Koirat.com

Määkin samasta aiheesta hehkuttamaan kuin Pepper! Meillekin samasta pentueesta vauva tulossa :)! Miten sitä nyt malttaisi odottaa!

^
Paljon onnea tulevasta perheenlisäyksestä vielä tätäkin kautta!!

Ihanaa! Palstan mudikanta sen kun kasvaa! :) Onnea pojasta salttura!

Äääh, kävin facebookissa kuolaamassa kyseisten pentujen perään iiihania! Etenkin se yksi sininen tytteli oli niiiiiin nätti <3 ja taitaa yksi poitsu olla vielä ilman kotiakin ;) ei saisi katsella pentujen kuvia!!

^ Se harmaa pikkuprinsessapa tulee tänne Ouluun! Pääsen paapomaan sitä jeeee.

KC:n mudit ovat kyllä kokemassa räjähtävää kasvua

Nottella oli tänään taas tokotreenit ja se on jotenkin vain niin huippu. Se oli tosi väsyneen oloinen mutta sitä huolimatta tavattoman motivoinut ja selkeästi halusi tehdä kunnolla. Vitsit mikä koira, sen keskittymiskyky on niin kehittynyt.

Meillä jäi eiliset agitreenit välistä :( Pyry on ollut koko viikon ihanan rauhallinen ja pitänyt vaan mulle seuraa kun kiemurtelen hammasärkyni kanssa. Lohjennu takahammas päätti tulehtua ja kipeytyä oikein kunnolla maanantai-iltana :( Eilen sain jo ensiapua ko hampaaseen mutta pitää saada tulehdus pois ennen ku voivat tehdä juurihoidon ja lopullisesti paikata. Oon ihan lääketokkurassa koko ajan kun joudun syömään Tramalia tohon särkyyn, Pyry selkeesti tietää että oon kipeä ja nukkuu vaan rauhassa jossain lähellä koko ajan. Hihnassakaan ei yritä yhtään riekkua mihinkään suuntaan vaan kävelee vieressä ku vanha lehmä.

Meidänkin vauvvapauvva tulee Ouluun päin ;)

^ Eikä! Tuleeko! Heti tarkempaa informaatiota!

Mua ehkä hieman tuossa Ilossa nyppii se, että jos sille erehtyy syöttämään oikeaa luuta, se sontii seuraavana yönä 1-8 kertaa. Ja koska se on mudi, se ei suostu sisälle tekemään. Yhdesti ollaan "pakotettu" se, eli ei vaan olla noustu viemään sitä, ja totta kai sillä oli juuri silloin ribali. Tuon luujutun kanssa sillä vaan puskee sitä luukakkaaa aivan järkyttävän usein. Ja se käy joka kerta kyllä tarpeillaan sitten kun sen päästää. En oikein tiedä mitä tolle nyt tekis. Jätetäänkö luut pois vai heräilläänkö sata kertaa yössä?

Eipä kait tässä mitään ihmeempää :--D Tarkemmin sanottuna Ouluun tulee, en viitsi tietenkään tarkkaan sanoa minne sinne ;). Kyselehän toki mikä kiinnostaa, vaikka yksityisviestilläkin :D

Tuosta luuasiasta en osaa sanoa kyllä mitään, ei ole tuollaisesta kokemuksia :--o

Heippa vaan.

Olen nyt vuoden miettinyt harrastuskoiraa, joka sopisi kaupunkielämään yksiöön asumaan kanssani. Tietenkin pitkät lenkit, metsässä vapaana, tokot/tottikset, haut ja agit päälle.

Listalla on nyt Australiankelpie, bordercollie, mahdollisesti belggarikin... Nyt olen kuitenkin tutustunut mudiin rotuna ihan vain kirjoissa ja netissä vasta, mutta esimerkiksi harrastusominaisuudet kiinnostaisivat, eli mitä ja kuinka tavoitteellisesti te harrastatte mudienne kanssa? Kuinka paljon löytyy viettiä, innokkuutta, halua tehdä? Miten vertaisitte mudia ja bc keskenään?

Haluaisin siis innokkaan ja rohkean koirannäköisen koiran joka sopeutuisi kaupunkiin. Kerran viikossa tokot ja päälle esim haku treenit olisivat varmaan harrastusiltojen määrä, kuulostaako mudilta? Joka päivä en aio missään varsinaisissa harkoissa käydä, mutta pitkät parin tunnin lenkit osittain vapaana ja aivotyöskentelyä tietenkin joka päivä.

Onko mudin omistajia jotka asuu keerostalossa, kuinkas haukkuminen on saatu aisoihin?

Bordercollien kanssa mua on vähän varoiteltu että pitäis ravata harrastuksissa joka päivä jos sellaisen omistaa, joten olisiko mudi yhtään vähempään tyytyvä (esim. pari kertaa harrastuksiin viikossa) ? :)

^
Itselleni tosiaan vasta ensimmäinen mudi tulossa, joten mudien omistajat osaavat varmasti vastailla paremmin/kattavammin.

Rotuun tutustuessani ja samoja asioita pohtiessani kävin katsomassa YouTubesta videoita mudeista töissä. Mm. hakusanoilla "mudi tottis" ja "mudi toko" löytyy videoita sekä mudien treenailusta että kisaamisesta.
Parhaiten rotuun kuin rotuun tietysti pääsee tutustumaan "livenä", ja kannattakin käydä katsomassa/tutustumassa mahd. moniin eri koiriin, jos vain mahdollista.
Lisäksi kannattaa käydä rekisteröitymässä mudi-foorumille, josta löytyy mudistien löpinöitä laidasta laitaan.

Kerrostalo-asuminen ei ole käsittääkseni mikään este mudin hankkimiselle, mutta äänenkäytön (tai lähinnä käyttämättömyyden ) osalta koulutus kannattaa aloittaa heti pennun kotiuduttua.

Kuvaamasi aktivoinnit riittävät mielestäni mudille hyvin, ja onhan mudeja myös ihan koti-koirinakin (itse en kylläkään ymmärrä, miksi hankkia työkoira, jos ei aio sitä mihinkään käyttää ). Ja uskaltaisin väittää, että mudi "tyytyy" kyllä vähempään kuin bordercollie.

Mudia harkitessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että rodun sisällä on paljon yksilökohtaisia eroavaisuuksia. Terhi Multamäkeä lainatakseni: "Parhaimmillaan mudilla on loistavat tasapainoisen käyttökoiran luonteenpiirteet (rohkea, avoin, terävä, taistelutahtoinen, sopivan kova ja hyvähermoinen). Pahimmillaan mudi voi kuitenkin olla hankala koira (arka, pidättyväinen ja epäluuloinen, pehmeä, terävä ja huonohermoinen)."
Terhin nettisivuilta löytyykin erittäin kattava tieto-paketti mudeista, joten jos et ole vielä siihen ehtinyt tutustua, suosittelen lämpimästi!

Mie olen aika aloitteleva harrastelija vielä, mutta tähtään siihen, että omasta mudista tulisi joskus TK2 ja BH. Omasta mielestäni nämä eivät ole lainkaan mahdottomia ainakaan koiralle, minä olen se hitaampi oppija.. Lisäksi harrastetaan agilityä. Silloin kun meillä on sellainen kausi meneillään, että ehditään käydä säännöllisesti ohjatuissa treeneissä, mennään 1-2 kertaa viikossa.

Mudi on uskomattoman helppo motivoida. Tavattoman ahne, leikkisä, lelun perään menossa heti, ja innostuu jo äänensävystä. Oma mudi ei aina ole ollut niin arkihelppo koira esimerkiksi terävyytensä ja äkkipikaisuutensa vuoksi, mutta kentällä se on aivan omiaan. Se keskittyy aina tehtävään. Silloin kun se on tosissaan käskyn alla, sillä kiinnostaa vain ohjaajansa, koko muu maailma unohtuu. Agilityssä kuumuminen ja siitä johtuva nilkkojen näykkiminen on tuottanut ongelmansa, mutta tokon rauhallisuudessa koira on kiireettömän kiinnostunut.

Bc kehittyy nopeammin, 1-2 vuodessa, kuin mudi, joka monien harrastajien mielestä on parhaimmillaan 3-4 vuoden iässä. Itse allekirjoitan tämän. Oma liki 3-vuotias piski omaa aivan toisenlaista kypsyyttä, kuin vuosi sitten. Mun mielestäni bc:t on maanisempia, pehmeämpiä, paljon enemmän kiinni omistajissaan, sekä häiriöherkempiä kuin mudit. En ole koskaan omistanut bc:tä, nämä on omia havaintoja koulutuskentiltä. Mudi on eteenpäintyöntyvämpi ja reippaampi, itsenäisempi. Työmoraalia ja toistonkestävyyttä löytyy kummastakin, mutta mudi alkaa soveltamaan tai ehdottamaan, jos homma ei sen mielestä etene. Bc jää herkemmin kuuntelemaan ohjaajansa sanavaltaa.

Minun mielestäni tarjoamasi aktiivisuustaso on mudille oikein hyvä. Me tosiaan lenkkeillään vähintään pari tuntia päivässä, Notte saa juosta vapaana, heitän sille palloa, otan 10 minuutin treenit.. Sisällä sitten ehkä taas 5 minuuttia temppuilua, aktivointilelua, luuta tms. jos koiralla on vielä meno päällä. Välillä on kuukausia, että ei käydä treeneissä ollenkaan, vaan mennään ihan tällä aikataululla. Ja mudi on tyytyväinen ja rauhoittuu kotona. Kestää myös ajoittaisia välipäiviä, eikä ole millänsäkään.

Notte on saanut valituksen kaikista kolmesta kerrostaloasunnosta, missä ollaan asuttu. Se on superäänekäs piski, mutta vaikka toki on kokeiltu kaikenlaisia koulutusratkaisuja, oma jaksaminen on välillä ollut niin ja näin. Todennäköisesti Notten kohdalla sen haukkuminen liittyy myös sen huonoon hermorakenteeseen. Notte on kärsinyt eroahdistuksesta, ja nuorena energiapellenä sillä oli myös tylsää, ja se ei osannut rauhoittua. Käytössä oli sitruunapantaa, paineilmapurkkia, kolinapurkkia, vesipulloa.. Ja lisäksi koulutin sitä sillä, että kävin ovella, oven takana, oven takana 5min, 10min, 30min jne. Nykyisellään Noo on edelleen äänekäs, mutta se ei saa sellaista stressihaukkukohtausta jäädessään kotiin. Se on alkanut ymmärtää, että ei hätää. Toki haukkuminen hoidetaan kouluttamisella, mutta olen kuullut, että löytyy muitakin yliäänekkäitä mudeja, joita ei noin vain koulutetakaan täyshiljaisiksi. Ja silloin se liittyy nimenomaan hermorakenteeseen.

muoks. mudeja tosiaan on erilaisia, ihan laidasta laitaan. Itse otin sika säkissä ulkomailta Mutta ei tämä mikään mahdoton elukka sittenkään ole, vaikka olisikin välillä hankalan tuntuinen. Mudi on kuitenkin paimenkoira, perusluonteeltaan ihmistä kohtaan varsin nöyrä, mukavan ohjaajapehmeä.

Lyhyesti: minulla on mudi, se on narttu ja sen nimi on Rauni. Raunia voi tulla katsomaan, jos rotu kiinnostaa. Alue pk.

Mudien facebook-yhteisöstä uutisia. Joku pyllynreikä yrittää taas erittäin kyseenalaisin keinoin tunkeutua markkinoille. Toivottavasti pidätte silmät auki.

Suomeen on tuotu Unkarista parisen kappaletta mudeja (Szifon ja Sämlä), joilla on pennut toisessa kodissaan. Tiettävästi toisella, Királytanyai Viharilla on epileptisiä sukulaisia isänsä Jankan lisäksi. Királytanyai Viharilla (kulkee nimellä Szifon) on Suomessa ennestään 3 pentuetta, joista yksi rekisteröimätön. Nyt löytyy tiedettävästi neljäs pentue, joita oululainen henkilö myy Tori.fi -palvelussa.

RAIVOSTUTTAVAA!

Me olimme kottaraisen mainitsemaan henkilöön yhteydessä.

Koko ajan oli sellainen kutina, että tuossa toiminnassa ei voi olla kaikki kunnossa, mutta ajattelin silti tiedustella asiaa. Eihän siinä periaatteessa mitään epäilyttävää ole, kuitenkin lonkat, kyynärät ja silmät tutkittu ja vastaavaa. Oli vain sellainen fiilis + alhainen hinta mietitytti.

Tiedustelin ensin sähköpostin kautta ja siellä vastaili, että kilttejä koiria on ja terveitä. Kuitenkin kauhean lyhyesti vastaili siihen nähden mitä minä kyselin asiasta ja jotenkin vähän vältellen. Soittelin sinne vielä ja olin kyselemässä ihan peruskysymyksiä, mutta se huonosuominen ihminen vain yhtäkkiä keskeytti, käski tulla käymään ja lopetti puhelun. En sitten ikinä enää ottanut siihen yhteyttä, ei kuulostanut lainkaan hyvältä.

Myöhemmin juttelin yhden mudi-ihmisen kanssa ja se oikeasti kielsi minua ottamasta sieltä koiraa (vaikka en enää ollut sieltä katselemassa). Lähes pentutehtailumaista toimintaa, epilepsiaa. Koirat ovat häkissä pihalla ja mudithan ei nyt ihan ulkokoiria ole...

Sain niistä vielä kuvia sähköpostiin, periaatteessa terveen näköisiä, nenä ja silmät eivät vuoda. Silmät näyttävät jotenkin samealta, mutta eihän kuvista voi päätellä. Turkit eivät kyllä kovin hyväkuntoiselta näytä kun niitä katseli tarkemmin.

Niin surullista kun tällaista toimintaa on. On niin väärin, että näin hieno eläin (rodusta kuin rodusta) saa noin huonon alun elämälleen... Tulee niin surullinen olo, mutta vaikeahan tuolle on tehdä mitään. Nuo tuollaiset toimijat ovat niin ovelia ja osaavat kierrellä säännöt hyvinkin ovelasti. En nyt muista tarkkaan, mutta eikö se niin mene, että tietyn määrän pentuja saa teettää tietyssä ajassa hakematta kasvattajanimeä? Nämä ihmiset sitten laittavat pentueet ties kenen nimille ja vastaavaa. Voi surkeus, nyt tuli ihan paha mieli :-(

Mutta voin piristää teitä laittamalla kuvia neliviikkoisiksi kääntyvistä mudipennuista! Etenkin Pepperiä voi kiinnostaa, siellähän on yksi teidänkin vauva sitten :--) Voin sulle laitella sitten enemmänkin kuvia tai sitten facebookista kunhan nuo kuvat kasvattajalle saan. Että oli suloisia!











Tuo istuva pentu on sama kuin tuo viimeinen, jossa näkyy tuo sininen panta. Se on todennäköisesti meille tulossa, mutta katselemme vielä hetken ja ollaan yhteyksissä sen kasvattajan kanssa :--)♥

^
Justiinsa ehdin nakkaamaan sulle yksäriä, ja sitten vasta huomasin, että olit laittanut tänne ihan hirrrrvittävän kamalia kuvia ällö-pentusista

Onneksi mekin päästään kohta pentuja palluttelemaan!

Heeei, miten Pepperillä ja Saltturalla on sujahdellut uusien penneleiden kanssa? Kertokaa kaikki!

Sanni_: Jos bc kiinnostaa, niin kannattaa käydä lueskelemassa ja kyselemässä bc-viestiketjussa

Mutta lyhyesti: bordercolliesta liikkuu paljon "huhuja", niin aktivoinnintarpeen kuin luonteenpiirteidenkin suhteen. Osassa jutuista on todellisuuspohjaa, muttei kaikissa. Karrikoidusti sanoen tapaamani mudit (ja dalmatialaiset ja flätit ja springerspanielit ja aussit ja ja ja ) ovat olleet vaativampia kuin oma bc. Mutta jokaiselle sopii luonnollisesti omantyyppisensä rodut

^^
Hienosti on Sisu kotiutunut, ja kovasti on pikku-mies jo kasvanut.
Luca on osoittautunut todella hyväksi "iso-veikaksi", joka jaksaa nuhjuta pennun kanssa, mutta ei kuitenkaan anna hyppiä nenille. Pojat on kuin majakka ja perävaunu, ja paljon Sisu ottaakin mallia Lucasta. Esimerkiksi hihnassa kävely sujuu paljon paremmin, kun Luca on mukana "näyttämässä mallia".

Luonnetta tuolta penneliltä ei kyllä puutu!
Ilmoittaa kyllä varsin selkeästi, jos jokin ei miellytä, ja kyllähän tuo välillä yrittää minuakin komentaa. Ja rohkeahan tuo on. Vain vieraat koirat ovat aluksi hieman jännittäviä.
Ihanan reippaasti kulkee paikassa kuin paikassa, ja kaikki ihmiset on Sisun mielestä pusuttelujen arvoisia.

Tällä hetkellä kaikki muu sujuu Sisun kanssa oikein mallikkaasti, paitsi autoilu.
Lucan kanssa takakontin häkkissä matkustaminen sujuu jo vain muutaman piippauksen/vinkumisen kera, mutta yksin häkissä olo on Sisun mielestä jotain aivan kamalaa! Siellä ei suostuta olemaan edes silloin, kun auto ei ole käynnissä ja itse seison vieressä/lähistöllä. Heti alkaa kauhea huuto ja riehuminen.
Häkissä oloa ollaan nyt harjoiteltu antamalla ruoka sinne, ja ollaankin päästy jo siihen pisteeseen, että häkkiin on mukava mennä. Mutta häkissä oleminen on edelleenkin Sisun mielestä aivan syvältä, ja huuto sen mukainen. Jatketaan siis sitkeästi harjoituksia..
Toivottavasti naapurit eivät tee meistä eläinsuojelu-ilmoitusta, kun pentu kiljuu pihalla pari-kolme kertaa päivässä, välillä vartinkin kerrallaan.