Koirat.com

Hei mua kiinnostaisi tietää mitä temppuja te ootte opettanut teidän labukoille, noiden peruskäskyjen lisäksi(istu tassu, paikka.. jne). Ite aloitin tänään ton leiki kuollutta käskyn harjoittelun. So far so good..

Meillä Taavi osaa Bang-käskyllä kuolla, menee siis kyljelleen makaamaan ihan liikkumattomana. Sit se osaa ettiä muutaman lelun nimeltä, antaa kumpaakin tassua erikseen sekä yhtäaikaa, ryömiä ja siinä ne tais ollakin. Oon joskus opettanut sille noita kun Taavi on ollut kipeenä eikä oo saanut kauheesti lenkkeillä. On sit pitäny keksiä muuta puuhaa. Niin ja uusimpana se osaa näyttää kaksi palloa tai yhden pallon, siis niin että laitan lattialle tennispallon, vähän matkan päähän kaksi tennispalloa ja kun Taaville sanoo kaksi tai yksi pallo niin se menee sen luo kumman sanon. Oon vähän suunnitellut että jos vielä tulee liikuntakieltoja niin seuraavaks opetan high five-läpsäytyksen Eihän me mitään noista juurikaan käytetä, joskus saatan kattoa osaako se enää noita kun ei tuu käytettyä usein, niin kyllä se muistaa.

Nyt on sit Keke päässyt isoille niityille syömään ruohoa. Olo on tyhjä, mutta ehkä se tästä. Onneksi jäi vielä nuo kaks kuikuttajaa niin ei ihan tyhjää ole häkeissä.

Miten opetit Taaville noi temput ?

Osanotto Eepille.

Mekin käytiin Keken kanssa MölliTokossa, AVO2 tulos. Meillä meni pieleen näin: Alussa hepulit morjenstaessa tuomaria, seuraamisessa liikkui laiskasti ja vapaana vaihtoi itse puolta, liikkeestä maahanmenossa herra istui (toisella käskyllä maahan), luoksetulossa istui vinoon. Johtopäätös: Pitäisi harjoitella paljon enemmän. Olen huomannut myös nyt, kun ei olla millään kurssilla, tottelevaisuus lenkilläkin laskenut.

Tempuista Keke osaa kieriä, etsiä kanaa (lelu), nostaa tassua (saa hihnan pois kainalosta). Harjoiteltu on nyt ryömimistä ja seisaalla 360 astetta kääntymistä ja peretystä. Ryömiminen on hankalaa, toi raapii mun käsiä tassuillaan (ei tahallaan, on vaan niin kova töhö), kun vedän namia nenän edessä. Parempia opetusvinkkejä otetaan vastaan

Olipas Rambo iso pentuna, meidän Lulu oli vähän reilu 4 kiloa kun haetiin se ja silloin siis 7 viikkoisena, ja nyt on tosiaan se 8 kiloo ja 10 vk, eli onhan tuokin jo "puolet" isompi! tosin urokset olivat siinäkin pentueessa sitten jotain 6 kiloisia, että selkeesti isompia Ihastuin muuten tuohon Rambo nimeen ihan kokonaan, en tiedä miksi mutta aivan MAHTAVA nimi!

No meillä ainakin osataan vaan nuo peruskäskyt, eli istu, tassu ja sitten toinen ja maahan ja sitten maahan asennosta takasin istumaan ja sitten välillä osataan tulla kutsuessa luokse, ainakin jos ei oo jotain mielenkiintosempaa menossa Mäkin ajattelin opettaa ton "kuole" käskyn, mutta vielä en ole edes aloittanut, samoin sitten "läpyn" (eli highfive) ja ja ja... kaikkee kivaa toikin olis hauska et menis 360 astetta ympäri!

Mirle hei, mä tossa mietin et kun Tampereella molemmat asustellaan, että josko sitä tekisi vaikka pentutapaamisen jossain kohtaa..? Voitais laittaa vaikka yksäriä, jos kiinnostuit? Meidän Lulu kaipais ainakin ihan pentuikäsitä painiseuraa

Ja lueskelin tosta netistä kaikennäkösiä koirien kennelnimiä ja osa oli kyl tosi ihania.. Olis hauska kuulla et minkälaisia kennelnimiä täälä on koirilla? Lulu on siis kennelnimeltään Muddlehead's Hilda, ties vaikka joku oliskin samasta kennelistä

Meidän Mooses oli tosiaan pentueen isoin ja ahnein. Vieläkin varmasti ahnein :D. Kun juttelin viime viikolla kasvattajan kanssa niin (kasvattaja piti 2narttua pentueesta) oli Mooseksen siskot pari kiloa painavempia... Ei toi Mooses mun mielestä oo mitenkää laiha, sellainen sutjakka/solakka. Äiti kävi tänään kylässä ja sano et Mooses on hoikka. Pitäiskö mun sit vähän lihottaa? No huomenna eläinlekuri saa sit kertoa mitä mielt on ton painosta.

Mooseksen kennelnimi on Follies Neville! Mikä on mun mielestä aivan ihana nimi.

No toi meidän leiki kuollutta temppu oli hieman vaikeempi temppu ku mitä ajattelin, kierähtää selälleen mut ei vielä "leiki kuollutta" eli jää paikoilleen, mut huomenna harjoittelu jatkuu! Opetin sen tossa samalla kierimään :D Se olikin helpompi.
Haluisin kans opettaa Mooseksen ottaa sukat pois jalasta (kuulin mun serkulta se oli opettanut sen koiran ottamaan kengät ja sukat pois jalasta:D), valot kiinni/päälle. Jotain tollasia "käytännöllisempiä" temppuja :P.

Birdie: Kuolemisen opetin niin, että ensin käskin maahan ja siitä houkuttelin namin kanssa kyljelleen, aina sai alussa namin kun meni kyljelleen vaikka ei ois pää ollut vielä maassa. Aika nopsaa tajus idean. Pikkuhiljaa aloin sit vaatimaan, että pääkin käy maassa ja taas palkkasin pelkästä käymisestä. Sit kun tajus sen niin vaadin taas pitempää aikaa ja palkkaa ei saanut ennenkuin oli liikkumatta kyljellään pää maassa. Ryömimisen opetin naksuttimella. Taas maahan-käsky, siitä nami nyrkissä koitin saada hilautumaan eteenpäin, heti naks ja palkka kun tuli edes vähän matkaa ryömien. Tää oli aika haasteellinen opettaa kun Taavi meinas aina nostaa pyllyn ylös ja tulla sillä tavalla eteenpäin, mutta tajus se sit nopeesti kun naksautin vaan oikeista suorituksista. Tassun annon oppi nopsaa, sen jälkeen kun sen osas hyvin niin aloin koittamaan toinen tassu-käskyllä toista. Se itse tarjos ensin sitä minkä jo osas (antoi aina tassu-käskyllä samaa tassua) ja sit kun en palkannutkaan siitä niin tarjos toista, joten oli helppo vahvistaa sit sen toisen antamista. Sitä en tiedä miten sen high five-jutun opettaisin se vaan on niin hauska että pakko joskus koittaa. Ainiin, kummatkin tassut on Taaville vaikee, se ei meinaa pysyä tasapainossa. Sen opetin niin, että laitoin namin sen kuonon yläpuolelle ja sai sen vasta kun kummatkin etutassut oli irti maasta. Se ei oo sen lempitemppuja, mutta ei tarviikaan olla kun ei ole mitenkään tärkee. Nää on näitä hupi-juttuja ja tosiaan ihan vaan lenkkien korvikkeina ollaan harjoiteltu ettei ihan pää hajoa kummaltakin.

Ainiin, mä olen unohtanut kokonaan, että osaahan tuo kieriäkin. Sen opetin kuolemisesta namin avulla houkutellen selälleen ja toiselle kyljelle. Sekin oli aika vaikee Taaville oppia, meni yllättävän kauan vaikka yleensä oppii uusia juttuja nopeesti. Tää labbiksen kroppa ei oo vissiin kauheen ektterä mihinkään kierimis-juttuihin.

Ja oiti vielä sanoa, että Taavikin oli aikoinaan pentueensa ahnein ja isoin luovutusikäisenä, oli sellanen kunnon jössikkä. Oli kuulemma aina ekana ja vikana tississä kiinni ja olikin viimeinen pentu mikä haettiin 8 -viikkoisena. Se roikkui vielä silloinkin emän tississä ja emä juoksi karkuun, tai yritti. Pikkuhiljaa tuon paino alkoi tasaantumaan ja nykyäänhän se onkin aika hoikkeliini urokseksi. Kasvattajat jo sanoi ja itsekin luulin, että siitä tulee tosi iso uros, just sellanen massiivinen lihaskimppu. Mutta se pentuajan sairastelu eli haiman vajaatoiminta on varmasti vienyt siltä mahdollisuuden painon kehitykseen, koska oli pitkään tosi laiha.

^Meillä opeteltiin high five näin. Tuolla on muitakin hyviä videoita temppujen opettamisesta.

^^ olipas hyvä linkki, täytyy itekin katsoa tuolta jotain vinkkejä

Mun siskon tutulla on koira joka osaa kanssa sen "kuole" tempun, mutta hauskaa siinä on se että se ei ole hirveen uskottavaa kun koira on muuten ihan paikallaan, mutta se on niin innoissaan että sillä heiluu häntä koko ajan tiedä sitten miten tuollaisenkin tavan saisi pois, mutta musta se on kauheen söpöö, et muuten kuolla mut sit häntä viuhtoo tuhatta ja sataa

Oon kovasti kyllä koittanu opettaa ton esittämään kuollutta, mutta tuntuu jotenkin niin kankeelta. En oo edenny yhtään. Siinä vaiheessa ku koira pitäs saada kyljelleen niin koira hyppää seisomaan. Alas menee kyllä nätisti mutta kyljelleen ei yksinkertasesti haluu mennä, ihan sama kuinka hitaasti koittasin edetä. Noh, ehkä vielä joskus


Baileyllä on myös kauheet kaljut läntit molemmissa 'kyynärpäissä', ihan karvattomat. Varmaan tullu ihan lattialla makaamisesta kun on ilmeisesti viileempi nukkua kovalla lattialla ulko-oven vieressä. Ainakin luulen että on tullu ihan kulumisesta, en keksi muutakaan.
Aika kauheen näköset vaan, mahtaakohan tollekaan voida tehdä mitään. Loistaa vaan aika kauas tollaset kaljut läntit molemmissa etujaloissa.

Pedro osaa perus käskyjen lisäksi mm. heittää yläfemmat, kieriä, mennä köllöttämään selälleen, kerjätä ( istuu sellasessa mangusti asennossa...selkä suorassa etu tassut ilmassa/rinnalla koukussa) Muitakin ns. turhake temppuja on harjoituksen alla

Pedro täyttää to. 1v Ens viikolla mennään ottamaan rokotukset! Ajattelin herran vielä ennen rokotuksia madottaa, kun niin kovasti kaikkea tuolta maasta tykkää maistella.

Viime viikolla Pedro löysi iltalenkillä meidän kerrostalonpihasta valkosipulinkynsiä, jotka pisteli hyvällä ruokahalulla poskeensa. Oli sen jälkeen kovin raikkaan hajunen koiruus! En voinu olla nauramatta, kun lenkin jälkeen nukku sängyn vieressä selällään, haarat levällä, kuorsaten ja valkosipulilta haisten. PEDRO MY MAN!

Eldarwen kirjoitti:

Baileyllä on myös kauheet kaljut läntit molemmissa 'kyynärpäissä', ihan karvattomat. Varmaan tullu ihan lattialla makaamisesta kun on ilmeisesti viileempi nukkua kovalla lattialla ulko-oven vieressä. Ainakin luulen että on tullu ihan kulumisesta, en keksi muutakaan.
Aika kauheen näköset vaan, mahtaakohan tollekaan voida tehdä mitään. Loistaa vaan aika kauas tollaset kaljut läntit molemmissa etujaloissa.

Tää on aika normaalia isoilla koirilla. Lunalla on myös ja meidän Piki-labbiksella oli myös. Lunallakin on kaikki pedit sun muuta ja saa olla sohvalla ja sängylläkin, mutta kesäisin se kivoin paikka on lattialla, siis ei edes matolla, joten eipä noillekaan voi mitään ellei vuoraa koko kämppää pehmeillä matoilla. Lunalle ne tuli jossain kolmen vuoden tienoilla, siis niin että ne näki kauaskin, sitä aiemmin ne kulumat tekivöt kyllä jo tuloaan.

Tosin meillehän kävi niin että ne kyynärät tulehtui Lunalla, niihin kasvoi mätäpaiseet ja olivat tosi kipeät. kuukausi niitä hoidettiin ja juostiin lääkärissä ja kauhea hevoskuuri antibiootteja taas kehiin. Lopulta lekuri puhkaisi patit ja huuhteli ne sisältä(yök) ja pari kertaa mies teki saman toimen piteen kotona(yök), saatiin siis steriilejä neuloja mukaan lääkäriltä. Onneksi tämä tepsi sillä leikkaus oli jo ovella ja olinkin varannut jo ajan leikkaukseen, mutta ennen sitä ne sitten "kuivuikin" kokoon ja tervehtyivät. Onneksi sillä leillauks olisi ollut vaikea toteuttaa tai toipuminen vaikeaa kun koira nyt kuitenkin makaa juurikin kyynärillään... No toivotaan ettei koskaan tule sitä vaivaa enää. Meillä kuulema vaikutti siihen nämä krooniset furupatit tai kun on siihen furunkuloosiin taipuvainen niin pienestäkin naarmusta kerää sitten bakteerit heti kehiin.

Ai niin, tänään on myöskin leikkimieliset möllivepe kisat meillä, heh!

Laku osaa tällä hetkellä istua, antaa yhtä tassua, ja mennä maahan (paremmin käsimerkistä, ilman käsimerkkiä harjoittelun alla..). Tassun antaminen oli kyllä vähän turha temppu opettaa, kun nyt tarjoaa/kerjää sillä joka asiaa. Sen on annettukin vähän painua unholaan. Luokse tulee kutsusta vaihtelevasti, tätä pitää reenata vielä paljon. Irti-käskyä pitäisi alkaa harjoitella ahkerammin, sekä paikka-käskyä. Paikallaan osaa pysyä melko hyvin jo niin, että katsekontakti katkeaa jos käväisen nurkan takana. Lelujen tunnistusta myös harjoitellaan.

Nyt ei ole Laku oksennellut enää, eli jotain ohimenevää taisi olla :) Sisälle ei ole tehnyt nyt moneen yöhön mitään, päivällä silloin kun itse ei kerkeä viemään. Yksinolojen aikanakaan ei ole tehnyt yleensä mitään Kyllä se tästä.

Taavillakin heiluu välillä siinä kuole-tempussa häntä.. on joo tosi uskottavaa kun koira on muuten liikkumatta, mutta häntä vispaa

Ja Taavilla on kanssa noi kyynärpäät kaljut, sit se välillä lussuttaa toisen puolen kyynärpäätä niin että se on ihan verillä. Oon koittanut rasvailla niitä, mutta pari pv menee niin taas veri vuotaa kun se on lussuttanut.

Mä oon nyt siirtynyt Taavin kans takaisin peura-peruna nappulaan ja tuo sontii kun mikäkin norsu. Täytyy tänään käydä ostelemassa niitä lihoja ja muita jos alkais nyt sit vihdoin pikkuhiljaa antamaan ainakin osan lihoina. Ei ihme jos ei koiran paino koskaan nouse kun tavaraa tulee toisesta päästä ulos enemmän kuin mitä sinne menee päivässä sisään. TUo kun kakkii sen 3-4 krt päivässä ja isoja läjiä.

Reinon kennelnimi on Aprilmist Poseidon.

Voi puuh, millanen eilisilta meillä oli.. Ollaan tosiaan kahdestaan nyt Reinon kanssa kotona ja huomaa että se isäntä puuttuu. Reino tottelee miestä paremmin ku mua.
Touhuttiin eilen kaikenlaista Reinon kanssa ja ajattelin sen olevan aivan poikki, kun aletaan käymään yöpuulle. Mutta tais olla sitten jo ehkäpä yliväsynyt, tai sitten vaan kapinoi mulle ikäväänsä. Juoksi vaan mun perässä ja naps naps hampaat kävi ku näykki mua. Ei auttanu pois kääntymiset, ei kiljahdukset, ei kiellot.. Oikein hyökkäili silmät kiiluen. Normaalisti lopettaa ku kieltää ja kääntyy vaan pois. Rauhottu se sitten kyllä lopulta, mutta siinä meni yli tunti ja normaalisti käy 15 minuutissa.. Itse veikkaan eniten syyksi tosiaan tätä miehen puuttumista kotoa. Itekseen päivällä lepäillessään piippas aina välillä sillee kaihoisasti. Onneks ei oo enää montaa päivää odotettavana! Kunhan nää pari iltaa nyt vielä menis jotenki päin..

Reino tapas eilen elämänsä ensimmäisen pikku-ihmisen. Naapurissa oli käymässä semmonen n. 3 vuotias pikkutyttö, joka halusi kovasti heti Reinon nähtyään tulle silittämään. Pikkutyttö tuli rauhassa kohti, niin Reinoa alko vähä jänskäämään. Sanoin sitten tytölle, että käy vaikka kyykkyyn niin Reino tulee sun luokse sitten haistelemaan, kun sitä vähän jännittää vielä kaikki uusi, pentu kun on. Reino menikin tutustumaan ja kaikki meni oikein mallikkaasti. Pidin kyllä Reinoa aika tiukasti kiinni, koska se olis muuten melko varmasti kaatanu pikku-ihmisen. Innokas kun on. Mutta oon siis iloinen, että Reino sai hyvän kokemuksen lapsesta.

^Löytyyhän täältä muitaki Aprilmist koiria

Mulla nuorempi koira siis Aprilmist Wintersturm ja vanhempi Halolan Sokerihuurrettu.

Meillä ei oo pojille toistaseksi opetettu mitään temppuja, jotenki niiden kans oon ottanu vaan noi peruskoemnnot, mut siskon koira osaaki sit vaikka mitä ja ne on ollu helppo opettaa sille, kun se on kaikkea tehnyt jo luonnostaan, niin ei ole tarvinnut kuin yhdistää käsky siihen
mm. näitä "erikoistemppuja" ovat tuhahda, näytä kieltä, ryömi, kaadu, kemmerrä, kurre, iso sana ja pieni sana. Aina kun hoksaan sen tekevän jotaki itsestään niin keksin vaan sopivan sanan ja alan opettaa sille siitä uutta temppua

Mun pojilla ei vissiin ole yhtään mielikuvitusta tai mitään lahjoja ku ne on vaan tommosia tavallisia jollikoita ni on aikamoista tahkoomista kaiken uuden opettaminen, vaikka ahneelle luulisi menevän nopeesti nuppiin

^Heheeeei!
Ollaanko ainoat siis?

Reino vaikuttaa aina ensin siltä, ettei se ees yrittäis ymmärtää mitä yritän sille opettaa.. Mutta äkkiä se kyllä juttuja oppii ja sisäistää. Tekis luultavasti melkein mitä vaan ruoan takia.

Painoa Reinolla on jo pikkusen päälle 11 kiloa ja tarkka mitta saadaan perjantaina eläinlääkäriltä. Kasvaa kamalaa vauhtia. Siitä on tullu semmonen jämäkkä ja vanttera. Ei enää hievahdakaan, jos yritän työntää pois esim. jostain kielletystä paikasta. Tossa iässä ne kasvaa jo viikossa niin hirmusesti että. Mies varmaan huomaa, kun on ollu viikon poissa, että miten on "pikku"jätkä kasvanu. Kun minäkin sen huomaan, vaikka joka päivä näänkin.

Reino on erittäin innostunut kaivamaan tietään Kiinaan.. Aina kun päästän sen pihaan, menee se kaivamaan yhtä ja samaa paikkaa. Meijän pitäis laittaa nurmikko kokonaan uusiks, mutta arvatkaapa saisko siemenet ja mullat olla rauhassa kun on tää oma pieni puutarhuri paikalla..? Eilen himoitsi naapurin oven edessä olevaa kesäistä kukkakoria. Kaikki kukat ja kasvit on vaan pakko syödä parempiin suihin.

^Mä luulen ettei meilläkään ois temppuja opeteltu juurikaan ellei ois useempaan kertaan ollut yskää, tassuhaavaa ja milloin mitäkin että lenkit olleet minimissä ja riehumiskielto. Siinä on ollu vähän pakko keksiä aktiviteettiä sekä itselle että koiralle että se viikko pari menee nopeemmin ja kummankaan pää ei poksahda Taavi on kyllä kiitollinen oppilas kun oppii uusia asioita tosi nopeesti ja itsekin on iloinen uudesta tekemisestä.

Mä olin myös ylpee yks päivä kun kaveri kävi 1.5v tyttönsä kanssa kylässä. Taavihan on aina lapsia kohtaan tosi ystävällinen, mutta kun se ei tajua voimiaan niin usein sit kaataa lapsen nurin kun menee pussaamaan tms. Kaverilla on itselläänkin koira ja tuntee Taavin hyvin, joten ei tarvinnut edes sanoa että jos Taavi lähentelee lasta liikaa niin tyrkkää pois vaan. Mutta Taavi oli tosi nätisti, ei kaatanut tyttöä kertaakaan, ei hössöttänyt sen ympärillä niinkuin yleensä lasten kanssa. En tiedä johtuiko siitä, että tämän pikkuihmisenkin suhtautuminen Taaviin on hyvin luontevaa, työnsi kädellä itse pois jos tuli liian lähelle ja ei hössöttänyt liikaa niinkuin monet lapset. Tämä lapsi ei oo ennen meillä käynyt, on nähnyt Taavia aiemmin vaan ulkona, joten sen takia vähän jännitin että miten käy kun koirakin on irti. Mutta ylpeä sain olla ja voin siis toistekin pyytää kylään lapsen kanssa. Monestihan joudun kavereiden lasten kyläillessä pitää koiran hihnassa täällä sisälläkin kun Taavi innostuu liikaa ja toiset lapset ehkä vähän pelkääkin. Mutta nyt mä oon enemmän sitä mieltä, että sen lapsen omakin suhtautuminen vaikuttaa siihen miten koira käyttäytyy sitä kohtaan. Ei tarvinnut juurikaan käskeä koiraa lapsen kanssa ollessa.
Sit kaveri ihmetteli että eikö Taavi sano mitään kun lapsi koskee sen luuhun kun Taavi söi luuta ja se lapsi oli ottamassa sitä pois. Sanoin ettei se hölmö tajua puolustaa ruokaansa keneltäkään kun se on niin luottavainen että se annetaan sille takaisin. Sen suuhun voi vaikka lapsikin työntää nyrkin Taavin syödessä eikä se tee yhtään mitään.

Mirle kirjoitti:

Voi puuh, millanen eilisilta meillä oli.. Ollaan tosiaan kahdestaan nyt Reinon kanssa kotona ja huomaa että se isäntä puuttuu. Reino tottelee miestä paremmin ku mua.
Touhuttiin eilen kaikenlaista Reinon kanssa ja ajattelin sen olevan aivan poikki, kun aletaan käymään yöpuulle. Mutta tais olla sitten jo ehkäpä yliväsynyt, tai sitten vaan kapinoi mulle ikäväänsä. Juoksi vaan mun perässä ja naps naps hampaat kävi ku näykki mua. Ei auttanu pois kääntymiset, ei kiljahdukset, ei kiellot.. Oikein hyökkäili silmät kiiluen. Normaalisti lopettaa ku kieltää ja kääntyy vaan pois. Rauhottu se sitten kyllä lopulta, mutta siinä meni yli tunti ja normaalisti käy 15 minuutissa.. Itse veikkaan eniten syyksi tosiaan tätä miehen puuttumista kotoa. Itekseen päivällä lepäillessään piippas aina välillä sillee kaihoisasti. Onneks ei oo enää montaa päivää odotettavana! Kunhan nää pari iltaa nyt vielä menis jotenki päin..

Kannattaa luoda sunkin koiraan sellainen suhde, että tottelee suakin, ettei tartte olla sitten miehen poissa oloista ihmeissään.
Meillä Luna yritti pomottaa kumpaakin, mies teki nopeammin sille selväksi miten asiat menee ja minusta oli vain "söpöä" kun pikku hurtta yrittää isotella... onneksi karaistuin ja kerran sitten meni mulla hermot näykkimiseen ja murinaan joten käytiin tämä välien selvittely läpi ja se loppui sitten siihen se näykkiminen ja pomottaminen. Että kunnolla vain Reinolle teet selväksi miten asiat on... on meinaan koiria jolle ei pelkät kiellot ja neutraalisuus tehoa, nimimerkillä kokemusta on ja nimenomaan sieltä kantapään kautta kokemusta, siksi täällä nyt paasaan asiasta.