Koirat.com

Tässä vielä luonnetesti videon pätkä meidän koiran puolustus halusta...
Joku hyökkää?

Tosin tässä luonnetestissä itse on niin rentona kun tietää ettei uhkaavasti käyttäytyvä ihminen ole vaaraksi...

Tässä kelkkatesti jossa näkee ja kuulee vähän sitä Lunan "vahti"haukkua... tosin harva koira noin innokkaasti menee kelkkaan itsenäisesti tutustumaan kun testi on ohi. Ja videon alussa on alku juttuja, jos niitä ei tahdo katsoa niin kahden minuutin kohdalta alkaa kelkkatesti.
Kelkka, pelottava vai ei?

Juu ja videoista on myös nähtävillä Lunan remmikäyttäytymistä pahimmillaan... tuolla kun ei saanut koiraa komentaa vaan sen piti antaa toimia itsenäisesti ilman minun ohjausta... tuollaisia ne lenkit meillä olisi jos ei asiaan puututtaisi tavalla tai toisella!

Hahah ihana Luna!! Se vaan tyytyväisenä heilutti häntää vaikka hieman uhkaavasti lähestyi. Vähänks nauroin 8)

Huoh, meillä täällä tosiaan koitetaan lepäillä, mutta tänään jo tuo aamulenkki oli tosi rasittava kun koiralla on virtaa ja kyttäilee joka suuntaan ja yrittää koko ajan mennä kovempaa (lue: vetää). No joo, kai tää tästä kohta. Ei enää yskikään niin paljoa kuin eilen.

Olen nyt sinnitellyt yli vuoden siitä kun piti nukuttaa se paras ystävä. 14v vaalea labbisnarttu oli aina mukana ja "kuin ihmisen mieli".

Elämäntilanne meikäläisellä muuttuu niin että olen jatkossa paljon talvisin matkoilla ja järki sanoo että ei enää omaa koiraa. Kata (siis tuo labbis) tulee edelleen mieleen päivittäin, varsinkin kun jääkaapin oven aukaisee ;)

Tätäkin viestiä olen harkinnut varmaan sata kertaa ja nyt päätin laittaa tänne.

Eli jos joku täällä Jyväskylässä tarvitsee labbiksen hoitajaa muutamiksi päiviksi - viikoksi, niin olemme käytettävissä. Tokikin pitää ensin vähän tutustua puolin ja toisin, mitään ongelmatapausta en halua hoidella, mutta eipä niitä labbiksissa taida juuri ollakaan. Itse olen 55v mies ja aika "tuore" vaimo on, joka kyllä eli reilun vuoden Katan kanssa ja tykkäsi, mutta vihasi karvan lähtöä. Siis pahinta karvanlähtöaikaa haluamme karttaa.

Laita viestiä jos asia kiinnostaa. Asumme omakotitalossa. Ehdottoman luotettavia olemme ja uskon että koira viihtyy kanssamme ja tuntee olevansa perheenjäsen. Myös jos sinulla on pentu joka kuitenkin on sisäsiisti, niin voin sitä hyvällä kokemuksella kouluttaa (joskus vieraan auktoriteetti auttaa).

Ja siis mistään busineksesta ei ole kyse...

PS vaimolle en ole vielä uskaltanut kertoa tästä viestistä ;)

(Mode: alkup. viestin väärästä paikasta voi tuhota, kiitos)

Okebolle: Sellaista vaan että vaimosi vaikuttaa hiukan antikoiraihmiseltä ja vaikka laitoit että olette luotettavia, niin aika paljon tuli minun korvaan/silmään tuota mitä koira ei saisi olla tai siltä ei saisi tulla(heh). Eli karvaahan näistä lähtee oli karvanlähtö tai ei, sen varmaan tiedätkin. Hiekkaa ja likaa kantavat muutenkin paljon sisään.
Ja ehdottomasti tällaiset koiranhoito jutut täytyy käydä puolisonkin kanssa läpi ettei käy vaikka niin että koira hoitoon tuodaan vaimon niin haluamatta ja lopulta koira on esim. pihalla/yhdessä huoneessa koko hoidon ajan kun ei haluta karvaa ja likaa sisään. Esim. omani saattaa yksin ollessaan nukkua sohvalla. Toki en asu siellä päinkään joten omasta labbiksestani ei hoitokoiraksi teille ole. Eikä varmaan muutenkaan soveltuisi, sillä saattaa vetää/intoutua remmissä eli mahdollisesti täyttää kriteerisi ongelmakoirasta.

En yritä provota, mutta itselle ei jäänyt tuosta viestistä luotettavan hoitajan kuvaa... Ehkä olen itse vaan herkkä siitä kelle koirani annan hoitoon...

Mutta toivotaan että Okebolel löytyy joku hoidokki, kunhan tutustuu paremmin puolin ja toisin.

Nyt kun Lunatic asian noin ilmaisit, niin viestini tosiaan on aika töksähtävä; sorry

Meillä Kata kyllä oli perheenjäsen ja sai nukkua sohvalla ja satunnaisesti jopa sängyssä. Ei vaimo mikään koiran vihaaja ole, mutta semmoinen he..vatin nipottaja tuon siivoamisen kanssa - siitä voi tulla sanomista tässä asiassa kyllä.

Ja jos asia etenee, niin ei taatusti hoidokki joudu pihan perälle tai huoneeseen teljetyksi. Mutta kuten mainitsin, tietysti tämä vaatii ensin tutustumisen ja 100% luottamuksen.

Mistähän saisi suodattimen, että ei pääsisi katsomaan YouTuben labbispentuvideoita

Okebo: Jeps, välillä on vaikea kirjoittaa palstoilla niin että siitä saisi oikeanlaisen kuvan esittämästään asiasta, nimimerkillä kokemusta on...
Toivotaan että tärppää hoidokin etsinnän kanssa.

Pentu kuvat ja videot on pahimpia pentukuumeeseen, joten en suosittele!!

Täällä tosiaan yks lihomaton labbis Helppoa kun ei tartte vahtia joka kiloa ja joka suupalaa mitä sille antaa. En tiedä mitä ikä tuo tullessaan, mutta ainakin vielä paino tuntuu pysyvän samassa kui viimeiset varmaan kolme vuotta. Ja mieluummin pidänkin (vaikka tuo pysyy pitämättäkin) hoikkana kun tahallani alan lihottamaan. Nuorempana tota piti lihottaa sen takia, että oli liian laiha sen haiman vajaatoiminnan takia kun oireet oli niin rajut, mutta lihoi hyvin kun saatiin sairaus kuriin ja lihavaahan siitä ei saa tekemälläkään, ainakaan mun mielestä. Näyttelyissä Taavi ei tuu ikinä pärjäämään tolla kropalla, mutta ihan sama. En sitä ala näyttelyihin lihottamaan kun ei ne muutenkaan ole mun juttu mitenkään aktiivisessa mielessä. Ahnehan tuo on kuin mikä ja syökin aika paljon mun mielestä päivässä, mutta aina vaan paino pysyy samassa. Ainoo hetki kun tuo on aikuisena lihonut oli se kesä kun sai sen hormoonipiikin, mutta paino tasottui taas talvella kun koirasta tuli kylmien ilmojen myötä aktiivisempi.

Taavilla oli joskus alle vuoden ikäisenä kennelyskä. Muistan kun tulin töistä kotiin ja koko kämppä oli täynnä kuivuneita lima-ysköksiä, varmaan kymmeniä länttejä. Ja koira yski kun mikäkin iso hevonen, kamalalta se kuulosti. Levolla meni ohi hyvin, pari viikkoa piti olla levossa. Taavihan oksensi ruuatkin välillä ulos kun yskitti niin paljon. Välillä annoin yskänlääkettä tablettina (ihan ihmisten, sain ohjeen pieneläinklinikalla) ja se hieman auttoi. Kaikkee sitä pitää pienen koiran kokea, mutta siitäkin selvittiin. Ja nykyään Taavilla ei oo edes kennelyskä-rokotetta ja yskä pysynyt poissa. Ainakin tähän asti. Mä kun en koe siitä rokotteesta olevan mitään hyötyä hyväkuntoisella koiralla, se voi saada yskän rokotteesta huolimatta.

Käytiin eilen taas treenaamassa NettajaPeppi:n kanssa. Huomaa Mooseksesta että riistaa on paljon kivempi noutaa kuin dummeja. Palautus on kyllä paljon huonompi noissa linnuissa kun ne Mooses haluaisi omia, kun taas (tylsät)dummyt tulee käteen asti.

Mä haluan ehdottomasti viedä Mooseksen luonnetestiin sitten kun se on sen 2 -vuotta täyttänyt.

Oliko se Nannna vai kuka, mietti kanssa taippareihin menoa?
Mietin että uskallanko jo keväällä ilmoittaa meidät taippareihin. Hm..

Eepi joo, Thelmakin tosiaan oksensi sillon yöllä ruokansa. Ei oo onneksi enää oksentanut, mä turvotin nappulat eilen ja tänään varmuudeksi ettei ärsytä kurkkua niin paljon.

Ostin Thelmalle tänään valjaat ja kuonopannan Kuonopannan siksi, että tiettyihin paikkoihin mennessä/kun on liikaa virtaa, se on varmaan ihan jees. Kokeilin sitä ja eihän se koira siitä tykännyt, mutta ei sen paljoa tarvi kiristyä niin heti höllää - pannan kanssa kun saa aika ronskisti nypätä ennen kuin koira oikeesti himmaa vauhtia. Valjaat mä ostin kun tiedän että ne sopii Thelmalle - ja niin ne sopikin, olipa ihana talutella jotenkin niillä tuolla puistossa. (Miten niin materialisti )

Juu, mä oon miettinyt taippareita. Mutta ei olla vielä noudettu riistaa, joten ne jää varmasti ensi vuoteen. Mehän muutetaan sinne Vaasaan ja mun äidin mies käy metsällä nimenomaan teeriä ampumassa, joten luulen että mennään sen kanssa ensin treenaamaan ihan sitä etsimistä ja palauttamista. Vedestä Thelma hakee mitä vaan ja kuinka kaukaa vaan, eli se metsässä haku ja etsiminen on vielä vähän treenin alla.

Kauan sitä kuonopantaa käytetään? Mä oon saanut sen käsityksen että ei se koira opi sillä olemaan vetämättä vaan että kun on kuonopanta niin ei vedä, mut sit kun on tavallinen kaulapanta niin vetää.

En mä siitä tiedä oppiiko se sillä olemaan vetämättä, vaan lähinnä sen takia ostin sen että tietyissä tilanteissa niin ei tarvii takuta sen kävelemisen kanssa. Saan kyllä Thelmaan kontaktin ja pystyn sen pitämään vaikka koko matkan mutta täytyypä myöntää että en halua että meidän lenkit on sellaisia että se tuijottelee mua ja mä palkkaan vaan että se saa haistella ja ollaan rennosti. En mä sitä aina aio käyttää vaan just tuolloin kun on virtaa.. Tänäänkin noilla valjailla meni lenkki aivan mainiosti vetämättä. En tiedä onko nyt jotenkin huonosti ajateltu mutta kyllä oon nähnyt niitä kuonopantoja käytettävän eikä mun mielestä oo sen pahempi kuin kurkkarikaan Meillä on tähän asti vaihdettu suuntaa, pysähdelty, otettu kontaktia, kielletty kun vetää... Mutta silti se vaan jatkuu kun on virtaa, niin aina se hihna taas hetken päästä kiristyy.

Okei, mä en nyt itse oikeen tiedä miten se käytännössä menee se kuonopannankäyttö. Labbikset on vähän sellasia koheltajia että välillä pitää olla vähän napakampi. Kyl toikin kävelee nätisti hihnassa mut sit jos näkee jotain kiinnostavaa ja vetää kunnolla hihnassa niin kyl tuntuu et käsi lähtee paikoiltaan.

Tosta kuonopannasta, kaverin corgi lopetti hihnassa vetämisen kokonaan viikko sen jälkeen, kun sille laitettiin kyseinen kapistus. Tästä on nyt pari vuotta ja edelleen kulkee hihnassa nätisti. Kuonopantaa ei tarvittu sitä viikkoa pidempään (liekö jonkunlainen ennätys?).

Minähän ostin meidän porukoille Raipea varten kuonopannan, kun sillä on niin järkyttävä metsästysvietti, että heti kun tulee jonkun otuksen haju, niin koira ampasee raketin lailla matkoihinsa. Kerran oli rusakko pomppinut aamulenkillä isästä ja Raipesta ohi, Raipe ei ollut nähnyt mitään, mutta kun oli saanut sen vainun niin oli kiskassu ihan kunnolla. Isi päätyi kipeän lavan takia viikon saikulle ja kyseessä on siis todella iso mies...

Tosin viime talvena joku kasvattaja oli selittänyt isälle, että jos se käyttää koiralla kuonopantaa, niin todella suurella todennäköisyydellä koiralla vääntyy niskat ja se kuolee. Yritin tämän kuultuani takoa hieman järkeä isukin päähän mutta ei, hän ei Raipea halua tappaa. Ajattelinkin ensi viikonloppuna hakea kyseisen pannan omaan käyttööni, kun noilla on koirilla on kuitenkin vielä suht samankokoiset päät.

Meillä oli taas aamulla koiran massu ihan kuralla. Ihmettelin, kun aamuruoka ei kelvannut vaan koko ajan piti kirmata eteiseen. Kun ulina alkoi, niin tiesin että nyt on kiire. Sitä tavaraa tuli taas niin paljon ja minun teki ensimmäistä kertaa tosi pahaa, kun yritin sitä pussiin saada. Mies sai tästä hyvä tekosyyn lintsata aamun tunneilta: "jos sillä on ripa, niin ei se voi olla kahdeksaa tuntia yksin. Nelli tarvii nyt lepoa, joten me vähän lepäillään vielä".

Musta tuntuu että Bailey on oikeesti vähän masentunut tai tollanen kun joutuu vaan istumaan kotona, mitään ei saa tehdä, liikkua ei saa kun hihnassa ja sitäkin vain vähän. Se on vielä tollanen superenerginen koira että vaatis sen montatuntia rankkaa liikuntaa että ois tyytyväinen. Voiskohan sillä vaan olla jotain patoutumia kun ei oo mitään liikuntaa, niin ei kiinnosta sitten mikään muukaan?

muoks. heti kun pääsin valittamaan niin tuli leikkaavalta lääkäriltä soittoa että Bailey voi alkaa elämään normaalia koiranelämää!! parantunut hyvin!

Eldarwen: Loistavia uutisia ja kyllä koira voi "masentua" liikunnan puutteesta, ainakin meidän Luna osaa sen hyvin.

Kuonopanta pistetään koiralle päälle - yleensä kai suositellaan, että se isketään vielä tavallisen pannan kanssa yhteen, että koira ei vain pääse siitä pujahtamaan irti - ja lähdetään lenkille. Kun koira vetää, sen pää kääntyy sivulle, jolloin vetämisestä tulee inhottavaa ja koira oppii, että vetäminen ei kannata. Näin sen siis pitäisi mennä.

Oma ja kaverin koira oppi houdineiksi ja pääsi kuonopannasta aina irti pois. :D Kaverin seropi ei oppinu olemaan vetämättä kuonopannan kanssa eikä ilman kuonopantaa. Toisaalta kaveri ei johdonmukasesti vaatinu koiraa olemaan vetämättä vaan kielsi kiskomisesta vain silloin ko tuntu siltä. Ja minun seropi repi tosiaan kuonon ennemmin verille kuin käveli sen kuonopannan kanssa, joten luovutin sitten ja opetin vetämättä olemisen muilla tavoilla. Kaverin koiralle kuonopannasta oli sen verran hyötyä että se aggressiivisena tapauksena käyttäyty sievemmin sen kuonopannan kanssa kuin ilman ja veti kuitenki vähemmän voimakkaasti.

Siis mä ainakin käytin (ja käytän tietyissä tilanteissa edelleen) kuonopantaa kitkeäkseni remmirähinät pois, elu hallitakseni koiran paremmin. En sen takia että se oppis yhtäkkiä olemaan rähisemättä pannan kanssa vaan että saan sitä pideltyä paremmin sen avulla ja mulla riittää hermoja myös siihen palkitsemiseen ja oikean käytöksen tulkitsemiseen. Pannalla kun se rähinä tuntui paljon voimakkaammalta ja joutui keskittymään pitelemään koiraa eikä siihen itse käytöksen kitkemiseen voinut keskittyä kun meni itelläkin hermot siihen hillumiseen ja kun joutui käyttämään voimaa itsekin. Kuonopantaa käytän edelleen jos nähdään muita koiria lenkillä, koska se vetäminen ja innokkuus on ihan eri luokkaa kuin normaalisti lenkillä ja mä en jaksa koko ajan karjua koiralle ja menettää omia hermojani. Kuonopannalla se hallinta on helpompaa. Ei Taavikaan siitä tykkää, mutta on jo tottunut eikä enää juurikaan yritä edes saada sitä pois.
Varmaan taas talvella joudun ottamaan kuonopannan ihan päivittäiseen käyttöön kun tulee liukasta ja Taavilla on tapana välillä hajujen perään kiskaista lujaakin ilman että itse ehdin reagoimaan. Mutta en mä itse ainakaan koe että olisin jotenkin huono ihminen kun koira käyttää suhteellisen paljon kuonopantaa. Mä koen, että kaikille on kivempaa niin, mä pysyn rauhallisena, koiraa helpompi hallita eikä vaaratilanteita synny. Esimerkiksi en anna mun äidin ulkoiluttaa Taavia ollenkaan ilman kuonopantaa, se kun on tunnustanut ettei pysty pitelemään jos rähinä sattuu päälle, joten oon toitottanut sille että joko käytät aina kuonista tai et vie koiraa ulos, jompi kumpi. Taavihan ei muuten ole hankala pideltävä, mutta tosiaan jos sattuu rähisemään niin se kyllä sit hilluu voimalla siinä hihnan päässä.
Itse suosittelen kuonopantaa jos haluaa opettaa koiralle hermoja menettämättä jonkun tietyn käyttäytymisen siellä hihnan päässä. On paljon helpompi itse palkata koira ja pidellä sitä jos koiralla on taipumus rähinöihin kovaan vetämiseen yms. Kannattaa toki muistaa ettei se itsestään ihmeitä tee, on vaan hallintaväline. Ja voihan sitä käyttää koko loppuiän, meillä se varmaan on käytössä aina jossain määrin. Mutta edelleenkään se ei ole mun mielestä paha asia.
Ja joo, mulla on kuonopanta AINA toisen pannan kanssa samassa kiinni, ihan siltä varalta jos se irtoaa tai menee rikki tai vastaavaa niin siellä on aina se toinen panta vahvistamassa.

Olis kyllä niin mukava kun koiralle olis jotenki sisäsyntystä tuo hihnakäyttäytyminen. Nemolla se on vielä vähän vaihtelevaa.. Se on paljon enemmän ollu irti kun hihnassa, joten tuntuu että ei oo vieläkään oikeen täysin tottunu siihen hihnaan. Välillä unohtaa hihnan olemassaolon ja saattaa yrittää hypätä jonnekkin ojaan Kävelee yleensä hihna aikalailla suorana, mut hidastaa kyllä jos tulee kunnon veto. Pysähtelemällä ja nykäsemälläkin välillä oon muistutellu jos vetää.

Pakko laittaa vielä Nemosta pari kuvaa, kun käytiin tänään karpalosuolla ja siskolla oli järkkäri mukana.

^Onpa kauniin värinen maasto tuossa alimmassa kuvassa! Karpalosuota parhaimmillaan

Näin on! Tosin myös sää suosi valokuvausta ja aurinko korostaa noita värejä.