydä leikkimässä, tai sitten ottaa toisen kierroksen tottista. Me päädyttiin loppujen lopuksi sitten kuitenkin leikkimään kummallakin kierroksella.

Maalimies antoi toisen kierroksen loppupuolella sekä suullisen, että kirjallisen arvion koiran ominaisuuksista. Roopen arvio oli seuraavanlainen (asteikko 1-5):

Yleinen viettitaso: 3
Saalisvietti: 3
Puolustusvietti: 2,5
Taistelutahto: 3
Puruote: 3,5 -voimakas, vajaa, hieman rauhaton

Maalimies kuvaili Roopea hieman epävarmaksi, joka heijastui saalisviettiin, taistelutahtoon ja tietenkin puolustusviettiin. Puruote oli vajaa, eli Roope tarrasi leluun kiinni voimakkaasti, mutta patukka jäi heti kulmureiden taakse. Maalimies arvioi, että huono ote johtui huonosta patukasta (nahkainen motivointipatukka), sekä siitä että mä olen opettanut koiran puremaan lelua huonosti. En sitten tullut kysyneeksi, että miten sen pystyisi korjaamaan.

Epävarmuus näkyi maalimiehen osoittaessa uhkaa koiraa kohtaan. Roope oli vähän varpaillaan ja olisi todennäköisesti perääntynyt, jos ukko olisikin päättänyt tulla "ihan oikeasti" iholle. Hieman uskalsi sanoa maalimiehelle takaisin, mutta etäisyyttä oli silloin melkeinpä sen 5 metriä. Mammarihan tuo on, kyllä se on tiedossa. Uskon kuitenkin että iän karttuessa Roopekin kasvattaa itsetuntoaan, ainakin toivottavasti.

Roope oli koko testauksen ajan oma itsensä. Saalisti ja taisteli patukasta ihan normaalilla meiningillä (ottaen huomioon, että leikittäjänä oli täysin tuntematon ihminen). Eihän se mikään tykki ole, niin kuin olen täälläkin aikaisemmin sanonut. Eilinen päivä kyllä vahvisti tätä mielikuvaa, etenkin kun pääsin näkemään ja vertailemaan muiden koirien suorituksia. Lyhytkarvaisethan tuolla loisti ja ainakin yksi koira osoitti selvää potentiaalia suojelua ajatellen.

Tässä vielä linkki videoon. Tässä näkyy jälimmäinen leikkikerta.

^ Pyrkiikö koira korjaamaan otettaan kun taistelee sinun kanssa patukasta ?
Jos niin, vahvista koiraa vain täysistä otteista.

Teen itse niin että jos koiralla huone ote, teen jännitettä, eli en vastusta takaisin, mutten myöskään anna koiran vastustaa, odotan että koira korjaa otetta, kehu ja vahvistus ( joko voittaa patukan itselleen tai jatkan taistelua )
Tässä voi vähän toisinaan kestää, että koira oppii mitä siltä halutaan.

edittiä, kuin myös voit opettaa patukalle samoin tavoin otetta kuin noutokapulaankin, vahvistat siitä sitten sitten taistelemalla jne.

^Kyllä Roope pyrkii korjaamaan otetta patukasta. Tosin usein se kylläkin hamuilee lähinnä niitä patukassa olevia käsilenkkejä. Paha tapa, josta olen kyllä yrittänyt opettaa sitä pois. En tiedä mikä niissä käsilenkeissä viehättää, onkohan patukka Roopen makuun liian iso, vai onko käsilenkkeihin tarraaminen vaan iso aivopieru koiralta?

Mä lainasin tänään kirjastosta Saalisvietti koiraharrastuksessa (tjsp)-kirjan. Toivottavasti sieltä löytyy jotain hyviä vinkkejä puruotteen parantamisen ja yleensäkin leikkimisen suhteen. Musta tuntuu, että en osaa leikittää Roopea "oikein", vaikka koira tykkääkin taistelemisesta ja palauttaa patukan mulle usein automaattisesti sen voitettuaan. Ehkä alitajuisesti teen leikkimisestä jotain johtajuustaistelua ja sen takia Roope paineistuu leikin tiimellyksessä, jonka myötä puruotekin jää vajaaksi.

Nyt sitten käynnistyykin meidän oma leikkikoulu.

Onkohan Windfeaturea näkynyt palstalla vähään aikaan? Kiinnostaisi mitä hänen koirilleen kuuluu.

^Katlan näin viime kuussa holskujen viettitestauksessa. Tosin taisi olla eri henkilö hihnanjatkeena.

Mä sain varattua Roopelle paikan MH-luonnekuvauksesta. Pelkäsin, että ei mahduta mihinkään mukaan, mutta päästiin onneksi rotuyhdistyksen järkkäämään kuvaukseen.

Kesäkuun alussa mennään saalisviettikurssille. Toivottavasti kurssin vetäjällä on mukanaan paaaaljon rautalankaa.

Mikä taho järjestää saalisviettikurssin ? Ihan utelias vain olen, kun ennen moisesta ole kuullut :)

Meidän pesue suuntaa viikonlopuksi Liljegrenin tottisleirille, parin viikon päästä oman ao:n jälkileiri ja sit koetta, ja tokihan se hollandaise lähtee mukaan myös spl kesäleirille
Jep, soon kevät nyt !!!!

^Holskujen keskustelupalstalta bongasin ilmoituksen. Kyseessä on siis ihan vaan yhden päivän mittainen kurssi. Kouluttajana Salme Mujunen. Ei paineita, ehei...

Kevät tosiaan on; hiljaisen talven jälkeen meillä on treenejä 3-4krt/vko. Hakua ja tokoa, siis. Tältäkin viikolta on jo kaksi tokotuntia ja yksi hakupäivä takana; ja lauantaina mennään Mäntsälään pk-seminaariin. Ja ens viikonloppuna on tokokoe.

Haussa ollaan testailtu jo vähän koiran toimimista kiintorullilla, ja mulla on tässä ennen hakukoetta kova matontamppaustreeni. Pitää nääs opettaa koiraa pois paukkuarkuudesta.

Me käytiin aikoinaan Ykän kanssa tiibetinmastiffien MH-kuvauksissa. oli hauskaa nähdä, miten eri tavoin kaksi näin erilaista rotua reagoi eri tilanteissa.

Jaa, näin sitä suunnitelmat muuttuvat. Rapatessa roiskuu, eli Ykä hommasi itselleen lihasrevähdyksen rälläämällä metsässä. Ei ole oikein selvinnyt mikä kohta on kipeä, mutta vinkuu ja on surkeana. Haettiin Rimadyl-kuuri lekurista ja peruttiin sekä pk-seminaariin että tokokokeeseen osallistuminen. Harmittaa ihan vietävästi, mutta eipä näitä voi ennakoida. Eli nyt lepoa ja tervehtymistä.

Kysyisin pk holskujen turkinhoidosta, kun melkein mistään (netistä) ei ole tietoa löytynyt. Miten sitä hoidetaan, trimmataanko..? Takkuuntuuko helposti, miten usein harjaatte? Tarttuuko lenkillä kaikki turkkiin, ja miten usein pesette?

^^Voi surku! Paranemisia Ykälle.

tomaattikoira kirjoitti:

Kysyisin pk holskujen turkinhoidosta, kun melkein mistään (netistä) ei ole tietoa löytynyt. Miten sitä hoidetaan, trimmataanko..? Takkuuntuuko helposti, miten usein harjaatte? Tarttuuko lenkillä kaikki turkkiin, ja miten usein pesette?

Mulla ei holskua ole mutta olettaisin ettei ihmeitä vaadi, samanlainen kuin mikä tahansa puolipitkä eli harjaus silloin tällöin ja pesu vähän harvemmin tai kun sattuu enemmän sotkeentumaan :)

Meillä ei mennyt hakukoe ihan nappiin, mutta otettiin se treenin kannalta eli sikäli ei haittaa. Nyt vain rutkasti paukku- ja hakutreeniä ennen elokuun toisia kokeita, kyllä se siitä! Juhannuksestakin selvittiin, vaikka Ykää puri käärme jalkaan ja muuta kivaa. Onneksi otti uhrikseen holskun eikä jompaakumpaa pikkukoirista.

Mitenkä holskuihmisillä muuten menee, onko Riisiksen Roopella mikä vointi?

^Onpas Ykällä ollut viimeaikoina huonoa tuuria. Me ei olla onneksi vielä törmätty yhteenkään kyyhyn (*koputtaa puuta*). Toivottavasti saatte hakuilut vielä kuntoon, eikä jää paukuista kiinni koularin saaminen.

Roope voi olosuhteisiin nähden hyvin. Vaikka viikko sitten neurologin tutkimuksessa diagnoosiksi nyt saatiinkiin pikkuaivojen epämuodostuma, eli pikkuaivoista puuttuu 25%, ei ell ollut mitenkään huolissaan Roopen tulevaisuudesta. Meidän pitää nyt vain sopeutua tilanteeseen ja seurailla tilannetta. Harrastuksia jatketaan ja edetään niin pitkälle kuin koiralla riittää paukut. Yritän pysyä mahdollisimman kiitollisena kaikesta edistymisestä ja toivon, että Roopesta on vielä jatkamaan mm. hakuiluja. Maanantaina käytiin pitkästä aikaa treeneissä ja hyvinhän se raitakoira siellä radalla huiteli.

Mähän olin jo hyvinkin vahvasti valmistautunut siihen, että Roopea ei välttämättä enää herätettäisi magneettikuvauksen tuloksien tarkistamisen jälkeen, mutta koska lääkäri ei missään nimessä nähnyt mitään liian vakavaa koiran tilassa (epämuodostuma ei aiheuta kipuja tai muutenkaan oirehdinta ei näytä vaivaavan koiraa mitenkään ylettömästi), joten päätettiin jatkaa elämäämme normaalisti. Jos Roope rupeaa oireilemaan pahemmin ja stressitasot nousee, täytyy sitten katsoa tilannetta uudelleen. Koiran elämää en ala missään nimessä rajoittamaan, joten jos vaihtoehtona olisi pitää koiraa pumpulissa sen loppuelämän ajan, päästäisin sen kyllä siinä vaiheessa vihreämmille niityille.

Nythän meillä on myös riesana allergiaepäily. Roope rapsutteli keväällä kylkiään ja kyynäriään ja kun ne on viimeinkin edes suhteellisen kunnossa, punoittaa tassut ja Roope rapsuttelee toista korvaansa ja suupieltään, niin että kumpikin paikka verestää ja korvanlehti on hieman kuivunut. Ensi viikolla eläinlääkäriin...

Minäkään en ko. käärmettä nähnyt, mutta selvästi mökkirannassa on ainakin jonkinlaisia lieroja luikerrellut. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja kotikonstein, polsku oli normaali itsensä parin kivuliaan päivän jälkeen. Ja kiitos hakutsempityksistä!

Sinulla on kyllä minun korvaani ihan oikea asenne, mitä tuohon epämuodostumaan tulee. Niin kauan kuin koira ei tilanteesta kärsi, mennään täysillä. Minäkin olen monesti miettinyt, että jos Ykälle kävisi joku onnettomuus, jonka seurauksena se ei voisi enää rällätä vapaana ym, olisi parempi antaa sen mennä. Holsku on tarkoitettu juoksemaan ja menemään mahdollisimman lujaa, eikä ole koiran elämää maata loppuelämää sohvalla. Eli suuri hatunnosto ja isot tsempitykset myös siihen suuntaan, toivottavasti Roopella on edessä pitkä ja antoisa elämä! Niin kauan kuin se hakuilustakin tykkää, mikään ei estä treenaamasta.

Allergiaepäilyt ovat kyllä tosi ikäviä juttuja nekin. Kyllä teitä nyt paiskotaan ikävyyksillä, olen kovasti hengessä mukana.

Minä olen kasvanut !

Juuri tultiin jälkipellolta, ei yhtään pöllömpi nenänkäyttäjä + motivaatio ( ahne )

Diltsi, voi ei mikä pikkukuikelo! Muistan kun oma jätkä oli vastaavissa mitoissa. siitäkin tuntuu olevan ihan törkeän pitkä aika. Ja onhan siitä.

Parin tunnin päästä taas tottiskentälle, sunnuntaina hakuilemaan.

Meidän Sampo-poika 8kk on löytänyt uimisen riemun :) Aluksi parilla ekalla kerralla vaan lärkki rannalla, sitten rupesi "sukeltelemaan", työntämään päätä veden alle, ja nyt menee innolla myös uimaan. Siis todella innollla...
On kova myös lärkkimään ihan millä tahansa lätäköstä vesikuppiin, jälkimmäistä yritetty kieltää siitä lähtien kun Sampo meille 8vk iässä tuli.

Tästä tuli mieleen harrastaako kukaan holskunsa kanssa VEPEä? Olisi mielenkiintoista kuulla lisää :)






sukeltelua

Me ollaan juuri aloiteltu hakuharrastusta ja Sampo vaikuttaa lupaavalta tähän lajiin.

Tässä vielä pari 8kk poseeraustönötyskuvaa





Viime kuussa (eli 7kk) punnittuna ja mitattuna 27kg / 61cm (säkä)