Koirat.com

Joku kyseli miten lenkkeily onnistuu helteillä. Noh, tässä taloudessa "lenkkeilyt" kohdistuu järvenrantaan, jossa koiria uitetaan joko veneen perässä tai keppejä heittämällä Hyvää liikuntaa, eikä kukaan läkähdy. Jos käydään lenkillä ihan masstossa, niin aina matkan varrelle pitää sijoittua jokin uimapaikka, missä saa viilentyä. Muuten kyllä helteillä sitten vaan ollaan omassa pihassa irti ja koirat saa liikkua minkä haluaa.

Nyt vihdoin eilen oltiin siellä kauan jännitetyssä näyttelyssä. Tino oli tapansa mukaan ihan suhteellisen rneto, vaikka Taavin turhautuminen siihen meinaski tarttua. Tuomarillekaan ei murahdettu ja näin sijoituksena tuli Avo ERI 2. Taavin kans sit jännättiin miten kehässä käytös sujuu toisten koirien osalta kun kehän laidalla herra oli jo kovin pitkästynyt ja turhautunut ja purki sitä sitten haukkumalla ihan kaikelle Kehässä kuitenkin sain kontaktin pysymään minussa ja saatiin kuin saatiinki tulokseksi Käy EH!! Kyllä olin ylpee ku meitä ei heitetty pihalle ja Taavi osas suhtautua kehässä edellä juoksevaan urokseen normaalisti. Tuntu niin kivalle ku monien viikkojen työ palkittiin näin mahtavasti.

Nyt sitten Taavin näyttelyura enemmälti oli tässä, se kun kerran ei noista näyttelyissä odottamisesta tunnu tykkäävän ni mitä suotta kiusaamaan. Katsotaan tilannetta jos vielä tulee tänne ryhmis että viedäänkö sitten veteraaneihin
Nyt sitten keskitytään Tinon kanssa taippareihin ja siinähän sitä riittääkin tekemistä

Meillä Taavi kuorsaa välillä unissaan, välillä myös näkee unia niin ettei kuorsaa, mutta muuten vaan ääntelee kovaa, viimeks eilen illalla ihan säikähdin kun toisella oli lennokkaat unet ja jotain kiljahteli unissaan Yleensä noi kuorsaamiset ja muut uni-ääntelyt tulee tosi vaiherikkaan päivän jälkeen.
Taavi haukkuu yllättävän usein labbikseksi. Haukkuu esim koirapuistossa kun ollaan niin ohikulkijoille, sellaista "minä täällä, tulkaa leikkimään"-haukkua. Ja jos on leikkikaveri puistossa (narttu siis) niin haukkumalla monesti komentaa sitä. Kotona ei hauku ikinä eikä muutenkaan lenkillä hauku nyt kun rähinät on saatu pois. Jos kuulee jotain outoa tai näkee jotain outoa niin sit saattaa haukkua ja murista. Taavi myös röhkii monesti innoissaan.

Laku täytti eilen 12 viikkoa, ja huomenna olisi rokotukset :) samalla saa eläinlääkäri kattoo yläpurennan tilanteen, me ite ollaan sitä mieltä että ei ainakaan pahempaan suuntaan ole mennyt.

Tänään se sitten tapahtui, Lakulta taisi löytyä ekat punkit Itse en voi sietää punkkeja hyioksetusällötysolenylihysteerinen. Kuonossa on yksi/kaksi, mutta ovat niin pieniä että ei oikein ota selvää että onko ne punkkeja vai mitä. Silmän alla on myös yksi mahdollisesti :/ Pitää vielä huomenna eläinlääkärin kanssa katsoa, että mitä ovat ja jos vaikka yhessä otettas ne pois... :D (tai sitten isäntä saa ottaa). Lyhyellä lenkillä käytiin ihan yleisellä jalkakäytävällä, mutta jostain heinikosta ne on mukaan tarttunut. Onko muilla pentujen omistajilla jo joku punkkikarkoite käytössä? Minä oon ostanu punkkipannan, mut se käy vasta 4 kk vanhalle koiralle. Joku aine olisi kyllä kiva laittaa..

Kiitos Rosalie! Nyt kun mainitsit tuosta että korvat pysyy kunnossa ruokavaliolla, niin itsehän en ollut asiaa ajatellutkaan, mutta Nevalla on tosiaan olleet korvat ihan ok eliminaation aloituksen jälkeen tammikuussa. Nyt alkanut vaan muuten kutiamaan, eli ehkä se on meilläkin siitepöly... Ajattelemisen aihetta ainakin sain.

Ewe, olittekos te Rambon kanssa UMN:n mölleissä viikko sitten? Nyt kun huomasin emännän kuvan niin tuli mieleen. Ja taisitte olla siellä edeltävässä koulutuksessakin mukana?

Neva välillä syö unissaan. Se selvästi hotkii ja nieleskelee jotain isompaa lihakimpaletta varmaan. Myös haukkuu, murisee, juoksee ja heiluttaa häntää unissaan, mutta hyvin harvoin kuorsaa. Ollaan Nevan kanssa käyty myös uimassa, tässä on lähellä sellainen plotti jonne pääsee koiran kanssa uimaan. Neva ei onneksi kiipeä syliin vedessä, mutta se ui eteen. Koittaa tarjota takapuoltaan josta pitäisi ottaa kiinni, että vetää rantaan. Se olisi tuosta varmaan aika helppo opettaa uimaan rinnalla...

Miten Eepin marsu nyt jaksaa?

^Kiitos kysymästä, tämä sairas marsu lähtee huomenna vihreämmille niityille. Vointi mennyt huonommaksi ja paino laskenut vaikka olen tukiruokkinut sitä pari päivää muutaman tunnin välein, velli-pellettimössöä ja vettä ruiskulla suuhun. Tyyppi ei syö itse ollenkaan, voimat on jo niin heikot, että välillä vaan huojuu. Eläinlääkäriin on huomenna aika varattuna klo 13, ja mä koko ajan pohdin pystynkö olemaan mukana kun marsu lopetetaan, viimeksi en pystynyt.

Sit vähän parempiin aiheisiin, Taavista muutama uusi kuva mökkireissulta.

Kuka tulee?


Oleskelua pihalla


Se ui, vaikkei tosiaankaan mielellään kuumuudesta huolimatta




Tää on pakko jakaa teidän kanssa


Alimmassa kuvassa Taavi kärkky multa ruokaa, meni sohvalle kyttäämään ja istumaan ihan kuin ihmiset. TIlanne oli niin huvittava, että oli pakko ottaa kuva ennenkuin passitin koiran pois, se ei toki saa kerjätä. Mutta en voinut olla nauramatta tota mun herra-seuralaista. Ei muuten ois ollut kauheen sivistynyt ruoka-seuralainen, se meinaan kuolaa jos kattelee kun muut syö.

Mooses on 3kk ja 4päivää vanha :) Keskiviikkona on lekuri kun mamilla=(eli siis mulla) on palkkis.
Keskiviikkona myöskin haen meille ilmastointilaitteen!! Hurraa!! Yippikayey! Netin kautta löysin meille sellasen hienouden(käytetty!). En jaksa odottaa! Onneks tänään on ollut siedettävämpi ilma niin ei oo tarvinu hikoilla.

Hei asuuko täällä ketää pennun omistajaa etelä-suomessa? Ite asun keravalla. Olis kiva nähdä muita labukan pentuja. Ja saada mun Moosekselle koirakaveri :)

Toi pinkki lippis sopii Taaville oikein mainiosti! :D Voimia Eepi78:lle!

Mooses on 3kk ja 4päivää vanha :) Keskiviikkona on lekuri kun mamilla=(eli siis mulla) on palkkis.
Keskiviikkona myöskin haen meille ilmastointilaitteen!! Hurraa!! Yippikayey! Netin kautta löysin meille sellasen hienouden(käytetty!). En jaksa odottaa! Onneks tänään on ollut siedettävämpi ilma niin ei oo tarvinu hikoilla.

Hei asuuko täällä ketää pennun omistajaa etelä-suomessa? Ite asun keravalla. Olis kiva nähdä muita labukan pentuja. Ja saada mun Moosekselle koirakaveri :)

Toi pinkki lippis sopii Taaville oikein mainiosti! :D Voimia Eepi78:lle!

Mooses on 3kk ja 4päivää vanha :) Keskiviikkona on lekuri kun mamilla=(eli siis mulla) on palkkis.
Keskiviikkona myöskin haen meille ilmastointilaitteen!! Hurraa!! Yippikayey! Netin kautta löysin meille sellasen hienouden(käytetty!). En jaksa odottaa! Onneks tänään on ollut siedettävämpi ilma niin ei oo tarvinu hikoilla.

Hei asuuko täällä ketää pennun omistajaa etelä-suomessa? Ite asun keravalla. Olis kiva nähdä muita labukan pentuja. Ja saada mun Moosekselle koirakaveri :)

Toi pinkki lippis sopii Taaville oikein mainiosti! :D Voimia Eepi78:lle!

Mooses on 3kk ja 4päivää vanha :) Keskiviikkona on lekuri kun mamilla=(eli siis mulla) on palkkis.
Keskiviikkona myöskin haen meille ilmastointilaitteen!! Hurraa!! Yippikayey! Netin kautta löysin meille sellasen hienouden(käytetty!). En jaksa odottaa! Onneks tänään on ollut siedettävämpi ilma niin ei oo tarvinu hikoilla.

Hei asuuko täällä ketää pennun omistajaa etelä-suomessa? Ite asun keravalla. Olis kiva nähdä muita labukan pentuja. Ja saada mun Moosekselle koirakaveri :)

Toi pinkki lippis sopii Taaville oikein mainiosti! :D Voimia Eepi78:lle!

Joku laittoi taas pentukyselyä tänään syksyllä luovutukseen tulevista pennuista

Onko teillä muilla ilmennyt ero-ahdistusta koirassa vieraissa paikoissa? Huomasin tuolla mökillä, että Taavi oli koko ajan mun perään, menin minne tahansa, vaikka vaan ulkohuussiin niin se tunki itsensä ovien läpi (tyrkkäs mökin ovet kuonolla auki ja juoksi perään) ja seuras mua joka paikkaan ihan hysteerisenä. Ja olin siellä kuitenkin äitini kanssa joka erittäin tuttu Taaville myös, näkee sitä monta kertaa viikossa. Jouduin sit roikottaa koiraa mukana joka paikassa, kun olin uimassa niin koira oli puussa kiinni, kun menin huussiin niin se tuli mukana yms. Vapaana ei voinut juurikaan pitää tällä kertaa (ennen on ollut lähes pelkästään vapaana tuolla) kun oli se kissa joka hiippaili pihapiirissä pentujen takia. Mutta sit kuitenkin yöt Taavi nukkui äidin vieressä, ei mun mikä on taas ristiriidassa tohon ihme erohommeliin. Outo tyyppi

Yksi kuva vielä.. mamma pussaa Taavia ja Taavi ei oikein oo messissä

Voimia eepi78 ja otan osaa marsun puolesta! Mäkään en pystynyt menemään mukaan kun mun kani lopetettiin vuosia sitten.. ihan hirveetä se silloin oli!

Kiitos. Mä en tajua miten tähän ei ikinä totu, että eläimestä joutuu luopumaan. Mulla on ollut marsuja yhteensä 22 vuotta ja aina se on yhtä paha juttu luopua. Mä en oo vieläkään päättänyt oonko mukana vai en.. kai se tulee sit huomenna siellä se tunne että pystynkö vaiko en. Viimeks itkin jo liikaa vaikken edes nähnyt kun marsu lopetettiin, tiedä sit mitä siitä tulee jos oon mukana siinä.

Eläimen pois vienti on hirveetä! Voimia siis eepille!

Mä en pystynyt lähtemään mukaan eläinlääkärille kun isosiskoni ja isäni veivät silloisen (Piki)labbiksemme autuaammille niityille... Ajattelin että on parempi että siellä on mukana ihmisiä jotka on suht rauhallisia... tai eivät ainakaan itke hysteerisesti.

Lunan aika kun joskus tulee niin vaikka se kuinka hirveältä tuntuisikin niin haluan olla mukana ystävän viimeisellä matkalla. Ehkä se on sitten vähän eri kun on nyt vastuussa siitä koirastaan niin ei sitä voi oikein muidenkaan kontolle laittaa ja mies ei todellakaan suostuisi/pystyisi menemään yksin... ja toki minäkin haluisin sinne jonkun ihmisenkin tueksi...

No mutta näistä tulee vaan paha mieli, vaikka on näitäkin mietittävä, koska on sen koiran hankkinutkin... toivon mukaan meillä tätä ei tarvitse miettiä ainakaan seuraavaan 10 vuoteen!

Tässä vielä Pikin kunniaksi pari kuvaa siitä(laatu huono, ovat skannattuja kuvia):



Tuli se tippa linssiin kuitenkin kun kuvia katselee, oli se ihana koira ja toivon että oma poika kokee Lunan yhtä tärkeäksi tueksi elämässään kun minä koin Pikin aikoinaan... elihän se mun kanssa lapsuuden ja nuoruudenkin... Nyt se on jo sateenkaarisillalla ollut vuodesta 2002, itseasiassa 20.6 on kuolin päivä joten 9- vuotta tulee siitäkin kohta. Pikille siis sinne jonnekin!

Joo, monesti oon mäkin miettinyt, että Taavin aika kun on niin mukana olen viimeiseen asti vaikka tiedän, että tuun olemaan hysteerinen. Mutta kai ne eläinlääkäritkin on tottuneet siihen. Jotenkin tuli viimekskin vaan niin pöljä olo, että mä vien pientä marsua lopetettavaksi ja itken kun joku ihminen ois kuollut, vähän jopa hävetti. Ja silloin oli vielä aika tylyä henkilökuntaa ell-asemalla, mikä ei parantanut oloa yhtään. Mutta on nuo marsutkin vaan sellaisia persoonia että niihin kiintyy valtavasti. Vaikka mulla nytkin on ollut pitkään kolme marsua niin jokaiseen on muodostunut omanlainen suhde ja jokainen on ihan omanlaisia persoonia. Ja kun ovat kuitenkin suhteellisen pitkäikäisiä niin väkisinhän niihin kiintyy kuin ystävään. Vanhin marsu on nyt 6.5v joka on ollut mulla ihan luovutusiästä asti, ennen Taavia. Se on kokenut monta muuttoa ja paljon muutakin. Nämä kaks muuta on tulleet kodinvaihtajina mulle mutta ihania nekin. Ja nyt on yhden aika lähteä. Niin se vaan menee, eläinten omistaminen on ihanaa, niiltä saa niin paljon, mutta se luopuminen on ihan kamalaa. Mä oon myös päättänyt, että Taavin aika kun on niin sen tuhkat otan itselleni, nämä marsut saa mennä joukkotuhkaukseen.

Voimia eepi78:lle :/ eläimestä luopuminen on aina yhtä hankalaa, oli se miten iso tai pieni tahansa.

Me tultiin just eläinlääkäriltä, nyt on Laku rokotettu :) Eläinlääkärin mukaan ei ole Lakussa punkkeja, jotain rokamia vain (halleluuja!!!), kävin ostaa kyl samantien Frontlineä silti. Yläpurennan takia alakulmurit poistetaan kahden viikon päästä, hui.

Lakuhan oksensi sunnuntaiaamuna kerran, ja eilen illalla kahdesti, mutta tuskin mitään vakavampaa. Eilen leikattiin kynnet ni joutu syöttää kuivanappuloita sille ihan urakalla, ni voi olla ettei se taas niitä malttanut pureskella ja siks tuli ruuat ylös. Pitää seurailla tilannetta.

Onneksi on vähän viileämpää, koirilla paljon kivempi olla :) ite kerkes jo tottua hellevaatteisiin, mut kai se on paksummat vaatteet kaiveltava taas esiin.


Laku iskee silmää ;)

Mun tomppeli koirani kävi nuolemassa Keke-marsun äsken kun pidin marsua sylissä. Ikäänkuin olis jättänyt sille hyvästit sekin. Vaikka ainahan se nuolee noita kun marsut on sylissä, mutta tuo oli jotenkin ihan erilaista, ei lähtenyt pois vaikka käskin kun yleensä lopettaa käskystä kun sanoo. Kerran kun käytin yhden marsun lääkärissä ja häkki oli tyhjänä, niin kun tulin takaisin ja laitoin marsun takaisin häkkiin niin Taavi kävi kaikki kolme häkkiä läpi, että asukkaat on tallella, sen jälkeen tuli nuolemaan mua naamasta ikäänkuin kiitokseksi että lauma on taas koossa. On se hassu.

Voi, ihana Taavi Laumastaan tarkka. Voimia tosiaan Eepille Rankkoja juttuja ne aina on, kun joutuu jostain rakkasta luopumaan.
Loistava kuva Taavista ruokapöydässä! Kunnon gentlemanni siellä istua napottaa.

Ja Laku taitaa olla varsinainen hurmuri. Silmäniskukin jo hallinnassa.

Me ostettiin Reinolle sonninsudin pätkiä ja sellaisen kun saa, niin sitä sais roikottaa vaikka tyyliin hännästään, eikä varmaan välittäis mitään. Niin hyvää se tuntui olevan. Leikattiin siinä herran sutia natustellessa etutassujen kynnet, eikä se varmaan edes huomannu mitään.

Meillä osataan hyvin jo istua, antaa tassua, toinen tassu ja maahan meno. Nyt sitten ideoidaan, että mitä opetellaan seuraavaks.
Perjantaina mennään rokotukseen ja sitten pikkusen laajennetaan reviiriä.

Piti kysyä, että kun teidän pennut saa hepuleita (meillä iltaisin) niin onko ne ihan tässä maailmassa niinsanotusti? Kun eilen Reino vetäs taas hepulit ja oli tosiaan kun toisessa maailmassa.. Jäi pihan oven eteen vetämään sellasta pientä rundia. Mä yritin rauhottaa sitä parhaani mukaan, kun alkaa painoa olemaan jo kuitenkin enemmän kun pienenä pentuna, niin ettei törmäilis kamalasti. Paras vaihtoehto kuitenkin oli avata se pihan ovi, ja päästää se sinne juoksemaan höyrynsä pois.

Mmoro!

Rino punnittiiin lauantaina ja painoa oli tullut 1,2 kg viikossa. Eli nyt poju painaa 11.3 kg. Hurjaa vauhtia kasvaa!!

Meillä Rino vetää iltaisin kauheat hepulit. Yleensä ruokailun ja ulkoilun jälkeen. Ja nyt on tosiaan löytänyt sen sohvan...Eilen poistin viisi kertaa sohvalta yhden puhelun aikana.

Olemme nauttineet nyt viileämmästä kelistä ja olleet paljon ulkona. Juhannukseksi suuntaamme pohjoiseen ja siellä riittää sitten peltoa missä voi juoksennella.

Joo Mooses on kanssa ihan omissa maailmoissaan kun se saa hepulin. Ulkona kun ollaan niin se alkaa kaivaa kuoppaa vetää pari rundia ja taas takas kaivaa kuoppaa ja juoksee ku tuli olis hännän alla! :D Mä vaan annan sen juosta ja väsyttää ittensä.

Eepille voimia! Ja hupaisa kuva Taavista kerjuulla

Visko, oltiinpa hyvinkin mölleissä Ja oltiin myös sillä kurssilla arkitottelevaisuusryhmässä. Huomasin tuloksista, että te taisitte myös olla siinä yhdessä luokassa, mutta en oikeen osaa kyllä kohdistaa keitä olitte Meillä meni se mölli muuten hyvin (pisteet ysistä kymppiin), mutta kokeen eka osio eli paikkamakuu meni ihan plörinäksi. Oma vika kun en ollut harjoitellut vielä paikan päällä ennen koetta, ja Rambo heitti ihan läskiksi, nousi ylös miljoona kertaa ja alkoi pelleilemään. No, kokeilemaanhan me vaan lähdettiinkin Ylihuomenna on uusi möllitoko ja katsotaan miten siellä menee.

Ensi viikolla Rambolla on kinttukuvaus! Saa jännätä millaiset tulokset sieltä sitten tulee. Silmät peilataan myös.

Meillä Rambo kasvoi suurinpiirtein kilon per viikko. Ja sehän oli jo n. 7 kg luovutusiässä ja siitä sitten tasaisella tahdilla isommaksi

Pikkumies (mä tulen varmaan aina kutsumaan Ramboa pikkumieheksi, vaikka se on jo iso köriläs ) saa edelleen hepuleita melkeen joka päivä, mutta se tapahtuu onneksi lenkillä. Tänäänkin tultiin pellon reunaan ja koira lähti kuin ohjus, hirveetä kyytiä se laputtaa (ja laputtaa on nimenomaan oikea sana kuvaamaan sitä menoa) menemään ja tekee äkkikäännöksiä ja mä pelkään aina että milloin se törmää johonkin puuhun, sen verran hurjalta näyttää Mua vaan naurattaa aina ja odotan että R. rauhottuu. Yleensä se hepulin laannuttua jääkin odottamaan mua ja katsoo sen näköisenä että mitä muka tapahtui