Koirat.com

Näytti taas tulleen 50 sivua täyteen, joten eiku uutta keskustelua kehiin :)
Edellinen = osa 3 löytyy tästä linkistä

Tänään taas niin kiltisti käveli urokset Helmin ohi että ohoh, mikä lie eilen ollut
Mutta toi vetäminen ja tuo hihnan suussa pitäminen, argh!!! Noista kahdesta pitää päästä äkkiä eroon...

Huomasin jo viikko sitten pari pientä (alle puol senttiä halkaisija) pattia Helmin kyljessä, eläinlääkäri sano että nou hätä, tutkaillaan ja katsotaan seuraavalla rokotuskerralla uusiks, kun ei Helmi raavi niitä tms.. eikä nuo oo kasvanu siitä eikä niitä silmin huomaa ja joutuu töitä tekemään että löytää kuivat hilseilevät kohdat turkin seasta, noh, äsken kattelin Helmiä silmiin niin näyttäisi samanlainen mutta pienempi olevan yläluomessa, ei se koiraa näköjään haittaa mutta itselle tulee enemmän huolia että mikä, mitä, miks ym ym
Mikä lie varhaisteini ikä tullut ja nappuloita pukkaa, heh he

Onko muilla ollut samanlaisia??????
Kyselen niin en menetä yöuniani

No joo, pitipähän tähän lisätä että koiruus haarojenväliin tiukka ote ja rapsuttelin sitten niitä kyljessä olevia juttuja niin ne karis pois, mitä lie.. toi silmä enää mietityttää, onneks "yks huoli" vähemmän..

Pitkästä aikaa meiltä vähän kuvapäivitystä, kun pitkästä aikaa jaksoin saikun ansiosta ottaa kuvia




mööö, iso tyttö jo

Tämmönen löyty fb:stä ja on pakko laittaa tänne. Moni kohta kuitenkin täsmää

Noutajien omistajat
* ovat joko täysin koirista tietämättömiä perheihmisiä tai sitten metsissä rämpiviä harrastajia
* rakastavat mutaa ja sadetta oli kyse kummasta tyypistä vain
* eivät osaa riidellä. Ovat todennäköisesti todella tyhmiä tai ainakin yksinkertaisia
* syövät hyvin ja tarjoavat aina kotiruokaa myös koiralle. Voisin hyvin kuvitella koirille katettavan ruuan samaan pöytäänkin.
* Pitävät kuolleiden lintujen käsittelystä ja jaksavat puhua niistä ja koiristaan ikuisuuden
* eivät tajua miksi muut eivät näe heidän koiriensa täydellisyyttä ja pitävät noutajia vain kuolaavina ja hösäävinä pahanhajuisina löllyköinä.
* heidän koiransa eivät koskaan ole lihavia, niillä on vain isot luut ja paksu nahka
* Noutajaihmiset eivät koskaan laita koiralleen muuta vermettä kuin heijastinvaljaat. Valjaisiin on yhdeksän kertaa kymmenestä kiinnitetty flexi ilman lukitusnappia ja yhden kerran kymmenestä sataan solmuun vedetty vanha nahkahihna. Mutta valjaat on ja pysyy.

Sekalaista kuvapäivitystä tältä suunnalta!


Karhu vai labbis?


Pee pikku hammaslääkärin käsittelyssä


pikku lumimieheni

Oltiin viime viikonloppuna Pedron kanssa nakkitokokisoissa ja Pedro sijoittui hienosti 1. sijalla. Valmentejan mielipide on, että kevään aikana saadaan homma siihen malliin, että pitäisi tähtäillä oikeisiin kisailuihin alokasluokkaan. HUI!

^Mikä ilme tuossa keskimmäisessä kuvassa
(vaikka näyttää karhulta, niin veikkaan että on labbis )

^^ Kukas on tuo pikkuinen hammaslääkäri?

Iiiih, tänään käytiin katsomassa pentuja!! Aivan ihania palleroita. Vielä kun jaksais sen kolme viikkoa odottaa, että saa hakea oman pienokaisen kotiin

Kääk, meillä on ensimmäinen rallytokokoitos viikon päästä! Tuli ilmottauduttua kisoihin ja päästiin 2. varasijalta mukaan Mitähän siitäkin tulee...

^Pikku hammaslääkäri on 9vk (?) appenzellinpaimenuros Wellu. Virallista nimeä en tiedä, mutta Pirkkalasta vissiin on kasvattaja. Valloittava tapaus

^ Pirkkala paljastikin jo

Pitäisköhän Luna madottaa? Siis madotin kyllä tuossa lokakuun tienoilla mutta nyt on noin kuukauden röhinyt silloin tällöin. Eniten silloin kun sisällä leikitään vetoleikkejä sen lelun kanssa, niin hetken päästä alkaa yskimään kuin jotain olisi kurkussa... Muuten juoksennellessa tai lenkillä ei yskää ilmene. Nyt viime yönä alkoi röhistä enemmän mutta nyt ei taas yski. Ja yskä on enemmän sellaista tuhahtelua, ei siis kennelyskämäistä, mikä siis aiheuttaa Lunalle yleensä hirmuisen kohtauksen ja oksentaa limaa. Nyt näitä "kohtauksia" tulee pari kertaa viikossa eli en usko että olisi kennel yskää...
Voiko matoja edes saada talvella? Inhottava tapahan tuolla on kun syö omia kakkoja pihalta jos sinne on meiltä huomaamatta läjiä jäänyt...

Mä oon käynyt katsokaas jo kaikki pahimmat "diagnoosit" läpi: sydänviat ja keuhkosyövät... Jos antais matolääkkeen(ei kait siitä haittaakaan voi olla??) ja jos yskimiset jatkuu niin menis sit lekuriin.

^Meillä on ollu pari viikkoa tollasta samanlaista röhimistä. Leikkiminen keskeytyy ja tuo röhäsee pari kertaa. Yöllä saattaa kanssa röhiä. Ääni kuulostaa siltä, että olis jotain kurkussa kiinni, mutta ei taida olla kun ei tuota röhimistä oo ku aina välillä. Voisko madot aiheuttaa tollasta? Jos, niin täälläkin laitetaan sitten madotus menemään ja ihmetellään sitten uudestaan.

Alotellaan vaikka näyttämällä oma nelijalkainen, Lilo

Lunatic, kannattaa varmaan antaa semmoinen loishäätö, joka tepsii nenäpunkkeihinkin (reseptilääke). Nenäpunkin oireet ei kuitenkaan oo niin yksiselitteiset, niin syy voisi olla niissä.

Ainakin kissoilla köhiminen on matojen oire, just kaveri kertoi kissastaan joka kröhi ja kun kaveri madotti sen niin loppui yskiminen ja kuolleita matoja tuli kakan mukana.

Mä en oo muuten myöskään madottanut Taavia syksyllä ollenkaan, enkä vieläkään hyvä koiran omistaja täällä. Madotan sen nyt sit vasta joskus kuukauden päästä kun rokotukset tulee maaliskuun lopulla niin samalla saa hoidettua madotuksenkin.

Lilohan on rennon näkönen kaveri:)
Meillä Nemo yskii lähinnä sillon kun on leikkiny karvasilla pehmoleluilla, kun saa niitä karvoja suuhunsa..
Nyt pukkaa sitte ilmeisesti vähän murrosikää päälle. Ikää Nemolla tulee nyt 10kk. Ulkona ollessa korvat jää aina jonnekki muualle, ja jos pihalle hetkeksään yksin jättää niin livahtaa naapurin koiria tapaamaan..
Mites teillä muilla jotka piätte koiraa vapaana pihalla, onko murrosiässä ollu enemmän karkailua, vai onko toivookaan että saattas ohi mennä? Yleensä myös jos oon ite mukana niin voi huoletta pitää tossa hiekkatiellä vapaana, mut tänään ei kuunnellu yhtään mitään, vaan lähti vaan täysillä juoksemaan ja jonnekki naapurin pihaan meni
Ja toiminnan puutetta ei kyllä pitäs olla, sen verran paljon on viime aikoina ollu vieraitakin ja leikittäjiä. Myös ärsyttävää vininää alkanu pitään, ennen oli tosi hiljanen kaveri..

Lilo on valloittavan näköinen! Ihanat nuo silmät, kun ovat noin vaaleet.

Lilo on kyllä niin letkeen näköinen kaveri, että huh. Minkä ikänen tapaus?

Meillä loppui juoksut tällä viikolla ja minä kaipaan niitä jo takaisin. Mitään ei tuhottu kolmeen viikkoon, peti pysyi pedattuna ja Nelli oli vallan ihana. Viime viikolla olikin sitten karu paluu arkeen. Nyt on kahdessa seinässä reiät, marimekon tyynyliina oli revitty ja syöty (seuraavana yönä heräsin siivoilemaan unikko-oksennuksia \o/), torstaina kun avo käväisi koululla vajaan kahden tunnin ajan, oli pikkuneiti täystuho repinyt kenkätelineen takaa kummankin talvivaelluskengät ja syönyt niistä kärjet auki. Semmoinen sandaalimalli. Minä ehdin jo ihan tosissani toivoa, että tuo rauhoittuu juoksujen myötä. En arvannut että se rauhoittuminen kestää vain juoksujen ajan..

Oltiin viikonloppu anoppilassa maalla. Nelli pääsi ensimmäistä kertaa sitten juoksujen alkamisen riehumaan vapaana. Viskeltiin joka päivä monta tuntia "Wubbaa" umpihankeen, josta tuo sitä todella hienosti nouti ja jopa luopui aina lelusta, kun tokaisin "irti" (yleensä tuossa vaiheessa lähtee karkuun lelun kanssa ja haluaa tulla jahdatuksi. Nyt näköjään noutaminen voitti hippa-leikin). Ja tosiaan, kolmena päivänä useamman tunnin ajan. Tähän lisäksi monen monituista lenkkiä ja ulkona yhdessä touhuamista. Ja tuo ei väsähtänyt lainkaan. Tuntuu että kierrokset vain lähtivät nousuun. Nelli ei oikein nukkunut öitään vaan tuli jo viideltä aamulla tökkimään. Ja nukkumaanhan mentiin puolenyön aikoihin. Lisäksi tuo meni ulisemaan appivanhempien oven taakse, kun halusi niin kamalasti leikkiä appiukon kanssa. Aivan mahdoton neiti siis tämän viikonlopun. Toivottavasti tuo energiapiikki pian tasaantuu.

Lulu on nätti. Taas yksi haukku, jonka turkki on ihan viimeisenpäälle kiiltävä ja joka karva oikeassa paikassa. Kateus. Ja Iipun kuvat on aivan loistavia. Laitetaan meiltäkin muutama tältä viikonlopulta:

Miksi tuo on perinyt omistajansa fotogeenisyyden? Kun yhden kuvan paikallaan seisovasta koirasta saa napattua, niin pitää tuon purra huulta ja näyttää ihan murisevalta apinalta.

Mä en tiiä vaivaako tota koiraa taas joku. Mun äiti on nyt aika paljon ollut sen kanssa kun mulla ollut pitkä työputki. Kahtena päivänä äiti sanoi, että Taavi väsähtänyt ulkona kesken ulkoilun kummallisesti. Okei, ekana päivänä olivat olleet tunnin lenkillä ja sen jälkeen tunnin koirapuistossa tuttujen kanssa, sen ehkä vielä pistin siihen piikkiin että Taavi on aika vähän nykyään riehunut kenenkään kanssa eli peruskunto voi olla heikko. Mutta tänäänkin Taavi oli lenkillä alkanut kulkemaan äidin takana vaikka oli ollut vapaana ja olivat tehneet aika lyhyen lenkin, ei siis mitään megalenkkiä. Tietysti toi hangessa tarpominenkin voi väsyttää (täällä on tänään satanut varmaan 30cm tänään lunta ja teitä ei oo ehditty auraamaan), mutta kyllä tuo mun kanssa on viime päivät ennemminkin kiskonut eteenpäin kun löntystänyt takana. Ja yleensä se takana kävely on ollut merkki jostain kiputilasta tai sairaudesta. Äsken taas iltalenkin kulki reippaasti ja ei mitään merkkejä että joku vaivais. Mutta kun tultiin sisään ja Taavi meni sängyn päälle niin kuului sellainen kipu-kirkaisu. Rapsutti kyllä korvaansa melko pian sen jälkeen eli saattoi johtua korvista, ne on edelleenkin ihan punaiset vaikka tippoja on laitettu varmaan kolme viikkoa.
Mä en tiedä oonko ihan vainoharhainen, mutta äidin säärystin on kadonnut täällä meillä ja mulle tuli kauhee ajatus, että jos Taavi on syönyt sen Se kun tykkää kantaa lapasia ja muuta villaista suussaan, mutta ei kyllä koskaan ole mitään niellyt. Kertahan se on ensimmäinenkin. Ja tuo on muutenkin tehnyt niin ihmeellisiä juttuja viime aikoina täällä kotona, että enää en ihmettele yhtään mitään. Mä en voi sille mitään, mutta mä varmaan tarkkailen tota koiraa ihan liikaa, koko ajan tavallaan odotan milloin jotain on ja kun pienikin syy on huolestua niin taatusti huolestun. Syystäkin tietysti, meidän sairaskertomuksella ois kummallista jos ei huolestuis, mutta liika on liikaa. Ei se asia parane kyttäämisellä ja tarkkailulla. Jos on kipee niin on kipee, mitä se huolestuminen siinä auttaa.

Taavi on siis alkanut puuhaamaan kummallisia juttuja kotona, yks päivä se oli tiputtanut mun takin naulakosta ja yllätin sen repimästä takin taskua missä oli namia ja se niitä nameja havitteli. Koskaan ei oo tollaista tehnyt mun ollessa kotona, vain yksin ollessaan. Eilen seisoin vieressä kun Taavi pokkana hyppäs ruokapöydälle niin että etutassut oli pöydällä ja haisteli jotain pussukkaa missä ei ollut edes ruokaa. Tollastakaan ei koskaan ole tehnyt jos joku on paikalla. Lisäksi on äidin läsnäollessa varastanut myös pöydältä kuivatun leivänkannikan (kuivatan marsuille niitä välillä) ja pistellyt naamaansa. Siis ottanut sen ilman lupaa äidin nenän edessä. En tiedä mikä sitä vaivaa, joku myöhäinen pentuvaihe vai mikä.

Kivoja kuvia taas tullu :) lumihirviöitä..
Meillä Laku yski pari viikko sitten parina päivänä, mut meni sit itestään äkkiä ohi. Nyt se on alkanu pärskimään iha hirveesti :o nenä vuotaa iha kirkasta nestettä, ja pärskii aika paljon. Pitää seurailla viel, ja sit eläinlääkäriin jos ei ala rauhottua.
Laku on nyt rauhottunu (ainakin hetkeksi), ei ole moneen viikkoon syönyt yksinollessaan mitään!! Mutta toisaalta ei kovin pitkiä päiviä ole ollutkaan yksin. Ja lenkillä on jo vähä rauhallisempi, ohitukset vielä aika kauheeta, mut muuten menee ajoittain yllättävänkin hyvin :) Tokosta oli hieman apua kyl.
Jotkut oli nylkyttämisestä kirjotellu aiemmin, meillä ei onneks sitä oo harrastettu oikeestaan ikinä. Koirapuistossa toki tuo hönkii jokaisen selkään, mut ihmisiä/esineitä ei oo koskaan nylkyttäny, ainakaan vielä :D yhden sohvatyynyn Laku on kyl nyt ottanu uhrikseen, sitä se lutkuttaa ja riepottelee, mut ei ihme kyllä syö. Semmosta tänne meille :)
Toivottavasti Taavi on ok, eikä mitään vakavampaa ole/tule :>

Mooses oli tänään äidillä hoidossa kun mulla oli 10h työpäivä. En mä voisi koiraa niin pitkään yksin jättää, onneks äiti auttoi. Oon ilmoittanut niin monta kertaa että ei yli 8h päiviä... No tästä päivästä sai ainakin hyvät rahat.
Äiti tuli junalla tänne keravalle ja käveli takas järvenpäähän tuolla hirveässä lumimyrskyssä. Oli niillä melkein 3h mennyt!


Lilolla on ihanat silmät ja nessu, tuollaiset vaaleat.